Isäksi tuleminen on monelle miehelle elämän merkittävimpiä kokemuksia. Riippumatta siitä, onko isäksi tuleminen tapahtunut tietoisesti, tarkoituksella ja toivottuna, vaiko elämän tarjoamana yllätyksenä, se on usein käännekohta – hetki, josta voidaan mitata aikaa ennen ja aikaa sen jälkeen.
Isänä olemisen mallit ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Aiemmin yleisen, etäisen auktoriteetti-isän, joka ei lapsilleen liiemmin tunteitaan näytä, rinnalle ja tilalle on tullut uudenlaisia isänä olemisen malleja, ja kukin isäksi tullut voi entistä vapaammin etsiä juuri itselleen sopivimman ja luontevimman tavan olla isä omille lapsilleen.
Mitä kaikkea isänä oleminen oikein voi olla? Alla tarjotaan isyyteen kymmenen näkökulmaa, mutta parhaiten tähän kysymykseen varmasti vastaa kukin isä, iskä, isi, pappa, faija, fafa, vaari, isukki, taata ja äijä omakohtaisen kokemuksensa kautta. Hyvää isänpäivää – vuoden jokaisena päivänä – kaikille isille!
♥♥♥
1. Isänä oleminen on odotusten riisumista
”Ennen kuin menin naimisiin, minulla oli kuusi teoriaa lasten kasvatuksesta; nyt minulla on kuusi lasta eikä yhtään teoriaa.” – runoilija John Wilmot
2. Isänä oleminen on parasta, ja vieläkin enemmän
”Kaikki, jotka sanovat isyyden olevan parasta, mitä sinulle voi tapahtua, aliarvioivat sitä.” – näyttelijä Mike Myers
3. Isänä oleminen on vastuuta
”Rakastan isyydessä eniten sen tarjoamaa tilaisuutta olla osa uuden elämän kehitysprosessia.” – laulaja Seal
4. Isänä oleminen on suojelunhalua
”Sen katsominen, kun tyttäresi poikaystävä tulee hakemaan häntä treffeille tuntuu siltä, kuin antaisi miljoonan dollarin arvoisen Stradivarius-viulun gorillalle.” – kirjailja Jim Bishop
5. Isänä oleminen on jatkuvuutta
”Tänään ei ole oikea isänpäivä. Tämä on ihmisen luoma versio. Oikea isänpäivä ovat ne 364 muuta päivää vuodessa, jolloin näen poikieni kasvavan miehiksi ja tytärteni kasvavan naisiksi ja tunnen, että minulla oli pieni osa siinä, millaisia ihmisiä heistä tuli.” – John A. Passaro
6. Isänä oleminen on oppimista
”Siihen mennessä, kun mies tajuaa isänsä ehkä olleen oikeassa, hänellä usein on oma poika, jonka mielestä isä on väärässä.” – pianisti Charles Wadsworth
7. Isänä oleminen on tiedostamatonta opettamista
”Se, mitä meistä tulee, riippuu uskoakseni siitä, mitä isämme opettavat meille niinä satunnaisina hetkinä, kun he eivät yritä opettaa meitä. Meitä muovaavat pienet viisauden muruset.” – kirjailija Umberto Eco
8. Isänä oleminen on kasvamista
”Kun olin 14-vuotias poika, isäni oli niin tietämätön, että hädin tuskin kestin vanhan äijän läsnäoloa. Mutta kun täytin 21, olin hämmästynyt, miten paljon hän oli oppinut seitsemässä vuodessa.” – kirjailija Mark Twain
9. Isänä oleminen on kasvatusta
”Isyys on mahtavaa, koska voit pilata jonkun alusta alkaen.” – koomikko Jon Stewart
10. Isänä oleminen on aitoutta
”Haluanko olla poikani silmissä sankari? En. Haluaisin olla hyvin aito ihminen. Se on riittävän vaikeaa.” – näyttelijä Robert Downey Jr.
Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Salatut elämät ja Kadonneen jäljellä -ohjelmista tutuksi tullut, nykyään kansanedustajana toimiva Antero Vartia kertoo, mitä eri sanoista tulee hänelle mieleen.
RAKKAUS – Rakkautta on monenlaista. Yksi rakkaus pelottaa minua, toista taas tunnen useasti. Rakkaus on tunteena suurenmoinen, mutta sen tavoittelu myös pilaa sen.
ELÄMÄN TARKOITUS – Kun minulta kysyttiin asiasta lukiossa, vastasin: ”Elämäntehtäväni on olla hyvä isä. Elämäni tavoite on olla onnellinen isoisä.” En ole sittemmin muuttanut mielipidettäni siitä, mikä on oman elämäni tarkoitus. Se toisaalta on merkityksetöntä verrattuna siihen, mikä on itse elämän tarkoitus. Sitä en tiedä ja levollisin mielin totean, että ei minun tarvitsekaan tietää.
ITKEMINEN – Olen herkkä ja erityisesti nuorena itkin helposti. Häpesin sitä, kunnes rippikoulukesänä ymmärsin, että herkkyys on myös valtava voima. Ujostelen vieläkin itkua muiden edessä, mutta enää en pidä itseäni heikkona, jos itkettää. Maailma ilman itkua olisi kovin kylmä.
KIITOLLISUUS – Meillä on paljon enemmän syitä olla kiitollisia, kuin mitä ymmärrämmekään. Silti kiitollisuus on tunne, jota ainakin minä tunnen liian harvoin. Erityisesti vanhempani, jotka minut kasvattivat ja minua sietivät, ansaitsisivat minulta vielä paljon nykyistäkin enemmän kiitollisuutta.
MAAPALLO – Jos emme tunnista tämän ainoan maapallomme rajoja ja toimi sen mukaan, muuttuu kaikki muu työ merkityksettömäksi. Uusilla eläkeratkaisuilla ei ole mitään väliä, jos vauhdilla etenevä ilmastonmuutos johtaa kuivuuteen, nälkään, levottomuuksiin ja pakolaisuuteen. Ihmiskunnan lyhytnäköisyys kaikkien silmiemme edessä olevien ongelmien äärellä on aikamme suurin häpeä.
KIIRE – Uusien töiden myötä olen oppinut täyttämään kalenterini tehokkaasti. Hyvin lyhyessä ajassa olen myös oppinut, että näin käytän aikaani tehottomasti. Kiire ei anna alitajunnalle tilaa, mikä taas estää ihmistä käyttämästä todellisia voimavarojaan.
IHMISYYS – Jos olisimme parempia tunnistamaan sen ihmisyyden, joka on meissä kaikissa läsnä, olisi yhteiskuntamme hyvin toisenlainen. Kurjuus vähenisi. Sotia ei sodittaisi. En tiedä miksi olemme niin rajoittuneita katsellessamme ihmisyyttä ympärillämme. Sitä on valtavan paljon enemmän kuin käsitämmekään.
”Vanhempani, jotka minut kasvattivat ja minua sietivät, ansaitsisivat minulta vielä paljon nykyistäkin enemmän kiitollisuutta”, Antero sanoo. Kuvassa Anteron kainalossa oma äiti.
