Sivu 357 – Hidasta elämää

Tutkija: Intuitio on tietoa siinä missä järkiajattelukin

Mitä intuitio oikein on?

Intuitiosta on välillä vaikea puhua, kun se tuntuu olevan kuin liukas saippua käsissä: juuri kun saa siitä otteen, se lipsahtaa käsistä. Samalla kun yrittää määritellä sitä, sanat pakenevat. Siinä tuntuu olevan monta ulottuvuutta.

Jos tutkailemme psykologiaa, löydämme käsitteet intuitio ja päättely. Psykologiassa intuition piiriin kuuluvat vaistot, automaattiset toiminnot ja muut tiedostamattomat prosessit, kun taas päättelyyn luetaan kaikki tietoiset kognitiiviset prosessit. Kaikesta tiedostamme vain 5–10 prosenttia on tietoista päättelyä ja 90–95 prosenttia ei-tietoista.

”Tietoisen päättelyn tiedon käsittelyn nopeus on noin 40–50 bittiä, kun taas tiedostamattomien ärsykkeiden määrä eri aistikanavien kautta arvioidaan olevan 11 miljoonaa bittiä. Mutta tuo luku voi olla paljon suurempikin”, intuitiotutkija Asta Raami tarkentaa.

Ei-insinöörikielellä tämä tarkoittaa sitä, että tietoinen mielemme käsittelee vain murto-osan siitä kaikesta informaatiosta, jonka otamme vastaan.

”Intuitiivinen puoli esikäsittelee koko ajan valtavaa tietovirtaa, joista vain pieni osa, tärkeät asiat, nousee tietoiselle puolelle jatkokäsittelyyn. Tärkeää voi olla esimerkiksi ongelmanratkaisu tai hengissäsäilyminen”, Asta sanoo.

Kun esimerkiksi istut bussissa selailemassa päivän uutisia kännykälläsi, tietoinen mielesi on kiinni sanoissa, ajatuksissa ja havainnoissa siitä, mitä luet. Samalla aistit ottavat vastaan valtavan suurta määrää informaatiota esimerkiksi liikkeestä, tilasta, omista kehon toiminnoista, tuoksuista, äänistä – aivan kaikesta. Et ole tietoinen noista asioita, ellei bussi yhtäkkiä nytkähdä odottamattomasti. Saatat myös kuulla ”sivukorvalla” ääniä, jotka aiemman tietosi pohjalta viittaavat esimerkiksi siihen, että joku nousee rattaiden kanssa bussiin. Kaikki tuo taustahälinä saattaa mennä sinulta ihan ohi, mutta silti ikään kuin tiedät, mitä ympärilläsi on tapahtunut.

”Intuitio on monien aistimusten yhdistämistä. Kun näkee ja aistii asioita ympäristöstä, kaikesta aistimuksesta syntyy kokemus, joka joko vahvistuu tai heikkenee seuraavassa kokemuksessa. Tämän seurauksena tulee tunne siitä, mihin kaikki on muuttumassa: mitä ihmiset tuntee yksilöinä ja miten se muokkaa kollektiivista alitajuntaa”, musiikkivaikuttaja Asko Kallonen kuvailee ja jatkaa:

”Esimerkiksi artistin seuraavia singlebiisejä valitessa saan tietoa monesta suunnasta: aistin ja kuuntelen tuntemuksia ja mielipiteitä sekä ympäristöstä että musiikista, ja minun tehtäväni on olla siinä välissä päättelemässä, miten nuo kaksi maailmaa kohtaavat. Musiikki on konkreettisesti ilmanvärähtelyä, abstraktia materiaalia ja sitä kautta tunteen välittämistä, ja on monien aistimusten ja tietojen synnyttämä kokemus, mikä biisi esimerkiksi valikoituu singleksi.”

Asta löysi kirjallisuudesta tutkimustensa aikana erilaisia tietämisen tapoja, jotka pohjautuvat erilaisiin kognitiivisiin prosesseihin:

Mutu-perstuntuma-tieto pohjautuu pitkälti oppimiseen ja assosiaatioihin. Ihminen kerää elämänsä varrella monenlaista tietoa, joka ikään kuin kerääntyy yhteen, kun tehdään tai arvioidaan päätöksiä. Tämä voi olla epäluotettavaa ja epävarmaa.
Asiantuntijan tieto syntyy 10 000 aktiivisen harjoittelutunnin jälkeen. Asiantuntijuus voi olla myös sanatonta tietoa, jota saattaa olla vaikea opettaa muille. Asiantuntija ”vaan tietää”, koska hänellä on niin paljon kokemusta erilaisista tilanteista. Ei-tietoiseen on varastoitunut valtava määrä tietoa.
Radikaali innovointi on kykyä ylittää oman asiantuntijuuden rajat ja luoda täysin uutta oman asiantuntemuksensa ulkopuolella. Tähän kuuluvat esimerkiksi nobelistit, jotka kykenevät visioimaan seuraavalle vuosisadalle, tai keksijät, jotka pystyvät luomaan sellaista, joka ei perustu olemassaolevien asioiden uudelleen yhdistelyyn.
Suora tietäminen tarkoittaa asioita, joita ei niin sanotusti pitäisi voida tietää. Se voi olla epätavallista tietämistä, kuten ennalta aavistamista. Kyse ei ole yliluonnollisesta asiasta.

Ulos oravanpyörästä? – Murra nämä 5 vapauttasi estävää myyttiä

Kirjoittajasta: Rosita Juurinen irtisanoutui 2014 pitkän uran jälkeen toiminnanjohtajan työstään ja ryhtyi luomaan hitaampaa elämäänsä. Päätös ehkäisi totaaliseen burnoutiin ajautumisen. Nykyisin hän reissaa ja kirjoittaa osan vuodesta Kaakkois-Aasiassa budjettitietoisesti elellen. Rosita haluaa rohkaista ja auttaa muitakin irtiotosta haaveilevia mm. uuden e-kirjansa Toimistosta travelleriksi – Matkaopas vapaampaan elämään avulla.

Kuulutko siihen kasvavaan ihmisryhmään, jotka tekevät työtä jaksamisensa äärirajoilla, työelämän viedessä kaikki mehut? Tai niihin, jotka sinnittelevät työssä, joka on ristiriidassa oman sisimmän tai itselle tärkeiden arvojen kanssa? Vai tunnetko muuten selittämätöntä vetoa heittäytyä johonkin uuteen elämään, jossa voit kokea olevasi enemmän sinä, enemmän elossa, enemmän onnellinen?

Moni haaveilee jonkinlaisesta työn kohtuullistamisesta, oravanpyörän hidastamisesta, ehkä totaalisesta irtiotosta. Yhä useampi onkin alkanut muuttaa elämäänsä omaehtoisempaan suuntaan. Rohkaisevista esimerkeistä huolimatta valtaosaa ihmisistä pidättelevät edelleen perinteiset käsitykset urapolusta ja työelämään sitoutumisesta sekä ulkoapäin iskostetut ajatusmallit siitä, millä kaavalla elämä tulee elää.

Oman irtiottoprosessini ja aiheen ympärillä pyörineiden keskustelujen pohjalta kokosin 5 myyttiä, uskomusta, jotka pitävät meitä jumissa epätyydyttävässä työssä ja elämässä, estäen tavoittelemasta parempaa. Nämä pään sisällämme olevat myytit ovat totta tasan niin kauan kuin niihin uskoo. Myytit voi kuitenkin murtaa rohkealla kyseenalaistamisella, uskaltamalla ajatella ja toimia toisin.

1. Ilman kokopäiväistä palkkatyötä ei taloudellisesti pärjää

On selvää, että kulutusta joudutaan karsimaan ja muuttamaan tietoisempaan suuntaan tulojen laskiessa. Ihminen voi kuitenkin luopua paljosta, menettämättä oikeasti mitään. Eikä tinkiminen lopulta tunnu pahalta, kun miettii mitä saa tilalle: vapauden, omatahtisuuden ja hyvinvoinnin. On hyvä hahmottaa, että palkkatyön vaihtoehtona voi hankkia tienestejä myymällä osaamistaan eri tavoin, toimimalla freelancerina tai lifestyleyrittäjänä. Tai miksi ei ryhtyisi osavuosityöntekijäksi?

Toimeentulon voi hankkia pienempinä puroina eri tulonlähteistä. Realisoimalla omaisuutta ja sijoittamalla voi myös mahdollistaa vapaampaa elämää. Kannattaa kysyä itseltään, minkä arvoista oma hyvinvointi ja vapaus minulle on. Kun vapauden- ja muutoksentarve on riittävän suuri, ihminen löytää kyllä keinot selvitä taloudellisesti.

