Sivu 23 – Hidasta elämää

Itsensä mitätöiminen tapahtuu usein tiedostamatta – mutta sen voi onneksi lopettaa

Itsensä mitätöiminen tapahtuu usein tiedostamatta, mutta sillä on lopulta pitkäaikaisia seurauksia. Tämä on toki tuttua allekirjoittanellekin. Itseni pienentäminen oli sellaista jatkuvaa pientä ”himmaamista” – etten vaan olisi liikaa. Ja sillä oli tietysti seurauksensa, ennen kaikkea minulle itselleni.

Itse koen, että isoimmat seuraukset liittyivät ihmissuhteisiin ja rakkauteen. Se toi lopulta elämään varsin paljon ahdistusta, sillä koko ajan sai vähän jännittää, että mikä minussa olisi viallista. Häpesin monia täysin inhimillisiä tunteita ja tarpeitani. Pidin niitä itsessäni jotenkin heikkouksina, jotka olisi pitänyt korjata. Yritin liikaa etsiä toisesta ihmisestä varmistusta sille, että olenko rakastettava. Ja vaikka se on täysin inhimillistä, se kuitenkin lähti siitä ajatusvääristymästä, että minun täytyy vääntää itseäni mutkalle saadakseni sen ”palkinnon”.

Seurauksena koin oloni vaan entistä ahdistuneemmaksi.

Mitätöinti sanoo alitajuisesti:

“Minun kokemuksellani ei ole väliä”

Terve itse arvostus ei ole koskaan kenenkään yläpuolelle asettumista. Se ei ole myöskään suodattamatonta räiskyntää. Mutta kyllä täällä ihminen oman tilansa ja paikkansa saa ottaa, ja antaa sen siten myös toisillekin. Se ei ole ylimielisyyttä, kuten monesti ehkä pelkäämme.

Terve itsearvostus on oman kokemuksen arvostamista ja lopulta se on myös TEKOJA jotka tuovat elämäämme selkeyttä ja merkityksellisyyttä.

Itse harjoittelin kysymään kiperissä tilanteissa:

Miten toimisi ihminen, joka arvostaa itseään?

Itse pelkäsin monesti, että toiset alkavat suhtautua minuun niin kuin olisin itsekäs ja hankala. Ja jotkut tekivätkin niin. Terve itsearvostus ei kuitenkaan koskaan paina toista alas, alista tai asettaudu yläpuolelle. Itsearvostusta ei myöskään ole nöyryyden puutetta tai ylivertaisuutta.

Siinä voi hyväksyä myös omaa keskeneräisyyttä ja pyrkiä selkeyteen. Ei etsimään oikeassa ja väärässä olijoita.

Mitätöitkö itseäsi?

Väheksyt tai tuomitset tunteitasi ja tarpeitasi.
Mitätöit omia rajojasi etkä pysy niissä.
Yrität äkkiä päästä eroon vaikeista tunteista kuulematta onko niillä jotain kerrottavaa.
Et pysähdy kuuntelemaan mitä oikeasti tarvitsisit tai mikä tuntuu sinulle oikealta.
Jos on kohdannut elämänsä varrella paljon mitätöintiä (ja varsinkin itselle merkityksellisiltä henkilöiltä) alkaa mitätöinti sisäistymään ja kääntyy itsensä mitätöinniksi.

Pysähdy hetkeksi miettimään, että mitä seurauksia itsesi mitätöinnillä on pitkällä aikavälillä? Esimerkiksi puolen vuoden päähän tai vuoden päähän?

Entä mitä taas terve itsearvostus voisi tuoda elämääsi? Mitä ehkä uskaltaisit? Mitä putoaisi pois?

Voimaantumisen muistilista

Minulla on oikeus kertoa tarpeistani ja toiveistani: silloinkin kun toinen pitää niitä liiallisina ja silloinkin kun itse ajattelen, etten saisi tarvita.
Minulla on oikeus kieltäytyä asioista, jotka eivät tunnu itselle hyvältä tai omien arvojen mukaiselta.
Minulla on oikeus puolustaa ja selittää käyttäytymistäni sekä pysähtyä tunnustelemaan milloin se on viisasta ja milloin on parempi antaa olla.
Minulla on oikeus tehdä omat valintani elämässä, vaikka ne eivät olisi tyypillisiä tai jonkun olisi niitä vaikea ymmärtää.
Minulla on oikeus pyytää tukea ja apua, ja ymmärtää että muilla on oikeus kieltäytyä- se ei tarkoita että minussa olisi jotain vikaa.
Minulla on oikeus tuntea mitä tunnen – tunteet eivät määritä minua ihmisenä. Ymmärrän, että vaikka tunteeni ovat ok, ne eivät oikeuta minua toimimaan ilkeästi tai aggressiivisesti.
Minulla on oikeus tehdä virheitä, oppia, pyytää anteeksi ja muuttaa mielipidettäni.
Minulla on oikeus kasvuun, se ei tee aiemmasta itsestäni huonoa tai väärää.

Omien toiveiden ja tarpeiden ymmärtämistä sekä niistä kommunikoimista muille voi harjoitella Minun käyttöohjeeni -kirjan avulla.

Näin trauma pitää meidät kiinni haitallisissa tavoissa

Me traumoista, riippuvuuksista ja haitallisista tavoista kärsivät olemme sinnikästä sakkia. Olemme puskeneet, kulkeneet miltei läpi harmaan kiven selviytyessämme tässä maailmassa, jossa olemme tunteneet yhtä kauan kuin muistimme kantaa, itsemme arvottomiksi ja vääränlaisiksi.

Sinnikkyys on tehnyt meistä reippaita, kilttejä, miellyttäjiä, tapettiin sulautujia, itseraippauksen maailmanmestareita ja yksinäisiä erakkoja. Tosin kerromme itsellemme itsenäisen ihmisen illuusioon liittyvää tarinaa.

Hartiavoimin olemme ylläpitäneet rooleja tai yrittäneet suojautua näkymättömältä vastustajalta ja menneisyyden haamuilta.

Olemme yrittäneet muuttua. Luoja, me olemme yrittäneet. Vaikka kuinka olemme puskeneet ja pinnistäneet, emme ole päässeet alkua pidemmälle. Emme ole ymmärtäneet, että yritämme koko ajan luopua siitä, mikä meille on ollut tärkeintä: suojamekanismeistamme. Kaikesta siitä, mikä on pitänyt päämme pinnalla edes sen verran, että saamme hengitettyä edes puolittaisesti.

Samalla, tietoisuutemme pinna alla on käynyt kuhina. Kaikki se, mitä olemme mielen kellareihin padonneet, on tehnyt kaikkensa vastustaakseen muutosta. Tuttu tuntuu turvalliselta, vaikka se on kivuliasta. Tuntematon taas on turvatonta.

Emme ole pystyneet luottamaan haaveisiimme tai siihen, että elämä toisi tiellemme jotain hyvää. Meille yksi hyvä on tarkoittanut moninkertaista uhrausta ja kipua.

Pienistäkin hyvän hippusista on ollut vaikea iloita. Hyvä saa meidät varuilleen. ”Mitä se maksaa?” ”Missä on hintalappu?” ”Mitä minun pitää uhrata tämän vuoksi?”

