Sivu 108 – Hidasta elämää

Tämä tasapainoisen elämän kulmakivi usein unohdetaan tai ymmärretään väärin – Löytyykö se sinun arjestasi?

Jokainen tietää, että itsestä on tärkeä pitää hyvää huolta. Happinaamari asetetaan ensin omille kasvoille, vasta sitten autetaan muita. Itsensä auttaminen ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista.

On vaikea erottaa, milloin kyse on todellisesta tarpeesta, milloin hedonismista tai egon vaatimuksista. Mistä sen voi tietää?

Kuuntelemalla itseään. Katsomalla itseään. Kiinnostumalla itsestään.

Itsehoiva on arvokas käsite. Se saattaa kuulostaa hemmottelulta, lepäämiseltä ja hellittelyltä – jotka ovat toki sinällään ihania asioita – mutta itsehoiva on paljon muutakin.

Itsehoivalla tarkoitetaan jotain syvempää kuin rentouttavaa jalkakylpyä. Olennainen on kysymys: mitä sinun pitkän aikavälin hyvinvointiasi ajatteleva, hyvä vanhempi tekisi hyväksesi?

Itsehoivan lähtökohtia ovat itsearvostus ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen. Elämän syvyys ja merkitys voivat avautua monella tavalla, ja huolenpito itsestä on tähän yksi oiva keino. Hoiva on paljon parempi ja tehokkaampi vaihtoehto kuin esimerkiksi rankaisu.

Psykologian tutkimuskin osoittaa, että rankaiseminen saa ihmiset oppimaan nopeasti, mutta menetelmällä on lieveilmiöitä: pelko ja stressi lisääntyvät. Rankaisun kautta tapahtuva oppiminen ei johda onnen tai hyvän olon kasvuun. Siksi olisi tärkeää, ettei itsekasvatus tapahtuisi rankaisun, vaan itsehoivan kautta.

Hyvän ja terveellisen suominen itselle saattaa kuitenkin olla vaikeaa. Vaikka tunnistaisimme omaa väsymystämme tai hoivan tarvetta, meillä voi olla monenlaisia ajatuksia siitä, että emme ansaitse hyvää tai ole tarpeeksi arvokkaita, tai että jonkun muun pitäisi pitää huolta meistä.

Arvostusta ei kuitenkaan voi saada (ainakaan tarpeeksi) ulkopuolelta. On hyvin tärkeää kiinnostua itsestään.

Ajatteluaan kannattaa muuttaa ja huomata, ettei (henkisiä, fyysisiä tai mitä tahansa elämän eteen tuomia) harjoituksia ole pakko tehdä, vaan niiden tekeminen saattaa olla myötätuntoista itseä kohtaan. Itselleen voi siis tarjota mahdollisuuksia pakon sijaan, antaa itselleen tilan tutkia ja olla utelias itsen suhteen – koska haluaa niin.

Itsehoiva saatetaan sekoittaa itsekkyyteen ja itsekeskeisyyteen. Kasvun ja kypsymisen perusedellytys on kuitenkin itsensä tunteminen aiempaa kokonaisemmin. Kun omat psyykkiset ja fyysiset voimavarat ovat jotakuinkin tasapainossa, myös kapasiteetti nähdä ja kohdata toisia ihmisiä on suurempi.

Jos ihminen on ”erossa itsestään”, hänellä ei ole kontaktia omaan kokonaisuuteensa ja hän on jatkuvasti väsynyt tai muutoin epätasapainossa. Se vaikuttaa myös läheisiin, ja tällaisen henkilön kanssa oleminen on vaativaa tai ärsyttävää, vaikka hän itse kuvittelisi olevansa avuksi tai uhrautuvainen. Itsehoiva on siis myös nöyrtymistä siihen, että myös minua tarvitsee hoitaa ja kasvattaa, jotta voin olla myös toisia varten.

Viisas itsehoiva on erityisesti naisen hyvinvoinnin kulmakivi. Itsehoiva ei tarkoita vain terveellistä ruokaa ja liikuntaa. Itsehoiva on tapa, jolla kohtelet itseäsi. Se on tasapainoa, yhteyttä elämäniloon ja kumppanuuteen.

Aloittaa voi huolehtimalla siitä, että ihan jokaisessa viikossa on hetkiä, jolloin keskittyy itsehoivaan – ja kääntyy sieltä taas toisia kohti.

Tekstin pohjana on käytetty Nooran ja Emilia Vasko-Kujalan helmikuussa 2022 ilmestynyttä kirjaa Nainen omassa voimassaan, josta voi lukea myös enemmän konkreettisia ohjeita itsehoivaan.

Tarvitseeko aina pärjätä? – Avun pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta

”Kyllä minä pärjään”. Onko tuttu lausahdus? Se lienee yksi yleisimmistä vastauksista kun me tarjoamme- , tai meille tarjotaan apua.

Minä olen ollut suurimman osan elämästäni krooninen pärjääjä. ”You can do it!”-mentaliteetti on ollut vahvana. Mitä jos tuota asennetta joskus soveltaisi myös avun pyytämiseen? Meidän on niin paljon helpompi auttaa muita ja tarjota apua, mutta kun sitä pitäisi pyytää.. se onkin toinen juttu!

Kuljin tuossa taannoin kerrostalon ohitse aamukävelyllä ja näin pienikokoisen, kyyryselkäisen mummon lähestymässä puuskuttaen alaoven edessä olevaa kynnystä rollaattorin kanssa. Rollaattorin kahvoista roikkui kaksi täyttä kauppakassia, jotka näyttivät melko painavilta. Pysähdyin hänen kohdalleen kun hän yritti kamppailla rollaattoria kynnyksen ylitse. Tervehdin ja kysyin kohteliaasti, että saanko auttaa häntä, mutta vastauksena tuli tomerasti: ”Olen minä tähänkin ikään saakka pärjännyt ja pärjään nytkin!”.

On hyvä, että pärjää ja pystyy, mutta tarvitseeko aina pärjätä?

Jos avun pyytäminen tuntuu hankalalta, etenkin kun sitä oikeasti tarvitsisi, ”pärjäämis-mentaliteetista” voi tulla tapa, jonka saatamme tiedostaa ja myöntää vasta, kun henkiset voimavaramme ovat ehtyneet.

Ulkoisesti ”pärjääjä” voi vaikuttaa skarpilta ja tehokkaalta, mutta pinnan alla saattaa kyteä stressi, kiire ja huoli. Sen lisäksi, että oppii asettamaan rajoja ihmisyytensä ympärille, on hyvä huomata, minne on rakentanut muureja.

Kun samaistamme autettavaksi tulemisen heikkouteen, on helpompaa ylisuorittaa ja tehdä yli omien voimavarojensa, kuin pyytää apua. Sitä vaikka kantaa tuplasti oman painonsa polvet tutisten ja ottaa olalleen muidenkin murheita ja reppuja selkä väärällä, kuin sanoo pari pientä sanaa: ”Hei anteeksi, voisitko..”, ”Saisinko pyytää…”, ”Olisin kiitollinen jos..”.

”Nöyryys on yksi vahvuuden muodoista.”

Me emme ole tällä elämän vaelluksella yksin. Kipuillessa ja voimien ehtyessä on viisasta antaa kaverin kantaa reppua hetken aikaa, kuten mekin olemme valmiita toiselle tekemään. Näin matka sujuu helpommin.

Se, että ontuu välillä, kuuluu elämään. Ihmisyyden matkalla särkyminen on osa eheytymistä. Joskus tarvitaan rohkeutta ja vahvuutta, -kykyä pärjätä, mutta joskus taas vahvinta ja rohkeinta on myöntää heikkoutensa ja antaa toiselle mahdollisuus auttaa ja tukea.

