Sivu 18 – Hidasta elämää

Jatkuva stressaaminen, murehtiminen ja pakkojaksaminen voivat olla merkkejä siitä, että yhteys itseen ja omiin tunteisiin on poikki

Joogaperinteessä on sanonta, että maailman pisin matka on matka päästä sydämeen. Tuo matka on todellakin fyysisesti vain noin puolimetriä, mutta henkisesti huomattavasti pidempi. Moni ei edes tiedosta minkälainen näkökulma elämään sydäntietoisuus onkaan, vaan elää koko elämänsä suorittaen, stressaten, peläten, kontrolloiden, uupuen, masentuen sekä selviytyen oravanpyörässä tai tavoitellen maallista valtaa, rahaa ja menestystä tai toisessa ääripäässä uhriutuen elämän edessä voimattomana ja katkerana. Nämä ovat tietysti hieman kärjistettyjä vaihtoehtoja.

Miten voisit löytää enemmän myötätuntoa ja yhteyden tunnetta elämääsi sekä sallia itsellesi enemmän hyviä asioita? Miten voisit suhtautua sydämellisemmin itseesi ja muihin?

Voit koska tahansa aloittaa tekemään tuota matkaa: tietoisuuden matkaa päästä sydämeen. Kaikki muutos lähtee aina tiedostamisesta. Kokosin tähän merkkejä siitä, mistä itse tiedän poistuneeni kotoa, sydämestäni ja jääneeni jumiin oman pääni sisään. Suoraan sanottuna se on välillä melkoinen vankila tai ajatusten rihmasto, josta ei varsinkaan mielen voimalla pääse kovin helposti pois.

Mistä sitten tiedät, että elät liikaa päässäsi?

Jatkuva stressaaminen. Stressaat milloin mitäkin ja takuulla löydät aina elämässä jotakin aihetta stressiin. Käyt ylikierroksilla ilman, että edes huomaat sitä.. kunnes koittaa päivä, jolloin sairastut joko fyysisesti ja/tai henkisesti eli kehosi tai mielesi pakkopysäyttää sinut.

Toistuvat ajatuskehät. Tiesitkö, että ajatuksesi ovat yli 90 prosenttisesti samoja päivästä toiseen ja laadultaan pääsääntöisesti negatiivisia tai neutraaleita. Tähän tietoon peilaten onko ihme, jos muutosten tekeminen on haastavaa. Kaikista vaikeinta on yleensä muuttaa käsitystä omasta itsestä. Mikäli havaitset päivästä toiseen ajattelevasi itsestäsi (ja muista) kovin negatiivisesti eli arvostelet, syyttelet, soimaat ja pienennät itseäsi, onko ihme jos elämä tuntuu vain junnaavan paikoillaan samassa kärsimyskuopassa?

Tukahdutat tunteita. Jos yliajattelet, silloin myös alitunnet. Työnnätkö vaikeat tunteet sivuun kuvitellen, että pääset niistä sillä tavoin eroon? Nielet itkut ja kiukut? Tai ehkä et edes huomaa tekeväsi näin, sillä olet niin tottunut ohittamaan omia tunteita ja niiden takana kuiskivia tarpeita. Elät kuin painekattilassa. Liikaa päässä elävät pitävät tunteita joko vaarallisina, hötön töttönä tai pakollisena pahana: ”nyt ei ole aikaa tunteilla, en aio paljastaa heikkouttani, kunhan kukaan ei vain näe kyyneleitäni…”

Järkeistät ja älyllistät kaiken. Saatat olla hyvinkin älykäs ja sinulla on terävät hoksottimet, mutta jopa siinä määrin, että selität kaiken järjelläsi, jopa tunteet! Tämä voi olla haitallinen defenssi eli mielen puolustuskeino, jolla torjut häiritseviä tunnetiloja. Kenties ajattelet olevasi niin ratkaisukeskeinen, että pystyt sepittämään tunnekokemukset, jotta ne eivät vaan kehollistu…

Kehoyhteys on heikko tai katki. Saatat toistuvasti ylittää oman jaksamisen rajat, etkä tunnista omia (kehollisia) tarpeita. Saatat kurittaa ja kontrolloida kehoasi kohtuuttomasti tai vaihtoehtoisesti et välitä hyvinvoinnistasi ollenkaan. Hyljit, häpeät ja inhoat itseäsi tai pidät kehoasi jatkuvasti viallisena. Kehon oireet herättävät sinussa ahdistusta ja pelkoa. Keho on sinulle ”pakollinen paha”: työkalu suorituksiin tai nahkapussi joka roikkuu mukana.

Kärsit erilaisista fyysisistä oireista pään ja kaulan alueella. Kehon oireilla on usein jokin henkinen syy, esimerkiksi toistuvat päänsäryt, flunssat tai poskiontelovaivat, hormonaaliset oireet, verenkiertohäiriöt jne voivat olla merkkejä energian pakkautumisesta ja tukkiutumisesta pään alueelle. Tämä on holistinen näkökulma terveyteen ja näkemykseni mukaan ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Emme vain aina osaa yhdistää syy-seuraussuhteita, koska kulttuurimme mielellään erottelee järjen, tunteet ja kehon toisistaan erillisinä.

Jatkuva murehtiminen, huoli- ja katastrofiajattelu. Tämä on yksi selkeimpiä merkkejä ”päässä elämisestä”. Pelkäät aina pahinta. Olet pessimistinen. Löydät vaaranmerkkejä kaikkialta. Lopulta koko elämä tuntuu uhkaavalta ja pelkäät miten selviät kaikesta. Et näe omia mahdollisuuksiasi. Vieläkö jatkan? Uskon, että sait jo kiinni.

Tunnistatko itsessäsi ajattelun ylivoiman suhteessa tunteisiin ja kehollisiin kokemuksiin? Voisiko olla aika pysähtyä itsensä äärelle ja aidosti sallia erilaiset tunteet? Kenties ottamaan keholta vastaan kauan tukahdutettuja viestejä ja opetella tunnistamaan todellisia tarpeita? Olisiko aika kokea ja nähdä itsessään uusia puolia sekä löytää myös vahvuuksia, samalla vahvistaen hiljalleen kehoyhteyttä: ei rankaisemalla vaan rakastamalla. Hellittämisellä, hiljentymisellä ja hidastamisella!

Ennen kaikkea sallia itsesi olla se inhimillinen ihminen, joksi olet tänne syntynyt. Ainutlaatuinen, säröinen ja syvästi tunteva ihana itsesi.

Kokeile tätä harjoitusta: asetu rauhalliseen paikkaan mukavaan istuma-asentoon. Sulje silmät ja havainnoi hengitystäsi ja kehosi tuntemuksia. Anna sen hetkisen tunteen tuntua kehollisena kokemuksena. Sano itsellesi ääneen, että on turvallista kokea hankalatkin tunteet. Salli itsellesi hetki ilman suorituspaineita – hetki, jossa olet puhtaasti vain olemassa, vapaasti elämän kannateltavana. Voit myös kysyä itseltäsi: mikä ravitsee sieluani, vaikka se olisi pienikin asia. Nauti pysähtymisestä.