Kun vihdoin alamme haluta ja hakea rauhaa, se tuntuukin uhkaavalta: suojauksia ei voi laskea alas, koska jotain yllättävää saattaa tapahtua. Suuntaamme katseemme aina uudestaan riippuvuuksiin ja haitallisiin tapoihin, koska niiden kautta koemme saavamme mielenrauhan – vaikkakin vain hetkeksi.

Jos tunnistat itsesi tästä kaikesta, olet jo voiton puolella. Muutos alkaa tiedostamisesta. Nyt aika levätä ja kerätä voimia tulevaan. Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä.

Merkityksellisyyden kokemus tekee elämästä elämisen arvoista – mutta se on myös helppo kadottaa

Merkitys on kuin happi: sitä ei aina ajattele, mutta ilman sitä ei pysy pitkään hengissä. Kun tiedämme, miksi teemme jotain ja mikä laajempi vaikutus tekemisellämme on, jaksamme enemmän ja siedämme myös vastoinkäymisiä paremmin. Merkitys tekee työstä ja arjesta elämisen arvoista, ja juuri siksi sen katoaminen kolahtaa erityisen paljon.

Puhumme usein merkityksellisyydestä kuin se olisi (työ)elämän jackpot.

“Tee sitä, mitä rakastat.”
“Löydä kutsumuksesi.”
“Etsi elämäsi tarkoitus.”

Mutta mitä enemmän asetamme merkitykselle paineita, sitä helpommin se murenee. Merkityksen tuhoaminen tapahtuu nimittäin yllättävän helposti.

Seitsemän tapaa tuhota merkitys

Tutkijat Bailey ja Madden listaavat seitsemän kuolemansyntiä, jotka syövät tehokkaasti merkityksellisyyttä:

Myrkylliset ihmissuhteet – jos ihmissuhteissasi on pelkoa tai välinpitämättömyyttä, et voi olla oma itsesi. Silloin merkitys ja luottamus katoavat.
Itsestäänselvyytenä pitäminen – kun kukaan ei huomaa vaivannäköäsi, syntyy tunne, ettei panoksesi oikeasti merkitse. Miksi yrittää, jos kukaan ei arvosta?
Epäoikeudenmukainen kohtelu – epäreiluus tappaa motivaation hyvin nopeasti. Kun kohtelu ei ole reilua kaikille, merkitys valuu pois niin kuin hiekka sormien välistä.
Hyödyttömät tehtävät – mikään ei syö energiaa yhtä tehokkaasti kuin turhaksi koetut tehtävät. Jos tekeminen ei johda mihinkään, se tuntuu rangaistukselta.
Mielipiteiden vähättely – jos ääntäsi ei kuulla, miksi yrittäisit edes puhua? Merkitys kuolee hiljaa, jos ideasi sivuutetaan kerta toisensa jälkeen.
Turhille riskeille altistaminen – kun sinut laitetaan tilanteisiin, jotka altistaa turhille riskeille. Silloin syntyy epävarmuutta ja kaaosta, ei merkitystä.
Arvoristiriidat – kun omat arvosi ja työsi arvot törmäävät, sisäinen kompassi menee ennen pitkää rikki. On raskasta kulkea suuntaan, jonka ei usko olevan oikea.

Kuinka montaa näistä olet joskus kokenut?

Todennäköisesti vähintään yhtä tai useampaa. Tiedät siis tunteen miltä merkityksen katoaminen tuntuu: raskaalta, turhalta ja pohjattoman tyhjältä.

Mitä voit tehdä?

Et voi aina muuttaa esihenkilöäsi, kollegoitasi tai organisaatiotasi, mutta voit tehdä paljon oman merkityksesi puolesta. Tässä muutama käytännön keino:

1. Tunnista vahvuutesi
Kirjoita ylös kolme asiaa, joissa olet hyvä ja joista nautit. Mieti, miten saat niitä enemmän mukaan arkeesi.

2. Personalisoi työsi
Lisää työhön ripaus itseäsi – oli se sitten luovuutta, huumoria tai omaa tyyliä. Mitä enemmän työ tuntuu oman näköiseltä, sitä merkityksellisemmältä se tuntuu.

3. Pidä arvot mukana
Listaa viisi tärkeintä arvoasi. Missä kohtaa arkeasi ne näkyvät? Missä kohtaa ne eivät näy? Tee yksi muutos, jotta saat arvojasi enemmän esille.

4. Luo yhteyttä
Merkitys syntyy harvoin yksin. Hae yhteyttä muihin kysymällä, auttamalla ja jakamalla. Yllättävän usein merkitys löytyy siitä, että auttaa toisia.

5. Poista merkityksen tuhoajat
Tunnista asiat, jotka syövät merkitystäsi (esim. turhat palaverit, jatkuva multitaskaaminen, myrkylliset kohtaamiset). Sano ei yhdelle niistä jo tällä viikolla.

Merkityksellisyys ei katoa itsestään. Se tuhoutuu, jos emme aktiivisesti suojele sitä. Pidä siis huoli, ettei arjestasi tule salakavalasti merkityksen hautausmaa. Mikä on pienin teko, jolla voit jo tänään pitää oman merkityksesi elossa?

Kurkkaa Saana Rossin ja Johanna Huhtamäen uutuuskirja 12 väärää ajatusta työelämästä.

Kirja on sinulle, joka…

… et enää halua tyytyä keskinkertaisuuteen, vaan etsit tapoja kukoistaa elämässäsi ja työssäsi.
… tunnet, että jatkuva ongelmien ratkominen ei riitä, vaan haluat käyttää energiaasi vahvuuksien hyödyntämiseen.
… kaipaat työhösi merkitystä, iloa ja aitoutta – ja haluat johtaa itseäsi tavalla, joka tukee omaa hyvinvointiasi.
… haluat murtaa vanhentuneet työelämän myytit ja löytää tilalle tuoreempia näkökulmia.
… haluat luoda organisaatioita, joissa ihmisyys, merkityksellisyys ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä menestyksen kanssa.

Miksi rakkaus pelottaa? – Selitys voi löytyä asioista, joita et itse edes tiedosta

Usein rakkaus pelottaa. Meidän on vaikea vastaanottaa rakkautta tai uskaltautua rakastamaan toista. Tai antaa itsellemme lupa rakastaa itseämme.

Meillä saattaa olla yllättäviäkin ehtoja ja esteitä rakkaudelle ennen kuin sallimme sen virrata vapaasti.

Alitajuntamme syövereissä olevaan rakkauden sääntökirjaan olemme tallettaneet elämän varrelta kaikki ne tilanteet, joissa olemme huomanneet tietynlaisen toiminnan tai käytöksen edistävän rakkauden kokemista – tai estävän sitä.

Rakkauden sääntökirja kertoo myös, milloin olemme oikeutettuja rakkauteen ja millaista tuon rakkauden tulisi olla.

Jos esimerkiksi uskomme, että rakkaus on pelottavaa tai itsensä rakastaminen on vaikeaa, alitajunta tekee kaikkensa palvellakseen meitä ja saattaa meidät tilanteisiin, joissa rakkaus pelottaa tai meidän on vaikea rakastaa itseämme.