Nöyryys on yksi vahvuuden monista muodoista. Vahva kykenee särkymään, särkyvä vapautumaan ja vapautunut uudistumaan. Yhtä hyveellistä ja tärkeää, kuin tarjota ja antaa apua, on pyytää ja ottaa sitä vastaan tarpeen tullen. Oli se arjen keskellä, tai sydämen ja mielen asioissa.

Itsemyötätunto työelämässä on kaikkea muuta kuin höttöä – Nämä hyödyt myötätunto tuo mukanaan

”Itsemyötätunto? Varmaan ihan kivaa sellaisille, joilla on aikaa ja tarvetta moiseen…” Itsemyötätunto kuulostaa monen korvissa pehmeältä hötöltä ja oman posken silittelyltä. Todellisuudessa itsemyötätunto on uskalluksen ja aikaansaamisen supervoima. Ja siinä sivussa se lisää usein onnellisuutta.

Tiede on alkanut kiinnostua tästä monivaikutteisesta taidosta ja tutkimuksia on kertynyt jo tuhansia. Niiden mukaan itseensä myötätuntoisesti suhtautuva stressaa vähemmän ja nukkuu paremmin. Hän ei lykkää asioiden tekemistä ja toipuu vastoinkäymisistä nopeammin. Itsemyötätuntoinen kärsii muita harvemmin ahdistuksesta ja masennuksesta. Itsemyötätunnon taito lisää myös luovuutta, koska se antaa uskallusta kokeilla uutta ja testata uusia tapoja tehdä asioita. Aika hyödyllisiä taitoja työn tekemisessä.

Sisäinen tukija ja kannustaja

Itsemyötätunto on sitä, että kohtelee itseään kuin ystävää – erityisesti silloin kun kohtaa vaikeuksia. Lohduttaa, tukee ja kannustaa. Ei hylkää itseään vastoinkäymisten edessä vaan on aina itsensä puolella. Tuollaisen ymmärtäväisen ja tsemppaavan sisäisen kaverin kanssa uskaltaa paljon enemmän.

Itsemyötätunnon vastakohta on yliankara sisäinen kriitikko. Se tyyppi sisällämme, joka vaatii meiltä epäinhimillisiä suorituksia ja solvaa, piiskaa ja haukkuu kun emme pääse niihin.

Kritiikissä ja kriittisessä ajattelussa ei tietenkään sinänsä ole mitään vikaa. Sisäinen kriitikkomme on kuitenkin harvoin rakentavasti ja hyvällä tavalla kriittinen. Puhe itselle voi olla todella julmaa, vaativaa ja lyttäävää. Sosiaalisen suodattimen puuttuessa puhuttelemme itseämme sisäisesti usein niin roisisti, että jos sanoisimme kollegalle ääneen asioita, joita päämme sisällä itsellemme puhumme niin eipä olisi kovin lämpimät välit lähijoukkoihin.

Ja itsensä pieksäminen ei saa meitä todellakaan antamaan parastamme. Se tekee meistä stressaantuneita, varovaisia ja ahdistuneita.

Sisäinen työilmapiiri

Monella meillä on oletus, että ellemme piiskaa itseämme emme saa mitään aikaiseksi. Tai että jos suhtautuisi itseensä lempeämmin, tulosten ja suoritusten rima laskisi roimasti. Tutkitusti tämä ei pidä paikkaansa.

Itsemyötätuntoiset asettavat itselleen ihan yhtä vaativia tavoitteita kuin muutkin. Erona on se, että elleivät he pääse asettamiinsa tavoitteisiin he eivät jää ruoskimaan itseään siitä, että asiat eivät menneet toivotulla tavalla. Itselleen ystävällisen on helpompi ottaa mokat oppimiskokemuksina – ei tilaisuuksina, joissa mitataan heidän arvoaan työntekijöinä ja ihmisinä. Uudet opit repussa he lähtevät muita nopeammin ja reippaammin liikkeelle kohti uutta yritystä.

Itsemyötätunto ei ole itsesääliä, itsensä hemmottelua, pakkopositiivisuutta tai asioiden kieltämistä. Siinä kohdataan todellisuus juuri sellaisena kuin se on ja otetaan faktat faktoina. Se ei ole nössöä hempeilyä, vaan välillä varsin tiukkaakin – mutta aina hyväntahtoista ja ystävällistä asennoitumista ja toimintaa.

Taito joka kasvaa harjoittelemalla

Itsemyötätunto on taito, jota voi kasvattaa kuin lihasta. Pikkuhiljaa ja sitkeästi harjoitellen. Kuten hauis kasvaa toistojen myötä, myös aivomme muokkautuvat sen mukaan mitä teemme niillä paljon; millaisia neuroniratoja vahvistamme.

”Yksi itsemyötätuntoisuuden hetki voi muuttaa päiväsi kulun ja monta itsemyötätuntoista hetkeä voi muuttaa koko elämäsi kulun”, kuvailee psykologi Chris Germer.

Itsen ystävällinen kohtelu ei muuta asioita, mutta se muuttaa suhtautumistamme niihin – ja sitä myötä muuttuu kaikki. Se, mitä meille tapahtuu ei ole ollenkaan niin merkityksellistä kuin se, mitä ajattelemme siitä, mitä meille tapahtuu.

Kenen kanssa haluat tehdä töitä?

Vanhassa intiaanitarinassa viisas vanhus kertoo lapsille, että hänen sisällään elää kaksi sutta. Toista sutta hän kuvailee raa’aksi, julmaksi ja vihaiseksi. Toinen sisäisistä susista taas on hyvään pyrkivä, ystävällinen ja kannustava.

”Kumpi susi voittaa?” kysyvät jännittyneet lapset iltanuotiolla. ”Se, jota ruokin” vastaa vanha intiaani.

Kuvitteelliset sudet elävät meistä jokaisen sisällä. Ja voimme valita, millaisia ajatuksia päätämme ruokkia ja kasvattaa. Neuroplastiset aivomme mukautuvat sen mukaan.

Kurkkaa kirja:

Tunneturvallinen työilmapiiri voi olla parasta, mitä johtaja voi saada aikaan – Miten johtaa kohti inhimillisyyttä?

Rakas johtaja, onko sinulla joskus haastavien tilanteiden edessä jokseenkin tukalalta tuntuva olo osaamattomuutesi kanssa? Onko epävarmuus nostanut välillä häpeän punaa poskillesi? Oletko kenties tuntenut soluissasi huijarisyndrooman oireiden aiheuttamaa pelkoa asiantuntemattomuutesi paljastumisesta?

Ei ihme, jos näin on, onhan ajatuksiimme ja uskomuksiimme vahvasti vaikuttaneisiin ehkä hieman iäkkäämpiin ihmisiin ja siten väistämättä myös meihin pitkään ja hartaudella juurrutettu rajoittavaa uskomusta aivojemme muuttumattomuudesta sekä geeniemme ylivallasta kyvykkyyteemme. uskomus siitä, että älykkyyttä, lahjakkuutta, etevyyttä ja pystyvyyttä on joko annettu tai sitten ei.

Tätä vanhentuneeseen tietoon perustuvaa muuttumattomuuden asennetta ollaan onneksemme rytinällä romuttamassa ja uskon, että sinä uuden ajan johtajana olet mukana etujoukoissa. Tiedämmehän nykyisen aivotutkimuksen ansiosta, että aivoillamme on uskomaton kyky muovautua, muuttua ja kasvaa oppimisen ja ponnistelun myötä. Tiedämme myös, että voimme mielemme mielettömän voiman avulla vaikuttaa jopa geeneihimme.

Meillä on päissämme upeat neuroplastiset aivot ja mahdollisuutenamme rajaton mieli.