2. Hyvästä urasta ja varmasta toimeentulosta luopuminen on hölmöyttä

Yhteiskunnassamme on edelleen vierasta ajatella, että saavutetusta asemasta voisi vapaaehtoisesti luopua ja haluta tehdä ehkä jotain ”alempiarvoista” työtä tai heittäytyä hankkimaan toimeentuloa omaehtoisemmin omista kiinnostuksen kohteistaan käsin aluksi murto-osalla entisestä palkasta. Tämä oli kynnys, jonka itsekin jouduin ylittämään. Olin siis joidenkin mielestä hölmö ja epärationaalinen, mutta opin, että järkiratkaisut eivät ole hyvän elämän tae. ”Hölmö” sen sijaan voi löytää onnen kuuntelemalla sisäistä johdatustaan ja ottamalla vastuun elämästään ja hyvinvoinnistaan. Joskus kysymys kuuluu: Hyvä työ vai paras elämä? Työrooleista ja statuksesta luopumalla voi löytää todellisemman minän.

3. Itseensä uskominen ja ”just do it”-ideologiat eivät kanna

Tällaiseen ”realiteeteillä” pelotteluun törmää toisinaan. Pelottelijat voivat olla niin viranomaisia kuin tuttaviasikin. Irtiottajia toppuutellaan uskottelemalla, että haaveitaan ei kannata edes tavoitella, koska ”vain harvat pärjäävät artisteina, käsityöläisinä, lifestyleyrittäjinä tai oman elämänsä vapaaherroina ja -herrattarina. Ja ne jotka yrittävät, palaavat pian häntä koipien välissä takaisin työmaalle, kun laskutkin on maksettava”.

Pahinta on, jos ihminen saadaan näin luovuttamaan, ennen kuin on edes yrittänyt tavoitella unelmaansa. Katkotaan siivet ennen kuin niiden kantokykyä on päässyt edes kokeilemaan. On aivan varmaa, että enemmän kadutaan sitä, ettei edes antanut itselleen mahdollisuutta kuin sitä, että ainakin yritti. Palkkatyöelämäänhän voi aina palata. Sitä paitsi aika moni myös onnistuu ja iloitsee elämänsä parhaasta päätöksestä.

4. Vain muhkea pankkitili mahdollistaa irtioton

Säästöt helpottavat toki vapaampaan elämään siirtymistä, mutta oravanpyörään ei tule jäädä juoksemaan loputtomasti vain siksi, että lompakko on liian ohut tai säästötavoitteet ovat liian korkealla. Säästämistä, omaisuuden realisointia ja lisätienestejä yhdistelemällä voi saada nopeastikin kokoon usean tuhannen euron kassan, jonka turvin voikin lähteä jo vaikka vuodeksi Aasiaan, minimoida siellä kulutuksensa tekemällä osan vuodesta vapaaehtoistyötä ruokaa ja majapaikkaa vastaan. Vuoden irtioton aikana ehtii myös suunnitella, miten elättää itsensä omaehtoisesti jatkossa. Vaikka puskurirahasto tuo turvaa, on niinkin, että vasta tiukoissa paikoissa ihmisen piilevät resurssit ja luovuus tulevat käyttöönotetuksi. Ja samalla ihminen kasvaa. Ei siis ole mikään pakko jäädä odottamaan saldotavoitteen täyttymistä, jos elämä kutsuu tänään.

5. On itsekästä tavoitella vapaampaa elämää

Vähäisempää työntekoa ja elämän leppoistamista ennen eläkeikää pidetään usein jotenkin itsekkäänä tekona. Omaehtoinen downshiftaaja saatetaan nähdä yleistä työmoraalia rapauttavana esimerkkinä, joka maksaa liian vähän veroja eikä edes kuluta tarpeeksi. Mutta eikö ihmisellä ole ensisijaisempi vastuu huolehtia omasta elämänlaadustaan kuin yhteiskunnan kannattelusta terveytensä ja hyvinvointinsa kustannuksella? Meillä on vain tämä yksi elämä ja siten oikeus ja vastuu tehdä siitä niin itsemme näköistä ja onnellista kuin mahdollista. Uupuneet ja onnettomat ihmiset eivät ole yhteiskunnankaan etu.

Ympäristön kannalta downshiftaus ja kulutuksen minimointi on varsin epäitsekästä. Vähemmän työtä tekevät ihmiset ovat myös enemmän läsnä perheilleen ja läheisilleen. Tyytyväiset ja tasapainoiset ihmiset säteilevät hyvää energiaa myös ympäristöönsä ja toimivat inspiroivina esimerkkeinä yhteisöissään. Ei syytä syyllisyyteen.

Oravanpyörästä ulospääsy kutsuu ihmisen hyväksymään muutoksen. Heittäytyessään uuteen vapaampaan elämään ei palkkatyön eduista ja turvasatamista voi, eikä kuulukaan pitää enää kiinni. Vasta vanhoista rakenteista irtipäästäminen tekee tilan uusille kutsumuksille, ideoille ja toimeentulon mahdollisuuksille. Varaudu siihen, että säännöllisen tilipussin ja työstatuksen lisäksi saatat joutua luopumaan myös kiireestä, stressistä ja pakkotahtisesta suorittamisesta. Todennäköistä on, että saat tilalle paljon enemmän kuin mistä luovut. Yksi asia, mistä ei kannata luopua, on kuitenkin sisäinen totuutesi, joka vie sinut aina varmimmin hyvänolon ja hyvän elon luo.

Jos kiinnostuit aiheesta, tilaa Rositan e-kirja tästä

Ikääntyvän luonnollinen terveys

Jokainen ihminen omaa valtavan sisäisen potentiaalin terveyteen. Monilla meistä ne signaalit ovat vaimennettuja, sen takia koen että on tärkeää muistuttaa perusasioista jotka kasaavat terveyttämme.

Ikääntyminen & ravinto

Ikääntyessä kehon rappeutuminen nopeutuu. Tämä tarkoittaa sitä että ikääntyvä ihminen tarvitsee monipuolisesti rakennusaineita kehoonsa. Aminohappojen eli ravinnosta saatujen proteiinien tarpeen määrä nousee kun rappeutuminen nopeutuu ikääntyessä. Sen takia on erittäin järkevää tarkistaa oma päivittäinen proteiinien saanti. Näkemykseni mukaan moni saa liian vähän kehon rakennuspalikoita eli proteiineja. Myös proteiinien hyväksikäyttö heikentyy ikääntyessä. Myös sairastaessa proteiinin tarve kasvaa. Hyvä lähtökohta olisi suosia vähintään 20–30g proteiineja joka ruokailulla. Hyviä lähteitä ovat eläinkunnan tuotteet kuten kala, riistaliha (eläimen ruokinta on tärkeää laadun kannalta), kananmunat sekä sisäelimet, jotka sisältävät mm. ikääntyvälle tärkeitä b-vitamiineja. Kasvikunnan puolelta kannattaa nauttia monipuolisesti esim. pähkinöitä, siemeniä, värikkäitä kasviksia, erityisesti lehtivihreää joka on suunnattoman hyvä aminohappojen lähde lisättäväksi ruokavalioon.

Myös rasvahappojen tarve lisääntyy ikääntyessä. Tämä johtuu hidastuneesta hormonitoiminnasta. Mahdollisimman vähän käsiteltyjä rasvoja tarvitaan solukalvoille, hormonitoiminnoille sekä keskushermoston toimintaan. Yksi merkki heikentyneestä hormonitoiminnasta on jatkuva kylmyyden tunne. Tähän voi auttaa esim. pieni määrä voin lisäämistä ruokavalioon. Monet pelkäävät edelleen rasvaa, mikä on harmi. Keho tarvitsee moniin toimintoihin hyvälaatuista rasvaa, jolla se esimerkiksi varmistaa toimivan aivotoiminnan. Laatuun kannattaa panostaa sillä tuotantotavat voivat vaikuttaa rasvojen laatuun. Suosi rasvojen lähteitä jotka ovat lähellä alkuperäistä muotoaan. Esimerkiksi pähkinät, siemenet, kasvikset, marjat, voi, kookosöljy, kananmunat, avokadot, oliivit sekä kala ovat erinomaisia valintoja.

Hiilihydraattejakin on hyvä olla mukana ikääntyvällä. Ruokavalion olisi hyvä varmistaa riittävän aminohappojen (proteiinien) ja rasvojen saanti. Niillä varmistetaan kehon rakennusprosessit sekä rullaava solutoiminta. Hiilihydraatteja saa mm. marjoista, kasviksista ja erityisen hienoja lähteitä ovat juurekset, joita kannattaa käyttää monipuolisesti. Hiilihydraatteja ei kannata pelätä, mutta niitä ei kannata liikaa popsia varsinkaan käsitellyissä muodoissa, kuten valkoisista jauhoista, makeisista, valmisruuista, makeisista, leivonnaisista yms. Jos panostamme hyvälaatuisiin hiilihydraatteihin (kasvikset, juurekset, marjat, hedelmät) kehomme yleensä pärjää loistavasti. Joillekin sopii hieman enemmän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio, varsinkin jos elämäntapa on säilynyt fyysisesti aktiivisena eikä ylipainoa ole hälyttävästi päässyt kertymään. Silloin voi miettiä esim. gluteenittomia viljoja lisättäväksi silloin tällöin.
Ikääntyessä on hyvä muistaa myös, että kun proteiinien tarve lisääntyy niin myös käsittelemättömän suolan lisääminen on tärkeää.