KOHTAAMINEN – Kerran tutkittiin sitä, kuinka lääkärin läsnäolo vaikutti potilaisiin. Toisessa verrokkiryhmässä lääkärit toimivat normaaliin tapaan ja toisessa katsoivat potilasta viiden sekunnin ajan suoraan silmiin. Tulos oli mullistava: ne potilaat, jotka katseella kohtasivat lääkärin, kärsivät huomattavasti vähemmän kivuista ja tarvitsivat merkittävästi vähemmän lääkkeitä. Eikö jo se kerro siitä, kuinka voimakkaasti kohtaaminen vaikuttaa meihin?
SIELU – Se löytyy jostain navan ja otsan välistä. Tai kaikkialta ympäriltämme. Sielun merkitys on siinä mielessä kaunis, että sitä ei tarvitse eikä pidä määritellä. Silloin siihen on lupa uskoa ja silloin sen voi tuntea.
HENKINEN HYVINVOINTI – Henkinen hyvinvointi koostuu hyvin yksinkertaisista asioista, mutta en silti usko, että henkistä hyvinvointia voi saavuttaa, jos sen eteen ei näe hieman vaivaa. Urheileminen, siivoaminen, muiden ihmisten auttaminen tai tietoinen pysähtyminen – kaikki vaativat pienen ponnistuksen. Henkistä hyvinvointia on vaikea pitää yllä ilman vastuuta ja velvollisuuksia, sillä liiallinen vapaus lamaannuttaa helposti.
ILO – Ilo on pilkahdus ja tiivis paketti onnellisuutta. Iloa on mahdoton olla ilman onnellisuutta – edes hetkittäistä.
ONNELLISUUS – Olen viime vuodet ollut hyvin onnellinen, vaikka välillä tuntuu siltä, että iloa ei aina ole. Onnellisuus on välttämätöntä. Ei taida olla liioiteltua sanoa, että ilman onnellisuutta kaikki muu menettää merkityksensä. Liekö siinä se elämän merkitys? En vieläkään tiedä.
EGO – Ego on kuin toinen persoona pään sisällä, joka aina toisinaan haluaisi ottaa enemmänkin tilaa. Kun oppii tunnistamaan egon, on myös helpompi työntää ego syrjään. Ego on turhaa mölyä pään sisällä, joka saa tekemään tyhmiä ratkaisuja ja pahimmillaan käyttäytymään huonosti.
LUONTO – Pidän vuorista, sillä luonnossa ollessa haluan nähdä samanaikaisesti niin lähelle kuin kauas. Luonto on elämää ja mitä enemmän sitä pääsee kerralla aistimaan, sitä voimaannuttavampaa se on.
SAUNA – Suomen vahvin brändi, jonka arvoa emme ole juuri tunnistaneet. Aika näyttää, onko siinä business-ideaa.
Stressaantunut ihminen ei usein tunnu ansaitsevan kannustusta tai hyviä sanoja, mutta silloin hän niitä eniten kaipaa. Sen sijaan että lähtisit mukaan stressivalssiin (reagoimaan toisen stressireaktioihin), voit auttaa stressaantunutta kannustavilla ja lempeillä sanoillasi. Tässä 5 asiaa, jotka stressaantunut haluaisi kuulla.
1. ”Sinä riität”
Stressaantunut ihminen kokee usein suurta riittämättömyyttä. Oma olemassaolo jopa tuntuu olevan kiinni tekemisestä ja saavutetuista päämääristä. Stressaantunut ihminen haluaa kuulla olevansa riittävä sellaisena, vaikka ei kuuna päivänä saisi mitään asiaa tehdyksi. Jo se helpottaa stressiä, kun stressaantunut kuulee, että muut uskovat ja tietävät hänen tekevän koko ajan parhaansa.
2. ”Sinä olet ihana”
Stressaantunut ihminen harvoin ansaitsee kauniita sanoja, sillä jokainen meistä reagoi stressiin eri tavoin: joku hyökkää, joku tiuskii, joku lamaantuu. Etenkin stressaantuneen olemus on kireä ja saa aikaan myös muissa ihmisissä reaktioita. Stressaantuneen on hyvä negatiivisessa maailmankuvassa pyöriessään kuulla jotain positiivista itsestään. Kerro stressaantuneelle jotain hyvää!
3. ”Asiat eivät ole niin huonosti, miltä tuntuu”
Kun pelkoreaktio valtaa mielen ja kehon, näkö- ja ajatuskentää kaventuvat. Siinä missä eilen kykeni näkemään mahdollisuuksia, näkee vain umpikujia ja uhkia. Kun stressi vie voimavaroja, oikeasti tuntuu siltä, että ovet sulkeutuvat edestä ja mahdollisuuksien maailma pienenee. Stressaantunut kaipaa muistutusta, että tunne ei koskaan vastaa todellisuutta – se värittää asiat omilla väreillään (jotka usein ovat harmaita tai jopa mustia).
4. ”Kaikki järjestyy”
Kaikki on muutoksessa koko ajan. Vaikka stressaantuneen mielessä asiat lukkiutuvat helposti ”tällaista tämä nyt sitten on maailman tappiin saakka” -ajatukseksi, asiat muuttuvat, vaikka niille ei tekisi mitään. Stressaantunut kaipaa muistutusta siitä, että asiat kyllä järjestyvät, sillä ne ovat järjestyneet aiemminkin.
5. ”Kiitos!”
Kiitoksen jakaminen luo kiitollisuuden ilmapiiriä. Kiitollisuus taas kiinnittää voimakkaasti nykyhetkeen ja tuo luottamuksen tunteen, mikä taas lisää kokemusta, että kaikki on hyvin. Samanaikaisesti samoihin aivoihin eivät mahdu viestit ”taistele tai pakene” ja ”kaikki on hyvin”. Lausu stressaantuneelle kiitos mahdollisimman usein!
Aamu alkoi taas uutisella jossa mainittiin polttopullo.
Epäuskoisen kiroilun jälkeen mieleeni nousi kysymys. Mikä ihmisiä oikein pelottaa? Sillä siitähän tässä oikeasti on kyse, vaikka vihasta enemmän puhutaan. Polttopullot on kehitetty torjuntataisteluun ja nyt niitä käytetään pelkoihin.
Pelko on evoluution tuote ja selviytymistä tukeva tunne, varautumista vaaratilanteisiin, ja ne voivat parhaimmillaan synnyttää vastuullisuutta ja viisautta, joita jokaisen arjessa tarvitaan. Paitsi jos tunne karkaa käsistä.
Vastuullisuutta ja varautumista on rakentaa turvallisuutta luomalla hyvinvointia ja sopimalla toimintatavoista poikkeuksellisina aikoina. Polttopullot kertovat vihan taakse tukahdutetuista peloista, kun maailma muuttuu eikä oma elämänhallinta auta sopeutumisessa. Viha piilottaa pelon, eikä sille voi tehdä mitään ennen kuin pelko on tehty näkyväksi.
Pelon läsnäolo on helppo ymmärtää, mutta samalla pitäisi luoda rakentavia ratkaisuja pelon hälventämiseksi. Yleiset ratkaisut ovat hankalia, koska usein pelot ja niiden lähteet ovat yksityisiä, ja siksi niihin ulkopuolelta käsiksi pääseminen on hyvin vaikeaa ilman itse kunkin oman tietoisuuden heräämistä.