Meitä on myös ohjattu pitkälti välttelemään riskejä ja virheitä, perustuuhan koulusysteemimmekin valitettavasti edelleen pitkälti siihen, että virheistä rangaistaan, jokainen virhe alentaa arvosanaa. Romuttamolle on rahdattavaa, sillä juuri virheet ja epäonnistumiset yhdistettynä ponnisteluun oppimiseen aktivoivat ja kasvattavat aivojamme kaikkein eniten. Aivoihin syntyy virheiden ja niistä oppimisen myötä uusia hermoratoja, -liitoksia ja -verkostoja. Mitä monimuotoisemmin tavoin lähestymme haasteita ja ongelmia, sen aktiivisemmin myös eri aivoalueiden keskinäinen yhteistyö toimii. Aivoverkostoissakin on voimaa!

Romutetuksi joutaa myös rippeetkin harhaluulosta, että johtajan pitäisi olla kaikkitietävä ja kaiken osaava superasiantuntija ja että epävarmuuden näyttäminen olisi osoitus hänen heikkoudestaan. Epävarmuus on luonnollinen ja tärkeä osa johtajuutta, etenkin haastavien aikojen ja tilanteiden keskellä. Kun kukaan ei oikein tiedä, mikä olisi paras tapa mennä eteenpäin.

Sen lisäksi, että oman haavoittuvuuden, epävarmuuden ja pelkojen näyttäminen on valtava huojennus ja vapautus kaikkivoipaisuuden illuusion kahleista, se parantaa vuorovaikutusta johtajan ja hänen ihmistensä välillä. Ihmistenvälisyyttä. Johtajan esimerkin seurauksena muutkin uskaltavat tehdä virheitä ja näyttää oman epävarmuutensa. Keskinäinen luottamus kasvaa, kun syntyy kaikenlaiset ihmisyyteen, tekemiseen ja elämään kuuluvat tunteet salliva ilmapiiri. Tunneturvallinen työympäristö, joka mahdollistaa haasteiden osalta moniulotteisia lähestymistapoja ja luovia ratkaisuja.

Sinä voit johtajana parantaa johtamiesi ihmisten, tiimien ja organisaatiosi hyvinvointia ja menestystä jakamalla ja vahvistamalla rohkeaa ponnistelun ja virheistä oppimisen kulttuuria, sillä virheiden pelko sekä kaikkinainen kontrolli kutistavat ajattelua ja johtavat itseluottamuksen vähenemiseen ja niiden myötä myös alisuoriutumiseen.

Kasvun asenteen omaava arvostaa ponnistelun tuoksinassa tapahtuvia virheitä ja näkee takaiskut tilaisuuksina oppia ja onnistua.

Asenne tarttuu ja sinä voit johtajana tartuttaa omaa asennettasi ympärillesi. Voit jakaa rohkaisevaa ajatusta, että tässä ja nyt ei voi ennustaa, mihin ihminen yltää intohimon, sitoutumisen ja ahkeran harjoittelun avulla. Kasvun asenteisessa organisaatiossa jokaisen motto voisikin olla asennetutkimukselle omistautuneen Carol S. Dweckin mukaisesti, että en osaa vielä, paino sanalla vielä.

Sinä voit jakaa tietoa, että jokainen voi oppia halutessaan ja ponnistellessaan mitä vaan ja, että parhaat harjoittelevat eniten. Siksi he ovat parhaita. Voit haastaa itseäsi ja muita hakeutumaan kokemuksiin, joissa joudutte venymään, sillä venymisalueella tapahtuu eniten oppimista. Sinä voit mahdollistaa sekä ihmistesi henkilökohtaisen että ammatillisen kasvun ja kukoistuksen.

Useat tutkimukset osoittavat menestyksen johtuvan jopa 90-prosenttisesti kasvun asenteesta. Keskinkertaiset synnynnäiset ominaisuudet omaava ihminen voi yltää huippuonnistumisiin, jos hänellä on erittäin myönteinen asenne itseensä, mahdollisuuksiinsa ja onnistumiseensa. Kun ihminen uskoo pystyvyyteensä, hänen aivonsa ovat joustavammat ja otollisemmat korkeammalle ajattelulle ja luovalle ongelmanratkaisulle.

Todellisella johtamisen mestarilla on ikuisen oppipojan asenne. Osaamattomuus ei ole suinkaan hänelle häpeän, vaan inspiraation lähde.

Kasvun asenne vapauttaa jokaisen ihmisen piilossa olevan potentiaalin ja mahdollistaa menestyksen. Se vapauttaa energiat virtaamaan vahvana ja vapaana. Se vapauttaa sinut olemaan sellainen johtaja kuin voit olla ja myös muut ympärilläsi ja organisaatiossasi olemaan sellaisia kuin he voivat olla. Olemaan enemmän. Palavalla sydämellä.

Voit lukea lisää kasvun asenteesta kirjastani Muuta asenteesi, muuta elämäsi. Voit hankkia kirjan tästä.

Ajatteletko, että syy ongelmiin löytyy aina ulkopuoleltasi? Näin astut uhrin roolista omaan voimaasi

Mistä erotat uhrienergian ja oman voiman?

Uhrin roolissa oleva
– ajattelee, että elämässään kaikki on kiinni muusta kuin ihmisestä itsestään
– on luovuttanut voimansa ulkopuolelleen
– löytää aina syyn ongelmiinsa ulkopuoleltaan
– ei halua tarttua toimeen, kasvaa eikä ainakaan kukoistaa
– ei missään nimessä halua tehdä mitään epämukavaa, kuten tuntea tunteitaan
– ei halua nähdä ratkaisuja eikä vaihtoehtoja
– imee elämän voimaa niistä, joilla sitä on
– energia kuluu ongelmien näkemiseen ja niistä valittamiseen
– tuntee olonsa turvallisemmaksi, kun muutkin ovat pieniä ja voimattomia: ei tarvitse olla ainoa, joka ei ota vastuuta

Kun olet omassa voimassasi,
– hyödynnät ja vaalit voimavarojasi
– päätät itse, mihin energiasi suuntaat
– tunnet itsesi, toimit omasta ydinenergiastasi ja arvoistasi käsin
– olet rehellinen vahvuuksistasi ja heikkouksistasi
– tiedät ja hyväksyt, kuka olet, mutta et kuvittele, ettet koskaan voisi muuttua
– olet kokonainen: olet sinut varjojesi, haavojesi ja menneisyytesi kanssa
– et reagoi tilanteisiin automaattisilla reaktioilla, jotka saavat alkunsa hoitamattomista, tiedostamattomista kipukohdista
– otat vastuun itsestäsi ja elämästäsi
– näet elämäsi tapahtumat voiman lähteenä
– et tule muiden tunteiden, odotusten ja vaatimusten jyräämäksi
– vastaat toisten odotuksiin siksi, että haluat ja jaksat, etkä siksi, ettet voi muutakaan
– löydät ratkaisuja itsestäsi, et syyllisiä ulkopuoleltasi

Oma voima ei ole sitä, ettet olisi koskaan heikko ja voimaton. Mutta oma voima on itsensä puolella olemista ja mahdollisuuksien näkemistä silloinkin, kun olo tuntuu pieneltä. Omassa voimassa sinulla on vaihtoehto: hyväksyä se, missä olet nyt, ja kääntää katseesi kohti tulevaa. Uhri on heikko ja voimaton – ja näköalattomuus vie häneltä viimeisetkin voimat.

Oma voima on tasapainoa itsensä ja ympäristön huomioimisen välillä. Et ryntäile päättömästi toisten vaatimusten perässä, mutta osaat katsoa oman napasi ulkopuolelle. Oma voima ei tarkoita itsekkyyttä. Välillä on tärkeää laittaa itsensä etusijalle – välillä taas muut.

