Minun ensimmäinen jouluni eroni jälkeen oli kaksikymmentä vuotta sitten. Olin saanut tietää mieheni eropäätöksestä Lucianpäivänä, juuri ennen joulua.
Elin keskellä isoa kriisiä, mutta elämän piti jatkua. Töissä piti käydä, lapset piti hoitaa. Iso kuusi raahata hangen keskellä Munkkivuoren ostarilta samalla kahta lastamme vaunuissa työntäen.
Kun kuulin, että lasteni isä halusi viettää joulun lastemme kanssa, en jaksanut vastustaa. Ajattelin, että heillä olisi kivempaa viettää perhejuhlaa sukulaisten kesken ilman itkevää ja rikki olevaa äitiä. Olin varmasti oikeassa.
Jouluaattoillan muistan hyvin. Kirkkaan joulukuusen, joka valaisi yksinäistä yötäni, jouludrinkit, jotka puuduttivat kipeää sydäntäni. Käsittämättömän, uuden olotilan, jossa menneisyyden ja tulevaisuuden merkitys oli äkkiä muuttunut ihan toisenlaiseksi.
Siinä välitilassa minä olin, vähän pihalla, välillä paljaan tuskaisena. Hapuilin apua, mutta sitä oli vaikea ottaa vastaan. Etsin merkityksiä, toivoin ihmettä. En silloin vielä nähnyt sen olevan tulossa luokseni.
Kaksikymmentä joulua sitten olin 29-vuotias. Nyt ajatellen olin ehtinyt paljon. Erityisesti olin ehtinyt tehdä tärkeimmän päätökseni tulevan elämäni suhteen: olin löytänyt juuri oikean miehen. Kumppanin, jota ilman minulla ei olisi lapsiani. Olen tänä päivänä yhä kovin kiitollinen hänelle siitä, että uskalsimme perustaa perheen, vaikka ydinperhettä kestikin vain muutaman vuoden.
Sekin on viisautta, että osaa lähteä silloin, kun tilaa ei ole enää yhteiselle kasvulle. Itselleni olen kiitollinen siitä, että uskalsin heittäytyä kohti uutta elämää. Ilman asenteeni vahvaa voimaa se ei olisi onnistunut. Ilman ystävieni rakastavaa tukea olisi ollut hankalampaa.
Eron jälkeinen vuosi on koetteleva, koet kaiken uudessa valossa. Vaikka sinusta ehkä tuntuu, että olet toisen mielivallan tai olosuhteiden uhri, niin muista, että sinulla on kaikki valta päättää, millaisen tulevaisuuden haluat itsellesi.
Sinulla on mahdollisuus toivoon, rakkauteen ja hyvään tulevaisuuteen silloinkin, kun ensimmäinen versio siitä kariutuu. Rakkautta ei voi sinulta kukaan riistää, sinulla on oikeus rakastaa ja sinulla on oikeus olla rakastettu.
Muista kuitenkin, että ovi uuteen elämään aukeaa vasta kun olet käsitellyt erosi. Siihen harvoin yksi vuodenkierto riittää. Muu elämä ei tosin pysähdy silloinkaan, ja huomaat todennäköisesti, että uudessa havahtuneessa tilassasi vedät puoleesi hyviä ihmisiä ja oivallat sinua vahvistavia uusia asioita.
Jos siis vietät ensimmäistä erojouluasi, niin ethän hylkää itseäsi. Jonakin päivänä huomaat, että tämän elämänkokemuksesi kautta olet voinut löytää jotain todella kallisarvoista. Hyvää joulua!
Muista nämä ensimmäisenä joulunasi eron jälkeen
Hoida itseäsi hyvillä asioilla
Älä pakene tunteita alkoholiin
Pyydä rohkeasti apua tai seuraa kavereilta
Jos kaipaat ihmisiä, mene ihmisten pariin
Anna itsellesi lahjaksi lista asioista, joista voit olla kiitollinen
Muista, että hyvät asiat menneisyydessä pysyvät, ne eivät katoa milloinkaan.
Liiku luonnossa
Kirjoita kirje vuoden päässä odottavaan seuraavaan jouluun.
Henkinen kasvu – mitä se oikeastaan on? Tämän sanaparin alle mahtuu monenlaista, chakroista egoon ja manifestoinnista ykseyteen ja siksi tuntuukin tärkeältä tarkastella hieman, mitä se henkinen kasvu oikein on, mihin se oikein tähtää?
Myönnän heti kättelyssä, että minulla henkinen kasvu käynnistyi varsin naiivisti ja jotenkin arkeen juurtumatta. Se oli enemmänkin hieman levottoman tuntuista mantrojen hokemista, jossa yritin mahtua johonkin uuteen muottiin. Henkisen ihmisen muottiin.
Henkisyydestä voi myös tulla defenssi, jolla vältetään katsomasta elämää ja todellisuutta tässä ja nyt. En halunnut nähdä addiktiotani, parisuhteeni haasteita, en halunnut nähdä sisäistä tuskaani, vaan ahmin kirjoja ja kursseja. Yritin ikään kuin ohittaa ihmisyyteni haasteet liimaamalla henkisen kuoren suojakseni. Luulin, että vapaus on sitä, että saa tehdä mitä haluaa. Että vapaus olisi vapaissa työajoissa, ulkomaanmatkoissa ja ties missä. En halunnut nähdä mieleni vankilaa, jonka katsominen oli vielä liian kipeää. En siis tietoisesti paennut henkisyyteen, vaan tiedostamattani.
Onneksi kuplani kuitenkin puhkesi, vaikka se tuntuikin siltä kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Ai, mitään pikaratkaisua ei olekaan? Oli oikeasti suostuttava ei-tietämisen tilaan, oli suostuttava sietämään epämukavuutta, oli katsottava omia kaavojaan hyvin rehellisesti. Oli annettava ”Hyvin mulla menee” -maskin sulaa ja uskaltautua tuntemaan syvälle haudattu tuska.
Tällä matkalla olen toki edelleen, mutta se ei enää säikäytä minua niin, kuten aiemmin. Nyt ymmärrän, että itsensä ja todellisuuden katsominen on hidasta, paikoin hyvin epämukavaa ja sitoutumista vaativaa. Mutta palkinto on myös todella sen arvoinen. Minulle sitoutuminen omaan matkaani ja itseni kohtaamiseen on paljastanut että elämässä on jotakin, joka kannattelee, kamalimmiltakin tuntuvista hetkistä huolimatta. Pelko ei ole kadonnut, mutta ei sen kuulukaan. Pelollekin on kokonaisuudessa ihmisyydessä tilaa. Tuntuu siltä, että elämässä on tilaa, ennenkaikkea psykologisesti. Minulla on edelleen omat harjoituksen paikkani ja keskeneräisyyteni, totta kai. Nyt ajattelen, minun henkiselle kasvulleni suurin lahja on ollut asettua ihmisyyteen, inhimillisyyteen, ei pyrkiä sen yläpuolelle.
Vapaus ei olekaan sitä, että saa tehdä mitä haluaa, vaan vapaus on ennen kaikkea vapautta omista mielen rakenteiden kaavoista. Vapaus on sitä, että ei tarvitse pelätä itsessä herääviä tunteita tai ajatuksia. Vapaus on sydämen avaamista kaikelle sille mikä itsessä tapahtuu, myös sokeudelle, naiiviudelle ja varjoille.
Kahvi ei ole ollut Thaimaassa perinteisesti mikään erityinen intohimo. Vanhempi väestö juo edelleen teetä, mutta nuoremmat thaimaalaiset ovat vaihtaneet kahviin. Eivät suodatinkahviin, eivät erikoiskahveihin vaan pikakahviin.
Baristat ovat Thaimaassa siis edelleen harvinaisia, varsinkin suurten kaupunkien ulkopuolella. Toinen harvinaisuus on thaimaalaiset kahvinpavut, joita viljellään niin vähän, ettei niitä riitä vietiin asti.
Tapasin Koh Lantalla baristan, Aribin, joka valmistaa kahvit Thaimaassa viljellyistä ja paahdetuista luomukahvinpavuista. Hän kertoi kehittäneensä oman kahvin, joka kantaa nimeä Black Lime eli musta lime. Black Limen pohjana on espresso, johon puristetaan limesiivusta mehut. Vaikka ei muuten käyttäisi sokeria kahvissa, tähän kahviin sopii hyvin sokerikuorrutus mukin reunaan.
Kahvin ja limen yhdistelmä kieltämättä epäilytti etukäteen, mutta makuelämys oli kerrassaan piristävä ja maukas! Suosittelen ehdottomasti ainakin kokeilemaan kotona, koska idea on simppeli ja riittävän eksoottinen, jotta voi omasta keittiöstä päästä pienelle makumatkalle. Jos kotona ei ole espressokeitintä, testiä voi tehdä esimerkiksi tummaan suodatinkahviin.