Kun sydän kaipaa muutosta, mutta aivot keksivät tekosyitä – Näin taltutat selitykset

Mainosyhteistyössä Visit Porvoon kanssa. Läs artikeln på svenska här.

Ehkä mielessäsi on unelma tai muutostoive, mutta mitään ei tapahdu: elämä pyörii samoilla raiteilla päivästä ja ehkä vuodesta toiseen. Miten liikkua kohti unelmaa ja mistä tietää, milloin on ”oikea hetki”?

Tässä mielen 4 estettä ja pohdittavaa, olisiko NYT AIKA.

Käytämme esimerkkinä muuttoa unelmien paikkaan: mainosyhteistyökumppanimme Porvoo on nimittäin havainnut, että niin moni haaveilee tunnelmalliseen ja kauniiseen Porvooseen muuttamisesta. Ehkä nyt olisi aika?

1) Epämääräisyys ja tavoitteiden hahmottomuus

Ehkä unelmasi on liian epämääräinen tai abstrakti? Jos ei ole selvää ja konkreettista toivetta, on helppo olla tekemättä asian eteen mitään.

Pohdi, mikä muutoksessa on sinulle todella tärkeintä? Millaisiin konkreettisiin asioihin voisit liittää unelmasi: mitkä kuvat, paikat tai ihmiset edustavat sinulle unelman toteutumista?
Jos esimerkiksi haaveilet muuttamisesta, pohdi, millainen ympäristö on sinulle tärkeä? Millainen talo olisi ihana? Kaipaatko yhteisöllisyyttä vai rauhaa?
Tee unelmakartta leikkaamalla kuvia lehdistä tai kasaa unelmakarttasi Pinterest-kansioksi. Muista, että kuvat kannattaa valita tunteen ja tunnelman perusteella: niin, että jokin sisällä läikähtää.

Piha Porvoon Pellingistä: Pellinki on aktiivinen saaristo- ja kyläyhteisö, jossa on monenlaisia palveluita ja tapahtumia. **Voisiko unelmiesi ympäristö näyttää tältä?**

2) ”Ei ole aikaa”

Aikaa on niin kauan kuin on elämää. Enemmän kyse on elämän priorisoinnista. Miten saisi motivoitua itsensä unelmien toteuttamiseen ennemmin kuin myöhemmin?

Pohdi:

Mitä hyvää unelman toteuttaminen toisi sinun (ja ehkä perheesi) elämään? Mikä positiivinen muutos tapahtuisi? Jos kuvittelet itsesi keskelle toteutunutta unelmaasi: miltä se tuntuu kehossasi?
Miten ”hyvä” liittyy arvoihisi tai siihen, miten haluat elämässä aikasi käyttää? Kuinka paljon sinua harmittaisi elämäsi ehtoopuolella, jos et olisi tarttunut unelmaasi silloin, kun oli vielä mahdollista?
Jos esimerkiksi haaveilet muutosta unelmiesi paikkaan, mitä se tarkoittaisi esimerkiksi elämänrytmin osalta? Onko sinulle tärkeää esimerkiksi luonnonläheisyys, leppoisampi elämän rytmi tai sujuva arki? Millaista aikaa saisit muutoksen myötä?

Arkinen kävely Porvoossa. **Miltä haluaisit sinun arkesi näyttävän ja tuntuvan?**

3) ”Sitku asiat ovat valmiina muutokseen”

Ehkä olet vitkuttanut, sitkuttanut ja mutkuttanut muutoksia elämässäsi, koska et ole vielä valmis muutokseen tai ”hetki ei ole oikea”?

Kannattaa muistaa, että ihminen ei koskaan ole täydellisen valmis eikä täydellisen oikeaa hetkeä tule. Kaikki muutos — vaikka se olisi hyväksi — merkitsee aivoille epävarmuutta ja riskiä. Siksi mieli kehittää rationaalisia perusteluja sitkuttelulle ja mutkuttelulle.

Aloittamalla jostain pienestä – nyt heti – olet jo matkalla muutokseen. Valmiuden tunne syntyy vasta, kun ryhdyt.

Pohdi:

Mikä on pienin askel, josta voisit aloittaa? Mitä voisit tehdä NYT?
Jos haaveilet muutosta esimerkiksi idylliseen ja pittoreskiin kaupunkiin, jossa on maaseudun edut:
- Liity Porvooseen muuttaville suunnatulle sähköpostilistalle, josta saat tietoa. Se ei sido, mutta antaa aktiivisen ikkunan prosessoida asiaa (liittymisen voi tehdä sivun alaosasta). Liity TÄÄLTÄ. Porvoo on koonnut samalle sivustolle muuttajakokemuksia ja tietoa, joka helpottaa muutosta haaveilevaa.
- Liity kaupunkien Facebook-ryhmiin ja kysele muilta alueesta: Mikä on Porvoon rauhallisin alue? Entä idyllisin? Yhteisöllisin?

4) Epävarmuus ja turvallisuuden tunteen puute

Tulevaisuus on aina epävarma ja haastaa turvallisuuden tunnetta. Usein on helpompi jäädä vanhaan, vaikka se hiertää, kuin lähteä rohkeasti kohti uutta. Ihminen kaipaa turvallisuuden tunnetta: jotain tuttuutta, mikä vetää puoleensa.

Tee unelmastasi tuttua: puhu siitä muille, kuvaile tarkkaan toiveitasi ja näin auraat tuttuuden reittiä tuntemattomaan.
Hakeudu ihmisten tai asioiden pariin, jotka liippaavat läheltä jotain osaa unelmastasi.
Jos haaveilet muuttamisesta unelmiesi ympäristöön, lähde ajelulle tutkimaan paikkoja: ota kuva talosta tai ympäristöstä, joka sykähdyttää. Laita kuva taustakuvaksi puhelimeen tai jääkaapinoveen tulosteena.

**Millainen ympäristö sinua sykähdyttää?**

Porvoossa tapahtuu aina. Katso kaikki tapahtumat Porvoon sivuilta TÄÄLTÄ.

Tunnetaitojen syventäminen lisää nautintoa – Seksuaalisuuden tutkiminen ja tunnetaidot kulkevat käsi kädessä

Teksti pohjautuu seksologi ja seksuaaliterapeutti Tiia Forsströmin sekä seksuaalikasvattaja ja kuvataiteilija Heidi Laukan kanssa käytyyn keskusteluun.

Seksuaalisuus ja tunnetaidot kulkevat käsi kädessä. Molemmissa on lopulta kyse samasta asiasta: kyvystä olla läsnä omassa kehossa, tunteissa ja hetkessä. Kun opimme tunnistamaan, mitä sisällämme tapahtuu – mitä tunnemme, tarvitsemme ja haluamme – pystymme myös ilmaisemaan itseämme aidommin seksuaalisesti.