Mikä siis antaisi voimaa ja viisautta ihmisille tietoisuutensa kasvattamiseen ja sisäisen tasapainon rakentamiseen? Jotta pelko hälvenisi ja valo voittaisi.
Karkeasti ottaen ratkaisua on haettu kahta reittiä. On kasvatettu omia voimavaroja, kunnes kukaan tai mikään ei enää tunnu uhkaavalta, tai sitten on haettu tukea toisista. On liitytty toiseen ihmiseen, heimoon tai uskontoon ja saatu siitä turvaa yön pimeisiin hetkiin. Tietokin on auttanut, kun möröt ja pahansisuiset jumalat on analysoitu päivänvaloon.
Sain tuesta kokemuksen, kun osallistuin viikonloppuna lapsuuteni kotikirkossa pyhäinpäivän jumalanpalvelukseen. Olen istunut siellä kymmeniä kertoja haukotellen, mutta tällä kertaa keskityin olemaan läsnä ja tuntemaan mitä ilmassa liikkuu.
Välähdyksenomaisesti jumalanpalvelus muuttui mielessäni yhteisönpalvelukseksi. Ymmärsin itsestäänselvästi, miten tämä hieno kivikirkko, papit punaisissa kaavuissaan ja saarnantekstikin on tehty palvelemaan seurakuntaa, ei toisin päin. Palvelu on rakennettu tuomaan lohtua, toivoa ja rohkeutta elämän vaikeisiin hetkiin.
Kuuntelin tekstejä keskittyen, ja äkkiä tuttu teksti kuulostikin uudelta. Yhteisönpalveluksen näkökulma synnytti uusia tulkintoja; ”tuo tekstinkohta puhuu tietoisuudesta, tämä läsnäolosta ja tuo sisäisen voimaantumisen tärkeydestä”. Tunsin myös voimakkaan keskinäisen myötätunnon, sitä mukaa kun tunnistin nimilistasta henkilöitä ja heidän läheisiään ympärilläni.
Jäin tuota miettimään. Pelko on ylitettävissä, jos luomme ryhmiä ja yhteisöjä, jotka perustuvat keskinäiselle kunnioitukselle ja rakentavat yhteistä hyvää. Pelon kasvattaminen on vastaavasti vähintään yhtä helppoa. Rakennetaan ja ruokitaan yhteisöjä, joka perustuvat pelolle ja peitetään se pelko vihalla.
Lopulta pelon ruokkiminen jättää meidät paljaaksi, sillä pelolle ei mikään ole pyhää, ja juuri nyt pyhyyden tunteen tarve on käsin kosketeltava. Se näkyy kaikkien eri medioissa vaikuttavien ryhmittymien viesteistä. Halutaan ajaa jotain arkea isompaa agendaa. Filosofi William Jamesin mukaan pyhyyden ajatus käsittää seuraavat piirteet, jotka johtavat muun muassa lähimmäisenrakkauteen:
Tunne avarammasta elämästä ja varmuus ideaalisen voiman olemassaolosta.
Tunne ihanteellisen voiman lempeästä vaikutuksesta elämään.
Ääretön haltioitunut vapauden tunne.
Tunnekeskuksen siirtyminen rakastavan ja sopusointuisen kiintymyksen suuntaan.
Nämä tunteet taas johtavat hänen mukaansa jonkinasteiseen asketismiin, sielun lujuuteen, henkiseen puhtauteen ja lähimmäisenrakkauteen.
Miten ajatuksesi voivat vaikuttaa kykyysi nukahtaa ja nukkua laadukasta unta? Itse asiassa paljonkin. Jokainen ajatuksesi sytyttää tunteen ja fysiologisen reaktion kehossasi. Jos tämä tunnereaktio aiheuttaa stressihermoston aktivoitumisen, se voi merkittävästi heikentää kykyäsi nukahtaa levolliseen uneen.
Voit itse tutkia ilmiötä tiedostamalla sen, ajatteletko jo illalla ennen nukkumaan menoa sitä, miten saat seuraavana yönä nukutuksi. Noidankehä syntyy siitä, jos alat jo päivällä tai illalla luoda pelko- ja huoliajatuksia unen ympärille. Tyypillistä sisäistä puhetta on esimerkiksi: ”Kuinkahan seuraava yö menee… heräänkö taas kolmelta niin kuin aina ennenkin, enkä saa enää nukutuksi… mä en jaksa, miksi en vaan voi nukkua…”
Tällainen sisäinen puhe luo pelkoreaktion aivoihin ja kehoon, ja sen vuoksi voi olla suorastaan mahdotonta rauhoittaa kehomieli uneen. Jos sinulla on ollut uni- ja nukahtamishaasteita jo pidemmän aikaa, voi olla että kehomieli on joutunut tähän ajatuksen, tunteen ja kehostressin väliseen noidankehään.
Kun opit tunnistamaan kehoon syntyneen stressireaktion, voit sen jälkeen päästä irti stressiä synnyttävistä ajatuksista ja tunteista monellakin tavalla. Mitä tahansa keinoja käytätkin, ensimmäinen asia on kohdata ja hyväksyä tämänhetkiset ajatukset ja tunteet niin kuin ne ovat ja suhtautua niihin myötätuntoisesti.
Jos haluat tarkastella omia ajatuksiasi ja niiden merkitystä unenlaatuusi, voit kokeilla ensin vastata alla oleviin kysymyksiin, jotka olen kehittänyt osaksi omaa unettomuuden lääkkeetöntä hoitomalliani:
Silloin kun olet menossa nukkumaan ja jos uni ei heti tule, mitä ajattelet? Kun ajattelet näin, miten kehosi tähän ajatukseen reagoi?
Jos heräät keskellä yötä ja huomaat olevani valmiiksi levoton tai ahdistunut heräämisestäsi, mitä sisäistä puhetta kuulet ja miten se vaikuttaa kehoosi? Rauhoittaako se sinua vai lisääkö levottomuutta?
Kun heräät aamulla rikkonaisen yön jäljiltä, mahdollisesti väsyneenä, millaisia ajatuksia sinulla on siinä hetkessä? Millaisia tunnereaktioita nämä ajatukset aiheuttavat kehossasi?
Mihin aikaan päivästä tai illasta huomaat ensimmäisen kerran ajattelevasi seuraavaa yötä ja sitä, miten se mahtaa sujua nukahtamisen, yöheräilyn ja unen pituuden suhteen?
Jos huomaat näihin liittyviä kehon ja mielen stressireaktioita, miten olet tähän asti pyrkinyt niistä selviytymään?
Kun seuraavan kerran huomaat mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ajatuskehiä tai kehon stressiä aiheuttavaa sisäistä puhetta, kokeile tätä kohtaamis- ja myötätuntoprosessia:
Pysähdy juuri siihen hetkeen, kun huomaat stressiä synnyttävän ajatuksen; mitä puhut nyt itsellesi? Miten kehosi reagoi ja missä kohdassa kehoa tunnet tämän stressin? Jos voisit visualisoida kehossa olevan stressikohdan, minkä muotoinen ja värinen tämä alue olisi?