Tutustu omaan rakkauden sääntökirjaasi

Varaa itsellesi rauhallista aikaa ja lähde tutkimaan, minkälaisia sääntöjä ja ehtoja sinulla on rakkauden sääntökirjassasi. Kirjoita vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä odotat tai toivot muilta tunteaksesi rakkautta?
• Milloin olet oikeutettu vastaanottamaan rakkautta?
• Minkälaisena koet olevasi rakkauden arvoinen?
• Milloin tai minkälaisissa tilanteissa annat rakkaudelle luvan virrata muille?
• Milloin tai minkälaisessa tilanteessa annat itsellesi luvan rakastaa itseäsi?

Tutki seuraavaksi kirjoittamiasi lauseita. Mitkä omista säännöistäsi estävät sinua tuntemasta itseäsi rakastetuksi? Tai estävät sinua rakastamasta tai antautumasta rakkaudelle? Mistä säännöistäsi haluat päästää niistä irti? Mitkä taas auttavat sinua tuntemaan itsesi rakkauden arvoiseksi tai auttavat rakkautta virtaamaan? Mitkä säännöstäsi edesauttavat hyvinvointiasi ja hyvää mieltä ja ovat säilyttämisen arvoisia?

Kun huomaat jonkin ajatuksen tai mielikuvan estävän sinua ottamasta rakkautta vastaan tai rakastamasta itseäsi tai toista ihmistä, voit valita päästää siitä irti. Joka kerta kun kyseinen käsitys pompahtaa mieleesi, voit sanoa sille lempeästi: Kiitos, että olet palvellut minua pitkään. Nyt päästän sinut vapaaksi.

Tai voit muuttaa rakkauteen liittyvän uskomuksen sinua paremmin palvelevaan muotoon. Jos esimerkiksi löydät mielesi sopukoista uskomuksen Rakkaus ei ole minua varten tai En ole rakkauden arvoinen, voit joka kerta sen kuullessasi todeta: Rakkaus virtaa kaikkialla – myös minussa.

Rakkauden sääntökirjaa kannattaa muokata enemmän itseämme palvelevaksi, sillä se ohjaa vahvasti elämäämme, tunteitamme ja toimintaamme. Koska se perustuu syvimpään tarpeeseemme: rakkauden ja yhteyden tarpeeseen.

Rakkaus on pelottavaa ainoastaan egomielemme tasolla. Syvällä sydämessämme meistä jokainen tietää rakkauden oleva puhdasta lempeyttä ja hyväksyntää. Sisimmässämme tiedämme, että rakkaus on aina meissä. Meidän on vain annettava sille lupa virrata.

Lue lisää suhteestamme rakkauteen kirjastani Avaudu rakastamaan itseäsi.

Tutustu koulutus- tai valmennustarjontaani tai tilaa onnellisuus- tai rakkausluento TÄSTÄ.

6 vinkkiä I love me -messuille 17.-19.10.

Kaupallinen yhteistyö I love me -messujen kanssa.

I love me -messut järjestetään tänä vuonna 17.10.-19.10. Tapahtuma kokoaa Helsingin messukeskukseen saman katon alle muodin, kauneuden ja hyvinvoinnin kiinnostavimmat brändit ja tuoreimmat trendit tarjoten tietoa, elämyksiä ja inspiraatiota. Tässä 6 toimituksemme valitsemaa messutärppiä erityisesti mielen hyvinvoinnista kiinnostuneille.

Mitkä näistä teemoista koskettavat eniten? Tutustu ohjelmaan ja tule katsomaan. Nähdään messuilla!

Koko messuohjelman löydät TÄÄLTÄ.

Oman lippusi voit hankkia TÄSTÄ.

1. Noora Hautakangas: Huipulle huijarisyndroomasta huolimatta

Rakastetun RELOVE -secondhand & kahvilakonseptin perustaja, entinen Miss Suomi ja media-ammattilainen kertoo, millaista on luoda ja johtaa menestyskonseptia, kun vääristynyt pelko huijauksen paljastumisesta kulkee jatkuvasti mukana. Hautakangas ei ole musertunut huijarisyndrooman alla, vaan häntä on puskenut eteenpäin sitkeä asenne ja palo luoda jotain ennennäkemätöntä.

Johanna Elomaa on kirjoittanut Nooran elämäkerran Huijarisyndroomasta huolimatta (Bazar/Hidasta elämää, 2025).

Noora esiintyy Arena-lavalla lauantaina 18.10. klo 15.

2. Sanna Wikström: Asioita joita on vaikea sanoa ääneen

Asioita joita on vaikea myöntää ensin itselleen ja sitten muille. Miksi joistain tunteista ja ajatuksista on vaikea puhua? Sannan elämänkokemukset muistuttavat miten sisäinen kokemusmaailma yhdistää meitä kaikkia.

Suomen suurimman hyvinvointimedian perustaja ja päätoimittaja jakaa elämänfilosofiaansa uransa henkilökohtaisimman kirjan 102 oivallusta elämästä (Bazar/Hidasta elämää, 2025) tiimoilta. Sanna johdattaa myötätuntoisella otteella muun muassa pakkojaksamisen, tunteiden ja ihmissuhdekoukeroiden äärelle.

Sanna esiintyy Wellness Corner -lavalla perjantaina 17.10. klo 13.

3. Psyykkinen trauma – minullako?

Moni meistä kantaa mukanaan hoitamatonta psyykkistä traumaa, jota emme tiedosta, kuten emme sitäkään kuinka se edelleen elää kanssamme nykyhetkessä.

Käsittelemättä jääneet traumaattiset, oman inhimillisen psyykkisen sietokyvyn ylittäneet tapahtumat ja kokemukset voivat aiheuttaa pitkäaikaisia mielenterveyteen vaikuttavia haittoja. Kun kohtaamme tilanteita, jotka koskettavat vain jotakin pientäkin osaa traumamuistosta, aktivoituvat samat tunteet, kokemukset, käsitykset ja toimintamallit tavalla kuin eläisimme yhä näitä hetkiä.

Traumoista, niiden ilmenemismuodoista ja niistä vapautumisesta keskustelevat HouseOfTherapy Terapiakartanon psykiatri Hannele Österman sekä psykoterapeutti Elina Rehmonen.

Tule kuulemaan aiheesta Health Hub -lavalle perjantaina 17.10. klo 13.30, lauantaina 18.10 klo 14.30 tai sunnuntaina 19.10 klo 13.30.

4. Katri Kilpiäinen: Riittää jo! – Kapinointihetki suorittamista vastaan

Jos tunnet syyllisyyttä lepäämisestä, todennäköisesti olet tottunut sitomaan arvosi siihen, miten paljon teet ja saat aikaan. Tässä työpajassa harjoitellaan olemista ilman tekemistä, havainnoidaan siitä syntyviä ajatuksia ja etsitään tapoja hellittää jatkuvasta suorittamisen pakosta.

Katri on Instagramista tuttu suosittu kirjoittaja, puhuja, tuleva työnohjaaja ja hyvinvointikapinallinen. Katrilta on ilmestynyt Tunnollisen suorittajan kapinointikortit (Hidasta elämää, 2025).

Osallistu Katrin workshopiin perjantaina 17.10. klo 14.30 Työpaja 2 -tilassa.