Läsnäolo – tunnetaitojen ja seksuaalisuuden yhteinen sydän

Läsnäolo ei ole pelkkä mielen harjoitus, vaan kehotaito. Se tarkoittaa sitä, että pysähdyn ja huomaan, mitä minussa tapahtuu juuri nyt: jännitystä, halua, arkuutta, uteliaisuutta, kipua tai iloa. Tunnetaidot auttavat meitä sietämään ja sallimaan nämä tunteet ilman kiirettä pois niistä. Kun uskallan tuntea sen, mitä tunnen, pystyn myös aistimaan paremmin kehoni ja seksuaalisuuteni viestejä. Silloin en elä roolista käsin, vaan aidosta yhteydestä itseeni.

Rohkeus olla rehellinen – myös omille rajoille

Tunnetaitoinen ihminen uskaltaa tunnistaa omat rajansa ja tarpeensa sekä ilmaista ne lempeästi. Seksuaalisuudessa tämä tarkoittaa rohkeutta sanoa kyllä silloin, kun jokin tuntuu hyvältä, ja ei silloin, kun jokin ei tunnu oikealta. Tunnetaidot eivät tee meistä rohkeita siksi, että ne poistaisivat pelon, vaan siksi, että opimme toimimaan pelon rinnalla. Rohkeus olla oma itsensä – myös intiimeissä hetkissä – syntyy juuri tästä: yhteydestä omiin tunteisiin ja niiden arvostamisesta.

Kulttuurin äänet ja sisäinen kuuntelu

Seksuaalisuutta ympäröivät voimakkaat kulttuuriset normit ja odotukset: miltä halun pitäisi näyttää, miten naisen kuuluu tai mitä miehen pitäisi osata. Tunnetaidot auttavat meitä erottamaan oman kokemuksemme ulkoisista tarinoista. Kun pysähdyn kuulemaan, mitä minussa todella tapahtuu – mitä oikeasti haluan, mitä kaipaan ja mitä pelkään – löydän yhteyden omaan seksuaalisuuteeni sellaisena kuin se minussa elää, ei sellaisena kuin sen kuuluisi olla.

Muuttuvuus on osa tunnetaitoja

Tunnetaitoinen suhtautuminen seksuaalisuuteen tarkoittaa myös sitä, että annan itseni muuttua. Se, mikä eilen tuntui tärkeältä tai kiihottavalta, ei ehkä tunnu tänään samalta – ja se on täysin luonnollista. Tunnetaidot opettavat hyväksymään tämän elävän liikkeen ilman häpeää. Kun sallin itseni muuttua, annan tilaa myös kumppanin muuttumiselle. Silloin yhteys pysyy elävänä ja rehellisenä.

Seksuaalisuuden monet motiivit – ja tunteiden kuuleminen niiden takana

Tutkimusten mukaan ihmisillä on satoja erilaisia syitä haluta seksiä. Joskus halu kumpuaa ilosta ja yhteydestä, joskus kaipuusta, epävarmuudesta, yksinäisyydestä tai lohdun tarpeesta. Tunnetaidot auttavat pysähtymään kysymään: mitä minä oikeastaan haluan juuri nyt? Kaipaanko kosketusta, hyväksyntää, yhteyttä, nautintoa vai turvaa? Kun tunnistan nämä kerrokset, voin toimia rehellisemmin ja saada yhteydestä enemmän kuin pelkän hetkellisen mielihyvän. Tunnetaitojen kautta seksi muuttuu hetkellisestä tapahtumasta syväksi kohtaamiseksi.

Tunne ennen puhetta – ja rehellisyys ensin itselle

Tunnetaidot eivät tarkoita pelkästään sitä, että osaan puhua tunteistani, vaan sitä, että uskallan tuntea ne. Vasta sen jälkeen puhe voi olla rehellistä. Kun olen yhteydessä omiin tunteisiini, pystyn myös sanoittamaan niitä toiselle tavalla, joka luo turvaa ja ymmärrystä. Mutta jos ohitan oman kokemukseni, en voi olla aidosti toista kohtaan rehellinen.

Lopuksi

Tunnetaidot ja seksuaalisuus ovat kuin sama kieli, jota opimme puhumaan eri sävyissä. Molemmat kutsuvat meitä olemaan läsnä, kuuntelemaan, tuntemaan ja hyväksymään. Kun olemme yhteydessä omiin tunteisiimme, olemme myös lähempänä sitä, mitä todella haluamme – ja lähempänä toisiamme.

seksuaalisuus on osa ihmisyyttä, ja sen tutkiminen ja sanoittaminen tekee elämästä eheämpää, turvallisempaa ja vapaampaa.

Asiantuntijoiden luomat Lupa nauttia -kortit seksuaalisuuden tarkasteluun: ajatusmallien tutkailuun, tunnetaitojen lisäämiseen ja seksuaalisuudesta keskusteluun:

Mitä vähemmän häpeästä puhuu, sitä suuremmaksi se kasvaa

Häpeä väijyy ihmisen sisällä. Häpeä on tunne, joka kohdistuu itseen. Häpeän tunteesta ei ole helppo puhua, mutta mitä vähemmän siitä puhuu tai sitä käsittelee, sen suuremmaksi se kasvaa.

Häpeä saattaa seurata ihmisen kannoilla läpi koko elämän. Olet voinut tuntea häpeää jo lapsuudesta ja kantaa sitä niin kauan, että vaikka olet saanut sen kesytettyä, niin se on jättänyt arpensa sinuun loppuelämäksesi.

Häpeällä on tiukka ote siihen, miten ihminen elää omaa elämäänsä. Häpeä on elämän este. Häpeä eristää meidät muista. Häpeä on sosiaalinen tunne, sillä se syntyy vertailussa muihin ihmisiin. Häpeän tunne on voinut suistaa ihmisen myös täysin raiteiltaan ja saada ihmisen toimimaan esimerkiksi täysin häpeämättömästi ja uhmakkaasti. Silloinkaan häpeä ei ole kadonnut minnekään, lymypaikassaan se ilakoi, kun saa pitää sinut otteessaan.

Häpeä ja muut sen rinnalla tuntuvat tunteet

Mitä paremmin tunnistat häpeän tunteesi, kohtaat sen ja myös puhut omasta häpeästäsi, sen varmempaa on, että sen ote kirpoaa sinusta ja olet kesyttänyt tunteen.

Häpeän tunteen rinnalla kulkevat sellaiset tunteet kuin alemmuus, arvottomuus, kelpaamattomuus ja riittämättömyys. Uskomme sen, mitä muut meistä sanovat ja millaisia leimoja päällemme isketään ilman, että pohtisimme ovatko nuo leimat tai uskomukset tosia. Leimoilla ja mielikuvilla on uskomaton voima ohjata elämää. Voimme niiden myötä alkaa kohdella itseämme armottomasti ja vahvistaa toimintatavoillamme leimautumista ja aiheettomia mielikuvia joksikin vaikka luuseriksi. Se, kuinka kohtelemme itseämme on asia, jonka opimme muilta.