Vasemmalla thaibarista Aribi, etualalla niin maukas Black Lime.
Googlaamalla selviää, ettei kahvin ja limen yhdistelmä ole ihan uusi ajatus. Maissa, joissa lime kasvaa, on varmaan käytetty limeä ihan mihin tahansa.
Jäin pohtimaan, mikä voisi olla suomalaisten vastaava kahvi-innovaatio?
Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Seuraavassa Suomen tunnetuimmat seikkailijat Riku Rantala ja Tunna Milonoff kertovat, mitä eri sanoista tulee heille mieleen. Artikkeli on tuotettu yhteistyössä WSOY:n kanssa.
MUUTOS
Riku: Vain muutos on pysyvää – tämän universaalin havainnon kiteytti jo 2500 vuotta sitten kreikkalainen filosofi Herakleitos. Mutta ihmiskunnan teknologiset harppaukset ovat muuttaneet myös vanhan viisauden: muutos ei enää ole pysyvää vaan kiihtyvää. Kaikki muuttuu nopeammin ja vaikuttavammin kuin koskaan aiemmin.
TULEVAISUUS
Tunna: Totta on vain tämä hetki, ja siksi tulevaisuutta ei ole olemassa. Sen sijaan mikään ei ole pysyvää vaan kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Jos hyväksymme muutoksen epävarmuuden, myös tämä hetki on helpompi ottaa vastaan juuri sellaisena kuin se on.
PELKO
Riku: Muutos pelottaa. Ilmaston- eli kaikenmuutos (miten käy elinympäristön?), työn murros (vievätkö robotit duunit?), yhteiskunnallinen murros (menetänkö saavutetut etuni?) mietityttävät nyt kaikkialla maailmassa – ja samaan aikaan tilastojen valossa elämämme ei koskaan ole ollut yhtä hyvää.
MYÖTÄTUNTO
Tunna:Myötätunto on sitä, että ymmärrämme ettemme ole erillisiä toisistamme emmekä luonnosta. Olemme lopulta kaikki yhtä, rakentuneet samoista atomeista kuin kaikki muukin tässä universumissa. Kun kuolemme atomimme muuntuvat taas joksikin muuksi. Kaikki on jatkuvassa kiertoliikkeessä. Siksi myötätunto muita eläviä olentoja kohtaan on myötätuntoa itseään kohtaan. Todellisuudessa ei ole minua eikä sinua.
HIDASTAMINEN
Riku: On varmaankin osin välttämätöntä, jotta maapallon kantokyky kestää. Jatkuvan kasvun on muututtava kestäväksi. Ainakin itselleni hidastaminen on ihan helvetin vaikeaa, ja vaikeaa se on varmasti yhteiskunnillekin. Tykitän oravanpyörässä riippumaton kuvat silmissä. Pitäisi löytää kultainen keskitie.
LUONTO
Tunna: Maan kaltaisen planeetan syntyminen on äärimmäisen epätodennäköistä. Siksi luonto on tunnetun maailmankaikkeuden käsittämättömin ihme. Luonto on elämä ja ihminen on tuon elämän monimutkaisin organismi. Olemme eläneet tällaisinä geenikokoelmina tämän ihmeen keskellä noin 300 000 vuotta mutta onnistuneet tuhoamaan luonnon vain muutamassa sadassa vuodessa. Suurin ongelmamme on, että kuvittelemme olevamme luonnon yläpuolella, emme osa sitä. Ja meillä alkaa pian olla pelottavan kiire tämän asian syvällisessä ymmärtämisessä.
IHMISYYS
Riku: Ihmisyyskin muuttuu. Jotkut tulevaisuudentutkijat sanovat, että pian meitä ei voi enää kutsua Homo sapiensiksi: geenimuokkauksen ja bioteknologian kehittymisen myötä muutumme Homo deusiksi, jumal-ihmiseksi.
TERVEYS
Tunna: ”Olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokaasi” lausui aikoinaan Hippokrates jota pidetään länsimaisen lääketieteen isänä. Sittemmin länsimainen lääketiede on keskittynyt hoitamaan ja lääkitsemään jo puhjenneita sairauksia. Sen sijaan esimerkiksi Kiinalainen ja Ayurvedinen lääketiede perustuu sairauksien ennaltaehkäisyys ruoan avulla. Onneksi tällaista holistista lähestymistapaa näkee yhä enemmän myös länsimaisen terveydenhuollon piirissä.
TURVALLISUUS
Riku: Ehkä isoimpia ihmiskunnan haasteita juuri nyt. Kaikki kaipaavat muutoksessa turvaa, ja turvallisuudenkaipuutamme voivat hyväksikäyttää liikeyritykset, autoritääriset poliitikot ja avoimuutta karsastavat diktatuurit. Miten selviämme teollista vallankumoustakin suuremmasta murroksesta ilman suuria sotia?
RAKKAUS
Tunna: Rakkaus on silmien avautumista todellisuuden ihmeelle ja läsnäolevalle hetkelle. Rakkaus on Jumala, kaiken ydin ja elämän tarkoitus.
ROHKEUS
Riku: Tietämättömyys luo pelkoja, tieto synnyttää realismia – ja rohkeutta toimia. Tällaista rohkeutta maailma kaipaa juuri nyt: rohkeutta haastaa luutuneet asenteet ja murtautua ulos maailman tarkimmin vartioiduista vankiloista – omien mieltemme vankiloista.
Lue lisää Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin Selviytymisopas -kirjasta TÄÄLTÄ
Itsenäisyyspäivän jälkitunnelmissa miehet kerääntyvät jälleen yhteen luonnon äärelle. Miesten tapaamisessa lataus on vahva ja tunnelma käsinkosketeltava. 18-vuotiaasta aina 68-vuotiaaseen mieheen tuo kokonaisuuden, jossa on aika laaja kattaus suomalaista miestä. Siinä on paljon viisautta, kokemusta ja nuoruuden intoa oppimiseen.
Jokaisella on jotain annettavaa, aivan kuin ennen heimoissa oli. Ketään ei väheksytä, kaikkien ainutlaatuisuutta arvostetaan. Jokaiselta on opettaja, jokainen on oppilas. Yhdessä olemme vahvempia.
Kipu, traumat ja suru kulkee kulttuurissamme niin kauan, kunnes joku on valmis ne kohtaamaan.
Isojen kipupisteiden kohtaaminen onnistuu ainoastaan tilassa, jossa on turva läsnä. Se onnistuu ainoastaan kokemuksessa, jossa henkilö kokee olevansa turvassa. Ilmaa turvaa emme pysty kohtaamaan rakentavasti mörköjämme.
Meidän potentiaalimme on valtava, mutta usein itse estämme sen elämässämme. Historiamme, kasvatuksemme ja kokemuksemme vaikuttavat suuresti siihen, näemmekö itsemme upeina, elinvoimaisena ja ainutlaatuisena.
On mahtavaa olla osa tätä miesten voimaantumista. On uskomatonta nähdä sitä rohkeutta, mitä nämä miehet, jotka eivät tunne toisiaan viikonlopun alkaessa, olemisellaan osoittavat. Teemme toisillemme sitä, mitä olemme tehneet koko historian. Me luomme turvan omalle heimollemme.
Se merkitys, joka tästä nousee, uupuu usein tässä ajassa. Olemme ”turvassa” fyysisesti, sen takia kannustan miehiä tekemään emotionaalisesti turvallista tilaa perheilleen ja rakkailleen. Se, jos mikä, on merkityksellistä. Naisten elämä ei muutu, ennen kuin miehet tulevat mukaan muutokseen, jota naiset ovat tehneet jo pitkään. Kaikki tarvitaan, jos halutaan tehdä meistä kokonaisia.
Me miehet emme tahallaan ole tunteettomia ja sulkeutuneita. Se on usein ainoa malli, minkä olemme oppineet, emmekä välttämättä tiedä muusta. Mutta me miehet voimme myös olla muuttamassa tätä maata ja kulttuuria. Tätä isänmaata, tai tarkemmin sanottuna, isän ja äidin maata. Me emme peri tätä maata ja kulttuuria pelkästään vanhemmiltamme, vaan me myös lainaamme sitä tulevilta lapsiltamme.
Yksi parhaita asioita, mitä voit tuleville sukupolville antaa, on että käsittelet omat ”henkiset paskasi” ja sitä kautta siirrät läheisillesi vähän kevyempää kuormaa kannettavaksi. Näen, että se on meidän velvollisuutemme ja kunniapalveluksemme niille, jotka ovat puolestamme taistelleet ja antaneet kaikkensa.