Oma voima syntyy siitä, että luot itsesi ja ulkomaailman välille lempeän mutta selvän energeettisen rajan etkä anna toisten ylittää sitä. Rajat auttavat sinua tekemään tilaa itsellesi: tunteille, tarpeille ja toiveille.

Oma voima on sitä, ettet mieti koko ajan, mitä ”pitäisi” vaan keskityt siihen, mitä teet juuri nyt, ja omistat sen täysillä – vaikket tekisi mitään. Puhdas olemisen tila on runsas oman voiman lähde.

Oma voima on sitä, että olet itsesi ja elämäsi puolella. Oma voima ei ole sitä, että et pelkäisi, vaan sitä, että et väistele pelkoasi.

Lue lisää omasta voimasta Katri Syvärisen kiehtovasta kirjasta Sinun tarinasi voima.

Huolien ja uhka-ajattelun kierteessä on entistäkin tärkeämpää keskittyä hyvään – Huomaatko nämä kannattelevat asiat ympärilläsi?

Olet varmaan huomannut, miten ikävät uutiset saavat vain ahmimaan lisää surullisia ja pelottavia juttuja. Pelko ja huoli kaappaavat meidät hyvin helposti valtaansa.

Koko historian ajan ihmisten aivot ovat harjoitelleet huomaamaan kaiken henkeämme uhkaavan. Tässä taidossa ne ovat jo erittäin tehookkaat. Kaikki ikävät uutiset ja kielteiset asiat kiinnittävät huomiomme helposti, herkästi ja välittömästi. Lisäksi mielellämme on taipumus jäädä vatvomaan ikäviä asioita ikään kuin oppiakseen niistä pahan päivän varalle.

Kaikki tämä lisää aivojemme tasolla stressiä, mikä saa aivomme vieläkin herkemmiksi huomaamaan pahaa ja uhkaavaa. Joudumme kielteisen uhka-ajattelun noidankehään. Tunnemme paniikin nousevan sisällämme. Maailma näyttäytyy meille yhä pelottavampana ja turvattomampana, joten olotilamme muuttuu lamaantuneeksi ja voimattomaksi.

Kuitenkin koko ajan ympärillämme on myös hyvää. Stressaantuneet aivomme huomaavat sen vain tosi huonosti. Niinpä mitä enemmän surua, huolta ja epävarmuutta on ympärillämme, sitä tärkeämpää on tietoisesti keskittyä hyvään. Kun huomaamme hyvää, aivoillamme on mahdollisuus päästä rentoutumaan.

Anna siis itsellesi mahdollisuus nauttia kaikesta hyvästä ja kauniista. Puhtaasta ilmasta, linnun laulusta, sammaleen vihreydestä tai auringon säteistä poskesi iholla. Huomaa herkästi vastaantulijan hymy, päiväkodin pihalta kantautuva lasten nauru, läheisen ohimenevä kosketus tai jaetun kahvihetken yhteenkuuluvuuden tunne. Ole tietoisesti läsnä kaikelle hyvälle.

Hyvää huomatessasi ota kaikki aistit käyttöösi ja anna hyvän muuttua aistiesi kautta osaksi sinua. Appelsiinia syödessäsi hivele kuoren pintaa ja sen muotoja, ota vastaan oranssin värin intensiivisyys, kuule pienimmätkin kuoren rapsahdukset hedelmää kuoriessasi, anna tuoksun tulvahtaa täydellä voimalla sieraimiisi ja nauti hedelmän mausta suussasi mahdollisimman pitkään.

Mitä useammin annamme hyvälle mahdollisuuden ja mitä kauemmin keskitymme hyvään, niin sitä voimakkaammin se rentouttaa aivojamme – ja vaikuttaa rauhoittavasti olotilaamme.

Kun annamme hyvälle mahdollisuuden, annamme levollisuudelle ja sisäiselle rauhalle mahdollisuuden. Rakennamme sisällemme rauhaa ja turvaa, joka säilyy aina vakaana epävarmassakin maailmassa. Vaikka välillä uhka-ajattelu vangitsee mielemme, voimme sen huomattuamme aina uudelleen ja uudelleen siirtyä tietoisesti sisällämme olevaan rauhan tilaan.

Sisäinen rauha ei tee meistä kuitenkaan passiivisia, vaan tuosta aivojemme levollisesti tilasta käsin näemme asiat selkeämmin ja osaamme toimia viisaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Toimintaamme eivät sanele äkkinäiset pelkoreaktiomme, vaan syvällinen ymmärrys ja viisaus.

Sisäinen rauhamme on olemisemme luonnollinen perusta ja se löytyy jokaisen sisältä. Kun päätät keskittyä hyvään, vahvistat omaa rauhaasi. Sillä olet sen arvoinen.

Tutustu kirjaani Olet kaiken hyvän arvoinen ja opi erilaisia tapoja antaa hyvälle mahdollisuus.

Tutustu koulutus- ja valmennustarjontaani tai tilaa onnellisuusluentoTÄSTÄ.

Väsyttääkö koko ajan? — Lääkäri kertoo yleisen syyn väsymykseen, joka on usein helposti hoidettavissa

Mainosyhteistyö: Ferrodan -rautavalmiste: Kotimaiset käyttäjien suosittelemat ja edulliset Ferrodan -rautavalmisteet löydät lähimmästä apteekistasi.

Haastateltava: sisätautiopin dosentti Esa Soppi, joka on kirjoittanut kirjan Rauta on kova aine
Haastattelija: Sanna Wikström, joka kärsi pitkään väsymyksestä

Väsyttää. Uuvuttaa. Päässä ei liiku mitään. Tavallinen arki väsyttää kohtuuttomasti. Mistä voi olla kyse?

”Väsymys on hyvin yleistä, ja usein oireeseen löytyy syy väsymyksestä kärsivän ihmisen elintavoista tai elämäntilanteesta: liian lyhyet yöunet, liikunnan puute, runsas tupakointi ja alkoholin käyttö sekä stressi ovat yleisimpiä syitä väsymykseen”, sanoo lääkäri Esa Soppi.

Jos väsymys on pitkäkestoista ja poikkeavaa ja siihen liittyy myös muita oireita, on syytä epäillä sairautta väsymyksen takana. Oireiden takana voi olla moniakin akuutteja tai kroonisia sairauksia, kuten diabetes, pahanlaatuiset kasvaimet, krooniset infektiot, D-vitamiinin puutos, uniapnea, jne. Samalla potilaalla voi olla samanaikaisesti moniakin sairauksia, jotka on selvitettävä.

Väsymyksen syy voi olla raudanpuute

Yleisimpiä syitä pitkäaikaiseen väsymykseen ovat esimerkiksi raudanpuute ja anemia. Raudanpuutteen oireita ovat mm.:

väsymys
aivosumu
muistin heikkous
hengenahdistus
päänsärky
aloitekyvyttömyys
suorituskyvyn aleneminen
alavireys ja masennus
lihas- ja nivelkivut
lihasjumit (hartia, selkä, alaraajat)
sydämen tykytys
rytmihäiriöt
kuiva iho ja hiusten lähteminen
suolisto-oireet

Pitkäaikaisen väsymyksen syytä kannattaa aina tutkia, jotta elämänlaatua voidaan parantaa.

Sanna: Olin ollut pitkään väsynyt: lihakset tuntuivat raskailta, pää tuntui sumuiselta, arkiset asiat vaativat erityistä ponnistelua ja sitten ne veivät kohtuuttoman paljon voimia: työpäivän jälkeen voimat olivat totaalisen loppu. Olisi tehnyt mieli vain maata ja nukkua – ja samalla takaraivossa raksuttivat syytökset, että olen saamaton, laiska ja kelvoton. Kunnes verikokeissa selvisi, että ferritiinitasoni eli varastorauta-arvoni oli 16. Selvisi, että raudanpuutetta on syytä epäillä, jos ferritiiniarvo on alle 30 – mutta oireita voi olla korkeammallakin ferritiiniarvolla. Lääkäri Esa Soppi, miksi pelkkä hemoglobiiniarvo ei välttämättä kerro syitä väsymykseen?