Häpeä voi liittyä myös mihin tahansa henkilökohtaiseen ominaisuuteen, vaikka puhetapaan, omaan kehoon, sairauteen tai henkilökohtaisiin olosuhteisiin, kuten työttömyyteen, köyhyyteen, vaikeisiin kasvuolosuhteisiin, päihteiden käyttöön.

Häpeää tunteva kokee arvottomuutta ja alemmuutta, kelpaamattomuutta ja pelkoa siitä, että jää lopulta aivan yksin. Toisaalta häpeän kanssa kamppaileva ihminen saattaakin tuntea, että yksin jääminen on ainoa pelastus, silloin ei tarvitse olla muiden pilkan kohteena. Mutta silloinkin häpeä on vetänyt pidemmän korren: se lamaannuttaa tai sitten se saa rakentamaan kuoren, turvakilven vasten muita ja kovaa maailmaa.

Häpeä on yhteydessä mielenterveysongelmiin. Mielenterveysongelmat luovat usein sosiaalista pelkoa, jonka häpeän tunne saa liikkeelle. Masennus ja ahdistus kulkevat käsi kädessä häpeän tunteen kanssa. Kierre on valmis. Häpeä ja mielenterveysongelmat huipentuvat pelkoihin, jotka liittyvät hyväksytyksi tulemiseen, omaan minäkäsitykseen ja sosiaaliseen yhteen kuuluvuuteen.

Häpeästä vapautuminen tapahtuu sen kohtaamisen kautta

On tärkeää kohdata oma häpeä, se minkä vuoksi tuntee häpeää, jotta sille voi tehdä jotain ja vapautua siitä. Sen läpikäyminen, mistä häpeän tunne on saanut alkunsa ja mitä ehkä on elämässä jäänyt paitsi antaa osviittaa: hellyyttä, rakkautta, hoivaa. Tie häpeän loukkoon on päällystetty, jos omaksi itseksi kasvaminen on saanut jäädä puolitiehen, omiin tarpeisiin ei ole vastattu tai ei ole saanut osakseen hyväksyntää omana erityisenä ja omanlaisena ihmisenä.

Ensimmäinen askel tarkastella ja kohdata oma häpeänsä siitä irti pääsemiseksi, on tunnistaa sen laukaisija ja pohtia, ovatko ajatukseni ja tunteeni liittyen häpeän kokemukseeni päteviä ja sitten pohtia, miten häpeän tunne rajoittaa ja estää minua elämästä omaa elämääni. On tärkeää huomata, että en ole yhtä kuin ajatukseni ja tunteeni vaan minä olen minä. Ajatukset tulevat ja menevät, ne eivät ole välttämättä totta.

Itsemyötätunnon harjoittaminen on toinen keskeinen avain häpeän kesyttämisessä. Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseen lempeästi, myötätuntoisesti ja arvostavasti. Kolmas askel on pyrkiä ottamaan yhteyttä toisiin ihmisiin pienin askelin omana itsenään omien arvojen mukaisesti. Nähdyksi tuleminen, itsen hyväksyntä ja itsemyötätunto, omien kokemusten ottaminen haltuun ja oman elämän johtaminen ovat keskeisiä virstanpylväitä matkalla häpeästä toipumiseen.

Me elämässä kanssakulkijat voimme olla toista ihmistä kohtaan arvostavia, huomioivia ja empaattisia ja kohdata heidät tässä hetkessä läsnäolevina yksilöinä kunnioittaen jokaisen itsemäärittelyoikeutta ja antautua kuuntelemaan toisen kertomusta.

Ei anneta häpeän typistää elämää tai murtaa itsetuntoa vaan kesytetään se ja mennään kohti hyvää ja arvokasta omannäköistä elämää vakain askelin omat rajat huomioiden ja itseä kuunnellen.

Artikkelikuva Thirdman, Pexels

Tutustu työhöni täältä.

Jos haluat turvallisia, ihania ihmissuhteita, kehitä rajojasi

Rajattomuus kumpuaa suojattomuudesta

Suomalaisilla naisilla on kollektiivisesti iso rajaongelma. Meissä on valtavasti voimaa, lämmintä sydäntä ja aitoutta. Tommy Hellstenillä on käytössä termi “vahvuuteen sairastuminen”. Kukaan ei “sairastu” vahvuuteen ellei siihen ole joutunut (ja niin Hellstenkin ymmärtääkseni hyvinkin tarkoittaa). Jos on oppinut, että oma paikka pitää ansaita olemalla reipas, nielemällä tunteensa ja tarpeensa, niitä ei myöskään ole oppinut arvostamaan, ilmaisemaan eikä suojaamaan.

Jatkamme rajattomuuspäissämme myös aikuisina; emme välttämättä tiedä, ettei kaikkea tarvitse jaksaa, ettei vaikeita tunteita tai asioita tarvitse ratkoa tai että saamme nauttia olemisestamme, ihanuudestamme ja naiseudestamme – emmekä tarvitse siihen ketään validoimaan tai peilaamaan. Olemme täysiä naisia ilman miehen ihailevaa katsetta tai naisen hyväksyvää nyökkäystä. Olemme riittäviä ja mahtavia silloinkin, kun meitä runtataan tai vähätellään. Sellaiselta saa kuitenkin oppia suojautumaan.

Rajatessasi et saa vähemmän, vaan enemmän sitä mikä sinulle oikeasti tekee hyvää

Rajojensa vahvistaminen on sisäisen maskuliinienergian vahvistamista, voimansa löytämistä sen pois antamisen sijaan. Käymme vaihtokauppaa hyväksynnästä: olemme ylikilttejä tai ylivahvoja eli annamme voimamme toisille jotta saisimme hyväksyntää, mutta samalla jätämme itse ihan läheisriippuvaiselle tuuliajolle.

Hyviin ystävyys- ja parisuhteisiin tarvitaan sitä, että löydämme hyvän yhteyden sisäiseen maskuliinienergiaan, suojaavaan ja välittävään isyyteen itsessämme. Jos emme saaneet sitä omilta isiltämme, voimme oppia antamaan sitä itsellemme nyt aikuisuudessa. Se ei tarkoita, että pitää olla yksin vahva, vaan oikealla tavalla itseään suojaava.

Kun rajat vahvistuvat tunnistaa paremmin, keillä oikeasti on kapasiteettia vastata tarpeisiimme riittävästi. Silloin emme hae kumppaneistamme isää ja turvaa emmekä projisoi vahvuutta ja taitavuutta toisiin naisiin (jolloin kilpailemme tai kateilemme). Opimme arvostamaan itseämme ja valitsemaan arvostavasti, keiden kanssa elämäämme ja sisintämme jaamme. Kun omat rajamme eivät vuoda, tunnistamme jos olemme joutumassa tilanteisiin, jossa meistä yritetään pumpata energiaa.