Laita molemmat kädet rinnalle sydämen kohdalle ja sano mielellään ääneen uudelleen ne lauseet, jotka kuulit äsken sisäisenä puheena. Sen jälkeen sano itsellesi: ”Vaikka sanoin näin, hyväksyn silti itseni ja sallin kehoni rauhoittua niin paljon kuin juuri nyt on mahdollista.”
Pidä edelleen kädet rinnalla ja hengitä kolme kertaa hieman syvempään, tietoisesti sisään ja ulos.
Mieti mikä olisi sinulle sisäisen myötätunnon väri, juuri se väri mitä tällä hetkellä tarvitsisit kokeaksesi rauhaa ja turvan tunnetta?
Hengitä 1-2 minuutin ajan tätä väriä sisäänhengityksellä kohti sydäntä ja salli uloshengityksen virrata vapaasti omalla painollaan. Voit sallia kehon laskeutua painovoiman vaikutuksesta alemmas jokaisella uloshengityksellä niin, että uloshengityksen jälkeinen tauko alkaa vähitellen pidentyä. Näin elimistösi siirtyy automaattisesti parasympaattisen eli rauhoittavan hermoston aktiivisuuteen. Sinun on helpompi nukahtaa, jos olet juuri nyt menossa nukkumaan.
Huomaa lopuksi, onko siinä alun perin havaitussa kehon osassa vielä stressituntemuksia. Jos on, voit toistaa tämän harjoituksen muutaman kerran uudelleen joko kokonaan alusta tai pelkästään tekemällä uudestaan ns. ”myötätuntohengitystä” 1-2 minuutin ajan.
Hetkinen-vlogin teemana on arkiset tilanteet missä koemme vastustusta. Toisin sanoen tilanteet missä toivoisimme, että asiat olisivat eri tavalla kuin ne ovat.
Mindfulness-harjoittaminen auttaa meitä tunnistamaan ja olemaan läsnä pienissäkin vastustamisen hetkissä. Esim. kun aamulla huomaat, että lempisukkasi ovat pyykissä 🙂
Kun tunnistamme todellisuuden vastustamisen, se voi alkaa hälvetä hyväksyvällä ja vastaanottavaisella asenteella. Muista, että hyväksyminen ei ole pakonomainen suoritus, vaan silloin päästämme irti turhasta tilanteeseen takertumisesta.
Kokeile seuraavia steppejä, kun seuraavan kerran huomaat vastustusta:
Tietoiseksi tuleminen vastustamisesta
Nimeä ajatus, joka liittyy tilanteeseen
Esim: huoli, en ole tarpeeksi hyvä tai toive, olisipa innostukseni jatkunut pidempään. Voit myös nimetä tunteita. Esim: turhautuminen, epäoikeudenmukaisuus, hämmennys…
Hyväksy ja salli tilanne
Ota se ystävänä vastaan: kas, nyt kävi näin 🙂
Päästä irti
Suuntaa huomio kehoosi. Miltä pottuvarpaassasi tuntuu?
Marraskuun mindfulness-innoste on hyvin konkreettinen ja kehollinen keino havainnoida vastustus-ilmiötä: kylmän suihkun ottaminen, jeeee!!! Videolta saat lisätietoja.
Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Seuraavassa näyttelijä Amira Khalifa kertoo, mitä eri sanoista tulee hänelle mieleen.
EGO – On se osa minua, jonka tehtävä on analysoida, nimetä, ratkaista ja selvittää. Ego vertailee aina itseään ja saavutuksiaan muihin, joko se on parempi ja huonompi. Tämä on sen olemus, eikä se muuta voi. Mitä paremmin ymmärrän tämän ja hyväksyn egoni luonteen, niin silloin minulla on mahdollisuus myös päästää siitä irti. Ego uskoo myös olevansa erillään kaikista muista, se uskoo olevansa erillinen jumalasta, ja sitä kautta se kokee olevansa erillinen kaikesta, mitä se haluaa. Se haluaa saavuttaa asoita saadakseen kunnioitusta ja hyväksyntää. Egon ja mielen kautta ihmiskunnan ei ole enää mahdollista kasvaa, ei ainakaan harmonisempaan suuntaan. Nyt tarvitaan toista tietä, ja se on sydämen ja tietoisuuden tie.
TULEVAISUUS – On jotain, joka määräytyy sen mukaan, mikä on minun suhtautumiseni itseeni, ympäristööni ja elämääni tässä hetkessä. Minä ikäänkuin resonoin kokoajan ympäristöni kanssa, ja elämä heijastaa minulle takaisin tämän resonaation. ”Sitä saa mitä on”.
RAKKAUS – Uskon, että rakkaus on meidän jokaisen todellinen autenttinen tila ja lähtökohta. Yleensä tämä ihmiselämä menee niin, että kun syntyy, on täysin yhteydessä ja auki rakkaudessa, mutta ympäristö ei ole valmis vastaanottamaan niin suurta määrää rakkautta. Tämä aiheuttaa sen, että lapsi sulkee itsessään olevan yhteyden lähteeseen. Sitten loppuelämä meneekin etsiessä tätä yhteyttä. Usein siihen menee paljon aikaa, koska rakkautta etsitään itsen ulkopuolelta. Tämä on loputon tie, joka ei vie perille, mutta ehdottomasti arvokas tie kokea. Koen itse niin, että rakkautta ei oikeastaan voi saada itsensä ulkopuolelta, vaan elämä aina heijastaa minulle takaisin minun oman rakkauteni tai rakkaudettomuuteni.
Rakkaus on itsensä arvostamista, sitä että vie itsensä ihmisten ja asioiden äärelle, jotka tuovat iloa. Tärkeää on, että osaa antaa itselleen sen mitä tarvitsee, ja jos ei tiedä mitä se on ja kuka on, niin on ehdottomasti aika alkaa etsimään vastauksia. Kysyä kuka minä olen, – mikä tekee minulle hyvän olon, – ja mikä ei tee.
ELÄMÄN TARKOITUS – Minun elämäni tarkoitus on oppia ja kokea. Nauttia ja iloita tästä huikeasta matkasta. Hyväksyä, hyväksyä ja taas kerran hyväksyä itseni sellaisena kuin olen. Luopua niistä peloista, jotka olen kerännyt itseeni, antaa anteeksi ja tulla yhteyteen todellisen syvemmän olemukseni kanssa, joka kaikissa meissä asustaa. Sitä kautta, sieltä ilosta ja viisaudesta käsin tuoda näkyviin ja ilmentää se erityinen tai ne erityiset lahjat, jotka minulla ja meillä jokaisella on annettavana.