5. Eevi Vuoristo ja Jarkko Kailanto: Minun käyttöohjeeni – Näin haluan tulla kohdatuksi ja kohdelluksi

Suosikkiterapeutti Eevi Vuoristo ja kokenut yritysvalmentaja Jarkko Kailanto opettavat laatimaan omat ”käyttöohjeesi” siitä, millainen olet, mitä tarvitset, mitkä asiat ovat sinulle vaikeita ja miten toivot itseäsi kohdeltavan. Eevi ja Jarkko ovat yhdessä kirjoittaneet Minun käyttöohjeeni -tehtäväkirjan (Bazar/Hidasta elämää, 2025).

Eevi on tamperelainen pariterapeutti ja lyhytterapeutti joka on työskennellyt itsetuntemuksen, vuorovaikutuksen ja ihmissuhteiden parantamisen parissa yli 10 vuoden ajan. Jarkko on espoolainen valmentaja, joka on kouluttanut yksilöitä, tiimejä ja johtamista yli 20 vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee konsulttiyritys Reaktorissa, jossa hän kouluttaa mm. Minun käyttöohjeeni -mallia.

Tule kuulemaan Eeviä ja Jarkkoa Wellness Corner -lavalle sunnuntaina 19.10 klo 13.

6. Nyt meni tunteisiin. Miten vanhempi pysyy kasassa, kun kotona tuulee?

Murrosiässä tunteet kuohuvat – ovet paukkuvat ja yhteys nuoreen voi tuntua etäiseltä. Vanhempi saattaa kohdata itsessään yllättäviäkin tunteita ja reaktioita. Myös omat tunteiden säätelytaidot saattavat joutua koetukselle.

Tule kuulemaan, miten arjessa voi rakentaa vuorovaikutusta nuoren kanssa ja miten vahvistaa koko perheen mielenterveyttä teinivuosien keskellä.

Mieli ry:n asiantuntijat Janette Vesterinen ja Elina Marjamäki puhuvat aiheesta Health Hub -lavalla sunnuntaina 19.10 klo 12 ja 14.30.

Katso koko viikonlopun ohjelma TÄSTÄ ja hanki lippusi TÄÄLLÄ.

Jäikö ex-suhteesta jotain hampaankoloon? – Näin vapautat itsesi menneestä ja olet valmis tulevaan

”Se mikä alkoi rakkaudessa, sen tulee päättyä rakkaudessa.”

Joskus ihmissuhdeongelmamme ja parisuhteen haasteet voivat johtua siitä, että entiset tai entinen suhde on jäänyt kesken. Ero on tapahtunut hyvin riitaisissa merkeissä ja ehkä exä on edelleen hampaanvälissä kaiveleva kirpeä pettymys vuosikymmentenkin jälkeen. Se mitä emme aina ymmärrä on, ettei meidän tarvitse livenä käydä rakkaudellisia loppukeskusteluja oikeiden ihmisten kanssa, vaan voimme tehdä paljon myös sisäisesti tai vaikkapa konstellaatiotyöskentelyllä. Silti vaikutus on yhtä voimakas kuin kasvotusten tehtävä rakkaudellinen hyvästijättö.

Usein jäämme kiinni entiseen suhteeseen tarinoidemme kautta

Tärkeintä on se, että olemme sisäisesti valmiita hyväksymään sen, miten kaikki meni ja mitä milläkin oli seurauksena. Joskus siihen vaaditaan itseltämme vuosia tai vuosikymmeniä. On hyvä muistaa, että niin kauan kuin olemme kiinni tarinassa, jossa olemme jääneet siitä tai tästä vaille tai mitä toinen teki tai jätti tekemättä, liike kohti rakkaudellista hyvästijättöä ei ole mahdollinen. Oma sisäinen tarinamme voi pitää meidät kiinni jossakin ja silloin nykyiselle parisuhteellemme ei ole systeemissä vielä tilaa.

Päättelemällä entisen suhteen annamme nykyiselle suhteelle oikean paikkansa

Usein kun ajattelemme nykyistä parisuhdettamme ja sitä toivetamme, että tahdomme siinä asioiden olevan tasapainossa, silloin voimme helpommin päästää irti tarinastamme menneeseen suhteeseen ja päättää se rakkaudessa. Päättää, joltta nykyiselle rakkaudelle olisi oma paikkansa. Koska ennen kuin jokin, mikä oli ennen, ei tule päätellyksi, ei mikään seuraava voi olla olemassa.

Vaatii syvää nöyryyttä nähdä vain oma vastuu tapahtumista ja kantaa se. Voimme itse olla vastuullisia vaikka toinen olisi mitä ikinä edelleen. Silti jokin systeemissä liikahtaa kun me itse liikahdamme. Kun hyvästelemme rakkaudessa sellaisen, joka aikoinaan alkoi rakkaudessa, jokin liikahtaa isosti systeemisesti. Kun päättelemme entisen parisuhteemme rakkaudessa, jokin nykyisessä rakkaussuhteessa voi myös asettua oikeammalle paikalleen.

Näin voit päätellä rakkaudessa entisen parisuhteesi

Voit ajatella ex-kumppaniasi ja sanoa hiljaa mielessäsi:

”Kaikki mitä sinulta sain, sen minä saan pitää.

Kaiken mitä sait minulta, sen sinä saat pitää.

Nyt kannan oman vastuuni ja osani eroomme ja siitä mitä meidän välillämme tapahtui.

Jätän sinulle sinun vastuusi ja osasi tapahtumista.

Päästän sinut menemään rakkaudella ja pyydän että sinä päästät minut menemään.

Nyt sinä olet vapaa ja minä olen vapaa.”

Amman 11 elämänviisautta – ”Kun syleilen ihmisiä, yhteys ei ole vain kehollinen”

Sri Mata Amritanandamayi Devi, joka tunnetaan paremmin nimellä Amma, on omistanut elämänsä rauhan, suvaitsevaisuuden ja myötätunnon sanoman levittämiselle. Amma on matkustanut yli 35 vuoden ajan ympäri maailmaa ja inspiroinut tuhansia ihmisiä seuraamaan vapaaehtoisen palvelutyön polkua. Amma on halannut yli 40 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa syleilyllä, joka on avoin jokaiselle. Amma on tulossa myös Suomeen halaamaan 26.-27.10.2025

Tässä Amman kiteytettyjä ajatuksia ihmisyydestä, elämästä ja maailmasta:

1. “Kun opit rentoutumisen taidon, kaikki tapahtuu sen jälkeen spontaanisti ja vaivattomasti.” – Amma

2. ”Äitiyden olemus ei rajoitu synnyttäneisiin naisiin, vaan se on luontainen ominaisuus sekä miehissä että naisissa. Se on mielen asenne. Se on rakkautta, ja rakkaus on elämän henki.” – Amma

3. ”Tämän päivän maailmassa ihmiset kokevat kahdenlaista köyhyyttä: ruuan, vaatteiden ja suojan puutteesta johtuvaa köyhyyttä sekä rakkauden ja myötätunnon puutteesta johtuvaa köyhyyttä. Näistä kahdesta jälkimmäiseen tulee puuttua ensin, koska silloin kun meillä on rakkaus ja myötätunto sydämissämme, voimme kokonaisvaltaisesti palvella ruuan, vaatteiden ja suojan puutteesta kärsiviä.” – Amma