Esa: ”Rauta häviää varastoista aina ensin – ja vasta sen jälkeen alentuu hemoglobiini, mutta se ei välttämättä vaikeassa raudanpuutteessa saavuta anemiarajaa.”

Sanna: Minulla oli ollut hemoglobiini aina vähintäänkin kohtuullinen, joten en osannut epäillä, että veriarvoissani olisi ollut mitään vikaa. Mitkä ovat yleisimmät syyt alhaisiin ferritiiniarvoihin eli varastorauta-arvoihin?

Esa: ”Naisilla yleisimmät syyt ovat runsaat kuukautiset, raskaudet ja synnytysten aikaiset verenvuodot sekä verenluovutukset. Miehillä yleisin syy on varmaankin verenluovutukset. Tämän jälkeen yleisin syy molemmilla sukupuolilla lienee se, että äiti on ollut raskauden aikana raudanpuutteinen ja potilaan rautavarastot ovat jääneet jo syntymässä vajavaisiksi. Tällöin ongelma voi alkaa jo varhaislapsuudessa tai murrosiän jälkeen, jolloin tulee kasvupyrähdys, jossa lihasmassa ja verimäärän lisääntyminen vaatii runsaasti rautaa, ja naisilla tämän lisäksi kuukautisten alkaminen on lisärasite.

Muita syitä voivat olla huono yksipuolinen ravitsemus (mutta harvoin yksinään), pitkäaikainen happosalpaajien käyttö, keliakia, helikobakteeri-infektio verenvuoto suolistoon, kuten esim. haavaisessa paksunsuolen tulehduksessa sekä suolen limakalvon kasvaimissa.”

Matala ferritiini voi jäädä lääkärissä huomaamatta

Sanna: Miksi niin usein ei tule ajatelleeksi, että väsymyksessä voi olla kyse veriarvoista? Ja miksi monet lääkäritkään eivät ota väsymystä ja alhaista ferritiiniä tosissaan?

Esa: ”Kyseessä on varmasti tiedonpuute, eli puuttuu tieto siitä, että raudanpuuteanemiasta kärsii 1-2 prosenttia aikuisväestöstä. Ja raudanpuutteesta ilman anemiaa kärsii sen lisäksi ehkä jopa 400 000 ihmistä.

Kyse voi olla myös siitä, että uskotaan muutamien ns. asiantuntijoiden mielipiteeseen nimittää ferritiinimääritystä huuhaaksi ja muoti-ilmiöksi. Kansainvälisesti ferritiinin merkitys raudanpuutteen diagnostiikassa on ollut tunnettua jo 50 vuotta.

Jos lääkäri ei ota asiaasi tosissaan, kannattaa varmaan vaihtaa lääkäriä. Omatoimista raudan käyttöä ilman asiantuntijan diagnostiikkaa, ohjausta ja seurantaa ei ole syytä harjoittaa.”

Nämä veriarvot kannattaa mittauttaa, jos väsyttää koko ajan

Sanna: Mitä veriarvoja kannattaa testauttaa, jos on jatkuvasti väsynyt? Ja voiko lisärautaa syödä, jos hemoglobiini on viitearvoissa?

Esa: ”Kannattaa hakeutua lääkäriin ja antaa lääkärin tutkia tilanne. Omatoimisesti ennen lääkäriin menoa tutkimukset kannattaa rajoittaa laskoon eli senkan, verenkuvaan ja ehkä ferritiinin mittaukseen sekä kilpirauhaskokeisiin.

Raudalla ei voi hemoglobiinia nostaa yksilöllisen geneettisesti määrätyn hemoglobiinitason yläpuolelle.”

Sanna: Olen kuullut usein, että rautakuurin yhteydessä ei anneta tarkempia ohjeita raudan imeytymiseen liittyen. Mitä kannattaa ottaa huomioon, jos veriarvot ovat alhaiset ja pitää alkaa ottaa lisärautaa?

Esa: ”Raudan käytön yhteydessä kannattaa rauta yrittää ottaa tyhjään vatsaan. Erityisesti maitoruokia, kalkkitabletteja, kahvia ja teetä kannattaa yrittää välttää.”

Sanna: Miksi ferritiiniarvoista on alettu viime aikoina puhua niin paljon? Onko aina ollut paljon alhaista ferritiiniä vai onko se vasta nyt jostain syystä muodostunut ongelmaksi?

Esa: ”Nämä ovat hyviä kysymyksiä, mutta näihin ei ole hyviä vastauksia. Minusta tuntuu, että oireisen raudanpuutteen esiintyminen olisi lisääntynyt, mutta siihen varmasti vaikuttaa tietoisuuden ja diagnostiikan lisääntyminen, raskaudenaikaisen säännönmukaisen rautahoidon lopettaminen muutamia vuosikymmeniä sitten sekä mahdollisesti ravinnon ja elintapojen muutokset.”

Väsymys voi helpottaa näin

Muistilista väsyneelle:

Tarkista elintavat – ja pyri korjaamaan ne, jos niissä on parannettavaa.
Mene lääkäriin ja tutkituta mahdolliset fysiologiset syyt.
Jatka selvittämistä, kunnes syy löytyy.
Jos kyse on alhaisesta ferritiinistä, ole kärsivällinen, sillä ferritiiniarvot eivät nouse nopeasti.

Kotimaiset käyttäjien suosittelemat ja edulliset Ferrodan rautavalmisteet löydät lähimmästä apteekistasi.

Kun kuormitusta on liikaa, tämä voi auttaa säästämään voimavaroja ja pysäyttämään uupumuksen ajoissa

Jos ajattelet kokonaista päivääsi, missä huomiosi päivän aikana on? Muiden toiveissa, vaatimuksissa ja huolehtimisessa? Aikatauluissa pysymisessä? Median ja somen seuraamisessa? Ympäristössä (äänet, näköhavainnot)? Itsessä – omissa tuntemuksissa, kehon kuuntelussa?

Usein monen ihmisen päivä kuluu niin, että huomio on pääosin itsen ulkopuolisissa asioissa. Ja ihmisen mieli on rakentunut niin, että se etsii ympäristöstään mahdollisia uhkia ja syitä taistella, paeta ja selviytyä. Näin siksi, että aivomme ovat evoluutiossa kehittyneet toimimaan näin, jotta ihminen on lajina selviytynyt hengissä. Mitä painokkaammin huomio on ulkopuolellamme, sitä enemmän löydämme syitä pelätä, stressata ja tuntea painetta.

Kun kuormitusta on liikaa, alamme nähdä uhkia

Kun ulkoisessa maailmassa on kuormaa ja uhka-skannerimme aktivoituu, olokin on kuormittuneempi. Nykypäivän ihmisen elämä ei kuitenkaan ole uhattuna ihan joka hetki, vaikka mieli (ja uutiset) niin sanookin.

Kun olo on tosi kuormittunut, alamme löytää painekattiloita yhä pienemmistä asioista. Mielelle ne ovat suuria asioita – ja totisinta totta. Siksi myös tunteemme reagoivat uhkakuviin, mitä mielemme (tai ulkoisen maailman uhkakuvat) tuottaa.

Emme voi vaikuttaa siihen, mitä ympärillämme ja maailmassa tapahtuu, mutta voimme vaikuttaa siihen, että opetamme omaa mieltä rauhoittumaan. Välillä on hyvä katkaista ympäristön häly ja veto, ja suunnata huomio oman kehon tuntemuksiin, mielenliikkeisiin ja tunnemaailmaan. Jos jokainen maailman ihminen tekisi näin, meillä olisi myös maailmanrauha.