Olen ylpeä siitä, että saan asua tässä maassa. Olen otettu siitä, että saan olla mukana tässä muutoksessa. On etuoikeus elää ja kokea rehellisesti toisten miesten kanssa. Maailma muuttuu. Näen, että meillä on paljon toivoa. Näen, että moni suomalainen mies on valmis palvelemaan toisia ihmisiä syvemmällä rakkaudella ja kunnioituksella. Minä uskon, että olemme matkalla kohti parempaa. Jokaista tarvitaan, jotta kunniotus, arvostus, läsnäolo ja rakkaus elämässämme lisääntyvät.
Älä jää yksin, luota veljiin, luota siskoihin, luota rakkaimpiisi. Etsi toimivimpia työkaluja, hengitä koko keholla ja muista luonnon merkitys.
Luonnollisin versio minusta -blogia sponsoroiBiomed
ps. Viikon valintani blogia sponsoroivan Biomedin valikoimista on Luuliemijauhe, jolla saadaan lisättyä juurevuutta omaan oloomme.
Kirjoittaja on osteopaatti Kristian Kivimäki. Kristian saa voimaa luonnosta ja aidosta yhteydestä ihmisten kanssa. Hän rakastaa Suomen vuodenaikoja, etenkin kevättä. Hän uskoo, että meillä kaikilla on oma polkumme jo luotuna tässä elämässä.
Onko sinulla outoja oireita, joista olet huolissasi?
Monilla meistä on taipumus ahdistua, kun kehomme terveys on uhattuna. Oudot tuntemukset tuovat mukanaan pelkoa jostain vakavammasta. Rinnan kohdalta puristaa, henkeä ahdistaa, huimaa, sormet puutuvat, kurkkua kuristaa, vatsaan sattuu, öisin pureskelemme leukamme kireiksi tai heräilemme tukehtumisen tunteeseen, pelkäämme sydänkohtausta, veritulppaa tai aivokasvainta.
Kauhuskenaariotaudit iskeytyvät näppäimistön kautta tutuille keskustelupalstoille. Pelko vaarallisesta sairaudesta ottaa valtaa ja johtaa oireiden tarkkailuun. Ravaamme lääkärin ja apteekin väliä, eikä mitään normaalista poikkeavaa löydetä. Henkinen puolemme alkaa jo säröillä ja alamme ahdistua, joka vain pahentaa tilannetta entisestään. Olemme joutuneet ahdistuksen noidankehään.
Entä jos oireet ovatkin vain stressiä?
Takana voi olla tavallista pidempi stressaava kausi tai elämänmuutos. Emme ehkä siitä huolimatta osaa epäillä tätä syyksi vaivoihimme. Saatamme myös alitajuisesti sulkea pois epäilyt hukuttaen itsemme arjen kiireeseen.
Stressin aikana kehoon erittyy mm. adrenaliinia ja kortisolia. Sympaattinen hermosto aktivoituu, jolloin kehon taistele ja pakene -reaktio nostaa valmiustilaansa ja elimistö käy ylikierroksilla.
Keho reagoi tähän kiristämällä lihaksia mm. niskan, kaulan, hartioiden, vatsan ja lonkankoukistajien alueelta. Myös pallean toiminta voi häiriintyä, jolloin hengitys tihenee ja muuttuu pinnalliseksi. Tämä voi aiheuttaa lisää oireita, kuten närästystä, nenän tukkoisuutta, kehon happamoitumista, suolisto-ongelmia tai ylävatsan kipua ja painetta.
Näin noidankehästä pääsee irti
Viimeistään tässä vaiheessa olisi hyvä pyrkiä iskemään pehmeästi ahdistusta vastaan. Kireässä tilassa on vaikea pysähtyä, mutta jo parinkin minuutin rentoutuminen viestittää keholle lupaa rauhoittua.
Kokeile tätä helppoa ja takuulla rentouttavaa harjoitusta:
Istu alas ja ota mukavan ryhdikäs asento. Laske hartiasi ja suuntaa hengityksesi alas vatsan seudulle laajentaen keuhkoja koko tilavuudelta. Huomaa miten vatsa pullistuu ja pallea lähtee toimimaan. Hengittäminen tapahtuu nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Sisäänhengityksessä kuvittele imeväsi puhdistavaa energiaa ja valoa sisääsi, kun taas uloshengityksessä voit puhaltaa tummaa likaa pois.
Näin saat valjastettua kehon parasympaattisen, ”rauhallisemman”, hermoston lempeään taistoon stressiä vastaan. Hyviä vinkkejä stressin hoitamiseen on internet pullollaan. Jos kuitenkin tuntuu, että kehosi on jäänyt jumiin ylikireään ja kiireiseen tilaan, etkä pääse yksin eteenpäin, harkitse käyntiä asiaan perehtyneellä kehonhoitajalla. Jos hieronnasta ei ole apua, kokeile rohkeasti vaikkapa osteopatiaa tai reikihoitoa.
Muistathan kuitenkin olla kärsivällinen ja ymmärtää, että tarvitset riittävästi aikaa.
Elän erikoista aikaa tällä hetkellä. Vedän miehille ja naisille erilaisia tapahtumia ja tämän seurauksena saan kuulla mitä erikoisempia tarinoita. Tuntemattomat ihmiset tulevat minulle juttelemaan omasta seksielämästään, omista haasteista parisuhteissaan ja elämän isoista mysteereistä. On mahtavaa kuulla, mitä ihmisillä on mielen päällä, mutta samalla tilanne tarjoaa myös tutkimusikkunan aiheisiin, jotka toistuvat monien ihmisten elämässä.
Yksi yleisimmistä kysymyksistä on: Kuinka muutan kumppaniani? Kuinka muutan miestäni?
Tämän kysymyksen kysyjä on yleensä itse löytänyt jonkin terveydellisen polun, kokenut henkisen heräämisen tai havahtunut parisuhteen ongelmakohtiin. Ja siihen hän haluaa kumppaninsa mukaan, jotta olisi joku joka ymmärtää tätä muutosta. Meistä on moneksi, eikä tähänkään kysymykseen ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta.
Kun puhutaan ihmisyydestä, kyseessä on aina monimuotoinen asia. Siihen vaikuttaa niin moni tekijä, että asiat vaativat aina isompaa tarkastelua. Mutta tässä yhteydessä otan vain yhden tulokulman tähän. Ennen sitä pikakelaan kuitenkin omaan historiaani.
Kun itse aikoinaan oivalsin, että on olemassa useampia vaihtoehtoja toteuttaa omaa hyvinvointiaan, olin aivan superinnoissani. Halusin kuuluttaa koko maailmalle näistä löydöistä, jotka tulisivat auttamaan ihmisiä isosti. Halusin ennen kaikkea muuttaa omat läheiseni. Halusin muuttaa silloisen kumppanini, oman ainoan jäljellä olevan vanhempani sekä ystäväni.
Tuputin ratkaisujani ihmisille, jotka eivät edes tienneet kysyneensä mitään apua tai vastauksia. Minä tiesin paremmin ja halusin antaa heille kaikille vastaukset kysymykseen, kuinka pitää itsestään huolta. Noh, on helppo arvata miten tässä kävi. Parisuhde loppui, ystävät loittonivat, ja äitikin taisi ihmetellä muutosta. Jos haluan toisen muuttuvan, en välttämättä silloin hyväksy sitä, mitä toinen sillä hetkellä on. Kuinka olisinkaan voinut hyväksyä, kun en ollut hyväksynyt edes itseäni.
Palataanpa takaisin aiheeseen: Kuinka muutan kumppaniani? Kuinka muutan miestäni?
Mitäpä, jos sen sijaan, että yrittäisit muuttaa toista, kokeilisitkin hyväksyä itsesi ja sitä kautta myös toisen ihmisen tavan elää. On mahdollista, että kumppanisi ei koskaan tule olemaan kiinnostunut niistä asioista, jotka sinulle ovat nousseet tärkeiksi.
Se ei tarkoita, etteivätkö sinulle tärkeät asiat voisi olla sinulle tärkeitä, mutta tärkeä kysymys kysyttäväksi on: ”Hyväksynkö kumppanini, vaikka hän ei olisikaan kiinnostunut minulle tärkeästä asiasta?”.
Entä jos antaisitkin toiselle enemmän hyväksyntää, enemmän tilaa olla oma itsensä, enemmän muistutusta siitä, kuinka ihmeellinen hän on, kaikkine erilaisuuksineen? Mitä enemmän haluamme muutosta toiselle, sitä enemmän saatamme vahingossakin luoda tilaa, jossa toinen kokee, että hän ei riitä sellaisenaan. Ei aina, mutta tiedän, että itse olen tätä tehnyt useallekin ihmiselle.