KIIRE – Syntyy usein siitä kun ei ihan kuuntele omia rajojaan ja osaa sanoa ei, ja näin ollen ottaa liikaa hoidettavakseen. Kiire syntyy myös sen tuloksena, että suunnittelee ja aikatauluttaa elämää liikaa etukäteen. Silloin luonnollinen flow ja oman kehon rytmin kuunteleminen jää todella vaikeaksi. Kiire on usein myös tiedostamatonta itsensä sabotointia. Luon itselleni kiireisen elämän, jolloin minulla ei ole aikaa ottaa itseäni huomioon ja pysähtyä. Minulla meni aikaa, ennen kuin opin tunnustelemaan ja kunnioittamaan rytmiäni sellaisena kuin se on tässä hetkessä, sen sijaan, että toimin sen kautta millainen haluaisin olla. Näissä on iso ero, toisessa arvostan itseäni ja toisessa en.
KOHTAAMINEN – Tapahtuu, kun uskallan ilmaista toiselle ihmiselle rehellisesti sen mitä koen ja tunnen hänen kanssaan. Minun kokemuksessani kohtaaminen vaatii sen, että tunnistan tunteeni ja tuntemukseni, ilman sitä aitoa kohtaamista ei tapahdu. Minua auttaa myös se, että pyrin niin paljon kuin mahdollista päästämään irti ennakkokäsityksistäni ja mielipiteistäni suhteessa ympäristööni, ja näin olen mahdollisimman tyhjä ja puhdas kohtaamaan. Jos minulla on jo vahva mielipide, silloin katson sen kautta, ja on vaikeaa nähdä, kuulla tai kokea sitä mikä on.
Suomen kieli on niin valaiseva! Sana mielipide ilmaisee selvästi itsensä tarkoituksen, kun sillä vähän leikkii: mielen pide tai mielen pidäke, jotain mikä tapahtuu mielessä, eikä välttämättä ota huomioon muita aisteja ja kehoa. Tietysti kohtaamista on monella tasolla, ja jokainen kohtaa niinkuin oikealta tuntuu. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa, jokainen tablaa tyylillään ja kaikille on tilaa.
IHMISYYS – Olemme syntyneet tähän kehoon ja elämme tällä huikean kauniilla planeetalla. Mieli, tunteet ja herkkä keho ovat ihmisyytemme ydin. Synnymme avuttomina, ja tarvitsemme paljon rakkautta ja hoivaa kasvaaksemme eheiksi. Olemme hyvin alttiita ympäristömme vaikutukselle. Olemme vahvassa vuorovaikutuksessa koko ajan, ja tämä vaikuttaa ja muokkaa vahvasti sitä, minkälaisiksi ihmisiksi kasvamme. Meillä on myös sielu, jota voisi kutsua jumalalliseksi osaksi meitä, ja se yhdistettynä kehoon ja mieleen on hyvin erityinen ja ihmeellinen kokonaisuus.
HILJAISUUS – Rauhoittaa, keskittää ja hidastaa. Se myös auttaa maadoittumaan. Itse tarvitsen todella paljon hiljaisuutta, kaupungissa kun asuu, niin se on aika harvinaista herkkua. Hiljaisuus auttaa kuulemaan oman sydämen äänen selkeämmin. Oman, sisällä asuvan, hiljaisuuden kuunteleminen on todella rauhoittavaa ja lohduttavaa. Kun on paljon ajatuksia ja hektistä meininkiä, niin mikään ei rauhoita niin kuin omaan sisäiseen hiljaisuuteen keskittyminen.
EMPATIA – Lämpöä, rakkautta, ymmärrystä ja kykyä astua toisen saappaisiin.
RAUHA – Kehollinen ja emotionaalinen rentouden tunne, joka syntyy, kun suhtaudun itseeni hyväksyvästi, kärsivällisesti ja armollisesti. Luottamus itseen ja usko siihen, että elän rakastavassa universumissa vahvistaa rauhaa minussa. Sisäinen rauha tuo ulkoisen rauhan ja uskon, että jokainen ihminen, joka tekee työtä oman sisäisen rauhansa kanssa, tekee suurta työtä kollektiivisen rauhan puolesta. Toivon syvästi, että kaikki ihmiset ottaisivat vastuun ja tekisivät töitä oman sisäisen rauhansa puolesta.
AITOUS – Syntyy todellisesta yhteydestä itseen. Ei siihen itseen, joka haluaisi olla toiveissaan, vaan siihen, joka on kaikkinensa. Kaikissa meissä on puolia, joita olemme oppineet häpeämään ja piilottamaan. Aito on, kun hyväksyy itsessään nekin puolet, jotka eivät maistu mansikalta. Aidon ihmisen haistaa jo kaukaa, ja sellaisen ihmisen kanssa on hyvä olla. Eikä ihme, koska aito ihminen auttaa jokaista ympärillään olevaa hyväksymään itsenä kokonaisena. Meissä kaikissa kun on sateenkaaren kaikki värit, halusimme tai emme.
OLEMINEN – Kun olen läsnä kaiken sen kanssa mikä on tässä ja nyt ja hengitän.
ILO – Sanotaan että ilo on värähtely tai tunne, joka on lähinnä enkeleitä. Luulen, että mitä enemmän ihminen on yhteydessä omaan sieluunsa, sitä iloisempi hän myös on. Elämässä kannattaa tehdä ja hakeutua sellaisten asioiden, työn ja ihmisten pariin, joiden kanssa tulee iloiseksi.
Ilo on loistava johdattaja ja tuskin vie väärälle polulle elämässä, ennemminkin sitä seuratessa todennäköisesti törmää todelliseen itseensä.
ONNELLISUUS – Minä tulen onnelliseksi, kun annan itseni tehdä niitä asioita, jotka tuntuvat hyvältä minun kehossani. Onnellisuus on monen asian summa. Ruokavaliolla on iso merkitys tässä kokonaisuudessa, se mitä laitan kehooni vaikuttaa suoraan mielentilaani ja hermostooni ja siihen, miten hyvin nukun. Mieleinen liikunta on ehdottoman tärkeää. Ei kuitenkaan mikä tahansa suoritettava liikunta, vaan sen täytyy olla sellaista, josta minä todella nautin. Ihmissuhteet ovat valtava onnellisuuden lähde ja onnellisuus ihmissuhteissa vaatii sen, että olen läsnä. Että tunnistan tunteeni ja ilmaisen ne. Uskallan rohkeasti asettaa rajani ja sanoa ei, kun siltä tuntuu.
Luonto ja luonnossa liikkuminen ovat ehdottomasti yksi osa tätä onnellisuus-palikkaa. On tärkeää tehdä sellaisia työtä, joka tuntuu hyvälle ja olla sen suhteen hyvin itsekäs, tehdä itseään varten, ei muita. Sen olen oppinut elämässä tähän mennessä kylläkin monta kertaa päätä seinään hakaten, että onnellisuus ei tule mistään minun itseni ulkopuolella olevasta asiasta tai ihmisestä. Onnellisuus on sisäinen asia, jossa läsnäolo, kiitollisuus, itsensä arvostaminen ja sitä kautta muiden ihmisten ja elämän arvostaminen ovat avainasemassa.
MUSIIKKI – Universaali kieli, jolla voimme koskettaa ja kommunikoida yli kaikkien kieli- ja kulttuurirajojen. Valtavan eheyttävä ja yhteen tuova elementti. Osa elämää, joka onkin ollut olemassa yhtä kauan kuin ihminenkin.