Ulkoinen maailma pysyy kyllä sellaisenaan ilman sinun huomiotasi, eikä mikään romahda muutaman minuutin aikana, kun pidät itsestäsi huolta. Ja sitä paitsi oman mielenrauhan ja sisäisen turvan tunteen kehittäminen ei ole muilta pois – päinvastoin. Kyky rauhoittaa keho ja mieli säästää voimia ja voimavaroja myös toimimiseen tarpeen vaatiessa. Jos uuvutamme itsemme sisäisen maailman paineisiin, emme ole toimintakykyisiä enää silloin, kun toimintaa tarvitaan. Tai toiminta on tehotonta, koska olemme uupuneita.

Tee vaikka nämä 3 harjoitusta päivän mittaan, niin saat pieniä sisäisen turvan kokemuksia pitkin päivää.

Aamulla:

Harjoitus Stressinhallointakortit-pakasta, joka sisältää 50 stressiä helpottavaa harjoitusta.

Päivällä:

Illalla:

Harjoitus Unirkortit-pakasta, joka sisältää 45 rauhoittumista ja nukahtamista helpottavaa harjoitusta.

TOIMITUKSEN VINKKI: Hellitä stressistä ja nuku paremmin

💎 Stressinhallintakortit sisältävät 51 helppoa harjoitusta, jotka on suunniteltu osaksi tavallista arkea: voit tehdä harjoituksen työpisteellä, bussissa tai vaikka kassajonossa. Stressinhallintakortteja hyödyntävät työssään jo monet työterveyslääkärit, psykologit, psykiatrit, psykoterapeutit ja kouluttajat.

Stressinhallintakortit ovat Sinulle, joka…

…kaipaat keinoja stressireaktion rauhoittamiseen.

…haluat tasapainoa elämääsi – sopivassa suhteessa tekemistä ja olemista.

…etsit tapoja rentouttaa itsesi arjen keskellä.

Tutustu Stressinhallintakortteihin TÄÄLLÄ.

💎 Unikortit on suunniteltu rauhoittamaan oloa iltaisin, kun alat valmistautua nukkumaan. Ne sisältävät kehoa rentouttavia ja mieltä keventäviä harjoituksia, joiden avulla lievität päivän jännityksiä ja paineita.

Unikortit sopivat Sinulle, joka…

…et osaa rauhoittua sängyssä, koska ajatukset juoksevat ja keho käy kierroksilla.

…kaipaat parempaa suhdetta nukkumaanmenotilanteeseen.

…koet, että on vaikea nukahtaa.

Tutustu Unikortteihin TÄÄLLÄ.

5 vaativaa tosiasiaa, joiden hyväksyminen auttaa irtaantumaan traumakiintymyssuhteesta

Näiden vaativien asioiden ymmärtäminen auttaa traumakiintymyssuhteesta irtaantumisessa

Jos olet katsonut aiempia videoitani ja lukenut juttujani traumakiintymyssuhteista ja varsinkin jos olet itse tällaisessa suhteessa, tiedät jo liiankin hyvin että irtaantuminen ei ole helppoa. Se ei vaan ole, eikä sitä sokerikuorrutteellakaan saa muuksi.

Monesti ihminen käy irtaantumisen prosessia aaltomaisesti ja monia kertoja. Näiden 5 vaativan tosiasian realisoituminen usein auttaa irtaantumisen prodessissa.

1️⃣ Rakastuin fantasiaan. Se ihminen johon rakastuin, on vähän karusti sanottuna: enemmän fantasiaa kuin totta. Tämä kohta nostaa usein esiin surua, pettymystä ja kenties vihaankin. Voi olla että oli tuntuu hieman huijatulta.

2️⃣Intensiivinen- jalat alta rakastuminen ja nopea toisen jalustalle nosto, ei ole hyvä merkki. Moni traumakemia suhde alkaa huumaavalla rakastumisella ja hyvin usein suhteessa on jokin erityistä jännitettä tuova tekijä, toinen on kenties vielä suhteessa, eronnut ihan juuri tai muuta. Todellisuudessa emme opi tuntemaan ketään kahdessa viikossa, ja kovin vaihtelevat intensiiviset tunteet ovat usein epävarmuuden tuomaa jännitettä. Rakkauden ei kuulu olla draamaa.

3️⃣Lähipiirisi ei välttämättä ymmärrä mitä olet kokenut. Tämä on kyllä vaikeaa! Voi olla, että ihmisen joka ei ole koskaan kokenut vastaavaa, voi olla äärimmäisen vaikea ymmärtää traumakemia ilmiötä. Varsinkin jos toisella osapuolella on vahvoja narsistisia piirteitä, näyttäytyy kumppani muille usein erittäin hurmaavana ja voi olla hyvin vaikea uskoa kaikkea mitä suhteessa tapahtuu. Toisaalta moni ei edes uskalla kertoa rehellisesti sitä, mitä suhteessa tapahtuu, sillä sekin herättää häpeää. Miten olen antanut itseäni kohdella niin? Läheisten halu auttaa voi joskus valitettavasti kääntyä neuvomiseksi ja mielipiteiksi – jotka ovat lähtöisin heistä itsestään, ei tilanteen näkemisestä. Tästä syystä joskun apua ja tukea saa parhaiten ulkopuolelta. Yksin ei pidä jäädä.

4️⃣Toisen potentiaaliin uskominen loputtomiin teoista huolimatta ei ole aina viisasta. On todella arvokasta voida uskoa kasvuun, on mielettömän kaunis taito kyetä antamaan anteeksi. MUTTA sitten on se mutta. Ihminen, jonka on vaikea irtaantua traumakemia suhteesta on usein antanut lukuisia kertoja anteeksi, katsonut läpi valheiden ja kenties kaltoinkohtelun…ja vielä kerran. No vielä tämän kerran. No vielä tämän yhden kerran. Luota ennenkaikkea tekoihin, kuka vaan voi sanoa oikeastaan melkein mitä vaan, ja moni osaakin sanoa ”juuri ne oikeat sanat” – silloin kun on ensin itse jäänyt kiinni/kaltoinkohdellut, eikä kuitenkaan halua kantaa seurauksia tai vastuuta omista toimistaan. Älä menetä uskoa ihmisiin, mutta luota tekoihin.

5️⃣ Vielä kerran, luota tekoihin. Syvä luottamus ei tule sanoista, vaan teoista ja siitä MITEN vaikeita asioita käsitellään.

Uupunut, älä usko näitä ajatuksiasi – 6 yleisintä mielen lannistajaa

Susanna Aarnikallio on uupuneiden oivalluttaja ja Oivallusten Olohuone-yrityksen perustaja, jossa hän tekee ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa, ammattijärjestämistä sekä intuitiivisia energiahoitoja. Hän auttaa uupuneita ja henkisestä kasvusta kiinnostuneita. Susanna on kolmen lapsen äiti, entinen sairaanhoitaja ja uupunut itsekin elämässä kaksi kertaa. Hän on kiinnostunut ihmisyyden eri puolista, herkkyydestä, intuitiosta ja henkisen kasvun ulottuvuuksista.

Uupuneilla on usein haitallisia uskomuksia omasta itsestään, jotka ylläpitävät negatiivista ajatusten ja tunteiden kehää. Kokosin listan 6:sta yleisimmästä ajatusvirheestä eli uskomuksesta uupuneilla.

“Minussa on joku vika”

Sinussa ei ole mitään vikaa. Vaikka olet uupunut, et ole epäonnistunut tai viallinen. Todennäköisesti olet ylittänyt toistuvasti ja liian pitkään omat rajasi. Kenenkään ei ole pakko jaksaa loputtomiin kuluttavissa ja ylikuormittavissa olosuhteissa. Oletko herkkä stressille ja erilaisille kuormitustekijöille? Se ei tarkoita, että SINUSSA olisi mitään vikaa. Nyt on aika luopua tästä pienentävästä uskomuksesta.