Sen sijaan, että yrittäisimme muuttaa toista ihmistä, mitä jos muuttaisimme omaa käytöstämme toista kohtaan? Aina voi antaa mahdollisuuksia tulla samaan leikkiin, mutta leikkiin on mukavampi tulla, jos sen saa tehdä omana valintanaan, eikä toisen pakottamana.
Sinä olet se muutos, jonka haluat ihmissuhteissasi nähdä. Leppoisia harjoitushetkiä, heimolaiset!
Luonnollisin versio minusta -blogia sponsoroiBiomed
Intensiivisen syksyn jälkeen ihanteellisinta, tarpeellisinta ja usein vaikeinta on laskeutua olemisen tilaan.
Jotakuta voi pelottaa tyhjyys. Se tunne, että ehkä kaiken tekemisen jälkeen ei tule enää mitään.
Samalla yhtä pelottavaa voi olla se, että tyhjyys ei olekaan aidosti tyhjää, rauhallista ja levollista. Tyhjästä tuleekin tila kaikelle sille, mitä ei jatkuvan touhuamisen pyörteissä ehtinyt käsitellä. Ärsykkeet jatkavat pyörimistään pään sisällä ja herättävät tunteita, joita yritämme turruttaa uusilla ärsykkeillä. Onpa edes jotain, mitä kontrolloida.
Olemisen tilaan laskeutuminen sisältää usein rippeitä vanhasta: se on sekoitus pitkään jatkunutta eteenpäinmenemisen voimaa, irtipäästämisen haikeutta ja levon tarvetta. Vaikka keho olisi jo fyysisesti lakannut tekemästä, sisällä kuohuu vielä. Höyryjunakaan ei pysähdy heti, kun pesään lakataan heittämästä hiiltä, vaan se vyöryy yhä eteenpäin valtavalla voimalla. Usein erehdymme luulemaan vyöryvää energiaa innostukseksi jatkaa kohti uutta. Tai sitten kuvittelet, että on jo pakko tehdä jotain muuta – koska muuten et osaa olla.
Et osaakaan, ellet opettele. Mutta jokin osa sinusta osaa sen jo, paremmin kuin mitään muuta. Ihminen on human being, ei human doing. Sielun luonnollisin tila on rauha. Levollisuuden olemme nykyään onnistuneet peittämään kaikella mahdollisella, millä tahansa. Milloin elämässäsi oli viimeksi pelkkää olemista? Edes viisi minuuttia, saati kokonainen päivä?
Arkirytmissä hidastaminen voi tarkoittaa illan viimeistä tuntia ilman tietokonetta ja puhelinta. Jos olet touhunnut aktiivisesti viikkoja tai kuukausia, yksi kokonainen taukopäiväkään ei ole vielä mitään. Se ei ole vielä edes laskeutumisen aloittamista vaan yhä vanhoilla höyryillä puksuttamista – koska ainahan pitää tehdä ne kertyneet kotihommat pois, ennen kuin voi levätä.
Lopulta tulee se hetki, jolloin on vain antauduttava. Älä yritä enää päästä mihinkään tai tavoitella mitään. Anna kehosi pysähtyä, hiilien palaa pesässä. Höyry loppuu kyllä, vaikka tämä vaihe turhauttaakin. Mieli ja keho ovat ylikierroksilla, mutta samaan aikaan tiedät, että eteenpäinkään ei voi jatkaa.
Levottomuus ei ole vaarallista. Omat ajatukset ja tunteet eivät kaada maailmaa – jos niitä vielä yrität vältellä, törmäät joka tapauksessa pian paljon vaarallisemmin seinään, joka sinut pysäyttää. Pikku hiljaa tahti hiljenee, usko pois.
Laskeutumisen vaiheeseen saattaa kuulua päämäärätön haahuilu. Kun tuntuu siltä, että päässä ei liiku enää yhtään järkevää ajatusta, irrottaudu kaikesta tekemisestä (myös kivat ja rentouttavat puuhat voivat joskus olla suorituksia). Kuljeskele huoneesta toiseen ja istahda välillä alas. Tuijottele ikkunasta tajuamatta näkemääsi. Lähde hakemaan lasi vettä ja unohda matkalla, mitä olit tekemässä. Sisäinen suorittajasi ehkä turhautuu, mutta anna turhautua – haahuilu on puuroiselle mielelle parasta lääkettä. (Uskon, että haahuilu saattaa hyvinkin olla uusi mindfulness.)
Palaa yhteyteen kehosi kanssa. Se kertoo nyt tarpeistasi enemmän kuin mieli, joka on takertunut tekemiseen. Luota siihen, että olet saanut valmiiksi sen mitä tarvitsee. Muu saa olla kesken. Sinun ei tarvitse olla pidemmällä tai parempi kuin olet.
***
Asetu itseesi yksinkertaisella meditaatiolla:
Tunnustele, missä kaikkialla energiasi on. Mitä kaikkea olet viime aikoina tehnyt ja touhunnut? Missä olet liikkunut? Mikä vie vielä huomiotasi? Kerää energiasi eri paikoista ja tilanteista ja tuo se tähän hetkeen, omaan kehoosi.
Pidä ryhti rennon suorana, mutta jokaisella hengityksellä anna painosi laskeutua kohti maata. Tule tukevammin tähän hetkeen ja anna itsesi asettua lattiaa vasten.
Mieltä tyhjentävä kirjoitusharjoitus:
Kirjoita 10 minuuttia tajunnanvirtaa ja anna sen tulla ulos, mikä nyt on päällimmäisenä mielessä. Anna ylimääräisen hälinän tulla paperille.
Mieltäni täyttää tällä hetkellä… Ajatukset, jotka haluan purkaa paperille…
Teksti ja harjoitukset on lainattu ja sovellettu kirjasta Vuoden paras päivä, joka käsittelee henkisen kasvun ja luovuuden luonnollisia syklejä.
Ennen kuin olin tullut äidiksi kuulin monesti puhuttavan siitä, miten lapset ovat peilejä ja opettajia. Uskoin. Ajattelin lapsien peilaavan ehkä jotain omia ärsyttäviä piirteitäni. Ajattelin heidän peilaavan iloa, läsnäolon taitoa ja tunteiden suoruutta.
Nyt äitinä, lyhyellä reilun kahden vuoden kokemuksella, mutta kokemuksella kuitenkin, luulen ymmärtäväni syvemmin, mitä se tarkoittaa, että lapsi on opettaja. Ja on minun valintani, valitsenko oppia.
Kaikilla meistä on enemmän tai vähemmän haavoja ja kipeitä kohtia. Sellaisia, joita olemme oppineet alitajuisestikin varjelemaan ja piilottamaan itseltämme. Lapsi on niin kirkas peili, että hän tarkoituksetta onnistuu näihin kohtiin osumaan. Ja koska usein vanhemmuuteen liittyy myös väsymystä, se ei varsinaisesti helpota omien arkojen kohtien piilottamista. Väsyneenä psyyken puolustusmekanismit ovat alhaalla ja tällöin läpi pääsee tunteita, joita ehkä muuten pystyisi jossain määrin välttämään.
Tunteita kuten riittämättömyys. Syyllisyys. Avuttomuus. Viha. Pelko. Huoli. Häpeä. Kaikki nämä tunteet ovat inhimillisiä, mutta useimmille hyvin vaikeita kohdattavaksi. Ajassamme elää vielä äiti-myytti, johon väsyneenä vertaamme itseämme. Äidin tulisi aina jaksaa, ymmärtää, rakastaa ja tuntea vain ns. positiivisia tunteita. Mutta kun äitikin on ihminen.
Jos äiti jää yksin vaikeampien tunteidensa kanssa, seuraa tästä usein häpeää ja huonommuutta. Äitiyteen jos mihin, on ladattu paineita. Sitä haluaa onnistua äitinä. Ajattelen, että me äidit tarvitsemme sallivaa tilaa puhua myös äitiyden herättämistä vaikeista tunteista. Ei tavalla, josta tulee kuorossa valittavaa kilpailua siitä, kenellä on raskainta, koska sekään ei helpota oikeasti. Vaan tavalla, joka on inhimillistä.
Minulle äitiys on ollut pääosin luontevaa ja se on tuonut elämääni käsittämättömän paljon rakkautta. Ja sitten on ollut myös hetkiä ja päiviä, jolloin olen ollut ihan hukassa. Lapsen itku on nostanut oman avuttomuuteni esiin. Hetkiä jolloin vaikeat ajatukset rynnivät mieleen. On ollut hetkiä, jolloin olen pelolla odottanut seuraavaa nukutusta tai yötä. On ollut hetkiä jolloin olen tuntenut itseni kaikkea muuta kuin aikuiseksi.