Alla olevilla videoilla avaan tarkemmin, mistä rajaongelma johtuu ja mistä siinä on kyse. Lyhyempi video avaa, miksi yhteys sisäiseen maskuliiniseen on olennaista, jos haluaa hyviä ihmissuhteita.

Kuva: Unsplash

Voimauttavat kurssini, terapeuttisen valmennukseni ja parityöskentelyn löydät TÄÄLTÄ.

Hjärtat längtar efter förändring, men hjärnan hittar ursäkter – Så bemästrar du bortförklaringarna

Reklamsamarbete med Visit Porvoo.

Kanske du har en dröm eller något du vill förändra, men ingenting händer: livet går i samma spår från dag till dag och kanske från år till år. Hur tar man sig närmare sin dröm och hur vet man att den rätta tiden är inne?

Här listar vi fyra mentala hinder och aspekter att tänka på, kanske är det dags NU.

Vi använder en flytt till drömmarnas plats som exempel: vår reklampartner Borgå har nämligen upptäckt att det är många som drömmer om att flytta till det stämningsfulla och vackra Borgå. Kanske är det dags nu?

1) Vaghet och oklara mål

Kanske din dröm är för vag eller abstrakt? Om det inte finns ett klart och konkret mål är det lätt att inte göra något åt saken.

– Fundera på vad i förändringen som verkligen är det viktigaste för dig? Vilka konkreta saker kan du associera dina drömmar med: vilken bild, vilken plats eller vilka människor representerar förverkligandet av din dröm?

– Om det till exempel är fråga om att flytta, fundera på vilken typ av miljö som är viktig för dig? Hurdant hus skulle vara underbart? Längtar du efter gemenskap eller lugn och ro?

– Gör en drömkarta genom att klippa ut bilder från tidningar eller skapa din drömkarta i Pinterest. Kom ihåg att det lönar sig att välja bilder utifrån känsla och stämning: så att något skälver till inom dig.

En gård på Pellinge i Borgå: Pellinge är en aktiv skärgårds- och bygemenskap där det finns många typer av tjänster och evenemang. **Kunde din drömmiljö se ut så här?**

2) ”Jag har inte tid”

Det finns tid så länge man lever. Det handlar mer om att göra prioriteringar i livet. Hur kan man motivera sig själv att förverkliga sina drömmar hellre förr än senare?

Fundera på:

– Vad skulle ett förverkligande av drömmen innebära för ditt (och kanske din familjs) liv? Vilken positiv förändring skulle ske? Om du föreställer dig själv mitt i din förverkligade dröm: hur känns det i din kropp?

– Hur anknyter det positiva till dina värderingar eller till hur du vill använda din tid? Hur mycket skulle du ångra dig i slutet av livet om du inte skulle ha uppfyllt din dröm när det fortfarande var möjligt?

– Om du exempelvis drömmer om att flytta till din drömplats, vad skulle det innebära till exempel för din livsrytm? Är det viktigt för dig till exempel att vara nära naturen, ha en lugnare livsrytm eller en smidig vardag? Vad skulle du få i och med förändringen?

En vardaglig promenad i Borgå. Hur önskar du att din vardag skulle se ut och kännas?

3) ”Sedan när saker och ting är redo för förändring”

Kanske har du skjutit upp förändringar i ditt liv eftersom du ännu inte är redo för en förändring eller för att ”tiden inte är rätt”? Det är bra att komma ihåg att man aldrig är helt redo och att den perfekta tidpunkten aldrig kommer. Hjärnan upplever varje förändring – även om den är bra – som osäkerhet och risk. Därför utvecklar sinnet rationella argument för att skjuta upp saker.

Genom att börja med något litet – nu genast – är du redan på väg mot förändring. Känslan av att vara redo uppstår först när du sätter i gång.

Fundera på:
– Vad är det minsta steget du kan ta? Vad kan du göra NU?

Om du till exempel drömmer om att flytta till en idyllisk och pittoresk stad med landsbygdens fördelar:
Anslut dig till en e-postlista för personer som flyttar till Borgå, där får du information. Du förbinder dig inte till något, men får ett aktivt sätt att fundera på saken (du kan ansluta dig nere på sidan). På samma sida har Borgå samlat erfarenheter från personer som flyttat till staden och information som underlättar för den som drömmer om att flytta dit.
Gå med i stadens Facebookgrupper och fråga andra om området: Vilket är det lugnaste området i Borgå? Och det mest idylliska? Vilket har bäst gemenskap?

4) Osäkerhet och brist på trygghetskänsla

Framtiden är alltid osäker och utmanar känslan av trygghet. Ofta är det lättare att stanna kvar i det gamla, trots att det skaver, än att modigt gå mot något nytt. Människan behöver en känsla av trygghet: en känsla av bekanthet som lockar.

– Gör din dröm bekant: prata om den med andra, beskriv dina önskemål noggrant och på det sättet banar du en väg av bekanthet till det okända.
– Sök dig till människor eller saker som på något sätt anknyter till din dröm.
– Om du drömmer om att flytta till din drömmiljö, ta en åktur för att utforska platser: ta en bild av ett hus eller en miljö som gör dig förtjust. Spara bilden som bakgrundsbild på telefonen eller framkalla den och häng upp den på kylskåpsdörren.

Så här inför julen rekommenderar Borgå att du bekantar dig med staden till exempel via dessa tre platser som klär sig i julskrud:

Julstigen i Borgå centrum Här hittar du från och med 29.11 Barrskog-Sauna-Spa-Experience, karuseller, julgubben och mycket mer. Se noggrannare program HÄR.

Caféet Pumppaamo i Kerko by i Borgå öppnade sin julsäsong 15.11. Julcaféet gläder sina gäster där. Bekanta dig med caféet och Julcaféet HÄR.

På Emsalö kan du njuta av Bybastun och ta ett dopp i det uppfriskande Finska viken. Vid juletid arrangeras en mängd olika program. Bekanta dig med programmet HÄR.

I Borgå händer det mycket under juletiden. Alla julevenemang hittar du här.

Välkommen til julstämningen i Borgå!

Miksi niin helposti vähättelet itseäsi, kun sinua kehutaan?

Kirjoittaja Nina Lyytinen on erikoispsykologi (PsL), joka on toiminut eri organisaatioiden psykologina. Nina on on auttanut työyhteisöjä erilaisissa kriisiytyneissä tilanteissa ja muutoksissa. Hän on valmentanut johtoa, esihenkilöitä ja organisaatioiden työntekijöitä. Nina juontaa suosittua Psykopodiaa-podcastia.

Miksi kehuja on niin vaikea ottaa vastaan?