4. ”On olemassa kahdenlaista koulutusta: koulutusta elantoa varten ja koulutusta elämää varten. Kun opiskelemme yliopistossa lääkäreiksi, lakimiehiksi tai insinööreiksi, opiskelemme elantoa varten. Koulutus elämää varten puolestaan vaatii henkisyyden perusperiaatteiden ymmärtämistä. Sen avulla saavutamme syvemmän ymmärryksen maailmasta, mielestämme, tunteistamme ja itsestämme.” – Amma

5. ”Rakkaus on universaali uskonto ja juuri sitä yhteiskunta todella tarvitsee. Sen tulisi näkyä kaikessa mitä sanomme ja teemme. Täydellinen rakkaus on jo meissä. Elämä ja rakkaus eivät ole erillisiä asioita, ne ovat yksi ja sama.” – Amma

6. ”Tänä päivänä tuhannet ihmiset maailmassa ovat valmiita kuolemaan uskontonsa puolesta, mutta yksikään ei ole halukas elämään sen periaatteiden mukaan.” – Amma

7. ”On väärin kääntää selkänsä maailman tilalle henkisyyden nimissä. Valaistuminen tarkoittaa kykyä tunnistaa itsensä kaikissa elävissä olennoissa. Meidän tulisi pystyä auttamaan toisia ja rakastamaan heitä aivan kuin näkisimme heissä itsemme. Tämä on henkisten harjoitusten päämäärä.” – Amma

8. “Aivan kuten nautimme puista, joita ihmiset ovat istuttaneet menneisyydessä, meidän tulisi istuttaa puita tuleville sukupolville.” – Amma

9. ”Niin kauan kuin minulla on voimaa ojentaa käteni luokseni tuleville ja laskea käteni itkevän olkapäälle, jatkan ihmisten halaamista. Syleillä rakastavasti, lohduttaa ja pyyhkiä heidän kyyneleensä tämän kuolevaisen kehon loppuun saakka – se on minun toiveeni.” – Amma

10. ”Kun syleilen ihmisiä, yhteys ei ole vain kehollinen. Rakkaus, jota tunnen kaikkea luotua kohtaan, virtaa jokaista ihmistä kohti. Tämä puhdistaa heidän mielensä ja herättää heissä rakkautta, myötätuntoa ja äitiyteen liitettyjä ominaisuuksia. Juuri nämä ominaisuudet ylläpitävät harmoniaa yhteiskunnassa ja niistä on tämän päivän maailmassa huutava pula.” – Amma

11. “Rakkaus on todellinen luontomme.” – Amma

Ammaa voi käydä halaamassa Espoossa 26.-27.10. Katso aikataulu ja saapumisohjeet TÄÄLTÄ.

Ylikuormittunut mieli on synkkä ja näkee uhkia ympärillään — näistä merkeistä huomaat hermoston ylivireyden

Ahdistaa.
Väsyttää, mutta uni ei tule.
Päätä särkee ja muisti prakaa.

Elämä nopeatempoisen ja tekemistä priorisoivan maailman keskellä ei ole aina helppoa. Arjen hässäköiden, velvollisuuksien tai innostuksen keskellä voi uuvahtaa kuin varkain – sillä tukka putkella paahtaessa on usein vaikeaa huomata niitä pieniä merkkejä, joilla keho yrittää muistutella pysähtymisen tarpeesta.

Vielä tämä yksi juttu tai projekti, ja sitten lepään.

Ja silti tulee seuraava.

Kuulostaako tutulta?

Ihmisen hermosto on viisas ja monimutkainen kokonaisuus, joka reagoi kaikkeen ympärillämme. Ärsykkeisiin, tekemiseen, ääniin, vuorovaikutukseen. Siihen, onko nyt aika palautua vai aktivoitua ja pysyä valppaana. Karkeasti voidaan ajatella, että parasympaattinen hermoston haara on vastuussa palautumisesta, sympaattinen haara taas aktiivisuudesta.

Nykymaailmassa jälkimmäinen on usein keskiössä – keho ja mieli valmistautuvat jatkuvaan tekemiseen levon sijaan. Kun kuormitusta ja vauhtia on ollut liian pitkään, keho alkaa oireilla – joskus mitä kummallisimmilla tavoilla.

Aikanaan juoksin erilaisilla lääkäreillä ja asiantuntijoilla selvittelemässä mitä erikoisimpia oireita ja synkkää oloa, joihin ei löytynyt vastauksia. Lopulta sairaslomatodistuksessa luki uupumus ja hermoston säätelyhäiriö, joka laittoi minut puoleksi vuodeksi lepäämään ja etsimään ymmärrystä tilanteeseen.

Ajattelen silti, ettei meidän tarvitse seilata sitä kaikista karikkoisinta reittiä uupumisen kautta, jotta voimme ymmärtää omaa hermostoa ja oppia kuulemaan kehon hätäsignaaleja.

Kovasta vauhdista on usein vaikeaa pysähtyä totaalisesti – mutta omilla valinnoilla, hermostoa tietoisesti rauhoittamalla ja pieniä pysähdyksiä vaalimalla voi löytää avaimia jarruttaa.

Yksi hetki kerrallaan.

Merkkejä, jotka voivat kertoa hermoston ylivireydestä ja kovasta kuormituksesta:

(Nämä oireet voivat kertoa myös jostain muusta. Konsultoithan aina omaa lääkäriäsi, jos kärsit oireista.)

jatkuva päänsärky
synkkä mieli, ajatukset jotka kiertävät kehää – väsyneenä on vaikea keskittyä tai nähdä hyvää ympärillään
väsyttää, mutta unen saanti on vaikeaa tai uni katkonaista
aamulla tekisi mieli jäädä sänkyyn, mutta iltaa kohden virkistyy
olo on levoton
jännitystilat kehossa (esim. levottomat jalat, puristat käsiä nyrkkiin, puret hampaita yhteen)
ahdistuneisuus
vatsaoireet
vaikeus olla paikallaan tai ylipäätään rentoutua

Avuksi:

luonnossa olo
rauhallinen liike kovan treenin sijaan
jooga
somaattiset harjoitukset
palleahengitys
kosketus

Voit kokeilla esimerkiksi näitä somaattisia, vagushermoa aktivoivia harjoituksia, jotka auttavat hermostoa rauhoittumaan:

Jos sinulla on hyvin ylivirittynyt ja ahdistunut olla, kokeile purkaa tunnetta liikkellä tai ravistelemalla kehoa – aloita käsistä, tömistele jalkoja, tai nouse varpaille ja anna kantapäiden tipahtaa maahan toistaen liikettä useamman kerran omassa tahdissa. Jatka muutamia minuutteja ja tunnustele oloa sen jälkeen – miltä vireys tuntuu nyt?
Sen sijaan, että yrittäisit väkisin pysähtyä, hae mukava asento makuulta tai istuen ja ala hitaasti keinutella kehoa. Jos olet esim. selinmakuulla, heijaile hitaasti ja laiskasti polvia puolelta toiselle ja anna kasvojen kellahtaa vastakkaiseen suuntaan, kuin minne polvet keinahtavat. Jos istut, heijaile ylävartaloa kevyesti puolelta toiselle. Liikkeen ei tarvitse olla iso, muutama sentti riittää. Keinuva liike on usein lohdullinen ja rauhoittava – ajattele, miten pieni vauvakin usein rauhoittuu heijailun ja keinuttelun kautta. Tunnustele muutamien minuuttien jälkeen oloa.
Kosketus. Kun olo tuntuu ahdistuneelta tai ylivirittyneeltä, voit kokeilla rauhoittaa kehoa kosketuksen avulla. Ota kiinni toisesta käsivarresta ja silitä pehmeästi käsivartta kyynärpäästä ranteeseen ja takaisin ylös. Vaihda sitten toiselle puolelle. Vaihtoehtoisesti voit painella tai puristella käsivarttasi pehmeästi – kuitenkin niin, ettei puristus tee kipeää. Huomaa, miltä kosketus tuntuu.