Onnekseni olen uskaltanut hakea sekä vertaistukea sekä puhua näistä hetkistä terapiassa. Ihmisen ei täydy olla äärirajoilla hakeakseen apua. Olen onneksi käynyt itsetuntemuksen matkaani jo hetken, että tiedän että ne vaikeat tunteet, jotka heräävät minussa, nousevat haavoistani. Ne eivät ole koskaan lapsen ”vika”, ei edes silloin kun väsyneet aivoni ehdottelevat jotain sen suuntaista. Ja siksi minun tehtäväni on ottaa vastuulleni tutkia noita vaikeita tunteita lempeästi ja myötätuntoisesti. Sillä noiden haavojen eheytyminen on kiinni siitä, että minä en hylkää itseäni niissä hetkissä. Ja silloin kun pystyn sietämään itsessäni vaikeita tunteita, pystyn olemaan paremmin tukena rauhallisena aikuisena lapselleni, kun hän kokee vaikeita tunteita.
Äitinä oleminen ei ole ihan helppoa. Mutta se on parhaimmillaan valtavan ihanaa, arvokasta ja kasvattavaa. On kuitenkin meidän valintamme, suostummeko kasvamaan. Sillä tiellä tarvitsemme jokainen armollisuutta ja inhimillisyyttä.
Äidin inhimillisyysrukous
Anna minun muistaa että asiat eivät mene aina niin kuin haluaisin, mutta ne menevät kyllä kuten kuuluu
Anna minulle joustavuutta sopeutua muuttuneisiin tilanteisiin
Ja samalla anna minun hyväksyä siitä nouseva pettymys tai ärsytys, ne eivät tee minusta huonoa äitiä
Anna minulle inhimillisyyttä hyväksyä väsymys
Ja anna minulle inhimillisyyttä kuunnella omia voimiani
Anna minulle rohkeutta pyytää apua ja herkkyyttä vastaanottaa sitä
Anna minun olla itselleni armollinen, teen parhaani ja olen itsekin ihminen
Anna minun olla vertaamatta itseäni toisiin, ja kuitenkin kun joskus niin teen, anna minun muistaa, että olen äiti omalla tavallani
Anna minun muistaa että minä olen oma persoonani, lapsellani on oma persoonansa. Voin harjoitella hyväksymään omaani sekä lapseni persoonaa vaikka ne olisivatkin hyvin erilaiset
Anna minun muistaa, että on inhimillistä välillä ajatella, ettei jaksa enää sekuntiakaan
Anna minun ymmärtää, että väsyneenä välillä kiukuttelen ja reagoin toisin kun haluaisin
Anna minun antaa se itselleni anteeksi
Ja anna minun myös pyytää anteeksi lapseltani
Anna minun muistaa, että en ole täydellinen, mutta voin olla inhimillinen.
Teksti: Virpi Raipala-Cormier on Frantsilan Luomuyrttitilan perustaja, yrttien ja luontaishoitojen kouluttaja ja Frantsilan tuotekehitysvastaava sekä meditaatio- ja joogaopettaja.
Kehon puhdistaminen
Poistaa niin sisäsyntyisiä kuin ulkopuolelta tulevia kuona-aineita
Virkistää ja poistaa väsymystä
Uudistaa ja elvyttää itseparantumista
Nostaa vastustuskykyä ja yleiskuntoa
Puhdistaa ja kaunistaa ihoa
Kirkastaa ajatusta ja edesauttaa keskittymiskykyä
Kohottaa mielialaa ja keventää olemusta
Elimistöön kertyvät aineenvaihduntajätteet ja ympäristöstä tulevat haitalliset aineet aiheuttavat liian vähäisen liikunnan kanssa ns. elintasosairauksia. Maksa hajottaa kuona-aineita ja ”puhdistaa verta”, ja silloin tällöin onkin hyvä ottaa maksanpuhdistuskuuri. Myös muut kehoa puhdistavat elimet kuten munuaiset, suolisto, keuhkot ja iho tarvitsevat apua selviytyäkseen nykyajan haasteista kunnolla. Monelle puhdistuskuurit ja jopa paastot ovatkin elämän huippuhetkiä, jolloin kokee olevansa oman onnensa seppä.
Lepää ja rentoudu. Paranna itseäsi kaikkein luonnonmukaisimmalla tavalla. Näin valmistaudut täyteläisempiin elämyksiin ja aistimuksiin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Uudistut keväisen luonnon heräämisen tapaan.
Avuksi yrttiteet
Yrttiteet edesauttavat kehon puhdistumista ja tyydyttävät osan päivittäisestä nesteen tarpeesta. Riippuen siitä, millaista puhdistuskuuria tai paastoa halutaan pitää, nautitaan lisäksi raikasta vettä ja mahdollisesti pieniä eriä juures-, vihannes-, marja-, hedelmä- tai viher- ja vehnänorasmehuja. Käytä yrttiteetä noin 1l päivässä. Valitse yrteiksi erityiselinten toimintaa aktivoivia eli puhdistumista edesauttavia yrttejä kuten nokkosta, voikukan ja koivun lehtiä sekä peltokortetta munuaisten tueksi – voikukan ja takiaisen juurta, ratamoa, kehäkukan kukkaa maksan tueksi – siankärsämön kukkaa keuhkojen avuksi. Paksusuolen puhdistamiseen ja rauhoittamisen auttavat mm. puna-apilan, kamomillan ja siankärsämön kukat.
Yrttiteen valmistus
Kaada kiehuvan kuumaa vettä yrttiteeaineisten päälle astiaan ja hauduta noin 10-20min. Yrttiteejuomaan ja suolihuuhteluun riittää yrttirouhetta yleensä 1tl / teekuppi. Siivilöityä teetä voi säilyttää termospullossa noin 1 vrk ja jääkaapissa noin 2 vrk. Yrttiteen voi juoda lämpöisenä tai haaleana. Kylmän juominen on varsinkin paastojen aikana liian viilentävää elimistölle.
Yrttiteen tai -uutteen käyttö suolihuuhtelussa
Yrttitee tehostaa paksusuolen seinämien puhdistumista ja suolen rauhoittumista. Suolihuuhtelupusseja on helppo käyttää. Niitä saa apteekeista.
Suolihuuhtelua varten valmistetaan suolistoa rauhoittavaa ja puhdistavaa yrttiteetä noin 7,5dl, jossa on mm. kamomillaa, kehäkukkaa, siankärsämöä, piharatamoa, puna-apilaa tai vadelman lehteä; yksikin näistä yrteistä riittää. Yrttiteen annetaan jäähtyä kehonlämpöiseksi, se siivilöidään ja se annostellaan suolihuuhtelupussiin tai -kannuun. Helppo tapa on myös lisätä kehon lämpöiseen veteen 20-30 tippaa Kamomilla- tai Siankärsämö –yrttiuutetta.
Letkun pää voidellaan hoitosalvalla, jolloin se menee helposti ja kivuttomasti peräsuoleen. Letkusta annetaan tulla kaikki ilma pois ennen suolihuuhtelua, jotta huuhteluneste pääsee valumaan hyvin suoleen. Suolihuuhtelupussia pidetään riittävän korkealleripustettuna, ja veden lisäyksen aikana maataan lattialla takamus koholla selinmakuulla.
Huuhtelunestettä pyritään pidättämään suolessa ja samalla asetutaan makuulle niin, että takapuoli on koholla esimerkiksi tyynyn päällä: ensin oikealle kyljelle, sitten suoraan selälleen ja lopuksi vasemmalle kyljelle. Nestettä olisi hyvä pidätellä ainakin muutaman minuutin ajan, mutta suoli saattaa reagoida melko nopeasti ja siksi suojana kannattaakin käyttää pyyhettä. Huuhteluneste saa liikkua ja puhdistaa suolta samalla kun vatsaa hierotaan. Muutaman minuutin jälkeen istahdetaan pytylle ja annetaan nesteen purkautua pois. Suolihuuhtelut tehdään paaston aikana ainakin aamuisin ja mielellään myös iltaisin.