SIELU – Se osa minua, joka on kuolematon, puhdas ilo ja valonlähde. Se on osa kaikkeutta, samalla lailla kuin jokainen laine meressä on yksilöllinen muodoltaan, mutta ei koskaan erillään merestä. Sieluni kautta minulla on mahdollisuus olla yhteydessä rajattomaan rakkauteen, viisauteen ja yltäkylläisyyteen.
”Binaural beats” eli binauraaliset äänitteet * bi: kaksi * auraalinen: äänihavainto. * hertsi / Hz: taajuuden mittayksikkö (värähdystä sekunnissa)
Meditoinnista on sanottu että se voi palauttaa ja virkistää jopa yhtä hyvin kuin uni. Silloin toki tarvitaan hieman pidempää sessiota ehtiäkseen käydä kunnolla meditatiivisessa tilassa, ja viime kädessä kyseessä on aina subjektiivinen kokemus. Väitteet eivät kuitenkaan ole tyhjästä keksittyjä.
Kun meditaation fyysisiä vaikutuksia on tutkittu aivokuvauslaitteella, on huomattu että meditaatiossa ihmisen aivosähkökäyrät menevät ns. alfa-aaltotilaan, jolloin aivokäyrän taajuus on 8-12 Hz.
Taajuus vaihtelee eri tajunnantilojen mukaan yleisimmin 1-40 hertsin välillä. Esimerkiksi REM-unta nukkuvan ihmisen aivot ovat theta-tilassa eli aivokäyrän taajuus on 4-7 Hz. Syvässä unessa aivosähkön liikahdukset ovat hitaimmillaan, vain 1-3 hertsin alueella, ja tätä sanotaan delta-tilaksi.
Tätä ilmiötä voidaan käyttää hyväksi. Aivokäyrään voidaan vaikuttaa kuuntelemalla ääntä jonka taajuus on sama kuin aaltoalue, jolle aivojen halutaan virittyvän. Tätä kirjoittaessani kuuntelen n. 10 Hz taajuudella sykkivää ääntä, joka parantaa keskittymistä.
Äänen tuottamiseen tarvitaan pientä huijausta, koska todellisuudessa ne ovat niin matalia ettei kaiuttimet pysty edes tuottamaan niitä. Ota vinyylihyllystäsi Barry Whiten levy, etsi suosikkibiisistäsi matalin ääni jonka tuo Walrus of Love pystyy laulamaan, ja kuuntele sitä liian hitailla kierroksilla. Niin, kuulet sen kaiuttimistasi. Et ole vielä lähelläkään 40 hertsiä.
Binauraalisissa äänitteissä vasen ja oikea kanava sisältävät kahta eritaajuuksista ääniaaltoa, joiden taajuusero vaikuttaa siihen millaisena aivot kuulevat äänen. Esimerkiksi 440- ja 430-hertsisten äänten seurauksena aivot eivät kuule ääniä oikein, vaan muodostavat kuulohavainnon jonka taajuus on kymmenen sykäystä sekunnissa. Jonkin aikaa kuunneltuna ääni alkaa vaikuttamaan aivoihisi… Pim! Et ole hypnotisoitu, mutta aivokäyräsi alkaa hivuttautumaan kohti alfa-tilaa. Jotta äänitteet toimisivat niitä täytyy kuunnella kuulokkeilla, jolloin saat vasemman ja oikean korvan äänen suoraan sinne minne se kuuluu. Kaiuttimista kuunneltuna ääniaallot sekoittuvat vain muhjuksi, joka ei kuulosta hyvältä missään tajunnantilassa.
Äänen avulla unitaajuudelle
Jos haluat kokeilla aivojesi rauhoittamista kohti rauhaisaa lepoa ja unta, voit nukkumaan mennessä kuunnella theta-aaltoja sisältävää äänitettä. Englanninkielisissä sovelluksissa, YouTubessa tai Spotifyssä ne tunnistaa avainsanoista ”sleep induction” tai ”sleep inducing”. Itse käytän android-laitteille saatavaa, ilmaista Binaural Beats Therapy -sovellusta jossa voin mm. säätää sykeäänen ja taustaäänen välistä voimakkuutta mieleisekseni. Google Playsta ja iStoresta löytyy muitakin apetuksia.
Uni ei tule tai heräät yöllä hiki valuen, sydän hakkaa ja ajatukset junnaavat paikoillaan.
Me kaikki tiedämme, että kovan stressin aikana hyvä uni on yhtä todennäköistä kuin yksisarvisen kohtaaminen. Stressaantuneina emme vain aina huomaa tätä yhteyttä ja ihmettelemme miksei se uni jo tule.
Uniongelmat ovat aika yleisiä. Jopa noin 40% meistä on toisinaan ajautunut tavalla tai toisella unettomuuden pariin.
Syitä unettomuudelle on monia. Lääkärit kuitenkin arvioivat Unettomuus 2012 -tutkimuksessa stressin olevan syypää unettomuuteen 70% tapauksista. Aika samoilla linjoilla oli myös unettomuudesta kärsivien mielipide.
Unettomuus onkin työstressin yleisin oire. Kiire heikentää kykyämme hahmottaa kuinka paljon tarvitsemme unta. Stressi, urheilu tai vaikka huono yleiskunto lisäävät kaikki unen tarvetta. En usko, että seitsemän tunnin uni on kovinkaan optimaalista näissä tilanteissa vaan tarvitsemme enemmän unta kuin mitä meille yleisesti suositellaan.
STRESSI VOI OLLA SYYPÄÄ UNETTOMUUTEEN JOPA 70% TAPAUKSISTA
Siitä miksi nukumme tiedetään aika vähän. Tiedämme, että nukkuminen on tärkeää muistojen ja uusien hermoyhteyksien luomisessa sekä ylimääräisten yhteyksien karsimisessa. Suurin osa tutkimuksista kertoo kuitenkin lähinnä siitä mitä meille tapahtuu jos emme nuku, eikä niinkään siitä miksi nukumme. Tänä vuonna nukkumisen arvoitukseen on kuitenkin saatu hiukan valoa.
Eläinkokeessa on huomattu, että unen aikana aivojemme tietyt solut supistuvat ja tämä sallii lisääntyneen aivonesteen kierron (stressi aikana erittyvä noradrenaliini voi ”turvottaa” näitä soluja).
Unen aikana lisääntynyt nesteenkierto auttaa putsaamaan päivän aikana aivoihin syntyneitä myrkyllisiä aineenvaihdunnan jätteitä pois. Uni nopeuttaa tätä siivousta kaksinkertaisesti valvetilaan verrattuna.
Stressin aiheuttaman unettomuuden aikana voi käydä hiukan samalla tavalla kuin huonolla ilmanvaihdolla kotona. Jos ilmanvaihto (aivojen nestekierto) pätkii, saattaa se johtaa sisäilmaongelmiin ja asukkaan oireiluun.
Stressi muuttaa immuuni-, hermosto- ja hormonitoimintaa niin, että valppaus ja fyysinen suorituskyky tehostuvat. Samalla meitä uneen rauhoittavan parasympaattisen hermoston toiminta vähenee. Suoliston toiminta heikkenee ja voi vaihdella ripulista ummetukseen.