Lisää somaattisia, arkeen mahtuvia harjoituksia löydät Hitaammassa tahdissa -korteista

Sen sijaan että tuomitset tai vaadit, kysy mieluummin mitä kuuluu – Bisnesguru Simon Sinek painottaa inhimillisen kohtaamisen tärkeyttä

Simon Sinek on kirjailija ja yksi maailman tunnetuimmista puhujista, mitä tulee ihmisten johtamiseen ja bisnekseen. Sinek istahtaa Helsingin Messukeskuksessa 7 500-päisen Nordic Business Forumin yleisön eteen (30 000 silmäparia seuraa keskustelua streamin välityksellä).

Harvakseltaan esiintyvä Sinek toteaa puhuvansa mielummin yleisölle, jossa on esimerkiksi yli sata toimitusjohtajaa kuin sellaiselle, joka koostuu 30:stä myyntijohtajasta. Puhtaasti sen vuoksi, että hän saa siten omaa sanomaansa viestittyä tehokkaammin eteenpäin.

Vaikka Sinekin sanat kohdistuvat ensisijaisesti liike-elämään ja sen johtajiin, on niissä paljon sellaista, minkä voi ottaa ja omaksua kuka tahansa meistä.

Tarkoitus muodostuu vasta tekemiemme tekojen kautta

Yritysmaailmassa on jo pitkään puhuttu “purposesta” eli yrityksen toiminnan perimmäisestä tarkoituksesta. Sinek muistuttaa, että tällainen puhe on suotavaa ainoastaan, jos yrityksen tekemät päätökset tukevat ääneen sanoitettua tarkoitusta. Muuten kyse on tyhjänpuhumisesta.

Samoin kenen tahansa meidän kohdalla.

Voimme sanoa olevamme sitä tai tätä, rakentaa somessa henkilöbrändiä, jolla sokaista jopa itsemme. Loppupeleissä tekomme silti ratkaisevat sen, minkälaista maaperää todella viljelemme.

Tarkoituksesta ja arvosta puhuttaessa Sinek muistuttaa kylmäävästä tosiasiasta, kuinka tragedian kohtaaminen muodostuu usein meille totuuden kertojaksi. Kun kohtaamme esimerkiksi lähestyvää kuolemaa, vasta silloin tarkoituksemme alkaa kirkastua.

Tämä on valitettavan yleistä.

Ihmisen mentorointi on aina kaksisuuntaista

Sinekin oman kokemuksen mukaan bisnes voi perustua faktoihin, mutta ihmisten johtaminen ja kohtaaminen on sotkuista hommaa. Hän kehottaa johtajia suhtautumaan ihmisiin tuomitsemisen sijaan uteliaisuudella.

Sillä on iso merkitys, kohtaako haasteiden keskellä pyörivän työntekijän vaatimalla häneltä lisää vai kysymällä ennemmin hänen vointiaan.

Sinek painottaa, kuinka parhaat johtajat ovat uteliaita ja valmiita oppimaan uutta. Ei ole vaikeaa todeta, että sama pätee kehen tahansa meistä.

Johtajana oleminen on myös verrannollista vanhemmuuteen. Et voi kummastakaan irrottautua haluamallasi hetkellä. Johtajana sinun tulee myös ymmärtää, että et voi laukoa enää samoja rohkeita vitsejä, kuin esimerkiksi perus työntekijänä ollessasi. Et vain voi.

Sinekiä pidetään merkittävänä bisnesmentorina. Hän itse kokee mentoroinnin olevan vastavuoroista. Usein mentoroija oppii ja saa myös itse paljon siitä, että toimii mentorina.

Sinek kertoo tapauksesta, jossa hänellä itsellään oli kokenut mentori. Jossain vaiheessa Sinek totesi mentorilleen “kiitos, että olet mentorini”, johon tämä oli vastannut takaisin, että “kiitos, että sinä olet sitä samaa minulle.”

Jos keskiössä on luottamus, avoimuus ja uteliaisuus, ihmisenä oleminen on kaksisuuntaista. Halutessamme meillä on kyky oppia toinen toisiltamme jatkuvasti ja valtavasti.

Valinta kasvaa yhdessä

Helsingin Messukeskuksen yleisö häkeltyy kuullessaan, että Sinekin seuraava tekeillä oleva kirja käsittelee ystävyyttä. Hänen omien sanojensa mukaan bisneskirjallisuutta on kirjoitettu jo tarpeeksi ja ystävyys on muutenkin yliarvostettua.

Sinekin mukaan meillä pitäisi olla ystäville suunnattuja terapiapalveluita. Hän kehaisee ohimennen sitä, että Suomessa on nimenomaan Ystävänpäivä (Yhdysvalloissa Valentine´s Day keskittyy enemmän romanttisiin suhteisiin).

Sinek muistuttaa, että yhtä lailla työhön, parisuhteeseen kuin ystävyyteen liittyy voimakkaasti ihmiset, jotka “valitsevat kasvaa yhdessä”.

Hän nostaa esiin myös sen, kuinka vaikeaa ystävyyden vaaliminen ja hyödyntäminen voi toisinaan olla.

Sinek kertoo kohtaamisesta, jossa hän taannoin kysyi ystävältään kuulumisia. Tämä kertoi voivansa hyvin, mutta olleensa vielä kaksi viikkoa aiemmin todella tiukilla.

“Asshole!”, Sinek totesi ystävälleen.

Hän kysyi, miksi ystävä ei ollut tuolloin yhteydessä häneen. “Kuinka kehtasit viedä minulta pois sen etuoikeuden, että olisin voinut seistä vierelläsi tukena?”

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen

Kuvat: Pasi Salminen / Nordic Business Forum

Pelkäätkö että olet liikaa tai liian tarvitseva? – Terapeutti vastaa

Ai että, miten usein olen kuullut nämä kysymykset (niin terapiavastaanotolla kuin omassa mielessäni):

”Olenko mä liikaa?”

”Tarvitsenko mä liikaa?”

Sitä on mielestäni hyvä ja tervekin miettiä, että olenko ilmaissut selkeästi, kypsästi ja kunnioittaen sitä mitä toivon ja tarvitsen. Se on hyvä. Se on aikuista.

Meillä on kaikilla täysin normaaleja kiintymykseen liittyviä tarpeita, jotka eivät sikäli itsessään ole liikaa, mutta joskus kyllä käy niin että jos emme ilmaise tarpeitamme selkeästi, alamme reagoimaan, kapinoimaan ja muutumme ehkä vähän hankalaksi ymmärtää.Siksi kannattaa aina tarkistaa omalta kohdalta se, että olenko kommunikoinut helposti ymmärrettävällä ja syyttämättömällä tavalla siitä mitä toivon?