Usein vähättelemme itseämme silloin, kun joku näkee meissä jotakin kaunista tai arvokasta. Tapaat ystävän. Hän katsoo sinua ihaillen ja sanoo: “ Wow miten upeat housut!” Huomaat vastaavasi automaattisesti: “Nämä on vanhat” tai “Ostin nämä alennuksesta.”

Monille tämä on tuttu reaktio. Emme sano sitä ilkeyttämme, vaan usein siksi, että kehun vastaanottaminen tuntuu vaikealta. Mutta kun pysähtyy hetkeksi miettimään, huomaa, että tällainen vastaus alentaa kehun arvoa sekä itsellesi että kehun antajalle.

Saat ottaa kehun vastaan kiittäen

Entä jos vastaisitkin toisin? Kuten:

“Kiitos paljon! Nämä ovat minun lempihousuni. Kun sovitin niitä ensimmäisen kerran, tuntui kuin ne olisi tehty minulle. Ne korostavat hyvin vartaloani.”

Tässä vastauksessa et vain hyväksy kehua, vaan vahvistat omaa myönteistä kokemustasi, kiität kehusta ja samalla annat toiselle tunteen, että hänen sanoilla oli sinulle merkitystä. Kehun vastaanottaminen ei ole ylimielisyyttä, se on tapa osoittaa arvostusta itseäsi ja kehun antajaa kohtaan.

Omien taitojen vähättely on varsin yleistä

Sama ilmiö toistuu usein myös tilanteissa kun saamme palautetta taidoistamme.
Kuvitellaan, että joku sanoo sinulle: “Sinua on niin mukava kuunnella. Esiinnyt aina niin rauhallisesti ja selkeästi.”

Voisit vastata:
“Kiitos tärkeästä ja arvokkaasta palautteesta. Tuntuupa hyvältä kuulla, että esiintymiseni välittää rauhallisuutta.”

Usein kuitenkin reagoimme päinvastoin: “No, kyllä minäkin aina jännitän ja olo usein hyvin sekava.” tai “Ei se nyt niin ihmeellistä ole.” Näin me helposti mitätöimme kehun, vaikka sen taustalla on toisen aito kokemus ja arvostus.

Kehun vastaanottaminen on lahja molemmille

Kehujen torjuminen on yllättävän helppoa, mutta kun vähättelemme kehua, vähättelemme samalla itseämme ja myös kehun antajaa. Kun opimme ottamaan kehut vastaan lämpimästi, annamme toiselle mahdollisuuden tulla kuulluksi ja osoitamme arvostusta hänen kokemukselleen ja sanoilleen.

Kehun vastaanottaminen on lahja sekä antajalle että itselle. Se auttaa näkemään, mitä toiset sinussa arvostavat ja voi paljastaa puolia itsestäsi, joita et ole aiemmin huomannut. Toisen sanat voivat myös vahvistaa jotain sellaista hyvää itsessäsi, jota arvostat.

Kehujen vastaanottamista voi harjoittella

Voit aloittaa ihan vain huomaamalla, mitä sinussa tapahtuu, kun joku sanoo sinulle jotain kaunista tai myönteistä: Miltä se tuntuu? Mitä teet kuullessasi kehut?

Voit myös pysähtyä miettimään: Miten sinä toivoisit, että muut reagoisivat, kun annat heille kehuja? Onko omassa tavassasi ottaa kehuja vastaan jotain, mitä haluaisit muuttaa tai pehmentää?

Jo pienikin muutos voi helpottaa omaa oloasi ja antaa myös kehun antajalle tunteen, että hänen sanansa merkitsivät sinulle jotakin.

Opettele ottamaan kehuja vastaan, kehumaan muita ja itseäsi niin, että kaikille tulee hyvä mieli: Kehukorttien avulla osoitat arvostusta ja lisäät positiivista virettä keskusteluihin. Tutustu kortteihin TÄÄLTÄ.

Miksi seksuaalisuus ja seksiin liittyvät asiat hävettävät? – Asiantuntijat vastaavat

Teksti pohjautuu seksologi ja seksuaaliterapeutti Tiia Forsströmin sekä seksuaalikasvattaja ja kuvataiteilija Heidi Laukan kanssa käytyyn keskusteluun.

Häpeä herättää meissä voimakasta epämukavuutta ja saa meidät pienentymään, piiloutumaan ja välttelemään. Seksuaalisuuden kohdalla häpeä voi tuntua erityisen musertavalta. Mutta miksi juuri seksuaalisuus herättää niin paljon häpeää?

Häpeän juuret

Häpeän kokemukset syntyvät hyvin varhaisessa vaiheessa. Jo vauvana tarvitsemme tulla nähdyksi ja kohdatuksi – jos katse jää saamatta, tunne voi olla musertava: kuin lakkaisi olemasta. Häpeä liittyy siis syvään kuolemanpelkoon: siihen, ettei kelpaa, ettei ole hyväksytty, ettei ole osa yhteisöä.

Tämän takia häpeä ei tunnu vain ajatuksena, vaan kehollisena kokemuksena. Se saa meidät kutistumaan, piiloutumaan ja toivomaan, ettei kukaan näkisi. Häpeä ei ole pelkästään tunne siitä, että ”tein väärin”, vaan kokemus siitä, että olen väärä.

Miksi häpeä liittyy seksuaalisuuteen?

Seksuaalisuus ei ole vain seksiä – se on elämänvoimaa, halua, energiaa ja yhteyttä. Seksuaalisuus on yksi syvimmistä ihmisyyden alueista, jossa panokset ovat suuret: kun näyttäydymme seksuaalisina olentoina, paljastamme jotakin hyvin syvää itsestämme.

Juuri siksi seksuaalisuus koskettaa häpeää niin voimakkaasti. Kun tuomme esiin elämänhalumme ja intiimimmän puolemme, olemme haavoittuvimmillamme. Jos pelkäämme, että emme tule hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme, häpeä astuu kuvaan.

Häpeän välttely ja seksuaalisuus

Moni meistä oppii välttelemään häpeän kokemusta lähes hinnalla millä hyvänsä – jopa aikuisuuteen asti. Tämä näkyy usein myös seksuaalisuudessa: vaikeutena puhua toiveista, kyvyttömyytenä ottaa vastaan rakkautta tai pelkona tulla nähdyksi kokonaan.

Samalla juuri häpeän kohtaaminen voi olla vapauttavaa. Kun uskaltaa ottaa pienen askeleen kohti sitä, mikä pelottaa, voi avautua uudenlainen kokemus vapaudesta – myös seksuaalisesti.

Turvan merkitys

Häpeän kanssa voi työskennellä vain turvassa. Kun on tunne, että ympärillä on hyväksyntää ja kannattelua, häpeän voi kohdata pala palalta. Vasta silloin siitä voi tulla jopa voimavara: reitti syvempään yhteyteen itseensä ja toisiin.