Lehtivihreää ja vitaaliaineita
Nokkosen, sinimailasen ja voikukan lehdet, vehnän- ja ohran oraat sisältävät runsaasti virkistäviä vitaaliaineita (vitamiini- ja kivennäisaineita) ja puhdistavia viherhiukkasia (klorofylli) ja kasviantioksidantteja. Yrttijauheen käyttö joka päivä – eikä vain puhdistuskuurien ja paastojen yhteydessä – tarjoaa käyttäjälleen miellyttävän maku- ja puhtilisän. Yrttijauhetta sekoitetaan ½-1 tl veteen, yrttiteehen tai kasvisjuomaan, esim. hapankaali- tai porkkanamehuun 4 kertaa päivässä. Sitä on hyvä käyttää myös muulloin kuin paastoissa esim. sirottelemalla sitä ruokaan. Viherjauhe nostaa myös kehon pH:ta, jolloin se edistää myös sitä kautta kehon ja ihon itsekorjaantumista.
Kehon puhdistuminen yrttien ja ravinnon avulla
Elvytä itsessäsi puhtautta ja vireyttä kuona-aineiden ja väsymyksen sijaan.2-3 viikon vitaalidieettiin perustuvat puhdistuskuurit eli Detox-kuurit ovat suositeltavia mielellään pari kertaa vuodessa. Pitemmät kuurit (2-3 kk) ovat paikallaan, jos kuonan ja myrkkyjen poistoa eli detoksifikaatiota tarvitaan pitempään. Parin päivän tauot ovat kuitenkin hyvät aina 3 viikon yrttituotekuurien jälkeen. Puhdistumisen tehoa tukevina tuotteina käytetään samoja yrttejä ja yrttivalmisteita kuin paastojen aikana.
Puhdistuskuuria tehostaa ruokavalio
Puhdistuskuuria tukee kasvisruokavoittoinen kehon emäksistä reaktiota muodostavia ruoka-aineita sisältävä ruokavalio, jossa tuoreiden kasvisten, vihreiden vihannesten ja kotimaisten marjojen osuutta pyritään nostamaan yli puoleen kokonaisruokamäärästä. Luonnonmukaisesti viljellyt ovat aina parhaita raaka-aineita.
Luonnollisesti talviaika asettaa rajoituksia ja puhdistava dieetti voi aiheuttaa kehon ”viilentymistä” eli sitä, että tulee viluiseksi. Parhaat puhdistumisajat tästä johtuen ovatkin kevät, kesä ja syksy.
On myös huomioitava, että ruokavalion täytyy antaa keholle kaikki rakennusaineet, suojaravinteet ja proteiinit, jottei keho tule voimattomaksi. Tämä pätee varsinkin silloin, jos vararavintoa ei ole kehossa ylimäärin eli henkilö on laiha. Vihreästä ravinnosta ja viherjauheista saa runsaasti suojaravinteita ja antioksidantteja.
Suoliston omaa, edullista bakteerikantaa pyritään lisäämään käyttämällä maitohappobakteereita sisältäviä valmisteita kuten hapankaalia. Jos sinulla on hiivasyndrooma, vältä hedelmiä, joista tehdään viinejä sekä homejuustoja ja olutta, älä myöskään silloin laihduta. Ruokavaliossa vältettävien ruoka-aineiden listalle joutuvat hiivat ja hiivapitoiset leipätuotteet, gluteiiniviljat, maitotuotteet, sokeri, alkoholia sisältävät juomat sekä kahvi.
Ruoka-aineiden yhdistely on muutenkin aina hyvä muistaa; proteiinien kanssa kasviksia, muttei tärkkelystä kuten perunaa. Tärkkelysruoat sopivat parhaiten taas vihannesten kanssa. Hedelmät syödään mielellään erikseen.
Puhdistuskuurin aikana on syytä juoda runsaasti myös puhdistavaa yrttiteetä. On kuitenkin huomioitava, että munuaiset joutuvat koville joka tapauksessa puhdistumisen aikana. Sen takia on joillekin henkilöille parempi juoda pieniä määriä usein kuin kerralla paljon. Suositeltava yhteisnestemäärä on kuitenkin 1,5 – 2 litraa päivässä paitsi kuumana vuodenaikana luonnollisesti enemmän.Vältä virvokkeita, kahvia, alkoholia, tupakkaa ja maitotuotteita. Parhaimmat yrttiteen lisäksi ovat puhdas, kehon lämpöinen vesi sekä kasvismehut.
Mahdolliset puhdistusreaktiota
Puhdistuskuuri saattaa joillekin henkilöille aiheuttaa reaktioita, jotka voivat olla hyvinkin yksilöllisiä, mm. päänsärkyä, nivelkipuja, ihottumareaktioita, finnejä.
Jos reaktiot ovat liian suuret kestettäväksi voit keskeyttää kuurin väliaikaisesti ja jatkaa sitä muutaman päivän päästä. Huomioi kuitenkin, että jos suolisto ei ole toiminut, kannattaa ottaa suolihuuhtelu, kuten paastojenkin aikana esimerkiksi hoitamaan päänsärkyjä. Colonic-huuhtelu eli paksusuolen vesipesu on erittäin suositeltava esim. 5 kerran sarjana.
Saunominen, vihtominen, turve- ja savihoidot, kylpeminen ja kuivaharjaus sekä erilaiset hieronnat ovat eduksi puhdistuskuurin aikana, jolloin kuona-aineista päästään nopeammin eroon.
Päivän ruokaideoita
Juo yrttiteetä (esim. Frantsilan Puhdas puro tai Lähde -yrttitee) päivän mittaan, mutta ei aterioiden aikana, yhteensä vähintään litra. Juo lisäksi puhdasta vettä tai sokeroimattomia tuoremehuja (marja-, omena- tai vihannesmehu). Vältä luonnostaan sokeririkkaita hedelmämehuja kuten persikka- tai appelsiinimehuja.
Jos olet kahvin ystävä, muista, että kahvi rasittaa elimistöä, kuten myös musta tee. Käytä näitä hyvin vähäisesti kuurin aikana. Alkoholia on myös syytä välttää.
Kehon voimakkain eritystoiminta tapahtuu aamupäivän aikana. Sanotaan, että jopa 75% kuona-aineista poistuu aamupäivän aikana. Tällöin aamulla on hyvä syödä esim. C-vitamiinia sisältäviä marjoja tai juoda omenamehua tai käyttää vihreitä kasvismehuja.
Parhaan tuloksen saat, kun vältät makkaraa, lihaa ja maitotuotteita ja olet enemmän kasvis-, vihannes- ja marjalinjalla. Puhdistuminen on tehokkainta, jos ravinto on suurimmaksi osaksi raakaravintoa (vrt. Elävä ravinto). Idätetyt siemenet ja versot ovat aina suositeltavia.
Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, pyri välttämään maitotuotteiden, leivän ja puurojen käyttöä puhdistuskuurin aikana.
Aamiainen
Herättyäsi aamulla juo yön yli hapettunut vesilasillinen tai kupillinen yrttiteetä tyhjään vatsaan. Näin huuhtelet munuaisia ja elvytät niiden toimintaa sekä kehon puhdistumista.
Aamiaisella voit herkutella esim. marjapirtelöllä. Liota yön yli auringonkukan, seesamin ja pellavan siemeniä. Murskaa ne aamulla tehosekoittimella ja lisää marjoja ja esim. omenaa. Jos olet tottunut syömään aamulla puuroa, syö edelleenkin, mutta tee se luomukaurasta tai mieluiten emäksisen reaktion antavista tattarista, hirssistä tai quinoasta ja jätä puuromaito pois.
Lounas
Syö lounaalla paljon vihreää; salaatteja, ituja, versoja ja juuresraasteita. Salaattikastikkeena käytä kylmäpuristettuja luomuöljyjä, sitruunanmehua ym. luonnon aineita. Voit käyttää myös auringonkukan tai seesamin siemeniä mielellään liotettuna.
Hyvä lounas koostuu esim. kasvisvoittoisesta padasta. Vältä maitotuotteita ja lihaa.
Päivällinen
Päivälliseksi voit kehitellä itsellesi salaatti- ja vihannesvoittoiset ruoat kuten lounaallekin tai esim. keittoja. Voit rakentaa myös marja- tai hedelmävoittoisen päivällisen. Huomioi kuitenkin, että jos ruuansulatus on heikohko ja podet ilmavaivoja, ei kannata yhdistellä liian montaa erilaista ruokalajia keskenään.
Vaihtele päivän mittaan menuita mielesi mukaan. Hyviä ideoita saat kasviskeittokirjoista.
Emäs -ja happotasapainon mukaan jaetut ravintoaineet
Syö emäksisen reaktion antavia ruoka-aineita enemmän kuin 75% koko ateriasi kokoonpanosta
Jos sinulla on hiivasyndrooma, huolehdi ruokavaliostasi pois varsinkin luonnollisia hiivoja sisältävät ruoka-aineet kuten leivät ja juustot sekä hedelmät, joista tehdään luonnon viinejä.