Suola voi auttaa?

Proteiinien pilkkomiseen aminohapoiksi, imeytymiseen ja yhdistelyyn proteiineiksi tarvitaan aina suolaa. Liian vähäinen suolan saanti yhdistettynä liian vähäiseen proteiinien saantiin voi aiheuttaa dementiaa ihmisille. Suosi puhdistamatonta suolaa (esim. harmaa merisuola / kristallisuola / kalaharin suola), jota saa nykyisin monesta paikkaa. Optimaalista jakaumaa on haasteellista antaa koko kansalle sopivaksi, koska jokaisen elämäntilanne on erilainen. Kuitenkin meidän perustarpeemme ovat hyvin samanlaiset. Jokainen tarvitsee mieluusti joka aterialla riittävästi proteiineja, sopivasti rasvaa sekä paljon värikkäitä kasviksia josta saamme hiilihydraattien lisäksi kehon suoja-aineet.

Liikkuminen vahvistaa

Edelliseen hieman palaten, kun ikääntyvä alkaa menettää lihas- ja luumassaa, silloin proteiinien lisääminen on erittäin tärkeää. Proteiinipitoinen ruokavalio yhdessä riittävän d-vitamiinin sekä kalsiumin ja magnesiumin kanssa suojaavat lihas- ja luukadolta. Tämä ei vielä kuitenkaan riitä, koska tarvitsemme ärsykkeitä jotka pistävät meidän kehomme muodostamaan kudoksia entistä vahvemmaksi. Kannattaa rohkeasti ruveta harjoittelemaan lihaskuntoa, koska se mahdollistaa sen, että luut ja lihakset pysyvät kunnossa ja mahdollisesti jopa alkavat kasvaa ja vahvistua oikean kuormituksen johdosta. Kannattaa kokeilla kuntosalia, jossa tehdään paljon isoilla lihaksilla (kuten kyykky tai maastaveto) liikkeitä. Jos kunto tai liikkuvuus ei anna vielä periksi, kannattaa miettiä oman kehon painolla tai avustetuilla laitteilla liikkeiden tekoa. Aina kannattaa luottaa ammattilaisen apuun, mikäli harjoittelu ei ole sinulle tuttua. Jos annat keholle säännöllisesti kuormitusta, sopivalla levolla ja ruokavaliolla yhdistettynä, saat vahvemman ja toimivamman kehon. Lihaskunto / voimaharjoittelun hyötyjä ovat mm:

– Palautunut lihasvoima ja toiminta
– Lisääntynyt lihasmassa (jopa vanhuskotia myöten)
– Lisääntynyt kyky kävellä
– Vähentynyt kehon rasva
– Aineenvaihdunnan parantuminen
– Alentunut verenpaine
– Parantuneet rasva-arvot

Lisäapu

D-vitamiini (50–150 mikrogrammaa) ja hyvälaatuinen monivitamiini, joita nykyisin saa luonnollisessa muodossaan. Näin myös vitamiinit imeytyvät paremmin. Monivitamiini pitää sisällään kaikki b-vitamiinit, c-vitamiinin sekä mahdollisesti myös mineraaleja kuten magnesium, sinkki ja seleeni. Myös hyvälaatuista kalaöljyä kannattaa miettiä, koska syömämme ruoka näyttäisi olevan hyvin omega 6 -pitoista. Näin ollen omega 3 (joita löytyy kalasta sekä kalaöljyistä parhaiten imeytyvässä muodossa) pitoisuudet jäävät liian pieniksi. Tämä on terveyden kannalta haasteellista. Näin ollen kannattaa varmistaa omegoiden riittävä saanti. Omega 3 -öljyä voi ottaa 1000-4000 mg riippuen tarpeesta. Riittävä omega 3 saanti voi suojata sydäntaudeilta ja esim. masennukselta.

Aina on parasta, jos ravinteet saadaan ruuasta. Kuitenkin todella harvalla näyttäisi olevan sellainen ruokavalio joka kattaa kaiken. Mittaukset joita tehdään ympäri maailmaa ovat tämän osoittaneet. Myös Suomessa tehtyjen mittausten perusteella meillä on paljon puutostiloja johtuen heikentyneestä ravinnetiheydestä sekä maanviljelystä joka ei perustu ravinteiden kierrättämiseen. Sen takia kannattaa suosia kasveja ja eläimiä jotka elävät ”luonnollisessa maaperässä”. Kasveista kannattaa kokeilla villivihanneksia, jotka pesevät kaupasta löytyvät kasvikset mennen tullen. Eläimistä taasen kannattaa suosia niitä jotka ovat saaneet syödäkseen lajityypillistä ruokaa ilman lisättyjä antibiootteja tai hormoneita. Emme ole sitä mitä syömme, vaan sitä mitä syömämme söi. Tämän lisäksi kannattaa varmistaa tärkeiden ravinteiden saanti hyvälaatuisilla lisäravinteilla. Ravinnosta kannattaa suosia mahdollisimman värikkäitä kokonaisuuksia. Mitä enemmän värejä, sitä enemmän ravintoaineita lautasellesi ja kehollesi annat.

Voiko muistiin vaikuttaa?

Voi! Se ja muutama muu asia kannattaa muistaa 😉 Kaikki ylläluetellut vaikuttavat myös muistiin. Mutta muutama muu asia on hyvä nostaa vielä alustalle. Ensimmäisenä erittäin hieno tuote joka on suunniteltu uudistamaan aivojen rakenteita on Biomedin neuroway. Toisin kuin ennen luultiin, sekä aivot että hermosolut voivat uudistua. Tämä tapahtuu silloin kun hermosoluilla on riittävästi oikeanlaisia rakennusaineita käsillä. Neuroway on suunniteltu juuri tähän ja se on mielestäni kiehtova pala sitä tulevaisuutta mihin olemme menossa. Moneen asiaan saa apua, kunhan työkalut ovat oikeat.

Myös B-12 vitamiini on hyvä huomioida. Erityisesti mikäli et syö hirveästi eläinkunnan tuotteita. Myös omega 3 -rasvat sekä riittävä hyvälaatuisten rasvojen ja proteiinin merkitys kasvaa kun haluamme antaa aivoille parasta. Toki myös lepo, luonnossa olo, uuden oppiminen sekä merkittävät sosiaaliset suhteet ovat suunnattoman arvokkaita asioita. Myös kasvikunnan tuotteet kannattaa muistaa. Itse olen todella innoissani esimerkiksi kurkuman vaikutuksista aivoihin sekä koko kehoon. Kurkuma näyttäisi laskevan tulehdusta kehossa mikä on monien (ellei kaikkien) sairauksien takana. Kurkuman kurkumiini auttaa ylittämään aivoveriesteen, jolloin se voi auttaa aivoja pysymään nuorempina (suojelemalla hermosoluja ja nostamalla antikoksidanttisten glutationin määrää aivoissa). Kurkuma on mahdollisesti hyvä suoja alzheimeria vastaan ja jopa voi auttaa palauttamaan toimintakykyä jo edenneessä taudissa. Se myös ehkäisee epänormaalia aivosolujen kasvua mikä usein liittyy Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin. Samankaltaisia ominaisuuksia on myös Rohtokoisolla (ashwaganda), joka myös parantaa ikääntyneiden aivotoimintaa, muistia sekä kognitiivisia kykyjä edellä mainituissa taudeissa. Rohtokoiso myös torjuu hermosolujen rappeutumista.

Reseptivinkki: Lämmitä vettä ja lisää siihen 1tl kurkumaa sekä 1tl rohtokoisoa. Anna niiden hautua n. 15 minuuttia ja juo juoma. Jos haluat että aivosi toimivat neuvostoliittolaisen agentin tarkkuudella, pistä sekaan vielä Biomedin Neurowaytä, sekä c-vitamiinia (esim. camu camu marja tai tyrnimarjaa) ja rasvaa (esim. kylmäpuristettua kookosöljyä tai gheetä) Nauti juoma 2 kertaa päivässä kuukauden ajan. Totea itse tulokset.

Viimeisenä suosittelen ruusujuurta joka auttaa erityisesti mielialassa ja fyysisen energisyyden lisääntymisessä. Tämä meidän Lapistakin löytyvä kasvi omaa melkoisia taikavoimia jotka kannattaa kokeilla itse. Löydät sitä hyvin varustelluista luontaistuotekaupoista.