Asiantuntijoiden luomat Lupa nauttia -kortit seksuaalisuuden tarkasteluun: ajatusmallien tutkailuun, tunnetaitojen lisäämiseen ja seksuaalisuudesta keskusteluun:

Hidasta elämää -festivaalin lipunmyynti on avattu edullisella early bird -hinnalla

Vinhan kirjakauppa ja Hidasta elämää -media järjestävät yhteistyössä Hidasta elämää -festivaalin Ruovedellä 120-vuotiaan kirjakaupan ja sen puutarhan ihastuttavassa miljöössä 12.–14.6.2026. Festivaalilla kohtaavat kirjallisuus, musiikki, taide ja henkinen hyvinvointi.

Aika pysähtyy viikonlopuksi Vinhan kirjakaupan puutarhassa, kun kolmas Hidasta elämää -festivaali käynnistää kukkeimman kesän viikkoa ennen juhannusta. Ilmassa leijuu syreenin tuoksu ja väreilee laajennetun puutarhajuhlan tuntu, kun sadat ihmiset kokoontuvat musiikin ja hyvinvoinnin äärelle. Ohjelmassa on mielen nostatusta, sielun liplatusta ja kehon värinää, kun kirjakaupan puutarhan ja autotallilavan täyttävät ilo ja valo. Syvällistä kesän kepeydellä!

Festivaalin avauskonserttina kuullaan ”Ilta Samuli Edelmannin seurassa”

Festivaalin runsaslukuinen esiintyjäkaarti on oman alansa huippuammattilaisia ja tuttuja Hidasta elämää -yhteisöstä. Lavalla tavataan mm. Freia Luminka, Karita Palomäki, Miia Moisio, Eevi Vuoristo ja tietenkin Sanna Wikström ja Pequ Nieminen. Tuomas ”Tunna” Milonoff on mukana festivaaleilla kertomassa kirjastaan Liekki ja avaa oivalluksiaan hälyttävästi kasvavan kansantaudin eli työuupumuksen juurisyistä.Hidasta elämää -festivaalien avauskonsertissa saamme nauttia karismaattisen Samuli Edelmannin lauluista Samulin pitkän uran varrelta. Samulia säestää hänen pitkäaikainen ystävänsä, kapellimestari ja tuottaja Leri Leskinen. Toinen artistivieras festivaaleilla on ihana Ylva Haru. Hän on laulaja-lauluntekijä, jonka soundi on yhdistelmä herkkyyttä, runsaita kitaroita ja lauluharmonioita.

Ylva Harun uusi albumi Kuiskaa mulle -julkaistaan tammikuussa 2026.

Festivaalin ohjelma aikatauluineen julkaistaan kevään kuluessa.

Festivaalialueelle rakennetaan kävijöitä palvelemaan jälleen sekä food corner että basaarialue. Taitelija Matti Pikkujämsä maalaa suosittuja muotokuviaan viikonlopun kuluessa.

Early bird -liput myynnissä edullisesti vuoden loppuun asti Tiketissä ja Vinhan kirjakaupassa. Täydellinen joululahjaidea!

Kolmen päivän yhdistelmälippu nyt 50€ (norm. 60€) + Tiketin palvelumaksu. Festivaalin päivälippujen myynti käynnistyy tammikuun alusta.

Tervetuloa nauttimaan huolettomista kesäpäivistä hitaasti Vinhaan!

Vinhan toiminnan sydämenä on perinteinen kivijalkakauppa, jonka ympärille on kehitetty idyllinen kulttuurikeskus ja matkailukohde. Vinha on kirjakauppa, kustantamo, antikvariaatti, majoitus/residenssi, galleria, nettikauppa, kahvila kesäterasseineen ja paljon tapahtumia.

Hidasta elämää on Suomen suurin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin media, jonka sisällön tuottajina toimivat asiantuntijat ja bloggarit. Hidasta elämää on omalta osaltaan mahdollistamassa sitä, että kokonaisvaltainen – ja etenkin henkinen – hyvinvointi lisääntyy Suomessa.

Lisätietoja

https://hidastaelamaa.fi/festivaali/

https://vinhankirjakauppa.fi

“Voi kunpa parisuhde pysyisi yhtä intohimoisena kuin alussa” – Mitä tehdä, jos tämä toive ei toteudu

Kuulen aina välillä tuon otsikon lauseen ja ymmärrän toki. Onhan seksuaalinen vetovoima huikea fiilis. Mutta ajattelen, että toiveena se että parisuhteen seksuaalinen vetovoima pysyisi aina samanlaisena kuin alussa, on vähän vastaava kuin toivoisi, että aina paistaisi aurinko.

Mutta aina ei paista. Ja hei, onhan sadepäivissä oma taikansa. Alun seksuaalinen vetovoima on paljon hormonaalista tykitystä, jotka ajan myötä tasoittuu, ja sillä on tarkoituksensa. Ja todettakoon, että kaikki eivät koe voimakasta seksuaalista vetovoimaa suhteen alussa. Se ei ole hyvä tai huono, olemme ihmisinä erilaisia. Todella voimakas seksuaalinen vetovoima voi olla jopa haitallinen juttu siten, että se saattaa hämärtää ajatuksemme ja pahasti sen suhteen mikä on meille hyväksi ja mikä ei. Varsinkin naisilla seksi lisää kiintymishormoneja, ja ihan mihin tahansa ihmisen ei ole hyvä kiintyä, vaikka miten kuumaa olisi.

Mutta nyt takaisin siltä sivuraiteelta! Mitäpä jos ei liikaa pelkäisi, että intohimo hiipuu, vaan opettelisitte keinoja, millä te löydätte tiet yhteisen nautinnon luokse, yhä uudestaan ja uudestaan? Seksi voi itseasiassa syventyä ja vain jatkaa paranemistaan. Te ja teidän seksi on universumi, jos te teette siitä sellaisen. Siihen universumiin mahtuvat myös epävarmuudet, sadepäivät ja koko setti.

Mitä jos emme odottaisi jotakin roihuja vaan laittaisimme joskus vain pienen kynttilän palamaan? Opetelkaa tuntemaan toisenne seksuaalisesti ja jatkakaa sillä tiellä.

Huom! En missään nimessä yritä sanoa, ettei seksuaalisella vetovoimalla olisi merkitystä. On myös totta, että ihmisillä on erilaisia seksuaalisia toiveita ja olisi hyvä, että parin seksuaaliset tarpeet ovat riittävä match.

Se mitä yritän sanoa, että seksuaalista intohimoa ei kannata jättää ns. sattuman varaan, vaan opetella sinne erilaisia reittejä.

Loistavia tapoja tutustua omaan kumppaniin syvemmin – ja oppia teistä molemmista jotain uutta – ovat esimerkiksi:

⭐️ Parisuhteen keskustelukortit – Läheisyys ja seksi

⭐️ Parisuhteen keskustelukortit

⭐️ Minun käyttöohjeeni -tehtäväkirja

Omien varjojen paljastaminen vaatii haavoittuvuutta – sekä toisen ihmisen hyväksyvää katsetta

Teksti on kirjastani 102 oivallusta elämästä:

Tulla nähdyksi, kuulluksi ja sellaisenaan
– pyrkimättä – olemassaolevaksi muille.
Se on elämän hyvyyttä parhaimmillaan.