Stressi voi myös aiheuttaa yöhikoilua, voimakkaampaa sydämensykettä ja lisääntynyttä herkkyyttä erilaisille ärsykkeille. Ehkä oletkin joskus huomannut kuinka yöllä oma sydämensyke tai puolison kuorsaus kiusaa tavallista helpommin. Eikä unen tuloa ainakaan auta se, että stressin aikana meitä hereillä pitävän välittäjäaine oreksiinin määrä saattaa myös lisääntyä.
Normaalisti verenpaine laskee noin 10-20% nukkumaan mentäessä. Miten käy jos uni ei stressin takia tule? Verenpaine ei laske unitasolle, vaan pysyy päivätasolla. Voimme siis stressin tuoman univajeen takia kärsiä liian korkeasta verenpaineesta vaikka verenpainelukemat ovat täysin suositusten mukaisia päivällä mitattuna. Toki univaje voi olla myös syypää korkeaan päiväaikaiseen verenpaineeseenkin.
VERENPAINE LASKEE NUKKUESSA
Stressi lisää tulehdusta edistäviä sytokiineja. Tulehdustekijöiden mahdollisesti lisäämästä laiskuuden- ja väsymyksentunteesta huolimatta, tulehdus usein heikentää unen laatua ja voi muuttaa unirytmiä.
Univaje itsessään heikentää vastustuskykyä, lisää tulehdustekijöitä ja voi esimerkiksi pahentaa allergian sekä astman tilannetta sekä herkistää kiputuntemuksille. Kipu valitettavasti häiritsee unta. Onneksi lisääntynyt uniaika vähentää kipuherkkyyttä, sressiä, tulehduksellisuutta, sekä innostaa liikkumaan enemmän. Liikunta itsessään voi parantaa unta ja vähentää kipua 1, 2, 3.
Stressin ja univajeen tuoma tulehduksellisuus voi tehdä tepposet myös ajatuksillemme. Tulehduksen on nimittäin huomattu lisäävän pessimismiä. Eli tulevaisuus näyttää mustemmalle kuin se oikeasti on.
Mielen mustuminen ja huolestuminen huomisen asioista eivät tietenkään auta unen saamista. Mielen mustuessa voi käydä myös niin, ettei liikuntakaan oikein maistu. Ja tämähän on unen kannalta huono homma. Miksi? Muun muassa siksi, että liikunnan aikana muodostuu adenosiinia, joka auttaa meitä nukkumaan paremmin. Ja jos emme liiku, emme saa liikunnan tuomaa unta parantavaa vaikutusta.
Yli 30% Yhdysvaltain väestöstä nukkui 2000-luvun alussa enää 6 tuntia tai vähemmän yössä. Jos olemme iltaisin liian kiireisiä, vietämme aikaa myöhään tietokoneen tai tabletin kanssa, syömme illalla raskaasti, käymme liikkumassa kovaa liian myöhään, nautimme alkoholia tai kofeiinia voi näistä asioista johtuva stressihermoston liiallinen aktiivisuus häiritä nukahtamista ja unta.
Myös hyvä stressi voi aiheuttaa unettomuutta. Muistat varmaan kun olet ollut rakastunut, keksinyt jonkun hyvän idean tai ollut innoissassi töistä eikä uni ole tullut. Samalla tavalla päivän mukavallekin tuntuvat kiireet voivat liiallisina viedä kohti unettomuutta.
On hyvä muistaa, että viikon aikana kertynyttä univelkaa ei aina pysty nukkumaan pois edes viikonloppuna. Satsaa siis riittävään uneen myös viikolla.
MUUTAMA VINKKI SINULLE
Liiku säännöllisesti ulkona. Tämä lisää stressinsietokykyä, vähentää kiputuntemuksia, parantaa unta ja rentouttaa. Vältä kovaa liikuntaa iltaisin. Tee iltaisin vaikka 10–15 minuutin rentouttava iltakävely.
Syö säännöllisesti ja ajoissa. Tämä auttaa säätelemään verensokeria, uneen vaikuttavaa sisäistä kelloa ja vähentämään stressiä. Hyvä verensokeritasapaino parantaa unta.
Nuku säännöllisesti. Säännölliset nukkuma-ajat ja riittävä uni itsessään vähentävät stressiä ja unta häiritseviä tulehdustekijöitä.
Rentoudu. Venyttele, syvähengitä 2-3 kertaa päivässä, meditoi, liiku luonnossa, lue kirjaa, nauti ystävien seurasta tai harrasta jotain itsellesi rakasta.
Pyri välttämään kofeiinia, alkoholia, isoja aterioita iltaisin, makeisten syömistä sekä allergisoivia ruokia. Vältä myös tietokoneen ja tablettien käyttöä sekä yleisesti kirkkaita valoja klo 19.00 jälkeen.
Vältä stressaamista unesta. Toisinaan kuvittelemme nukkuvamme huonosti, vaikka asia ei näin olisikaan. On täysin normaalia välillä havahtua öisin. Havahtuminen ei ole synonyymi huonosti nukutulle yölle. Esimerkiksi First Beat mittauksissa on huomattu, että vaikka asiakas on toisinaan kertonut heränneensä yöllä, on hänen palautumisensa mittausten mukaan ollut huippuluokkaa.
Tiedän kuinka hankalaa toisille hyvin nukkuminen on ja kuinka he tekisivät aivan mitä vain nukkuakseen paremmin. Jos asia on näin, suosittelen kääntymään asiaan vihkiytyneen lääkärin puoleen. Jos sinulla on mahdollisuus vaikuttaa uneesi – tee se nyt.
Äitini kuoli tasan vuosi sitten, Syöpä voitti hänen kehonsa, muttei tahtoa. Äiti kohtasi tilanteen sellaisena kuin se oli, kertoen lääkäreille ja perheelleen mitä oli tulossa ja miten hän halusi asiassa toimia. Loppuvaiheessa hän kieltäytyi hoidosta ja jopa vedestä, jotta “homma etenisi nopeammin”, kuten hän asian ilmaisi.
Hänen viimeiset sanansa minulle, kaksi päivää ennen kuolemaa, olivat: “kaikki on hyvin, älä pelkää”.
Olen noudattanut hänen harjoitusohjelmaansa yhden vuoden ajan. Pelkään edelleen, mutta pelko on kutistumassa. Tunnen sisäisen rauhan kasvavan päivä päivältä. Se tuntuu kotiinpaluulta, tai vapautumiselta.
Äitini oli normaaleissa olosuhteissa aivan tavallinen ihminen. Kun elämä esitti äärimmäisen haasteen, hän otti haasteen vastaan ja näytti mistä itsen johtamisessa on kyse:
Hyväksy tämä hetki, silloinkin kun asiat ovat rankkoja tai suorastaan sietämättömiä
Ole täysin läsnä ja kuuntele sisäistä ääntäsi
Tiedä mitä haluat ja kommunikoi selkeästi aikeesi
Kuuntele mitä muut ajattelevat, ja valitse suuntasi
Kulje valitsemasi tie pelotta, tai pelosta huolimatta
En ole itsen johtamisen mestari, mutta olen nähnyt miten mestari käyttäytyy suurimman paineen alla. Kiitos äiti.