Laihuus ei ole merkki terveydestä. Ei nuorilla kuten ei vanhoillakaan. Myöskään lihavuus ei ole terveyden merkki. Kuitenkin ikääntyessä ei ole välttämättä haluttavaa olla liian laiha. Monesti menetämme myös lihas- ja luumassaa, joten laihana ollessa kannattaa olla tarkkana. Enemmän miettisin riittävän ravinnon saamista yllä mainituilla keinoilla. Virallisissa suosituksissa ikääntyville suositellaan hieman korkeampaa painoindeksiä. Kuitenkin on hyvä muistaa se kuinka hyvä toimintakyky sinulla on. Jos ylipainoa on liikaa, voi se haitata päivittäisiä askareita. Samoin jos olet liian laiha, voi voimat olla vähissä pienenkin kävelyn jälkeen.

Jos kuitenkin haluat pudottaa painoa ja olet vakuuttunut siitä että se toisi parempaa terveyttä, silloin se on erittäin suositeltavaa. Kannattaa lähteä maltilla liikenteeseen ja jättää ”ihmekuurit ja dieetit” sikseen. Keho kyllä mukautuu jos annat sille riittävästi rakennusaineita, sopivasti liikettä, erityisesti ulkoilmassa, palauttavaa lepoa ja ennen kaikkea miellyttävää elämää, joka tuntuu merkittävältä henkilölle itselleen.

Muista myös puhdas vesi. Riittävä nesteytys on kaikki kaikessa solutoiminnoillemme. Koskaan ei ole liian myöhäistä panostaa omaan terveyteen, sillä solut kuuntelevat kaiken aikaa meidän antamia ärsykkeitä. Poistamalla käsitellyt tuotteet ja korvaamalla ne mahdollisimman aidoilla ruoka-aineilla pääsee uskomattoman pitkälle. Jokainen sisällään tietää mitä tehdä. Sitten jää enää toteutus jäljelle. Ehkä voin rohkaista sinua että aina kannattaa panostaa, aina on mahdollisuus parempaan huomiseen. Jokainen hetki minkä panostamme itseemme, voimme panostaa seuraavat hetket myös toisten auttamiseen. Hyppää rohkeasti ja anna itsellesi tästä eteenpäin vain parasta mahdollista.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua. Koskaan ei ole liian myöhäistä panostaa omaan elinvoimaisuuteen ja sitä kautta maailmalle sädehtimiseen! Hyviä vointeja sinulle.

Kurkkaa myös video missä käsittelemme yllä olevia teemoja. Video löytyy TÄÄLTÄ

7 apukeinoa ahdistukseen – Salli kaikkien aitojen tunteidesi tuntua

Ympärillämme on tapahtunut viime aikoina paljon järkyttäviä asioita. Terroritekojen, väkivaltaisuuksien, huijausten ja hyväksikäyttöjen tulva uutisissa, somessa ja lehdissä aiheuttaa helposti ahdistusta ja suojautumisen tarvetta, vaikka itse tapahtumat olisivatkin etäällä.

kuva: Chris Courteau

Tässä 7 hyväksi kokemaani keinoa ahdistavista asioista selviämiseen.

Erittele

Erittele mielessäsi asiat, joihin voit vaikuttaa ja asiat, joihin et voi. Voi olla hyvä jopa kirjoittaa ne paperille omiin sarakkeisiinsa. Voit aktivoitua yksi aihe kerrallaan niissä asioissa, joihin pystyt omalla toiminnallasi tarttumaan ja samalla tuntea empatiaa niitä kohtaan, jotka ovat vaikutusmahdollisuuksiesi ulottumattomissa.

NLP:ssä puhutaan assosiaatiosta ja dissosiaatiosta. Edellinen on nyt-hetkessä oman persoonan kautta henkilökohtaisesti koettua, jälkimmäinen objektiivisemmin ja etäämmältä havaittua. Molempia tarvitaan ja kummallekin on omat tarkoituksenmukaiset paikkansa. Karkeasti jaoteltuna voidaan sanoa, että kannattaa vaalia positiivisia asioita tuntemalla ja negatiivissävytteisiä pienen analyyttisen välimatkan päästä. Näkökulman vaihtamisen oppii harjoittelemalla.

Saattaa olla, että keksit myös uusia tapoja auttaa niitä, jotka etäisyydestä huolimatta ovat lähellä sydäntäsi, esim. rohkaisun ja jakamisen kautta.

Tunne

Salli kaikkien aitojen tunteidesi tuntua. Varaa niiden kokemiseen aikaa, tilaa ja rauhallinen, salliva ympäristö. Tunteet eivät ole itsessään hyviä tai pahoja, vaikkakin ne voivat tuntua hyviltä tai pahoilta. Tunteet vain ovat. Ne välittävät meille tärkeitä viestejä siitä, mistä tulemme, missä olemme ja mihin olemme menossa. Luotettavan ystävän läsnäolo on tässäkin suuri apu.

Psykologi, psykoterapeutti ja NLP-kouluttaja Veli-Matti Toivonen kehottaa sanomaan kulloinkin pintaan nousevalle tunteelle ”tervetuloa”. Kun ”negatiivisen” tunteen antaa tuntua, sen vaikutusvalta vähenee. Usein sen alta nousee pian toinen tunne. Tätä ketjua voi purkaa niin kauan, kunnes olo alkaa helpottua.

Kerrostuneiden tunteiden pohjalta löytyy usein surua. Hiljattain vanhempi sukulaismies kysyi minulta: ”Tiedätkö mikä on hyvä aine surutyössä?” Vastaus oli suolavesi. Tarkemmin eriteltynä: meri, hiki ja kyyneleet.

Tunteen kieltäminen voi olla kuin maton alle lakaisemista. Haitta on hetkellisesti pois silmistä, mutta ajan myötä kertynyt kasa voi saada meidät kompastelemaan pahemman kerran. Mielemme sopukoissa kaikki tunteet liikkuvat samoja kanavia pitkin. Jos tukimme reitit yhdenlaisilta ei-toivotuilta tunteilta, kaikkien muidenkin emootioiden kulku vaikeutuu.

Positiivinen ajattelu on hyvä asia. Se ei kuitenkaan itsellään poista käsittelemättömien negatiivisten tunteiden vaikutusta. Siivoamisen jälkeen, puhtaalle pöydälle voi kattaa haluamansa aterian.

Kiitollisuus on tehokas vastalääke masennukselle. Väsynytkin mieli voi löytää asioita, jotka ovat jo hyvin: olen hengissä, läheiseni ovat turvassa, pystyn liikkumaan, saan ilmaista mielipiteeni, saan lukea sensuroimatonta mediaa ja kirjallisuutta, minulla on ruokaa, vaatteita ja katto pään päällä, onnistuin tänään tekemään yhden hyvän työn/ yhden ihmisen iloiseksi jne.

Kiitä kanssakulkijoitasi, kun siihen on pienikin syy. Positiivinen palaute kumuloituu nopeasti vaikutuksiltaan moninkertaiseksi.

Liiku ja ulkoile

Keho/ mieli-kokonaisuutemme toimii kaksisuuntaisesti. Voit palauttaa mieleesi omasta elämästäsi tilanteen, jolloin vointisi oli todella hyvä. Mieti millä tavalla liikuit silloin ja lähde liikkumaan juuri sen muistikokemuksesi mukaisesti.

Raikas, happirikas ulkoilma lisää kehomme hyvinvointia. Liikunta aktivoi endorfiinien tuotantoa, ehkäisee masennusta, lisää stressinsietokykyä ja auttaa aineenvaihduntaa.

Imitoimalla hyväntuulisen ja hyvinvoivan henkilön tapaa liikkua, mielemme muovautuu liikekielen mukaiseksi ja fiiliksemme kohenee. Rennon dynaaminen kävely ja aistien pitäminen valppaana ympäristön yksityiskohdille virkistävät olemustamme.

Pienet muutokset arkirutiineissa aktivoivat myös ajatteluamme uusille urille. Kokeile uutta reittiä lenkkipolulla tai työmatkalla, vaihda iltapäiväkahvi teehen, tms.

Halaa

Rakkaan ihmisen, ystävän ja lemmikkieläimen koskettaminen aktivoi aivoissamme hypotalamusta ja oksitosiinin tuotantoa. Tämä lisää hyvän olon tunnetta, laskee verenpainetta ja stressihormoneja sekä parantaa kivunsietoa. Oksitosiini vahvistaa kiintymystä, myötätuntoa ja luottamusta toiseen osapuoleen. Halaamalla luot puitteet molemminpuoliselle jakamiselle.

Törmäsin viikko sitten Helsingin rautatieasemalla nuoreen villapaitaiseen naiseen. Hän kannatteli edessään pahvilappua jossa oli teksti ”free hugs”. En voinut ohittaa halaamatta. Mietin pitkään sen jälkeen, mitä kaikkea voisimme jakaa toisillemme ilmaiseksi? Uskon, että tämä rohkea halaaja sai kyseisen päivän aikana itselleen enemmän kuin antoi.

