“Voi kunpa parisuhde pysyisi yhtä intohimoisena kuin alussa” – Mitä tehdä, jos tämä toive ei toteudu

Kuulen aina välillä tuon otsikon lauseen ja ymmärrän toki. Onhan seksuaalinen vetovoima huikea fiilis. Mutta ajattelen, että toiveena se että parisuhteen seksuaalinen vetovoima pysyisi aina samanlaisena kuin alussa, on vähän vastaava kuin toivoisi, että aina paistaisi aurinko.

Mutta aina ei paista. Ja hei, onhan sadepäivissä oma taikansa. Alun seksuaalinen vetovoima on paljon hormonaalista tykitystä, jotka ajan myötä tasoittuu, ja sillä on tarkoituksensa. Ja todettakoon, että kaikki eivät koe voimakasta seksuaalista vetovoimaa suhteen alussa. Se ei ole hyvä tai huono, olemme ihmisinä erilaisia. Todella voimakas seksuaalinen vetovoima voi olla jopa haitallinen juttu siten, että se saattaa hämärtää ajatuksemme ja pahasti sen suhteen mikä on meille hyväksi ja mikä ei. Varsinkin naisilla seksi lisää kiintymishormoneja, ja ihan mihin tahansa ihmisen ei ole hyvä kiintyä, vaikka miten kuumaa olisi.

Mutta nyt takaisin siltä sivuraiteelta! Mitäpä jos ei liikaa pelkäisi, että intohimo hiipuu, vaan opettelisitte keinoja, millä te löydätte tiet yhteisen nautinnon luokse, yhä uudestaan ja uudestaan? Seksi voi itseasiassa syventyä ja vain jatkaa paranemistaan. Te ja teidän seksi on universumi, jos te teette siitä sellaisen. Siihen universumiin mahtuvat myös epävarmuudet, sadepäivät ja koko setti.

Mitä jos emme odottaisi jotakin roihuja vaan laittaisimme joskus vain pienen kynttilän palamaan? Opetelkaa tuntemaan toisenne seksuaalisesti ja jatkakaa sillä tiellä.

Huom! En missään nimessä yritä sanoa, ettei seksuaalisella vetovoimalla olisi merkitystä. On myös totta, että ihmisillä on erilaisia seksuaalisia toiveita ja olisi hyvä, että parin seksuaaliset tarpeet ovat riittävä match.

Se mitä yritän sanoa, että seksuaalista intohimoa ei kannata jättää ns. sattuman varaan, vaan opetella sinne erilaisia reittejä.