Lähdetään siitä, mitä normaaleja kiintymystarpeita on esimerkiksi olemassa:

Tarve tuntea olevansa toiselle tärkeä (ei vaan sanoissa, vaan teoissa ja valinnoissa)

Tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi (ei ohitetuksi, mitätöidyksi, jne.)

Tarve läheisyyteen, rakastavaan kosketukseen (ei vaan seksiin silloin kun toinen sitä haluaa vaikka seksuaaliset tarpeet ovat parisuhteessa tärkeitä tarpeita nekin)

Tarve kokea että voi luottaa toiseen ja että on turvassa toisen kanssa

Tarve tasavertaiseen kohtaamiseen ja siihen että myös vaikeista asioista on turvallista keskustella

Tarve myös omaan yksilöllisyyteen ja terveeseen erillisyyteen

Usein läheisriippuvuuteen taipuvainen on tottunut jo lapsuuden kodissaan tai jossain aiemmassa suhteessa siihen, että kiintymystarpeet eivät täyty tai täyttyvät varsin vaillinaisesti. Tästä tulee uusi normaali, tila johon sopeutuu. Tällöin on vähänkuin tottunut siihen, että ei ne omat tarpeet suhteessa kuitenkaan tule huomioiduksi. Ne eivät silti katoa sieltä mihinkään.

Läheisriippuvuuteen taipuvainen on usein suhteessa taipuvainen tyytymään ikäänkuin leivänmurusiin, koska pelkää syvästi yksinoloa ja sitä, että ei voi päästää irti niistä rippeistä, joita kuitenkin sai tai saa. Tämä tuo ison sisäisen ristiriidan sisälle, joka ilmenee usein ahdistuksena.

Suhteessa kumpikaan ei ole yksin vastuussa

Viestini ei ole se, että suhteessa toinen osapuoli olisi vastuussa siitä, että kaikki tarpeemme täyttyvät joka hetki. Se ei ole mahdollista. Mutta hyvässä ja turvallisessa suhteessa kiintymykseen liittyvät tarpeet täyttyvät ainakin ison osan ajasta ja suhteessa on aidosti tilaa keskustella ja kehittää suhdetta vilpittömästi sellaiseksi, jotta siinä kummallakin olisi turvallinen olo.

Hyvässä suhteessa toinen ei ole vastuussa sinun tarpeistasi, etkä sinä hänen. Mutta te HALUATTE olla myös toisianne varten, täyttää toistenne tarpeita ja aikuisina ihmisinä kestätte myös sen, että kaikki tarpeet eivät ihan joka ikinen ikinen hetki täyty, mutta niistä saa aina kertoa.

Jos joku ei halua tai kykene tällaiseen suhteeseen, se ei tarkoita, että sinä olet liikaa. Eikä se tarkoita, että toinen myöskään on paha tai vääränlainen. Te ette vain näissä asioissa sovi toisillenne.

Lopulta ajattelen, että yksinolemista enemmän kannattaa pelätä sitä (jos nyt jotain kannattaa pelätä :D), että olisi suhteessa, jossa toinen ei ole kiinnostunut myös sinun tarpeistasi. Koska se, jos mikä, on yksinäinen paikka.

Mitä jos luottaisit, että on olemassa ihmisiä jotka voivat suhtautua sinun tarpeisiin myös ”ihan perusjuttuina”?

Voisitko sinä alkaa suhtautua tarpeisiisi jollakin uudella tavalla itse?

Hyvä apuväline oman itsetuntemuksen kehittämiseen, omista tarpeista ja toiveista viestimiseen ja oivalluttaviin keskusteluihin on Minun käyttöohjeeni -tehtäväkirja. Kurkkaa kirja TÄÄLLÄ.

Jos sinua nimitetään hulluksi, saatat olla oikealla tiellä – Legendaarinen musiikkituottaja Rick Rubin kehottaa tekemään sitä, mikä tuntuu oikealta

Rick Rubin on yksi aikamme tunnetuimmista musiikkituottajista. Hän on tuottanut musiikkia muun muassa sellaisille legendaarisille artisteille, kuten Metallica, Johnny Cash, Red Hot Chili Peppers, Pantera ja Jay-Z. Ja nämä ovat nimiä listassa, joka voisi jatkua lähes loputtomiin.

Rubinin kirja The Creative Act: A Way of Being julkaistiin vuonna 2023 ja se suomennettiin vuotta myöhemmin nimellä Luovuus ja elämisen taito (jonka voit kuunnella äänikirjana esim. täällä). Kirja on herättänyt laajaa huomiota. Sen meditatiivinen ote on herättänyt sekä ihastusta että vastustusta.

Taannoin Helsingissä Nordic Business Forumissa esiintynyt Rubin erottui muista tapahtuman esiintyjistä. Bleiserin ja kauluspaidan sijaan shortseihin ja huppariin pukeutunut Rubin herätti jo pelkällä ulkoisella olemuksellaan tapahtumakansan huomion.

Saapuessaan lavalle hän riisui kengät jalastaan ja istahti meditatiiviseen asentoon sohvatuolille.

Heti alusta alkaen kävi selväksi, että Rubinin “ohjeet” poikkesivat suuresti tarkkarajaisista ja abstrakteista näkemyksistä, joita bisnesyleisölle usein tarjotaan.

Rubin kehotti ihmisiä tunnistamaan, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja ottamaan sen jälkeen askeleita siihen suuntaan, vaikka muut olisivat eri mieltä.

Sen jälkeen voi katsoa, mihin omat askeleet johtivat. Epäonnistuminen antaa sekin informaatiota ja on Rubinin mukaan aina parempi kuin paikallaan pysyminen.

Ihminen voi aina halutessaan vaihtaa suuntaa. Rubinin muistutti, että ihmisen kannattaa etsiä jatkuvasti johtolankoja siitä, mitä hänen seuraavaksi tulisi tehdä.

“Hulluus” voi olla merkki merkityksellisestä

Rubin on tuottajana liikkunut monissa eri musiikkigenreissä. Kun hän menestyi hiphopin saralla, mutta halusi tuottaa myös metallimusiikkia, ihmiset pitivät sitä huonona ideana. Kun Rubin piti päänsä ja tuotti menestyneesti myös raskaampaa musiikkia, hän halusi jatkaa siitä tuottamaan legendaarisen Johnny Cashin musiikkia. Jälleen ihmiset olivat sitä mieltä, ettei hänen tulisi tehdä niin. Rubin seurasi silti kulloista intohimoaan.

Rubin totesi Nordic Businessin yleisölle, että mikäli ihmiset sanovat sinulle, että “olet hullu”, saatat itse asiassa olla oikealla tiellä.

Rubinin mielestä ihmiselle on tärkeää kyetä vähentämään päänsisäistä kohinaa. Hänen mielestään meidän tulisi tavoitella hiljaisuutta ja sitä, minkä koemme itse oikeaksi. Esimerkiksi monet kirjoittajat pysyvät pöytälaatikkorunoilijoina, koska he uskovat sisäistä ääntään sen suhteen, ettei heistä ole muuhun.

Palautteen antamisen jalo taito

Nordic Business Forumin yleisö koostui pitkälti liike-elämän johtajista ja vaikuttajista. He utelivat Rubinilta siitä, miten tämä suhtautuu palautteen antamiseen.