Jaa

Yhteiskunnassamme on enenevässä määrin yksinäisiä ihmisiä. Kontaktin luominen on luontevaa aloittaa olemalla läsnä ja kiinnostunut, esimerkiksi kysymällä mielipidettä tai neuvoa johonkin itselle ajankohtaiseen asiaan. Samalla luomme merkityksellisiä kohtaamisia ja annamme toisille tilaisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Kertomalla itsellesi merkityksellisistä asioista, osoitat myös kuulijallesi arvostavasi häntä ja luottavasi häneen. Lähetä viesti tai soita henkilölle, jolle olet kiitollinen tai jonka kanssa mielelläsi olisit enemmän tekemisissä.

Iloitse

Iloitse kaikista edistysaskeleista. Juhlista pieniäkin onnistumisia. Tsemppaa ja kannusta. Kohtele itseäsi kuten kohtelisit parasta ystävääsi. Hakeudu vahvistavan kulttuurin äärelle: konserttiin, teatteriin, galleriaan, kirjastoon, lukupiiriin tai tanssimaan. Kuuntele musiikkia joka resonoi sielussasi. En malta olla lisäämättä paria linkkiä:

Maurice Ravel: Daphnis et Chloé, Suite Nr. 2 Gustavo Dudamel & Simon Bolivar Youth Orchestra, Venezuela, live in Luzern festival

Bobby McFerrin: Discipline

Pyydä apua tarvitessasi

Aina ei tarvitse olla vahva ja kaikkivoipa. Jos autosi tai pyykkikoneesi on epäkunnossa, käännyt todennäköisesti ammattilaisen puoleen. Oman fyysisen ja henkisen jaksamisen kanssa kannattaa toimia samoin. Pienehkön ongelman kanssa apu voi löytyä lähipiiristäkin. Samalla voit antaa läheisellesi arvokkaan kokemuksen avun antajana. Vertaistuki on hieno asia. Neuvoja kannattaa kysyä sellaiselta, jolla on aiheesta omaa kokemusta, eletyn elämän tai muun perehtyneisyyden kautta.

Näitä keinoja käyttäen voit vahvistaa oman mielesi majakan perustuksia kestämään ravistelevien suolavesien hyökyaallot. Anna rohkeasti oman valosi loistaa heille, jotka tyrskyt ja aallokko ohjaavat lähellesi.

Aavemainen tarina vuosien takaa

Asun vanhassa talossa, jonka hirsirakenteet pitävät monenlaista ääntä aina säiden vaihtuessa; ne napsahtelevat ja paukahtelevat. Ikivanhat kuuset pihapiirin laidalla ryskävät kovassa tuulessa. En koskaan kiinnittänyt tuollaisiin ilmiöihin mitään huomiota ennen kuin jäin yksin. Meni pitkät ajat tottua noihin ääniin ja oppia tietämään, mistä ne johtuivat. Mielikuvitus lähti helposti lentoon varsinkin pimeinä aikoina ja yksin niitä kuunnellessa. Lapsena kaveripiirissä kerrotut kummitustarinat tulivat mieleen. Ei olisi mikään ihme, jos tässä vanhassa asumuksessa joskus kummittelisikin. En kyllä ole kuullut ainuttakaan tarinaa aaveista; en vaikka pihapiirissä on vanha riihi, jonne talon vainajat on ennen viety hautaamista odottamaan.

Eräänä syksyisenä yönä koillistuulen puhallellessa kuulin parvekkeelta äänen, joka toi mieleen ruosteisten saranoiden narinan. Kuka avasi ullakolle menevän pienen oven? Ovatko saranat noin ruosteessa? En uskaltanut mennä tutkimaan asiaa yön pimeydessä. Vasta aamun valjettua, kun löysin itseni melkein patjan alle piiloutuneena, menin etsimään äänen aiheuttajaa. Ullakon ovi oli jämäkästi kiinni eivätkä saranat pitäneet mitään ääntä kun avasin oven. Siinä tuli kyllä jo aaveetkin mieleen. Saman äänen toistuessa aina koillistuulella, tiesin että ilmiölle on jokin järkevä syy. Selvisihän se lopulta: hyttysverkko oli kiinnitetty osittain leveällä maalarinteipillä ikkunanpuitteisiin. Teipin reuna oli vähän irti, sillä tuuli soitteli aavemaista musiikkiaan.

Eräänä syksyisenä iltayönä tapahtui sitten niin aavemainen juttu, että ei mitään järkiselitystä voinut ajatellakaan. Olin ollut illan menossa ja väsyneenä odotin unen tuloa sängyssäni. Makuuhuoneeni kahden ikkunan verhot olin vetänyt yön ajaksi ikkunoiden eteen. Verhot olivat kiinni renkaissa, jotka liukuivat kevyesti tangoissaan. Olin juuri vaipumaisillani uneen, kun havahduin äkkiä täysin hereille. Minut herätti ääni, joka syntyi verhonrenkaiden kahistessa ja verhon siirtyessä aavemaisen hitaasti syrjään. Ensin siirtyi yhden ikkunan verho, sitten toisenkin. Kummitus? Nyt se on kummitus! Ajatukset juoksivat päässäni vinhaa vauhtia, sen minkä pelästykseltäni kerkisivät.

Vähitellen pelon rinnalle nousi arka uteliaisuus. Uskaltaisinkohan kysyä… Sitten nousin varovasti istumaan sängyn reunalle ja päätin puhutella kummitusta. Kysyin ääni vavisten ja ihan pienellä äänellä: kuka sinä olet? Ei vastausta. Hetken päästä kysyin vähän rohkeammin uudelleen: kuka sinä olet? Ei, ei kuulunut mitään. Toistin saman kysymyksen kolmannen kerran jo ihan kuuluvalla äänellä, mutta aave pysyi vaiti.

Nyt ei nukkumisesta tullut mitään. Päätin lähteä kertomaan kummittelusta pojalleni, joka nukkui yläkerrassa. Aloin nousta portaita. Parin askelman jälkeen tunsin kasvoillani lankoja, jotka tuntuivat kummitustunnelmissa ihan hämähäkin seiteiltä. Apua, hämähäkkejäkin!

Sitten alkoi hitaasti valjeta: poika kotona, aina kepposia keksivä poika. Oli viritellyt poissa ollessani yläkerrasta ovien kautta langat verhonpidikkeisiin ja vedellyt niiden avulla verhot aavemaisen hitaasti syrjään.

Räjähdin nauramaan itselleni, siihen oli nyt kylliksi aihetta. Osasi poika kirjaimellisesti vetää oikeista naruista, sai äidin toimimaan toivomallaan tavalla. Menin kyllä täydellisesti lankaan.

Vieläkin hymyilyttää.

Klikkaa kuvaa ja äänestä Hidasta Elämää vuoden someilmiöksi!

Maija Sariola: ”Koskaan ei voi sanoa liikaa ’rakastan sinua'”

Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Suositun Club For Five a cappella -lauluyhtyeen Maija Sariola kertoo, mitä eri sanoista tulee hänelle mieleen. Maija laulaa myös ylläolevalla musiikkivideolla Äitien äidit (Albumilta Ennen tätä hetkeä, julk.2015)

ÄITIYS – Minusta tuli kahdeksan vuotta sitten äiti. Elenan syntymän jälkeen tuntui maailman luonnollisimmalta olla äiti, ihan kuin Elena olisi aina ollut meillä. Nyt olen myös pienen kolmivuotiaan pojan, Samuelin äiti. Tärkein roolini on olla äiti, muut asiat ovat alisteisia sille.

RAKKAUS – Mutta suurin on rakkaus. Rakkaus määrittelee ihmistä monella tavalla. Sen saaminen ja antaminen määrittää paljon sitä, miten koemme itsemme, millaisia olemme ihmisinä. Rakkaus antaa siivet. Koskaan ei voi sanoa liikaa “rakastan sinua”.

MUSIIKKI – Rakastan hyvän musiikin kuuntelemista. Inspiroidun ja tahdon parantaa koko maailman. Parasta laulamisessa on, kun pääsee kiinni kunnon Flow-tilaan, on kuin olisi toisessa todellisuudessa. Silloin moni asia loksahtaa kohdalleen, kontrolli omaan tekemiseen vähenee ja luonto ottaa ikäänkuin vallan, silloin olen todella rehellinen ja oma itseni laulajana.

IHMISYYS – Ihmisyys muodostuu rakkaudesta, empatiasta, toisten välittämisestä.

ELÄMÄN TARKOITUS – Olla osa ketjua. Toivon että jätän omaan ketjuuni iloa, että olen pystynyt jollakin tavalla luomaan muille hyvää oloa.