“Olen ikuinen suorittaja”

Paatunutkin suorittaja voi “parantua”! Et pysty katkaisemaan itsestäsi tuota ominaisuutta kokonaan pois, mutta voit oppia elämään sen kanssa. Voisitko kääntää sen vahvuudeksi? Anna itsellesi lupa, milloin saat suorittaa. Mieti, mitä hyötyä tästä ominaisuudesta on sinulle ollut. Kun pysähdyt tarkastelemaan mitä kaikkea olet saanut aikaan, opit arvostamaan itseäsi paremmin. Suorittamisessa on valot ja varjot. Opettele pysymään valppaana omista motiiveista. Tärkeintä on hyväksyä, että uupumuksesta toipumista et voi suorittaa.

“Kaiken pitää olla täydellistä, muuten en kelpaa”

Oletko perfektionisti? Perfektionismi on kuin kaksiteräinen miekka: siitä on hyötyä joissakin tilanteissa, mutta liiallisuuksiin mennessään se saa sinut kontrolloimaan kaikkea uuvuksiin asti. Kenen arvostelua pelkäät? Kielsikö joku sinua olemasta heikko tai epätäydellinen? Voisitko tavoitella täydellisyyden sijaan ainutlaatuisuutta? Kokeile laskea sisäistä rimaa ja opetella suhtautumaan itseesi hiukan rennommin? Itsemyötätunnon lisääminen on tähän oiva työkalu!

”Pakko selvitä yksin, hävettää olla tarvitseva”

Uupuminen on tuhannen taalan tilaisuus opetella pyytämään apua ja murtaa pakkopärjäämisen illuusio. On täysin luvallista tunnustaa, että voimasi ovat loppu. Lopeta sinnittely. On turvallista antautua muiden avulle ja tuelle, olla tarvitseva, kaivata hoivaa, lohtua ja turvaa. Se on yksi elämän perustarpeista, jonka todennäköisesti olet ohittanut. Avaa rohkeasti suusi ja kerro tilanteestasi läheisillesi. Saatat yllättyä, miten moni muu on käynyt läpi vastaavanlaisia haasteita elämässään. Häpeän tunteen yli pääset, kun tulet kohdatuksi ja hyväksytyksi omana itsenäsi.

”Ei ole sallittua vetää rajoja, minun täytyy aina joustaa”

Onko sinun vaikeaa kieltäytyä ja sanoa “ei”. Pelkäätkö aiheuttavasi pettymyksen itsellesi ja muille? Nyt on korkea aika opetella ei:n sanomisen taito ilman syyllistymistä. Joustamalla liikaa luovut omasta voimasta. Lopulta ”hukkaat” itsesi, etkä enää tiedä kuka olet ja mitä haluat. Rajojen vetäminen on yksi tärkeimpiä taitoja, joita voit nyt tietoisesti alkaa opettelemaan. Tee se puhtaasti oman itsesi ja hyvinvointisi takia.

”Elämä on raskasta raatamista, raha on kovan työn takana”

Onko sinullakin alitajuinen vahva puuteuskomus? Ei hätää, valtaosalla suomalaisista on! Jatkuva ponnistelu äärirajoilla ei ole sinun elämäntehtäväsi tai tarkoitus. Elämä voi olla myös helppoa ja sujuvasti soljuvaa virtausta. Kyse on sallimisesta: sallitko itsellesi helppoutta, hyvyyttä ja vaurautta? Uskallatko antautua ja ottaa vastaan? Mihin huomiosi kiinnität: siihen mitä sinulla on vai mitä sinulta puuttuu? Kaikki runsaus ei ole materiaa. Suurinta runsautta on kokea rakkautta ja kiitollisuutta itsestään ja elämästään.

Osuiko joku näistä uskomuksista sinuun? Oletko valmis muuttamaan käsitystä itsestäsi?

Pysyvä toipuminen uupumuksesta kysyy sinulta kärsivällisyyttä muuttaa nämä ajatusvirheet eli haitalliset uskomukset.

Sinulla on lupa pitää taukoa kuormittavista aiheista – Nämä 4 merkkiä kertovat tauon tarpeesta

Valitse, mihin keskityt – lempeydellä

Tuntuu tärkeältä pysyä kartalla siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja mitä tutuille ihmisille kuuluu. Some voi tarjota paljon sydämellisiä yhteyksiä, iloa arjen hetkien jakamisesta sekä lämpimiä viestejä & rohkaisua.

Some tarjoilee kuitenkin myös paljon surullisia uutisia, klikkaamaan houkuttelevia juoruja, ahdistavia asioita ja uhkakuvia. Pienen selailun jälkeen saatat huomata, että iloinen mielialasi on vaihtunut ahdistuneeksi: ”Mitä hirveää onkaan taas tapahtumassa? Pitäisikö klikata ja ottaa selvää? Selaisinko jotain keskustelua aiheesta, ehkä koko juttu onkin jo todistettu valeeksi?”

Sinun kannattaa pitää taukoa somen uutisvirrasta, kun…

TUNTEET reagoivat: koet ahdistusta tai toivottomuutta. -> Keskity hoivaamaan itseäsi, oleskele luonnossa ja tee niitä asioita, joista nautit. Anna tunteillesi oikeus ilmentyä ja myös oikeus poistua olemuksestasi. Sekä sinua kannattelevia että latistavia tunteita on helppo ruokkia. Valitse mihin keskityt on klassinen, mutta erittäin tärkeä neuvo!
KEHO jännittyy, narskuttelet hampaitasi tai kiristelet olkapäitäsi. Voit huomata jopa kasvojesi ilmeen jäykistyvän ja koko olemuksesi ikään kuin vetäytyvän pois kaikesta pelottavasta. -> Rentouta kehosi lempeällä kävelylenkillä, saunassa, mukavalla venyttelyllä tai rakkaasi kanssa halailemalla.
AJATUKSET pyörivät hankalien aiheiden ympärillä hyödyttömästi. -> Meditoi, tee hengitysharjoituksia ja/tai keskity kiitollisuuteen.
TOIMINTASI sumenee: haluat vastata kärkkäästi toisten ”typeriin mielipiteisiin”. -> Toimi selkeydestä käsin. Kukaan ei ole koskaan rakentanut rauhaa ärhäköiden somekeskusteluiden avulla! Pelkojen sumentama toiminta on hyökkäävää ja kaikilla tavoilla ei-rakentavaa. Selkeydestä eli sisäisestä rauhasta käsin kumpuava toiminta taas on esimerkiksi vilpitöntä auttamista ja kiitollisuuden vaalimista.

Älä unohda minua.

Auta ensin itseäsi, vaikka maailmantuska soisikin korvissasi. Olet elämäsi tärkein ihminen. Vaali tasapainoasi. Kukaan ei hyödy siitä, että ahdistut asioista, joita et voi korjata. Voit toki auttaa muita ihmisiä, planeettaa ja kaikkea olevaista. Tee se sydämesi hyväntahtoisuudesta käsin.

Voit vaikuttaa maailman tunnelmaan jopa vain olemalla: hehkumalla ympärillesi valoa, myötätuntoa ja rakkautta. Tämä ei tarkoita sitä, että livut eteenpäin omassa onnellisuuskuplassasi muiden itkiessä vieressä.

Sitähän aito oleminen ei ole, vaikka mieli saattaa niin uskotellakin. Kun koet kiitollisuutta ja tasapainoa, sinusta hehkuva rakkaus voi ihan oikeasti muuttaa maailmaa.

Lisää tätä? Löydät Mitran rohkaisevat ja lempeät kirjat Meidän vuosi ja Sydämen seksi TÄSTÄ!