Kukkaterapiasta mieleen ja kehoon apua
Suomalainen kukkaterapia on yksilöllistä hoitoa. Kukkauutokset hoivaavat mieltä ja tasaavat tunteita ja sitä kautta tukevat kehoa. Niistä muutama esimerkki ohessa:
Aputipat– kriisivaiheisiin (lumpeen, metsätähden ja suopursun seos)
Kissankello – jotta uskaltaa tehdä tarvittavat muutokset elämässään
Kuusi – paineisiin ja stressiin
Koivu – puhdistamaan koko olemusta
Mesiangervo – kun on herkkä ulkoisille vaikutteille
Mustikka – auttamaan että ihminen saa kaiken psyykkisen, fyysisen ja henkisen ravinnon
Siankärsämö – nostamaan kehon bioenergiatasoa ja sitä kautta vastustuskykyä
Villiruusu – auttaa rakkauden vastaanottamisessa ja välittämisessä
Mieltä auttaa myös meditaatio- ja rentoutusharjoitukset, joogaliikkeet, rentouttavat hierontahoidot, shiatsu ja aromaterapia, NLP (Neurolinquistic programming) sekä ERT (Emotional Relief Technique).
Kohota energiatasoasi eteerisillä öljyillä
Sitrustuoksut kuten greippi, mandariini, appelsiini ja neroli ovat raikkaita ja keventävät oloa ja nostavat mielialaa. Voimia antaa mm. rosmariini, eukalyptus, mänty ja mustapippuri. Näitä em. haihtuvia öljyä voit pirskotella matoille, laittaa tuoksulyhtyyn, diffuuseriin tai ilmankostuttimeen. Hengitä syvään ja ajattele, että vahvistun, saan uutta energiaa ja voin hetki hetkeltä paremmin.
”Iloinen keveys astuu sydämeeni ja askeleisiini.
Tunnen kuinka auringonsäde ja hymy valaisevat uutta päivääni”
Lue lisää kevään Luontaishoitaja -koulutuksista Frantsilan luomuyrttitilalla:
6-osainen Shiatsuhoitaja alkaa 2.-3.2.2019. Kouluttajana Petri Laurikka.
5-osainen Aromahoitajakoulutus alkaa 23.-24.3.2019. Pääkouluttajana Mervi Hardén
1v Yrttineuvoja/-hoitajakoulutus alkaa 23.-26.5.2019. Pääkouluttajana Virpi Raipala-Cormier. Mahdollisuus jatkaa myös diplomifytoterapeutti/luontaishoitajaksi vuoden lisäkoulutuksella.
Rakas edesmennyt ukkini halusi kannustaa minua koulunkäynnissä jo ala-asteella. ”Kymppi kympistä”, hän totesi aina jämäkästi ojentaessaan minulle kymmenen markan setelin koulusta tuomaani kympin koepaperia vastaan.
”Kiitos paljon”, sanoin ja taittelin kympin tyytyväisenä taskuuni. Kymmenen markkaa tuntui 90-luvun alun lamassa pienelle pojalle isolta rahalta. Joskus kävin ostamassa kioskin tädiltä pienen pussillisen kymmenen pennin irtokarkkeja, mutta suuren osan saamistani rahoista säästin ”jotain suurempaa varten”.
Koulussa tähtäsin aina kymppiin. Kymppimiinuskin kelpasi, sillä siitäkin sai kymmenen markkaa. Ysipuoli sen sijaan oli minulle pettymys. Sitähän ei kannattanut edes näyttää ukille, koska siitä ei herunut latin latia.
Tämä on yksi niistä monista tarinoista, joita tulee mieleeni kun mietin, mistä taipumukseni täydellisyyden tavoitteluun ovat peräisin. Perfektionismi on enimmäkseen oppimisen, ohjelmoinnin ja ehdollistumisen tulosta.
On selvää, että monet nykyään aikuiselämässä mukana kantamistani voimia syövistä ajattelu- ja toimintamalleista ovat peräisin kouluajoiltani. Koulun viesti minulle oli selvä: jos haluat menestyä valmistaudu huolellisesti, vastaa oikein, äläkä tee virheitä! Minä todella halusin menestyä koulussa.
Kympeistä sain toki hieman rahaa, mutta niiden taakse kätkeytyi jotain paljon suurempaa; toisten hyväksyntä ja arvostus. Opettajilta, vanhemmilta, sukulaisilta ja kavereilta saamani arvostus tuntui hyvältä kun kerroin heille koulumenestyksestäni. Sain kehuja, kannustusta ja koin, että olen jollakin tavalla erityinen.
Menin peruskouluun jo varhain. Koska olin ala-asteella yli vuoden nuorempi kuin osa luokkani oppilaista, en pärjännyt heille luontaisesti voimassa tai urheilusaavutuksissa. Opiskelussa pärjäsin hyvin.
Huomasin, että pakottamalla itseni opiskelemaan myös tylsiä aineita, voisin saada niistäkin hyvän arvosanan. Hyvät arvosanat alkoivat muodostaa hyviä keskiarvoja, ja yläasteella minulla oli koulunkäynnin suhteen mielessäni yksi tavoite ylitse muiden: peruskoulun paras päästötodistus.
Onnistuin lopulta tavoitteessani, vaikka se ei tullutkaan helpolla. ”Launeen yläasteen parhaalle Lahtelaiselle oppillalle tunnustukseksi menestyksellisestä koulunkäynnistä”, komeili saamassani Paasikivi ja Lahti -kirjassa kaupunginhallituksen allekirjoituksin.
Mielessäni ajatus omasta riittävyyteni vaatimuksesta oli kasvanut kuin varkain; olin riittävä vain olemalla paras. Ajattelin, että jos pystyn, niin minun täytyy. Niinpä mennessäni Lahden lyseon lukioon mielessäni oli kirkkaana jälleen kova tavoite: lukion paras päästötodistus.
Hakiessani opettajalta pitkän matematiikan toisen kokeen tuloksia hän hymyili minulle hieman ivallisen oloisesti ja tokaisi: ”sinulta odotin kyllä parempaa tulosta”. Niin odotin kyllä itsekin, sillä paperin kulmassa oli iso punakynällä ympyröity numero 5,5! ”Eihän tämä ole mitenkään mahdollista”, tuijotin koepaperia täydellisen epäuskon vallassa.
Sisälläni velloi syvä häpeän ja arvottomuuden tunne, joka sai minut sisuuntumaan. Olin sitonut oman arvon tunteeni vahvasti koulumenestykseeni ja siksi minun oli mahdotonta hyväksyä näin huonoa numeroa. Huono numero ei ollut vain yksi numero muiden joukossa. Sillä oli selkeä viesti ja se huusi sen vasten kasvojani: ”Sinä olet huono!”.
Ajattelin, että olisin parempi kuin tämä numero, jos vain saisin todistaa sen. Neuvottelin opettajan kanssa ja pääsin helpotuksekseni uusimaan kokeen – kympiksi. Tajusin, että lukiossa menestymiseen vaatimukset olivat selvästi kovempia ja aloin panostaa opiskeluun entistä enemmän.
Perfektionistit sekoittavat päässään usein mahdollisen ja tarpeellisen. Niin minäkin tein. Ajattelin, että jos voin olla kovalla työllä koulun paras, niin minun täytyy. Vain siten riittäisin itselleni.
Lukion ensimmäisellä luokalla en ehtinyt nähdä juurikaan kavereitani, sillä vahvalla ylikompensaatiolla halusin varmistaa, että lukion muut hikut eivät päihittäisi minua keskiarvossa.
Jälkikäteen olen miettinyt, että jos minulle olisi riittänyt lähempänä ysiä kuin kymppiä oleva keskiarvo, olisin tuolloin selvinnyt luultavasti puolella työmäärästä.
Lukion toisen luokan seurustelin nimittäin samaa lukiota käyvän tytön kanssa. Nuoren rakkauden takia aikaa opiskelulle jäi huomattavasti vähemmän, ja silti sain aivan yhtä hyviä numeroita.
Tuolloin ainoa tuntemani lääke kalvavaan epäonnistumisen pelkoon oli suorittaminen yhä kovempaa, yhä täydellisemmin. Koulussa täydellisyyden tavoitteluun tavallaan kannustettiin, koska ideaali kympistä, täydellistä numerosta oli ainakin teoriassa saavutettavissa.
Lukion päättyessä minulla oli jälleen kädessäni todisteet siitä, että riitän: lukion paras päästötodistus ja toinen Paasikivi ja Lahti -kirjani.
Tällä kertaa tuon kirjan hinta oli ollut selvästi kovempi. Kokeisiin lukemista yön pikkutunneilla ja konkreettisesti pään hakkaamista seinään – oppisin kaikki tarvittavat asiat vaikka väkisin.