Ilo pitää meidät elossa. Iloa pitäisi vaalia, pitää siitä kiinni! Ilo on valo surussa, ilo on toivo.

ILO – Ilo pitää meidät elossa. Iloa pitäisi vaalia, pitää siitä kiinni! Ilo on valo surussa, ilo on toivo.

KIIRE – Kännykät ja muut mobiililaitteet ovat tehneet minut kiireisemmäksi kuin oikeasti olenkaan. Aina pitäisi olla tavoitettavissa, tai ainakin tuntuu siltä. Kun töissä on kiire, kotona on vaikea rauhoittua, tässä haluaisin kehittyä.

SIELU – Se kuka minä oikeasti olen. Nykypäivänä ihminen helposti hukkaa itsensä kaikkeen tohinaan. Ulkoinen hässäkkä hämää!

YSTÄVYYS – Parasta hyvässä ystävässä on se, että vaikka ei nähdä pitkään aikaan, se ei haittaa. Kun tavataan, jatketaan siitä mihin jäätiin viimeksi!

KOTI – Oma pesä minne voi käpertyä turvaan.

Lukuvinkki: Lue sivuston juttu bändistä vuodelta 2010, jolloin huikea Brothers In Arms -tulkinta oli julkaistu albumilla.

Nämä äänet pysäyttivät Suomen (11/20110)

Kuunteluvinkki: Tutustu Hidasta elämää -Spotifylistaan täällä.

Lue Kaiken takana on ihminen -sarjan jutut täältä

Kaikki väkivalta on pelkoa

Haastattelin viisasta vihapioneeri Jari Koposta, joka sanoo, että kaikki väkivalta on pelkoa. Ihminen voi käyttää vihaa (neutraalia perustunnetta) tasapainoisesti rakkautta suojatakseen tai väkivaltaisesti pelkoa peittääkseen.

Pelon tunne ja teot syntyvät siitä, ettei ihminen ole yhteydessä ytimeensä. Olemisemme ydin on rakkaus (tai miksi nyt haluaa sitä tasapainon, rauhan ja myötätunnon tilaa nimittääkin). Pelko eli yhteydettömyys rakkauteen ei poistu pelkoa ruokkimalla eikä myöskään peittämällä, vaan luomalla myötätuntoista yhteyttä, turvaa, jossa pelkoa saa kokea ja käsitellä rauhassa.

Tämä yhteys on silta ydinolemukseemme: rauhaan ja myötätuntoon itseämme ja toisia kohtaan.

Ruusujuuri on monisuorittajan ja stressaajan täsmäkasvi

Ruusujuuri on aivan käsittämätön kasvi! Se tyynnyttää ylikierroksilla laukkaavan kehon ja mielen. Se antaa urheilijalle viimeisen takapotkun. Se piristää ja tasapainottaa uupuneen ja alakuloisen olon. Ja kaiken huipuksi se pistää vipinää myös vällyjen väliin.

Rakkauteni ruusujuureen alkoi reilu 10 vuotta sitten. Luin ruotsalaisen kirjailijan Sara Hedmanin kirjan Mirakelörterna som skyddar dig ja haastattelin häntä lehtijuttuun. Tuon jälkeen olen nauttinut joka syksy ruusujuurikuurin.

Vakuutuin, että reilut 3000 vuotta kansanlääkinnässä käytetty kasvi sopii minulle kaamosajan oireiluun. Ja niin se on: ruusujuuri sytyttää sisäiset valot ja pistää vipinää myös libidoon.

Pitkät perinteet tehokasvina

Viikingit saivat voimat ja siivet valloitusmatkoilleen ruusujuuresta. Kasvin avulla he myös palautuivat paremmin. Kaukoidässä taas ruusujuurta on käytetty jo tuhansia vuosia lemmennostatukseen. Ruusujuuri on tunnettu Ihmekasvina, joka herättää niin miehen kuin naisen halut.

Siperiassa ruusujuuren avulla on selvitty ankarista pakkasolosuhteista. Entisessä Neuvostoliitossa ja nyky-Venäjällä ruusujuuri on ollut huippu-urheilijoiden ykköskasvi, joka parantaa kestävyyttä vaativia urheilusuorituksia. Kasvilla jaksaa ja jaksaa…

Ja ruusujuurella on matkattu myös avaruuteen. Sen avulla kosmonautit ovat kyenneet sopeutumaan paremmin vaativiin ja stressaaviin olosuhteisiin. Ja kun kotiplaneetta on taas kutsunut, avaruusmatkaajat ovat ruusujuuren avulla pystyneet helpommin palautumaan tämän ilmanalan olosuhteisiin ja elämään.

Toki ruusujuuren taikavoimat tunnetaan urheilussakin. Belgialaisten tutkijoiden mukaan ruusujuuren nauttiminen tuntia ennen fyysistä suoritusta lisää elimistön kykyä kestää pitkäaikaista rasitusta pitempään. Vaikutuksen aiheuttajana pidetään salidrosidia, joka on yksi tärkeimmistä ruusujuuren ainesosista. Salidrosidi helpottaa hermosolujen energia-aineenvaihduntaa.

Monisuorittajan ja stressaajan täsmäkasvi

Vaikka käytän ruusujuurta kaamosoireiden torjuntaan, ruusujuuri sopii paremmin kuin hyvin juuri 2010-luvun monisuorittajille ja stressaajille. Ruusujuuren vaikutuksia on tutkittu paljon ja sen on todettu lisäävän kehon stressinsietokykyä ja keskittymiskykyä sekä piristävän. Lisäksi kasvin tiedetään tasapainottavan kehoa sekä lisäävän henkistä ja fyysistä kestävyyttä.

Ruusujuuren paras anti minulle on kehon toimintojen normalisoituminen. Kun otan ruusujuurikuurin, tunnistan taas itseni. Kasvi on siitä ihana, että vaikka se vaikuttaa ilmiömäisen nopeasti ja tehokkaasti, se on turvallinen eikä aiheuta mitään sivuvaikutuksia. Kasvi virkistää väsyneen ja tyynnyttää ylikierroksilla kulkevan.

Ruusujuuren ihmeellisyys ja taikavoimat johtuvat siitä, että se on nk. adaptogeeni. Adaptogeenivaikutus tarkoittaa sitä, että kasvin aineet tehostavat elimistön henkistä ja fyysistä suorituskykyä ja puolustuskykyä poikkeustilan, esimerkiksi stressin tai muun kovan fyysisen tai psyykkisen kuormituksen aikana. Adaptogeeneille tyypillistä on se, että niitä kannattaa käyttää vain kuuriluontoisesti, jotta teho säilyy.

Ruusujuuri on tutkitusti turvallinen, mutta poikkeuksia aina löytyy. Jätä käyttö väliin, jos olet raskaana tai kärsit verenpainetaudin tai reuman akuutista vaiheesta. Älä myöskään käytä ruusujuurta, jos kärsit kilpirauhasen liikatoiminnasta.

Avuksi myös masennukseen

Ruusujuuresta voi olla apua myös masentuneille. Muun muassa parin ruotsalaistutkimuksen mukaan ruusujuuri helpottaa lievää ja keskivaikeaa masennusta yhtä tehokkaasti kuin masennuslääkkeet. Tutkimuksissa käytettiin ruotsalaista ruusujuurivalmistetta nimeltään SHR-5, joka helpotti ahdistusta, tasapainottomuutta, univaikeuksia ja psykosomaattisia vaivoja. Ruusujuuren plussaksi laskettiin se, että sillä ei ole haittavaikutuksia eikä sen käyttö häiritse muiden lääkkeiden vaikutuksia.

Luonnonvaraista ruusujuurta löytyy myös Suomesta. Ruusujuuri kasvaa karuilla, tuulen pieksämillä tuntureilla ja kylmän kivikkoisissa kosteikoissa arktisilla alueilla mm. Siperiassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomen Lapissa, Islannissa, Grönlannissa ja Alaskassa.

Vaikka ruusujuuri on vahva rohtokasvi, sen tuoreita lehtiä voi myös syödä. Lehdissä on runsaasti C-vitamiinia. Ruusujuuri on ollut inuiittien hortaa eli villiä vihreää luonnosta löytyvää syötävää eläinpainotteisen ravinnon rikastamiseksi.

Villiä ruusujuurta on kuitenkin niin harvassa, että suosittelen viljellyn kasvin hyötykäyttöä. Minun syksyn annokseni tulee usein uutteesta tai luontaistuotekaupan purkista. Olenpa kokeillut myös ruusujuurella terästettyä sienikahvia ja monenmoisia tehouutteita.

Niinpä jos väsyttää ja arki on kuin hernerokkasumussa tarpomista, kokeile Pohjolan ikivanhaa ihmeyrttiä. Voit nähdä ja aistia sumun hälvenevän ja olon kevenevän. Ruusujuuri antaa siivet ja tuo valoa pimeään.