Rubin kertoi, ettei halua palautetta antaessaan olla äänekkäästi eri mieltä artistien kanssa. Varsinkin, jos hän huomaa heidän pitävän jostain sellaisesta mistä hän itse ei niin välitä. Rubin välttää vähättelemästä artistien intohimoa, Hän tietää, että tuottajana hänen nimensä on levyn takakannessa. Artistilla nimi komeilee puolestaan levyn etukannessa ja tämä muutenkin joutuu elämään tehtyjen valintojen kanssa.

Rubin uskoo palautteen antamisessa dialogin kautta testaamiseen. Jos esimerkiksi joku on tuonut hänelle luettavaksi jotain, Rubin on saattanut kertoa, miten hän itse tekstin ymmärsi ja kysyä oliko se kirjoittajan tarkotus. Joskus kirjoittaja saattaa pitää päänsä, mutta joskus taas todeta, ettei halua kenenkään saavan tekstistä moista vaikutelmaa, jonka myötä muokkaa sitä.

Kaiken keskiössä on myös armollisuus muita kohtaan, johon Rubin rohkaisee. Hän muistutti Messukeskuksen yleisöä siitä, että vaikka se ei aina näy meille ulospäin, niin kaikki ihmiset yrittävät sen hetkisen parhaansa.

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen

Kuvat: Pasi Salminen / Nordic Business Forum

Elämyshakuinen erityisherkkä kaipaa samaan aikaan turvallisuutta ja seikkailua – Tunnistatko itsesi?

Moni ajattelee, että erityisherkkyys tarkoittaisi automaattisesti hiljaista ja rauhallista elämää, mutta noin 30 % erityisherkistä on elämyshakuisia (sensation seeking). Olen yksi heistä.

Herkän elämyshakuisuus tarkoittaa, että me kaipaamme vaihtelua, jännitystä ja uusia kokemuksia – mutta yhtä aikaa meidän hermosto kuormittuu helposti. Tästä syntyy usein suuri sisäinen ristiriita, kun sama ihminen haluaa sekä turvallisuutta että seikkailua.

Psykologian tohtori ja herkkyystutkija Elaine Aronin mukaan elämyshakuisessa erityisherkässä yhdistyvät herkän näkemyksellisyys ja elämyshakuisen into sekä uteliaisuus.

Itse en tunnista kaikkia elämyshakuisuuteen liitettyjä piirteitä itsestäni, mutta toiset kolahtavat vahvasti. Esimerkiksi rutiinit ovat itselleni tärkeitä. Ne tuovat turvaa ja selkeyttä elämääni. Samaan aikaan liika paikalleen pysähtyminen ja elämän oravanpyörämäisyys ahdistavat. Kaipaan vapauden tunnetta. Tarvitsen paljon omaa aikaa, mutta samalla uusien ihmisten kohtaaminen houkuttelee.

Miten elämyshakuisuus voi näkyä erityisherkässä?

Voimakas halu suurien tunteiden äärelle ja nauttia niiden väriloistosta kaikessa kirjavuudessaan.
Kaipuu vaihteluun sekä syviin elämyksiin esimerkiksi matkustelun, taiteen tai musiikin myötä.
Vahva uteliaisuus ja innostuminen uusista asioista, projekteista tai vaikkapa uusista ravintoloista.
Kaksijakoisuus – kaipaa vaihtelua, mutta voi uupua, jos tekemistä on liikaa.
Syvä kokemus elämyksistä – konsertti, luontoretki tai matka voivat tuntua erityisen merkityksellisiltä ja jäädä pitkäksi aikaa mieleen.
Tarve tasapainolle – innostuksen jälkeen on usein pakko saada palautumista ja rauhaa.
Intensiivisyys – elämykset, riskit ja tunteet koetaan vahvasti, mikä tekee elämästä rikasta, mutta joskus myös ailahtelevaa.

Mitä elämyshakuisuus ei ole erityisherkillä?

Erityisherkän elämykset eivät vaadi yleensä fyysisiä riskejä, extreme-lajeja tai tarkoita adrenaliinihakuisuutta. Elämyshakuiset herkät haluavat usein kokea ja nauttia uusista kokemuksista turvallisesti.

Aronin mukaan, jos ihminen on vain elämyshakuinen eikä erityisherkkä, hän todennäköisesti ottaa enemmän uhkarohkeita riskejä, sillä hän ei herkän tavoin ehkä pysähdy harkitsemaan tilannetta ja päätöksiään etukäteen. Eikä hän tarvitse yhtä paljon aikaa palautuakseen.

Elämyksenhakuisen ja ei-elämyksenhakuisen erityisherkän selkein eroavaisuus lienee se, että toinen tarvitsee säännöllisesti uusia elämyksiä sekä seikkailuja. Toinen taas on helpommin tyytyväinen siihen, mitä on sekä nauttii tavallisesta ja turvallisesta arjesta.

Miksi itsensä tunnistaminen on tärkeää?

Elämyshakuisten erityisherkkien sisäinen ristiriita on suuri, joten meidän on usein haastavaa tunnistaa potentiaalinen ja kapeahko vireystilamme. Suora ja osuva lainaus Aronin kirjasta, jonka allekirjoitan täysin: ”Tuntuu kuin minulla olisi aina toinen jalka kaasupolkimella ja toinen jarrulla!”

Oma elämyshakuisuuteni johtaa helposti siihen, että ahmin liikaa uusia asioita sekä kokemuksia ympärilleni ja uuvun. Joudun jatkuvasti muistuttamaan itseäni siitä, että väsyn herkästi myös niihin mukaviin asioihin.

On muistettava, että elämyshakuisuus on herkkyyden tavoin ominaisuus, jota on mahdoton millään kytkimellä sammuttaa, vaan se on synnynnäinen tapa lähestyä asioita. Täytyy vain mahdollisimman hyvin tuntea itsensä, olla läsnä ja kuunnella sekä kehon että mielen tarpeita.

Suurimpana haasteena on innostumisen ja jaksamisen tasapainottaminen. Tämä yhdistelmä on usein sellainen, jota ulkopuolisen on myös haastavaa ymmärtää.

Älä kuitenkaan yritä sammuttaa kumpaakaan puolta itsessäsi, vaan ruoki niitä sopivissa määrin – unohtamatta kummankaan olemassa oloa. Älä tee puolivillaisia kompromisseja kahden piirteesi välillä, molemmat ovat huomionarvoisia.

Vinkkini elämyshakuisen erityisherkän jaksamiseen:

1. Varaa tarpeeksi aikaa levolle ja palautumiselle.

2. Huolehdi kaikista tarpeistasi ja kuuntele kehoasi.

3. Huolehdi rajoistasi – mieti, mille asioille voisit sanoa ehkä ei.

4. Ole itsellesi lempeä, myötätuntoinen ja armollinen.

5. Huolehdi omasta ajastasi ja tilastasi.

6. Ole rohkeasti sinä – herkkä, innostuva, tunteva ja avoin.

Haluatko apua erityisherkkyytesi kanssa? Tutustu Annukan Lempeämpi valmennukseen ja lataa maksuton Herkkyys voimavaraksi -työkirja.

Kurkkaa myös Annukan kirja Matka itsesi puolelle.