Opiskellessani ohjelmistotuotantoa Tampereen teknillisessä yliopistossa virheettömyyden vaatimukset vain kasvoivat päässäni entisestään. Heti ohjelmoinnin luentojen aluksi kuulimme, miten miljardeja maksanut Ariane 5 -raketti oli räjähtänyt pienenpienen ohjelmointivirheen seurauksena oltuaan ilmassa vain 37 sekuntia. Kävin myös kursseja, joiden tehtävänä ei ollut luoda uusia ohjelmia – vaan pelkästään etsiä niistä virheitä. Valmistuin tietotekniikan diplomi-insinööriksi erityismaininnalla.
Ajattelin, että koulussa oppimani menestyksen mallit auttaisivat minua elämässä myös jatkossa kaikessa mihin ryhtyisin. Kun valmistumiseni jälkeen lähdin startup-yrittäjäksi vuonna 2009, jouduin selkä seinää vasten täydellisyyden tavoitteluni kanssa. Kun enää ei ollutkaan selvää mitta-asteikkoa mitä vasten mitata onnistumistaan, tuntui aina että olisi voinut tehdä enemmän.
Neljän vuoden yrittäjyyden jälkeen, syyskuussa 2013, olin tehnyt aivan liian monta ympäripyöreää työpäivää. En antanut itselleni lupaa levätä, vaan tuttuun tapaan piiskasin itseni suorittamaan lisää. Syytin jatkuvasti itseäni, että en saanut mielestäni tarpeeksi aikaan. Olin jäljessä mieleni luomista epämääräisistä odotuksista.
Olin oppinut sietämään stressiä ja ärtynyttä olotilaa vuosikausien harjoittelulla. Sitten hermostoni veti hätäjarrusta, enkä saanutkaan enää unta. Kärsin kolme kuukautta pahasta unettomuudesta ja soimasin itseäni vaihteeksi siitä, että en ollut levännyt tarpeeksi ajoissa…
Onneksi ymmärsin, että unettomuus oli kehotus pysähtyä ja selvittää asioita pääni kanssa. Huomasin, että olin kasannut itselleni vuosien aikana valtavan stressikuorman omilla perfektionistisilla ajatusmalleillani. Tuosta hetkestä alkoi pitkä tie uupumiseen johtaneen täydellisyyden tavoittelun karistamiseksi harteiltani.
Viimeiset viisi vuotta olen tehnyt sisäistä työtä vapautuakseni askel askeleelta perfektionistisista ajatusmalleista ja tavoista. Olen aloittanut myös kouluissa puhumisen tästä aiheesta, sillä kouluaikana olisin itse tarvinnut kipeästi jonkun kertomaan, että mahdollinen ja tarpeellinen ovat kaksi täysin eri asiaa. Stressaavat ajatusmallit luovat stressaavan elämän, ja nuorten koulussa kokemat paineet tuntuvat olevan lisääntymässä.
Onneksi voimme muuttaa ajatteluamme, sillä muuttamalla ajattelumme muutamme tunteitamme. Kun muumme päivittäin kokemiamme tunteita, muutamme elämämme. Ajatuksemme voivat muuttua ja niin voimme mekin!
Täydellinen kirja – Vapaudu täydellisyyden tavoittelusta (Otava / Hidasta elämää 2018) on kirjoittamani henkilökohtainen matkaopas perfektionismista vapautumiseen, joka sopii niin nuorille kuin vanhemmillekin.
Tänä syksynä Hidasta elämää halusi tehdä hyvää lahjoittamalla Minun unelmakarttakirjani -kirjapaketin sitä tarvitsevalle lapsiyhteisölle tai koululuokalle. Lahjoituksen saajaa sai ehdottaa Facebookissa ja Instagramissa. Satojen koskettavien ehdotusten joukosta valitsimme lahjoituksen saajaksi Pohjanmaan turvakodin Vaasassa, joka tukee ja auttaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kohtaavia, jotka tarvitsevat tukea väkivallasta selviämiseen sekä väliaikaisen asuinpaikan.
Rakkautta sinne, missä sitä kipeästi kaivataan
Väkivalta satuttaa monella tavalla. Fyysisten vammojen lisäksi se aiheuttaa uhrissa häpeän ja syyllisyyden tunteita. Kun perhe kohtaa väkivaltaa, lapsi ei ymmärrä eikä osaa mielessään käsitellä tapahtunutta. Hän saattaa kokea olevansa arvoton, eikä tunteiden kohtaamiselle välttämättä jää tilaa. Väkivallan seuraukset lapsen mielelle voivat olla kauaskantoisia.
Minun unelmakarttakirjani -kirjan tärkeitä teemoja ovat lapsen itsetunnon vahvistaminen, tunteiden tunnistaminen ja kohtaaminen, luovuus, läsnäolotaidot, sekä kyky uskoa unelmiin. Toivomme, että kirja voi olla tukena turvakodissa asuville, että se voisi auttaa sekä apua tarvitsevaa lasta että aikuista löytämään uskoa itseensä ja tulevaisuuteen elämää ravistelevan kriisin keskellä.
Turvakoti auttaa takaisin tavalliseen, turvalliseen arkeen
Turvakoti on paikka, jossa ihmisellä on vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta mahdollisuus elää mahdollisimman normaalia arkea, kuten käydä töissä, hoitaa asioita ja tavata ystäviä. ”Moni pystyy taas tapaamaan ystäviään ja sukulaisiaan rauhassa, koska on aiemmin joutunut elämään niin kontrolloidussa parisuhteessa”, Vaasan ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Mika Lindén kertoo.
Turvakodissa vietetty aika on usein tärkeä etappi matkalla uuteen elämään, jossa ei tarvitse pelätä. ”Joskus lapset haluavat tulla vielä turvakoti- tai avopalvelujakson jälkeen moikkaamaan työntekijöitämme. Se on ehkä parasta palautetta, jonka voimme saada tästä työstä.”
Näin autat läheistä:
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on aina iso kriisi. Parhaiten voit auttaa vaikeassa tilanteessa olevaa kuuntelemalla ja olemalla läsnä.
Usein perheellä ei ole omia voimavaroja lähteä hakemaan itselleen apua. Siksi on tärkeää, että läheiset ohjaavat sellaisten palvelujen piiriin, jossa heitä voidaan auttaa eteenpäin. Turvakodeissa henkilökunta voi auttaa eri tavoin, sillä heidät on koulutettu kohtaamaan väkivaltaa kokeneita lapsia ja aikuisia.
Näin menet turvakotiin:
Turvakotiin voi soittaa, ja sinne voi tulla yksin tai lasten kanssa. Kaikki turvakodit ovat auki vuorokauden ympäri, ja asiakkaat voivat hakeutua niistä mihin tahansa. Turvakodissa oleminen ei maksa mitään.
Jos pääset lähtemään ihan rauhassa, voit pakata mukaan vaatteita ja muita tarpeellisia tavaroita, kuten vastahankitut, omat pankkitunnukset.
Turvakodissa saat oman huoneen. Siellä tarjotaan ruoka, liinavaatteet ja välttämättömät hygieniatuotteet.
Turvakodissa sinulla on tilaa käsitellä rauhassa omaa tilannettasi ja tulevaisuuteen liittyviä päätöksiä. Yksin sitä ei tarvitse tehdä, sillä ymmärtävää henkilökuntaa on paikalla vuorokauden ympäri. Heidän kanssaan niin aikuisella kuin lapsellakin on mahdollisuus purkaa kokemuksiaan ja tunteitaan turvallisessa ympäristössä. Henkilökunta auttaa myös oikeudellisissa kysymyksissä ja käytännön asioiden järjestämisessä.
Mahdollisuuksien mukaan voit käydä töissä turvakodissa asuessasi, ja lapset voivat käydä päivähoidossa tai koulussa.
Turvakodissa asumisen kesto riippuu aina tilanteesta. Yleensä keskimäärin noin kaksi viikkoa, kerrotaan Pohjanmaan turvakodista
Kun on aika lähteä, sinua ei jätetä yksin tyhjän päälle selviytymään, vaan apua tarjotaan myös turvakotijakson jälkeiseen elämään.
Yhteensä 130 000 ihmistä on THL:n raportin mukaan kokenut väkivaltaa parisuhteessa viimeisen vuoden aikana. Heistä kolmasosa on naisia. Yli 15-vuotiaista naisista lähes joka kolmas on joutunut parisuhdeväkivallan uhriksi elämänsä aikana. Vuonna 2017 Suomen turvakodeissa autettiin yhteensä 2 274 aikuista ja 2 051 lasta.