Voit lukea lisää selviytymiskeinoja kaamokseen täältä.

Ohikiitävä, ratkaiseva hetki

Vietin jokin aika sitten viikonlopun hyvien ystävieni seurassa Varsovassa. Kolme naista, jotka aikoinaan asuimme samassa kaupungissa ja nyt elämä on johdattanut meidät kolmen eri maan asukeiksi.

Matkustin Varsovaan junalla. Koska matka Puolaan oli ajallisesti pidempi kuin perillä vietetty aika, tuntui raiteilla liikkuminen rituaaliselta. Tein merkittävää matkaa, hitaassa junassa ehdin ajatella.

Ystäväni muutti puolisen vuotta sitten, ja tämä ensimmäinen visiitti oli meille kaikille tärkeä. Käymme sinetöimässä itsellemme ja toisillemme muutoksen. Ihastumme uuteen kotiin, kikatamme ystävämme lempikuppilassa, ihastelemme maisemia.
Toteamme yhdessä, että kaikki on muuttunut.

Yksi meistä totesi viikonlopun jälkeen tajunneensa lähes kyyneleet silmissä, että me kaikki olemme todellakin maailmalla. Enää emme törmää hetken mielijohteesta lauantaikahveilla tutussa jokivarsikahvilassa. Se osa elämää on kenties peruuttamattomasti takana.

Ja vaikka ajatus on vain pieni, hetken ymmärrys nykyisyydestä, siihen sisältyy isompi kokonaisuus. Yksi Varsova-viikonloppumme eniten puhuttaneista aiheista: pienten, mutta ratkaisevien hetkien lopullisuus.

Usein porhallamme elämässä eteenpäin ja huomista suunnitellen niin vauhdilla, että tämä hetki uhkaa viilettää huomaamatta ohi. Itsekin tunnistan kiirehtiväni liian usein, ja siksi olen kehittänyt tavan pysäyttää ajan. Haluan elää niin, että edes joskus ilmassa on vain yksi pallo.

Konstini on yksinkertainen: hengitän ja toistan mielessäni ”Olen nyt tässä. Ja tässä hetkessä, juuri nyt, kaikki on hyvin”. Merkkaan sen mielessäni ratkaisevaksi hetkeksi. Kun huomaan kiirehtiväni tilannetta, pysähdyn, konkreettisesti, vaikka keskelle metsäpolkua.

Varsovassa seisahduin puistossa, kun ystäväni jatkoivat kävelyä. Katselin heitä ja ruska-asuista, valtavan kaunista maisemaa ja ajattelin ”olemme tulleet tähän”. Olemme aikuisia, vastuullisia, meillä on perheemme ja työmme, omat kokonaiset elämämme.

Ja samalla olemme tässä. Minä olen vain minä. Hyvällä tavalla ihan vain minä. Merkityksellinen näille ystävilleni. On tärkeää, että tulin tänne, on tärkeää, että pysähdyn ja muistan tämän hetken.

Puhuimme ystävieni kanssa siitä, kuinka olemme tehneet valintoja, joiden vuoksi ovet ovat sulkeutuneet, ja toisia on avautunut. Olemme kaukana lapsuudenperheistämme. Emme tiedä olemmeko lähellä silloin, kun se on todella merkityksellistä. Emme voi varmistaa, että voimme olla läsnä, kun meitä tarvitaan.

Yhtäkkiä, näennäisesti pienen valinnan vaikutuksesta, meidän elämämme tapahtuu kaukana synnyinkodista ja lapsuudenmaisemista. Lapsemme kasvavat toisessa kulttuurissa, kotikielemme on jotain muuta kuin äidinkielemme.

Nautin siitä, että yksi kohtaaminen tai keskustelu muuttaa kaiken – olen fatalisti. Hellin risteyskohtia elämässäni. Myös niitä, joissa olen menettänyt.

Hengitin tietoisen syvään ja rauhallisesti viedessäni erään merkityksellisen ihmissuhteen päätökseensä. Hieman myöhemmin, tavatessani nykyisen mieheni, painoin mieleeni maisemia, tuoksuja, katseita.
Hengitin ja olin läsnä.

Kohtaamiset ja jäähyväiset, konkreettiset tai vertauskuvalliset, ystävien, perheen tai tuntemattomien kesken, ne ovat merkityksellisiä. Ne ovat ratkaisevia hetkiä, ja usein niiden merkitys paljastuu vasta myöhemmin.

Miten käytät oman elämäsi ohikiitävät, mutta merkitykselliset tuokiot, se riippuu sinusta. Huomaatko ratkaisevan hetken? Vai kiitääkö se ohi?

En ole asiantuntija, mutta suosittelen hengittämistä. Pysähdy. Merkkaa hetki mieleesi. Ja lähde liikkeelle.

Paljonko rakkautta jää meiltä saamatta, koska emme osaa ottaa sitä vastaan?

Löysin, jälleen kerran, itseni pohtimasta rakkautta. Tällä kertaa sitä, miten paljon siitä menee ohi, koska ei osaa ottaa sitä vastaan. Koko huomio on kiinnittynyt ottamaan vastaan tietynlaista rakkautta. Sellaista, minkä on määritellyt etukäteen hyvin tarkasti. Odottaa sen tulevan tietynlaisessa paketissa, eikä siksi ota vastaan muuta.

Vanhempien ja lasten väliset suhteet tekevät tämän hyvin näkyväksi.

Viime aikoina olen keskustellut useamman ihmisen kanssa siitä, miten vanhemmat eivät ole rakastaneet tarpeeksi, oikein, riittävästi, oikeaan aikaan. Rakkaus on ollut puutteellista. Jäin miettimään tätä rakkauden puuttumista.

Useammalla kuin yhdellä ystävälläni on isä tai äiti, joka ei kuulemma osaa rakastaa. Ei puhu tunteista, ei ilmaise itseään. Verbaalinen kommunikaatio on olematonta. Vanhemmat vain antavat rahaa. Auttavat muutoissa, korjaavat asioita, pesevät pyykkiä, tekevät ruokaa. Jotkut vaikuttavat välinpitämättömiltä.

Kaipaamme keskustelua tunteista, turvallisuudesta, turvattomuudesta, pettymyksistä. Rakkaudesta, välittämisestä, läheisyydestä.

Jos katsomme puuttuvien asioiden sijaan niitä asioita, joita nämä vanhemmat meille osaavat antaa, mitä näemme? Voisimmeko nähdä, että nämä vanhemmat rakastavat kaikilla niillä tavoilla, joilla he osaavat rakastaa?

Voi olla, etteivät he osaa rakastaa sillä tavalla kuin olisimme toivoneet. Eivät puhu tunteistaan, eivät ehkä olleet paikalla silloin kun heitä olisi tarvittu. Toisaalta kaikki tuntemani ihmiset rakastavat niin hyvin kuin osaavat.

Harmitellessamme sitä mikä puuttuu, odotamme tietoisesti tai tiedostamattamme, että nämä ihmiset joiden rakkautta vaille ajattelemme jäävämme, käyttäytyisivät, puhuisivat ja ajattelisivat toisin. Toivomme että he muuttuisivat. Suomut putoaisivat heidän silmiltään, ja äkisti he rakastaisivat meitä juuri sillä tavalla kun olimme toivoneet. Miten realistinen, tai reilukaan, toiveemme on?

Meillä on hyvin kirkkaita mielikuvia ja voimakkaita mielipiteitä siitä, kuinka haluamme tulla rakastetuksi. Tapamme katsoa rakkautta voi muodostua myös kilveksi eteemme. Minkälaista rakkautta meiltä menee ohi, koska kontrolloimme ja arvostelemme rakkauden toteutumista? Emme suostu ottamaan sitä vastaan kuin yhdenlaisessa muotissa. Kaipaamme sitä mikä puuttuu, vaan emme näe sitä mitä saamme.

Määrittelemällä minkälaista rakkautta haluamme ja suostumme ottamaan vastaan – missä muodossa sitä haluamme, mihin aikaan, missä määrin – suljemme rakkaudelta reittejä tulla luoksemme. Odotamme, että se tulee haluamallamme tavalla ja silloin kun käskemme. Samalla olemme sokeita sille, että saatamme olla rakkauden ympäröimiä. Emme vain tunnista sitä rakkaudeksi – koska se ei näytä siltä mitä odotimme.

Huomiomme on puutteessa. Kaikessa siinä, mitä paitsi jäämme, mikä puuttuu, mitä emme saa. Kun huomio on puutteessa, näkee puutetta.

Pidän vesilasi-metaforasta. Onko kuppisi puoliksi täysi vai puoliksi tyhjä? Kysehän on perspektiivistä. Objektiivisesti ottaen kupissa on sama määrä nestettä. Sinä vain näet siinä joko tyhjää tai täyttä.