Ei liene yllätys, että näiden tasapaino vaikuttaa merkittävästi hyvään elämään. Jos nukkuisin riittävästi ja oikeaan aikaan, liikkuisin juuri minulle sopivalla intensiteetillä ja tavoilla sekä söisin juuri minun keholleni parhaiten sopivaa ruokaa, voisin paremmin.
Usein ihmiset kuitenkin tuskailevat juuri näiden asioiden kanssa. On vaikea luopua suklaasta, koska se on niin hyvää. On vaikea lähteä aamulla lenkille, koska se vaatii päättäväisyyttä. On vaikea mennä nukkumaan aikaisin, koska Silta alkaa vasta kymmeneltä.
Moni ei kuule tai ymmärrä, mikä olisi parasta juuri minulle. Tarve tiedon löytämiseen on suuri, siksi lehden myyvät kansinostoilla, joissa kaupataan pikakeinoja levon, liikunnan ja terveellisen ruokavalion saavuttamiseksi.
Mutta kun me olemme kaikki erilaisia. Valmiita vastauksia ei voi antaa ulkoapäin. Jokainen lääkäri, terapeutti ja valmentaja kykenee vain valistuneeseen arvaukseen. Todellisuudessa vastaukset löytyvät sisältä. Selitykset taas tulevat usein ulkopuolelta.
~ ~ ~
Itsensä kuuleminenei välttämättä ole helppoa, mutta onnistuu kaikilta harjoittelulla. On monia asioita, joita paremman itsetuntemuksen eteen voi tehdä. Vähäisimpiä näistä keinoista eivät ole meditaatio ja jooga, jotka laittavat meidät välillä epämukavuusalueelle, tylsistymään, ärsyyntymään, pettymään… ja silti haastamaan itseämme pysymään paikalla ja läsnä, oppimaan itsestämme.
Mutta vaikka itseään kuulisi ja ymmärtäisi, ei toteutus silti ole yksioikoista. (Kaikki tietävät, ettei tupakka ole hyväksi, mutta moni polttaa.) Joillekin terveellisyys ei ole suurin motiivi, eivätkä he halua muuttaa tapojaan. Tämäkin on ihan ok. Iso osa meistä kuitenkin haluaisi muuttaa jotakin tapaansa, muttei onnistu siinä.
Ensin me luomme tapamme, sitten tapamme luovat meidät, sanovat joogit. Olemme tapojemme orjia. Tapoja on vaikea muuttaa, mutta mahdotonta se ei tietenkään ole. Vaikeus kannattaa kuitenkin tiedostaa sen sijaan, että syyttäisi itseään ja tuskailisi oman saamattomuutensa kanssa. Jos itsensä tunteminen ja hyvän tekeminen itselle olisi helppoa, ei niitä lehtihyllyn otsikoita tarvittaisi. Muutos ja kasvu tapahtuvat aina epämukavuusalueen kautta.
~ ~ ~
Jos elintapojaan haluaa muuttaa, on ensin päätettävä haluavansa voida paremmin.
Ja jos ei nyt niin koska sitten? When the time is right, act and the pressure will be off, kun on oikea aika, toimi, ja paine hellittää. Näin sanoo yksi tämän ajan joogisista elämänohjeista.
Liian isoa palaa ei kannata haukata kerralla, eikä levon, liikunnan ja ravinnon määrää ja laatua asettaa minkään normin mukaiseksi kertaheitoilla. Prosessi on pitkä ja jotta muutos olisi pysyvä, kannattaa ottaa vauvanaskelia.
Miltä sinusta ihan oikeasti tuntuu?
Keskity vaikka ensin lepoon. Nukutko tarpeeksi, liikaa tai liian vähän (useimmat meistä lepäävät liian vähän)? Mikä on sinulle lepoa ja mikä sinua rentouttaa? Sen sijaan, että yrittäisit muuttaa unirytmiäsi kokonaan, kokeile mennä nukkumaan varttia aiemmin.
Tai jos valitse liikunnan, käy vaikka vain vartin lenkillä vaikka vain kaksi kertaa viikossa. Jos keskityt ruokaan, jätä vaikka joka toinen suklaapatukka syömättä. Innostus pienten tavoitteiden saavuttamisesta kasvattaa motivaatiota.
~ ~ ~
Lepo, ravinto ja liikunta ovat kolmiyhteys, jotka vaikuttavat toisiinsa. Optimaalisen levon määrän löytäminen voi automaattisesti korjata myös ruokailutottumuksia ja intoa liikkua. Tämä on fysiologista.
Itsensä rakastaminen on näistä perustarpeista huolehtimista. Näinä sirpaleisina aikoina sitoutuminen taitaa olla modernia luksusta, ennen kaikkea sitoutuminen itseensä.
40 päivää on joogisen käsityksen mukaan minimiaika uuden tavan luomiselle. 90 päivää vahvistaa uuden tavan, 120 päivää tekee uudesta tavasta osan sinua ja 1000 päivän jälkeen hallitset tavan kuin mestari. Valitse yksi pieni asia ja toista sitä, kunnes siitä on tullut sinulle uusi, terveellisempi tapa.
Meillä kaikilla on hyviä ja huonoja tapoja, eikä kaikista huonoista kannata luopua – olemmehan ihmisiä, emme enkeleitä. Mutta ihmisinä voimme olla hyvinvoivia.
1. Tarkastele, tukeeko ympäristösi tavoitteitasi. Voitko oikeasti hyvin siellä, missä elät, teet töitä ja vietät vapaa-aikaa? Vääränlaisessa ympäristössä toimiminen on raskasta, tuulimyllyjä vastaan ei kukaan jaksa loputtomiin taistella. Kannustava ilmapiiri sen sijaan saa sinut kukoistamaan.
2. Pyri pitämään sanasi, tekosi ja tunteesi linjassa. Ole puheissasi ja teoissasi rehellinen: älä sano tai tee sellaista, mikä tuntuu sinusta väärältä. (Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse ilmaista kenelle tahansa. Rehellisyyden nimissä ei ole syytä loukata muita.)
3. Tule tietoiseksi uskomuksistasi – ja opettele ymmärtämään, että ne eivät ole totta. Rajoittavat uskomukset ovat yksi tehokkaimmista tavoista jäädä elämässään jumiin. Uskomusjärjestelmä voi olla kuin lasinen labyrintti: et näe sitä, mutta se antaa sinun edetä vain tiettyyn suuntaan.
4. Huolehdi siitä, että arvosi toteutuvat päivittäisessä elämässäsi. Priorisoi ne asiat, jotka ovat sinulle tärkeitä. Jos vaikkapa perhe ja hyvinvointi ovat listasi kärkipäässä, olethan varannut niille riittävästi aikaa arjessa?
5.Vapaudu roolien vankilasta. Uskomusten lisäksi identiteettisi määrittelee paljon sitä, mihin pystyt ja mitä itseltäsi vaadit. Älä yritä ahtautua rooleihin, jotka eivät tunnu omilta. Muista, että minäkäsitystä voi muuttaa positiiviseen suuntaan: niin että se antaa sinulle mahdollisuuksia eikä vie niitä.