Nukutko sinä riittävästi? – Lue vinkit liian vähäisen unen ongelmiin eri ikävaiheissa

Tämä teksti on kirjoitettu mainosyhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.

Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin (Otava, 2022) on aivotutkija Minna Huotilaisen, toimittaja ja tietokirjailija Leeni Peltosen sekä heidän tyttäriensä Helmi Uusitalon ja Silja Vahtokarin monipuolinen kirja unesta ja nukkumisesta. Kirja antaa oivalluksia unesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneille ja auttaa suhtautumaan nukkumiseen armollisemmin.

Oletko huomannut, että hyvä uni ei olekaan enää itsestäänselvyys? Uniongelmien kanssa painiskelevaa voi auttaa, kun asiaa katsoo uudesta näkökulmasta. Olemme erilaisia nukkujia, eivätkä kaikki konstit sovi kaikille.

Uneen ei myöskään voi suhtautua eri elämänvaiheissa samalla tavalla, vaan jokaisen olisi tärkeää löytää itselleen sopiva tapa nukkua. Seuraavat ajatukset eri ikäisten unesta on poimittu kirjasta Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin (Otava, 2022).

Uni auttaa lasta oppimaan ja kasvamaan

Pienet lapset nukkuvat monen vuoden ajan sekä yöllä että päivällä. Päiväunet ovat todella tärkeä asia, sillä unen aikana aivoilla on aikaa käsitellä uutta muistitietoa. Lapsi oppii uutta koko ajan ja elämässä on paljon jännittäviä asioita. Niiden käsittely vaatii paljon unta.

Lasten nukkuminen on yhteydessä esimerkiksi kielelliseen kehitykseen. Huonosti nukkunut lapsi saattaa myös olla tavallista kömpelömpi ja alttiimpi onnettomuuksille.

Alakouluikäinen tarvitsee unta 9–11 tuntia, mutta monen suomalaislapsen uni jää liian vähäiseksi. Lapsen uni on herkkää, ja uni voi häiriintyä jopa pienistäkin erimielisyyksistä kaveriporukassa.

Vanhemmat eivät välttämättä edes tiedä lapsensa uniongelmista. Koululaisen päänsäryn, vatsakipujen ja muiden särkyjen taustalla saattaa olla univaikeus, jonka taustalta voi paljastua arkeen liittyviä murheita.

VINKKEJÄ LASTEN UNEEN:

Lasten unta auttavat esimerkiksi samanlaisina toistuvat iltarutiinit sekä aktiivisuus päivän aikana.
Sokeria kannatta välttää varsinkin illalla.
Lapsen olisi myös hyvä päästä joka päivä ulkoilemaan ja käyttämään monipuolisesti käsiään, jalkojaan ja tasapainoaistiaan. Vuorokausirytmin ja unen kannalta on hyödyllistä liikkua nimenomaan ulkona, sillä ulkoilma on raikasta, valaistus vaihtelee vuorokaudenajan mukaan ja tutkimusten mukaan liikkuminen on ulkona monipuolisempaa kuin sisällä.
Alakouluikäisen kanssa kannattaa keskustella ja sopia yhdessä nukkumiseen liittyvistä rutiineista.

Teinin unentarve vähenee

Murrosiässä unikin muuttuu. Unen tarve vähenee 8–10 tuntiin, ja sisäisen kellon reagointi valoon ja muihin ärsykkeisiin muuttuu.

Jos lapsena on tottunut nukahtamaan iltayhdeksän tai kymmenen aikaan, teiniä alkaa väsyttää ehkä vasta kolme tuntia myöhemmin. Sisäinen kello jätättää ja vuorokausirytmi menee herkästi sekaisin. Nuorten yleisin uniongelma on se, että nukahtaminen onnistuu vasta aamuyöstä.

Teini-ikäiselle kaverit ovat erityisen tärkeitä, ja kaveripiirin tavat vaikuttavat vahvasti myös nukkumiseen. Somessa halutaan olla silloin kuin muutkin, ja kavereilla voi olla paljon vaikutusta myös harrastuksiin.

VINKKI TEININ UNEEN:

Nuoren nukkumista voi ajatella hyvinvoinnin mittarina. Nukkumaanmenosta ja heräämisajoista taistelemisen sijaan voisi olla hedelmällisempää miettiä nuoren sosiaalista elämää kokonaisuutena. Jos jutteleminen ei onnistu oman vanhemman kanssa, voisiko löytyä joku muu luotettava aikuinen, jolle voisi puhua?

Unettomuus kiusaa aikuisia – erityisesti naisia

Aikuiset tarvitsevat unta 7–9 tuntia yössä. Suurin osa aikuisista nukkuu hyvin, mutta uniongelmat ovat yleisiä. THL:n tutkimuksen mukaan ne koskettavat jopa kolmea miljoonaa suomalaista. Unen ongelmat ovat tuttuja erityisesti naisille: naisilla unettomuus on jopa 40 prosenttia yleisempää kuin miehillä. Erot tyttöjen ja poikien nukkumisessa alkavat näkyä jo murrosiässä, ja ne jatkuvat läpi elämän.

Selitystä on etsitty hormoneista mutta myös arjen kuormittavuudesta. Usein juuri naisia kuormittaa paljon niin sanottu metatyö eli näkymätön vastuunkantaminen perheen arjen yksityiskohdista. Asioista huolehtiminen, niiden muistaminen, niistä muistuttaminen, tuleviin tarpeisiin varautuminen ja arjen organisointi ovat asioita, jotka pulpahtelevat mieleen yölläkin.

Vaihdevuosi-iässä naisten ja miesten väliset erot unessa korostuvat, ja tässä elämänvaiheessa naisten yleisin ongelma on unen rikkonaisuus. Unta voivat häiritä esimerkiksi hormonaaliset muutokset mutta myös työhon, elämänlaatuun ja ihmissuhteisiin liittyvät asiat.

VINKKEJÄ NAISEN UNEEN:

Uniongelmien ratkaisemiseksi on tärkeä pohtia mikä on vaikeuden varsinainen syy. Jos ongelmat liittyvät estrogeenin tuotannon hiipumiseen, hormonikorvaushoito voi olla paras ratkaisu.
Jos uni kärsii siitä, että elämässä moni asia tuntuu olevan pielessä, paras ratkaisu löytyy todennäköisesti muualta kuin lääkepurkista. Unta voi parantaa esimerkiksi oman toiminnan, ajattelun ja tunteiden säätelyä harjoittelemalla. Siihen on olemassa monia tapoja, joista voit löytää itsellesi sopivan.

Eläkkeellä nukutaan paremmin

Eläkkeelle jääminen parantaa usein unen määrää ja laatua. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan eläkkeelle siirryttäessä aletaan nukkua keskimäärin 20 minuuttia pidempään kuin viimeisinä työvuosina. Myös univaikeudet, päiväaikainen väsymys ja huolien vuoksi valvominen vähenee.

Vanhemmiten taipumus aamuvirkkuuteen lisääntyy. Uni myös kevenee, ja yöllä heräilyt lisääntyvät. Hyvän unen saamista voivat myös hankaloittaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, Parkinsonin tauti, muistisairaudet ja hengityselinten sairaudet.

VINKKEJÄ IKÄIHMISEN UNEEN:

Sopivasti ajoitetut lyhyet päiväunet auttavat pysymään virkeänä. Aktiiviseen elämään, harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään kannattaa panostaa, sillä ne auttavat unirytmiä pysymään yllä.
Kannattaa huomioida myös pienet käytännön asiat, kuten sopiva tyyny, pimennysverhot sekä ympäristön muokkaaminen mahdollisimman hiljaiseksi.

Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin tarkastelee unta uusista näkökulmista ja antaa oivalluksia erilaisten unipulmien ratkomisesta. Kirjan löydät Suomalainen.comista.