Tyhjää tuijottaessa jää näkemättä runsaus. Kaikki se rakkaus ympärillämme.

Tämä on omistettu äidilleni: Nyt kun ajattelen omaa äitiäni näen, kuinka hän on rakentanut ympärilleni runsautta, jota olen joskus pitänyt itsestäänselvyytenä. Monet kerrat olen toivonut jotain muuta, ja ollut sokea sille, miten hän rakastaa. Ymmärtämättä, että hän on tehnyt ratkaisuja, jotka ovat olleet valintoja niukkuudessa ja aina rakkaudesta. Hän on tehnyt eteeni enemmän kuin olen osannut ymmärtää. Kiitos äiti.

Keiju Vihreäsalon uutuuskirja Jotta voisin rakastaa on kirja rakkauden anatomiasta. Me kaikki haluamme rakastaa ja olla rakastettuja, mutta miksi toisen kohtaaminen on toisinaan elämän suurin haaste? Kirjassa tarkastellaan lämpimällä analyyttisella otteella rakkautta ja pelkoamme rakastaa. Kun tunnemme pelkomme, voimme valita rakkauden.

Unitutkija: Rentoudu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo että hyvään unirytmiin pääseminen voi viedä vähän aikaa, mutta sen löytyminen palkitsee.

Timo Partonen, nukkumisrytmini on viime kesän jälkeen ollut vaihteleva. Minua alkaa usein ramaisemaan jo puoli kymmenen aikaan, mutta monesti touhuan siihen aikaan vielä jotain ja menen nukkumaan myöhemmin. Silloin unetus on mennyt jo ohi ja odottelen unta pahimmillaan pitkäänkin. Jos otan säntillisen tavan painua pehkuihin aina samaan aikaan, niin kuinka pääsen uuteen rytmiin?

”Ehkä viikon sisään alkaa jo nähdä tuloillaan olevan vaikutuksen, jos on pitänyt nukkumaanmenoaikansa säännöllisenä. Vaikutus ei tietenkään ole välittömästi näkyvillä. Heti seuraavana päivänä ei välttämättä huomaa mitään, mutta noin viikossa kyllä, tämä on varovainen arvaukseni.

Unen tuloa voi ihan rauhallisesti odottaa noin puolisen tuntia, mikä on ihan normaali nukahtamisviive – tosin vähän pidemmästä päästä. Tuommoinen kymmenen minuuttia on ihan tavallista, ja viisitoista minuuttiakin, ei tarvitse hätäillä vielä siinäkään vaiheessa.”

Entä jos uni ei ole vielä puolen tunninkaan jälkeen tullut?

”Kannattaisi nousta pois sängystä, ettei jää virkeänä vain makaamaan ja tekisi sitä virhettä, että yrittäisi pakottaa itsensä nukahtamaan. Jos tuolloin ei nouse ylös tapahtuu helposti ehdollistuma, että makaa virkeänä vuoteessa, jonka lisäksi on tunne siitä ettei ole onnistunut nukahtamaan. Yleensä se vain estää unen tuloa, joten kannattaa nousta vuoteesta ja olla tekemättä mitään mikä aktivoisi aivoja kovasti. Siinä vaiheessa saisi olla mahdollisimman tylsää, odottaa että väsymys tulee uudelleen ja käyttää sen hetken hyväkseen.

Rentoutusharjoitukset kannattaisi tehdä ennen kuin menee ensimmäisen kerran vuoteeseen nukkumista varten. Järjestele iltarutiineja siten, että ehdit tehdä ne edeltävän puolen tunnin aikana vuoteeseen menoa.”

Vuodenajat vaikuttavat unen määrän tarpeeseen, mutta siinä tuntuu toisinaan olevan muutakin heittoa. Joskus riittää vähempi, toisinaan taas huomaa ettei entinen määrä riitäkään. Mistä tietää ja tunnistaa että on nukkunut tarpeeksi?

”Siihen ei ole mitään mittaria tai mittalaitetta, vaan ratkaisevaa on oma kokemus siitä että herää virkeänä. Vielä tärkeämpää on ettei seuraavan päivän aikana tule uneliaisuutta tai väsymystä siinä määrin, että olisi nukuttava päiväunet. Eikä myöskään ole torkahtelua tai nukahtelua, vaan vireys säilyy kohtuullisen hyvänä aina seuraavaan yöuneen asti. Silloin yöuni on ollut riittävä sekä määrällisesti että laadullisesti.

Jos yöuni on ollut ajallisesti normaalipituinen, mutta silti tulee voimakasta väsymystä päivän aikana, niin todennäköisesti uni on ollut katkonaista ja kevyttä. Se näkyy aamulla herätessä siten, että herää tavallista väsyneempänä eikä yöuni ole virkistänyt yhtä hyvin. Usein katkokset ovat niin lyhyitä, ettei niitä pysty itse muistamaan aamulla kun herää. Katkoksista on nukahtanut uudestaan mutta niitä on ollut paljon, ja se johtaa siihen, että uni on jäänyt liian kevyeksi. Unisyklit eivät ole toistuneet sillä tavalla normaalisti, että siellä olisi ollut riittävästi virkistymiseen tarvittavaa syvää unta, sekä sopivasti REM-unta.”

Saamme lukea paljon unettomuuden tai univajeen haittavaikutuksista sekä kehoon että mieleen. Entä toisin päin: miksi hyvä uni vaikuttaa positiivisesti mielialaan?

”Sen kun tietäisi. Mitä kautta hyvin nukutun yön vaikutus heijastuu mielialaan on tieteessä edelleen arvoitus. Se näyttää liittyvän siihen, että yöunessa on ollut riittävästi syvää unta. Koko yöunen täytyy kuitenkin noudattaa univaihesykliä niin että on REM-unta, sitä josta unet muistetaan parhaiten jos herää aamulla kesken REM-univaiheen, ja että on myös kevyen unen vaiheita.

Terveeseen yöuneen kuuluu myös lyhyitä hereille havahtumisia, mutta jos ne laskee yhteen niin noin prosentti nukutusta ajasta sisältää valvetta, lyhyine havahtumisineen ja nopeine uudelleennukahtamisineen.

On tietysti yritetty selvittää monin tavoin mistä on kysymys, ja todennäköisesti kyse on siitä, että hermosolujen väliset liitokset huolletaan kuntoon. Solut myös käyttävät viestinsiirrossaan aktiivisesti mielialan säätelylle tärkeitä hermovälittäjäaineita, kuten dopamiinia ja serotoniinia, yöunen aikana. Yksityiskohdittain ei tällä hetkellä kuitenkaan osata sanoa, miten nukuttu yöuni muuttuu mielialavaikutukseksi.”

Nautintoa jokaiseen aamuun

Nautinnollinen jooga-aamu – Osa 1

Suo itsellesi jokaiseen aamuun ainakin 15 minuuttia aikaa herättää kehosi uuteen päivään. Se, kuinka päiväsi aloitat, määrittelee paljon sen jatkumisen laatua. Fysiologisella tasolla on tärkeää saada yöunien jälkeen selkärankaa eläväksi ja hengityksen laajuutta suuremmaksi.

Aamuharjoitus on päivän ensimmäinen ilon lähde! Itsestään huolta pitäminen tuottaa nautintoa. Oma elämäni muuttui muutamia vuosia sitten kun annoin itselleni luvan nauttia elämästä päivän ensimmäisistä sekunneista saakka. Samalla kun hellitin sisäisestä suorittamisesta, kehoni muuttui ulkoisesti pehmeämmäksi. Vatsa pehmeni, piirteet sulivat naisellisemmiksi ja suorittaminen väheni. Mieleni on tasapainoisempi. Uudenlainen, pehmeä, hyväksyvä voima helpotti esimerkiksi haastavana pidettyä päälläseisontaa.

Harjoitus auttaa hyväksymään kehoa sellaisena kuin se on ja löytämään reittejä uusiin voimavaroihin.

Aloita joogaharjoituksesi jo sängystä

Herätyskello soi, on uusi päivä! Laita puhelin tai kello vielä pois ja jää sänkyyn:

Venytä koko keho avoimeksi, haukottele makeasti ja pyörittele ranteet ja nilkat.
Tuo polvesi koukkuun ja kädet vatsan päälle. Hengitä muutaman kerran syvään.
Käänny hitaasti kylkesi kautta istumaan. Hengitä keuhkot täyteen ja nouse ylös seisomaan tuntien jalkojen alla maan vakauden.
Pyöritä lantiota. Ensin pienin liikkein ja sitten suurilla spiraalein. Toista molempiin suuntiin.
Juo päivän ensimmäinen lasi raikasta vettä nautiskellen. Ole kiitollinen hanasta tulevasta puhtaasta vedestä!

Valokuvat: Pete Leppänen

Täältä löydät kätevästi koottuna kaikki aiemmat joogavinkit.