Kun en ole elänyt muita aikakausia, en tietenkään tiedä, millaista on ollut elää aikuisena muissa ajoissa. Mutta tässä aikakaudessa tuntuu olevan leimallista se, että pitää niin helkkaristi yrittää olla olemassa, tulla näkyväksi ja pyrkiä tekemään se ihan pikkaisen oivaltavammalla tai raflaamammalla tavalla kuin muut. Töissä pitää keksiä pyörä uudelleen tai olla ykkösluokan menestyjä. Somessa pitää olla jotakuinkin maailmanmestari tai tehdä sirkustemppuja. Tai pitää olla kuollut. Huomaaminen tarkoittaa hämmentämistä, yllättämistä ja jysäyttävää tunnepainaumaa. Tavallisen ihmisen tavallinen olemus ja olemassaolo eivät enää oikein hetkauta.

Monet nykyajan kohtaamiset perustuvat siihen, miten toinen hyötyy toisesta. Töissä voidaan hyötyä toisen osaamisesta tai kontakteista. Somekuvissa ei oikeastaan esitellä sitä, kenen silmäätekevän kanssa on päästy kuviin vaan sitä, miltä minä näytän, kun olen lähellä tähtipölyä. Silmäätekevien suhteet saattavat perustua niin ikään hyötysuhteeseen. Harva näistä ihmisistä on toistensa arkunkantaja.

Mutta sitten on olemassa myös kohtaamisia, syviä ja hyviä ihmissuhteita, joissa kaikki ulkoinen pyyhkiytyy pois. Kaikki se kato mua, kato mua -hässäkkä, joka pyrkii näkyväksi tulemiseen, hiljenee. Sen alta paljastuu ihmisyyden ydin: sellainen yhteys, jossa toisen olemassaolo nojaa omaani, ja omani toiseen. Tuossa nojaamisessa on kyse läsnäolosta, jonka voi kokea vain silloin, kun nojaamiselle ei ole ulkoisia määreitä. Kun kahden olemassaolon nojaamiselle laitetaan ehtoja, se kaatuu.

Kun saan kokea toisen hyväksyvän läsnäolon, jossa saan pyrkimättä olla olemassa, tuntuu, että kosketan jotain elämän pyhyyttä ja hyvyyttä. Siinä hetkessä ilmassa leijuu vastaus siihen, miksi minä olen täällä.

Lue kaikki 102 oivallustani kirjasta:

Miksi ihminen kieltää jopa itseltään seksuaalisia tarpeita? – Asiantuntijat kertovat 3 syytä

Teksti pohjautuu seksologi ja seksuaaliterapeutti Tiia Forsströmin sekä seksuaalikasvattaja ja kuvataiteilija Heidi Laukan kanssa käytyyn keskusteluun.

Moni meistä tunnistaa ilmiön: seksuaalisuudesta on helpompi vaieta kuin puhua ääneen. Vielä vaikeampaa voi olla kohdata omat seksuaaliset tarpeet ja myöntää ne itselle. Mutta miksi näin on: miksi ihminen saattaa jopa kieltää itseltään sen, mitä kaipaa ja tarvitsee?

1. Kulttuuriset viestit seksuaalisuudesta

Vaikka seksuaalisuudesta puhutaan nykyään valtamediassa ja sosiaalisessa mediassa enemmän kuin koskaan, sävy on usein ristiriitainen. Toisaalta keskustellaan seksuaalioikeuksista ja seksuaalisesta hyvinvoinnista, mutta samaan aikaan seksuaalisuus leimataan viihteeksi, kevyeksi sivujuonteeksi tai jopa ”tyttöjen jutuksi”.

Seksuaalisuutta on kaikkialla, mutta ei kuitenkaan todellisessa merkityksessään. Mainonnan ja populaarikulttuurin seksuaalinen kuvasto ei tue yksilön yhteyttä omaan seksuaalisuuteensa – se pikemminkin häivyttää sitä. Seksuaalisuus näyttäytyy joko vihjailuna, huumorin aiheena tai myyntivalttina, mutta harvoin syvänä, elämää kannattelevana voimana. Ei ihme, että moni alkaa uskoa, ettei asia ole oikeasti tärkeä.

2. Arki vie huomion – nautinto jää sivuun

Seksuaalisuus jää helposti muiden asioiden jalkoihin. Ruuhkavuodet, kiire ja velvollisuudet nostetaan tärkeämmiksi kuin nautinto, läheisyys ja oma aistillisuus. Seksuaalisuus saatetaan nähdä palkintona, johon voi tarttua vasta sitten, kun kaikki muu on hoidettu.

Tämä ajatus on kuitenkin vinoutunut. Seksuaalisuus ei ole ylimääräinen bonus, vaan ihmisen hyvinvoinnin perustekijä – yhtä välttämätön kuin lepo. Samalla tavalla kuin unta ei pitäisi ansaita, ei seksuaalisuuttakaan pitäisi joutua oikeuttamaan. Se kuuluu ihmisyyteen ja ylläpitää elinvoimaa, luovuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

3. Sisäistetty kielto ja häpeä

Kun kulttuurin ääni toistaa vuosikymmeniä, että seksuaalisuus ei ole tärkeää, moni sisäistää tämän viestin. Tulos voi olla itsesensuuri: omia haluja vähätellään, nautinnon äärelle ei pysähdytä ja tarpeet kielletään jopa itseltä. Tämä ei kuitenkaan kerro yksilön ”heikkoudesta” vaan laajemmasta kulttuurisesta häpeästä ja normien voimasta.

Silti lopulta meillä jokaisella on vastuu – ja onneksi myös mahdollisuus – kohdata oma seksuaalisuutemme. Se voi tuntua epäreilulta, että työ pitää tehdä itse, vaikka ongelman juuret ovat kulttuurissa. Mutta juuri tuo työ avaa oven vapaampaan ja eheämpään yhteyteen omaan seksuaalisuuteen.

Seksuaalisuus kuuluu kaikille

Seksuaalisuuden tarpeiden kieltäminen ei ole merkki siitä, että ihminen olisi rikki tai vääränlainen. Se on luonnollinen seuraus kulttuurisista viesteistä ja arjen paineista. Kun sen ymmärtää, syyllisyys voi hellittää.

Seksuaalisuus on perustavanlaatuinen osa ihmisyyttä – eikä sitä tarvitse ansaita. Jokaisella on oikeus pysähtyä oman nautinnon ja tarpeiden äärelle, tulla nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Asiantuntijoiden luomat Lupa nauttia -kortit seksuaalisuuden tarkasteluun: ajatusmallien tutkailuun, tunnetaitojen lisäämiseen ja seksuaalisuudesta keskusteluun: