Sivu 239 – Hidasta elämää

Et voi täyttää kaikkia odotuksia, joita sinulta vaaditaan – Laita rajat ja ole armollinen itsellesi!

Treenaa itsesi lihaksikkaaksi! Lähde lomalle! Viihdy kotona! Opettele uusi kieli! Opettele lepuuttamaan aivojasi! Ole tehokas! Lepää riittävästi! Syö terveellisemmin! Tee maailman ihanin marenkikakku! Laihduta! Juokse! Joogaa! Jumppaa! Pumppaa! Humppaa! – Mainokset ja media kertovat, mikä on paras juttu just nyt sinulle! Mitä ilman saat kokea itsesi huonommaksi kuin muut.

Töissä odotetaan monenlaista, joka päivä. Moni kokee, että odotuksia on enemmän kuin resursseja.

Koululaiset vaeltavat tunnilta toiselle: jokainen opettaja pitää omaa ainettaan maailman tärkeimpänä – läksyjä saattaa tulla paljon, kuin elämässä ei olisi kyse kuin yhdestä kouluaineesta. Lapsi yrittää selviytyä kaikesta. Joskus hän yrittää selviytyä kaikesta hyvin.

Hitsi, kun lapsena olisin tajunnut, että elämä ei ole yksittäinen kouluaine. Tai että elämässä ei ole kyse muiden määräämien odotusten täyttämisestä. Äh, ja kunpa olisin työelämään lähdettyäni ymmärtänyt, ettei elämä ei ole työtehtävän suorittamista. Eikä elämässä ole kyse muiden määräämien odotusten täyttämisestä.

Jos itse ei laita rajoja, joutuu huomaamaan, kuinka ympäröivä maailma vie hapen yhden ihmisen uniikista ja arvokkaasta elämästä. Maailma haluaa sinut – ellet päätä itse, mitä maailmalta haluat!

Sinun täytyy tehdä päätöksiä:

Mikä on juuri nyt tärkeintä? – Kaikki asiat eivät voi olla! Valitse se, mikä merkitsee tällä hetkellä, tässä elämäntilanteessa eniten. Valitse aina uudelleen, koska elämäntilanteet vaihtelevat.

Mikä on kohtuullista? Voiko jonkun asian tehdä sinnepäin ja toisen pieteetillä? – Kyllä voi! Valitse aina kohtuus.

Mikä on elämäntehtäväsi? Palveleeko asia elämäntehtävääsi? – Jos ei, pistä volyymi pienelle.

Mikä on hyväksi sinulle ja hyvinvoinnillesi pidemmällä aikavälillä? – Tee aina valinta hyvinvointisi parhaaksi, älä koskaan sen kustannuksella.

Kyllä vai ei? – Sano ”kyllä” vain, jos olet valmis sydämestäsi sitoutumaan siihen. Sano ”ei”, jos se tekee tilaa sille, mikä on sinulle vielä tärkeämpää.

Elämä on hieno kokemus ja tämä maailma ihana paikka elää, kun päättää, minkä osan siitä haluaa. Tai ainakin rajaa pois sen, mitä ei halua. Sekin on paljon! Mitä enemmän rajaat, sitä selvemmin uniikki, oma polkusi alkaa vahvistua. Tuolla polulla sinä loistat!

Oletko vahingossa tehnyt itsestäsi onnettoman?

Ihmisillä on tapana olettaa, että onnellisuudelle on välttämättömiä ehtoja. Teoreettisessa onnellisuuden kaavassa ihmisellä täytyy olla useita erilaisia elementtejä, tai olla pääsy niihin, kuten koulutus, työllisyys, aviopuoliso ja rahaa. Itse asiassa tieteellisen tutkimuksen mukaan vain muutama tekijä ihmiselämässä on täysin välttämätön, jotta ihminen voi tulla onnelliseksi.

Vastoin yleistä uskomusta esimerkiksi raha ei välttämättä johda onnellisuuteen. Rahaa tietenkin täytyy olla riittävästi, jotta voit elää mukavasti. Mutta rahalla ei voi ostaa onnea. Lasten saaminen ei välttämättä johda kasvaneeseen onnellisuuteen. Avioliitto, sosiaalinen asema, akateeminen menestys – näillä elämän elementeillä, joita usein pidetään tarpeellisina oman onnellisuuden edistämiselle, on oikeasti varsin vähän tekemistä onnellisuuden kanssa sinänsä.

Tutkijat ovat selvittäneet ”keskittymisharhaksi” kutsuttua ilmiötä. Ihmisillä on tapana ajatella tiettyjen asioiden elämässä olevan edellytyksiä onnellisuudelle, kun todellisuudessa ne eivät ole. Termi ”keskittymisharha” tulee siitä ajatuksesta, että saatat olla keskittynyt tiettyyn elämän osa-alueeseen niin paljon, että saatat uskoa koko onnellisuutesi olevan siitä riippuvainen. Joidenkin keskittymisharha suuntautuu esimerkiksi avioliittoon onnellisuuden perusedellytyksenä. Tällöin he tuntevat olonsa onnettomaksi niin kauan kuin pysyvät sinkkuna. Jotkut saattavat valittaa, että eivät voi olla onnellisia, sillä heillä ei ole tarpeeksi rahaa, ja toiset ihmiset puolestaan ovat vakuuttuneita siitä, että ovat onnettomia, sillä heillä ei ole kunnollista työtä.

Jos sinulla on keskittymisharha, luot itse syyn onnettomalle olollesi. Jos ilottomuus on tyhjiö, josta toivottu asia puuttuu, on kyse henkilön itsensä luomasta vääristyneestä mielikuvasta.

Onnellisuudelle ei ole mitään täydellistä kaavaa – jokaisen yksilölliset olosuhteet voivat toimia onnellisuuden perustana omalla ainutlaatuisella tavallaan.

Voit olla onnellinen, kun olet naimisissa ja sinulla on lapsia, tai kun olet naimisissa ja sinulla ei ole lapsia. Voit olla onnellinen, kun olet sinkku, ilman yliopistotutkintoa, tai kun sinulla on yliopistotutkinto. Voit olla onnellinen, kun olet hoikka, voit olla onnellinen, kun olet ylipainoinen. Voit olla onnellinen, kun elät lämpimässä ilmastossa, kuten vaikka Kaliforniassa, ja voit olla onnellinen myös paikassa, jossa on ankarat olosuhteet talvisin.

Pähkinänkuoressa: ollakseen onnellinen tulee hyväksyä itsensä. Itsensä hyväksyminen on yksi tärkeimmistä ja samalla vaikeimmista tehtävistä, jotka elämässämme kohtaamme. Itsensä hyväksyminen on todellakin yksi yksinkertaisimmista ja palkitsevimmista asioista, jonka voi tehdä itselleen – se on edullinen ja huoltoa kaipaamaton kaava onnellisena elämiseen.

Ahaa-elämys tässä on se, että paradoksaalisesti itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on pitää usein sisällään itsen vapauttamisen. Varsinkin silloin, jos sinulla on kuviteltu käsitys itsestä, jota pidät toivottavana. Sinun täytyy päästää irti kuvitteellisesta itsestä, jotta voit hyväksyä aidon itsesi ja olla onnellinen.

Teksti on ote Ken Mogin kirjasta Löydä oma ikigai – Japanilainen tie elämän voimaan. Japanilainen Mogi on aivotutkija, tietokirjailija ja tunnettu tv- ja radiopersoona, jonka kirja ikigaista on ollut maailmanlaajuinen myyntimenestys. Kuuntele kirja Storytelistä ja hyödynnä Hidasta elämää -lukijan tarjous:

Elämälläsi on suuri merkitys, olet ainutlaatuinen ja sisälläsi asuu valtavasti aarteita – 5 vinkkiä, kuinka saada koti näyttämään Sinulta

Boheemi pukeutumistyyli yhdistetään hippikulttuuriin, taiteilijoihin ja vapaaseen elämään, mutta viime vuosina se on lyönyt läpi myös kodin sisustustyylinä. Siitä käytetään nimeä boho decor.

Boho-tyyli ei ole kaikkia varten. Ystäväni haukkoi henkeään olohuoneessani ja tokaisi “Muutama väri liikaa!” Joskus kiireinen ja sekava elämäntilanne vaatii neutraaleja ja rauhoittavia värejä, minimalismia, kiiltäviä, uusia huonekaluja ja tuttua ja turvallista tapaa sisustaa. Mutta jos haluat hieman haastaa itseäsi, jos pidät väreistä, luovasta ja rajoja rikkovasta tyylistä, vanhan tavaran uudeksi tuunauksesta ja itsesi ilmaisusta hyvin näkyvällä tavalla, tulet rakastumaan boho-tyyliin! Se voi myös paljastaa sinusta hauskojakin uskomuksia, kuten kaikki kotiin liittyvät asiat. (Lue edellinen blogini)

“Huh, millaiseen prosessiin tämä bohoprojekti onkaan minut saanut! Mitä pelkoja kodin uudelleen sisustaminen tuokaan esiin? Mistä perusturvallisuus käytännössä muodostuu? Kaaottisen elämänvaiheen jälkeen halusin kodilta harmoniaa ja seesteisyyttä, joten vedin kaiken valkoiseksi ja beigeksi. Nyt on tulossa viidakkotapettia, värejä, isoja kuvioita ja kasapäin kasveja jotka pitää pitää elossa. Yksi osa minusta on kauhuissaan, toinen aivan fiiliksissä!”

Mitä henkisiä oppeja bohotyyli edustaa?

1. Ei ole valmista polkua itsensä löytämiselle

Turvallisuushakuisessa maailmassa on helppo tuudittautua siihen, että opitut säännöt, kontrolloidut suunnitelmat ja “näin on aina ennenkin tehty”-mentaliteetti toisi turvaa ja pitäisi mukavuusalueen mukavana. Siksi koti on usein kopio lapsuudenkodista ja heijastaa sen arvoja. Lasten myötä kodista tulee lasten ehdoille sopiva. Yleensä siinä vaiheessa kun alat löytää itseäsi, sinulle tulee halu tehdä kodistasi omanlainen. Luet sisustuslehtiä ja etsit vinkkejä. On sisustussuuntauksia, joissa saa tehdä näin, mutta ei missään nimessä näin. Bohotyylissä ei ole mitään sääntöjä, päinvastoin, se haastaa sinua rikkomaan kaikki säännöt ja löytämään itsesi sisustusprosessin aikana! Ei ole suunnitelmia, et voi tietää, katso mitä tulee ja mitä löytyy!

“On ollut järkyttävää huomata, millaista levottomuutta tunnen, kun en etukäteen hahmota tulevaa kokonaisuutta. Hankin sitä mikä vetää minua puoleensa ja tuntuu ja näyttää minulta, ja pitää vain luottaa siihen, että ne järjestyvät kyllä kauniiksi kokonaisuudeksi, minuksi!”

2. Unohda kaikki mitä olet oppinut ja luo rohkeasti uutta

Voit kuvitella olevasi kovinkin ennakkoluuloton, villi ja vapaa, mutta bohotyyli nauraa näille kuvitelmillesi! Itselleni mattojen vinoon ja päällekkäin laitto oli kova paikka. Tuhahtelin järkyttyneenä tälläiselle tavattomuudelle, samalla nauraen itselleni. Tässäkö on estottomuuteni raja? Ylitin itseni, matot ovat nyt päällekkäin ja muutama niistä roikkuu jopa seinällä! Huonekalujen ei ole pakko olla seinän vieressä ja suorassa, ne voivat olla vinossa ja huoneen keskellä. Lipaston laatikko voi olla auki ja sieltä voi pilkottaa vaikka huonekasvi! Vaate voi olla sisustuselementti, kukkaruukkuna voi olla laukku. Liitumaalilla voi maalata mitä vain, hiekkapaperilla saa kuluneen efektin ja nitojalla päällystät helposti tuolit. Kotisi saa heijastaa persoonallisuuttasi ja kun rikot kotisi normaalin rajoja, uskaltaudut rikkomaan rajojasi myös kodin ulkopuolella.

“Vaikka asun yksin, vuoteeni molemmilla puolilla on ollut yöpöytä, koska niitähän kuuluu olla kaksi. En ole saanut vaatekaappini ovea kunnolla auki, koska toinen yöpöytä on sen edessä. Nauran tälle vieläkin, aina kun avaan vaatekaapin. Yöpöytänäni on nyt tuoli. Tuoli!”

3. Minkään ei PIDÄ sopia yhteen minkään kanssa, kaikki SAAVAT olla sopuisasti yhdessä

Luonnollisessa luovuuden tilassa ei ole tarvetta erotella, vertailla, järkeillä ja päätellä mikä on oikein ja mikä väärin, miten saa ja miten ei saa olla. Kun hyväksyt itsessäsi kaiken, on helppo hyväksyä ympärilläsikin kaikkea. Pidät kaikesta, et enää “vihaa” mitään, olet sopusointuinen ja harmoninen kaiken runsauden ja väriloiston keskelläkin. Kaikki värit sopivat yhteen, aivan kuten suurta iloa ja ihastusta tuottavassa sateenkaaressakin. Luonnollisilla asioilla on tapana itse puhdistaa itsensä, joten boho-tyylikin suosii luonnollisia materiaaleja ja runsasta määrää kasveja, jotka puhdistavat ilmaa, jotta voit hengittää vapaasti omassa kodissasi. Seinät ja pinnat ovat täynnä luonnon runsautta ja rouheutta sekä riemukkaita ja yllättäviä ratkaisuja. Kaikelle on tilaa, myös mustavalkoisuudelle.

“Katson kaikkia värejä tavarakasassa ja olen kauhuissani, mutta samaan aikaan näen jo, että tästä tulee kaikkien aikojen kaunein kotini. Tunnen kaiken tämän mullistavan sisimpääni ja vapauttavan luovuuteni.”

4. Runsaus ja vauraus on kaikkien syntymäoikeus

Peloista johtuvat uskomukset saavat sinut luomaan niukkuutta elämääsi. Sitä alkaa uskoa, ettei ole kaiken kauneuden, kaiken arvostuksen ja kaiken runsauden arvoinen. Boho-tyylissä “less is more” kääntyy “more is more”-muotoon. Sinulla ja elämälläsi on suuri merkitys, olet ainutlaatuinen ja sisälläsi asuu valtavasti aarteita ja rikkauksia. Siksi kotisi tavaroiden on oltava myös merkityksellisiä ja persoonallisia, juuri sinulle sopivia ja sinusta kertovia. Matkamuistot, tärkeät voimaa antavat kuvat, kirjat ja esineet saavat olla silmiesi edessä muistuttamassa sinua arvokkaasta elämästäsi. Jokaisella esineellä ja huonekalulla on oltava tarina, muuten se ei saa jäädä. Kodissa henkii historian havina ja tulevaisuuden kutina – on vanhaa, sielukasta, arvokasta, mutta myös uutta, jännittävää ja toiveikasta. Muutkin tuntevat kotisi energian ja pian se on sinunkin energiasi.

“Olen aina ajatellut, että kaunis koti on muiden etuoikeus, ei minun saatavilla. Olen tottunut elämään muuttolaatikoiden välissä, etsien paikkaani, joten ei ihmekään, etteivät minulle tärkeät asiatkaan ole löytäneet paikkaansa. Nyt kun olen oppinut arvostamaan itseäni, arvostan kaikkea ja kaunis kotini on pian valmis. Minulla oli jo lähes kaikki mitä siihen tarvittiin.”

5. Kaikki olotilat ovat sallittuja

Sinussa on erilaisia energioita ja tunteita ja niin on kodissasikin. Toiset huoneet vaativat matalalentoa, rentoutumista ja rauhoittumista, toisissa on ilon ja valon tunnelma. On tärkeä tunnistaa missä huoneissa on hyvä tehdä mitä ja jos mahdollista, luoda kotiisi jokaiselle perheenjäsenelle jos ei omaa huonetta, niin ainakin oma nurkkaus, turvapesä. Meillä on iloinen ruokailu/olotila, täynnä väriä ja valoa. Sieltä meidät löytää, kun haluamme olla yhdessä ja seurustella. Kun haluan olla rauhassa ja laittaa jalat ylös, olohuoneen tummemmat värit ja maadoittavan pehmeä energia (niillä päällekkäin olevilla matoilla) rauhoittavat minut heti.

“Olen ollut kodeissa, joissa tuntuu, että on pinnisteltävä koko ajan, jotta sopisi täydelliseen sisustukseen. Haluan olla omassa kodissani vapaa tuntemaan mitä vain.”

Bohotyyli rikkoo rajoja ja vapauttaa pelkoja, jolloin tulee tilaa vapaudelle, luovuudelle ja jatkuvalle muutoksenhalulle. Kodissasi asuu turvallisuuden tuoma lämpö, ja huomaat pian, ettet halua lähteä enää kodistasi mihinkään, siellä on niiiiin ihanaa!

Jos haluat inspiroitua lisää bohoilusta, seuraa Instagramissa: bohemiandecor, kelli_e_collins, sadies_lovely_life, eva.loyola ja theloungeista.

Kuvat kodistani: Sari Mattson

Siteeraukset asiakkaalta, jonka kotia bohotan, ja joka inspiroi tämän kirjoituksen tekemiseen rohkealla heittäytymisellään.

Yksinpuurtajan hätähuuto: kehu mua! Kauniit sanat voivat saada ihmeitä aikaan

Olen aiemmin kirjoittanut paljon siitä, miten yksinolosta voi nauttia täysillä. Elämässä ei pidä jämähtää sellaisten ihmisten tai tilanteiden odottamiseen, jolloin joku muu tekee elämästämme merkityksellistä. Nyt kuitenkin kirjoitan vahvan naisen ja yksinolemisen kääntöpuolesta – sillä kaikessa on aina hyvät ja huonot puolensa. Joskus liiallinen itseriittoisuus ei nimittäin olekaan voimaannuttavaa, vaan saa kadottamaan oman ihanuutensa. Terapeutti Tommy Hellsten on joskus nimittänyt sitä osuvasti sairastumiseksi vahvuuteen.

Minä olin alkukesästä aivan hukassa itseni kanssa: kuka minä oikein olinkaan? Peilin perusteella muistutin enemmän luolanaista kuin mitään jumalatarta. Ulkopuolisista olin varmaan näyttänyt tosi vahvalta, sillä olin tehnyt hirveän urakan. Olin koko kevään puurtanut keikkatöideni parissa, joita oli tupsahdellut harvinaisen paljon, ja samaan aikaan tehnyt muuttoa. Enkä tarkoita sellaista muuttoa, jossa siirrellään tavaroita paikasta toiseen, vaan tavaroiden totaalista läpikäymistä ja niiden KonMarittamista: heittämistä roskikseen, viemistä kierrätykseen ja myymistä. Muutan tänä syksynä koirani kanssa Espanjaan. Niin mahtava kuin tavoitteeni onkin ollut, olin keväällä välillä käsittämättömän väsynyt. Kaikki ratkaisut tein itse ja lähes kaiken työn tein yksin.

Siinä vaiheessa, kun kämppäni oli viimein myyty, olin tyhjä nainen (jopa tyhjempi kuin asuntoni). Tuntui, että olin unohtanut kaikki positiiviset puolet itsessäni. Negatiivisia puolia olin kyllä saanut vahvistettua kilahdellessani rättiväsyneenä perheenjäsenilleni. Minulla oli valtava kehujen vaje. Kerjäsinkin niitä parilta ystävältäni, joilta sain onneksi kuulla sen kovasti kaipaamani, rasittavuuteen asti hoetun ”hyvin sä vedät” (no, onhan minulla koira, jonka mielestä olen aina äärimmäisen mielenkiintoinen ja jumaloitava, mutta joskus sen kehun vaan haluaa kuulla ääneen).

Sinkkuuden ja yksin pakertamisen huono puoli on se, että välillä kukaan ei näe eikä tue. Ja me vahvatkin naiset tarvitsemme joskus muiden tukea, vaikka sitä ei ole aina helppo myöntää (nytkin minua nolottaa kirjoittaa tätä tekstiä niin, etten haluaisi julkaista tätä ollenkaan!).

Kehu nainen ja hän puhkeaa kukkaan

Syy miksi olin kadottanut itseni työn ja muuton vilskeeseen, oli vuorovaikutuksen puute. Meidän yhteiskunnassa kylläkin ihannoidaan yksin pärjäämistä, ja toitotetaan, että onnellisuus ja vahvuus löytyvät itsestä. Totta toinen puoli. Mutta ei ole väärin, että niinä hetkinä, kun on niin väsynyt, että tuijottaa telkkaria lasittunein ilmein mitään siitä tajuamatta, joku muistuttaisi, miten ihana silti on. Että voi kun oletkin niin räväkkä ja hauska! Yleensä.

Yksin ei kukaan ole lopulta niin paljon, kuin yhdessä toisten kanssa. Kun aina puhutaan siitä, miten olemme toisillemme peilejä, yleisimmin silloin tarkoitetaan sitä, että minä heijastan ikävät ajatukseni ja piirteeni toiseen ihmiseen ja hän heijastaa ne takaisin. Mutta me olemme peilejä myös hyvässä mielessä. Etenkin ystävät peilaavat meille takaisin meidän omaa hauskuutta, herkkyyttä, viisautta ja mitä ikinä olemmekaan parhaimmillamme. Ystävien hyväksynnän yleensä tuntee. Mutta kuinka usein tulee sanottua toiselle, miten mahtava tyyppi hän on?

Meillä on Suomessa aika huono kehumiskulttuuri. Helpommin keskitytään siihen, mikä on huonosti – tai sitten säästellään kehuja, ettei toinen nyt vaan ylpisty. Miten paljon hyvää saataisiinkaan aikaan positiivisten asioiden ääneen sanomisella! Itse olen opetellut kehumaan ihmisiä aina, kun se on mahdollista – ja se on hyvin usein mahdollista. Tiedän, miten paljon se merkitsee, sillä itse puhkesin kukkaan eräällä NLP-kurssilla muutama vuosi sitten. Se, että minut viimeinkin nähtiin oikein ja sain siitä positiivista palautetta, muutti minut täysin. Se avasi silmäni – itseeni.

Hyvällä palautteella voi todella saada ihmeitä aikaan! Sitä tulisi suorastaan viljellä, sillä on todettu, että jokaista negatiivista palautetta vastaan tulisi saada viisi positiivista palautetta, jotta oltaisiin edes tasoissa. Kritiikki ei saa ketään puhkeamaan kukkaan, sillä kitketään rikkaruohot. Kannustaminen ja kehuminen taas saa ihmisen kukoistamaan.

Itsestäänselvyyksistä parempaan flaksiin

Vahvan naisen kohtalona voi olla myös ”itsestäänselvyys”. Muistan eräässä koulussa opiskellessani, miten suureksi ihmetyksekseni muut saivat aina paljon kehuja, mutta minä en juuri koskaan, vaikka mielestäni pärjäsin harjoituksissa vähintäänkin yhtä hyvin kuin muut. Koulutuksen loputtua luokan viimeisissä bileissä taisin ääneen pohtia asiaa eräälle luokkatoverilleni. Hän totesi: ”Sehän oli niin selvää, että sä olit hyvä, turha sitä sulle oli sanoa!”

Koskaan ei ole turhaa antaa hyvää palautetta. Se mikä voi olla ulkopuoliselle itsestäänselvää, ei ole sitä välttämättä toiselle. Parisuhteetkin lakkaavat kukoistamasta, kun toisesta tulee itsestäänselvyys. Vitsissä sanotaan, että jos on kerran jo sanonut rakastavansa, niin turha sitä on jatkuvasti hokea. Kerrotaan sitten, jos asia muuttuu. Suosittelen kuitenkin puhumaan rakkaudesta joskus toistekin.

Sinkku ei välttämättä kuule rakkaudentunnustusta edes sitä yhtä kertaa. Silti sinkku laittaa itsensä aina uudestaan ja uudestaan alttiiksi arvioinnille, arvostelulle ja torjunnalle. Treffejä tulee ja menee, eikä ole itsestäänselvää kuulla kohteliaisuuksia tai kehuja. Monen miehen flaksi muuten paranisi, jos hän sanoisi naiselle jotain kivaa sen sijaan, että yrittää hurmata naisen kehumalla itseään pari tuntia putkeen. Sillä tiedättekö, miksi pelimies onnistuu hurmaamaan niin monia naisia? Koska hän osaa sanoa naiselle juuri ne imartelevat asiat, joita kukaan muu ei sano ja joita jokainen joskus janoaa (naiset huom! myös miehet kaipaavat kohteliaisuuksia ja kiitoksia).

Kannustan yhä jokaista rohkeuteen ja omien unelmiensa seuraamiseen vaikka yksin. Yksinolon ja -tekemisen rinnalla kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei sokeudu omaan vahvuuteensa. Vahvuuteen sairastunut saattaa unohtaa herkkyytensä ja lakata näkemästä kauneuden itsessään ja muissa. Muista siis vuorovaikutus hyvien peilien kanssa. Ja muista kehua. Joku voi todella tarvita sanojasi.

Viha – Mitä rehellisemmin tunne koetaan sekä sanoitetaan, sitä varmemmin kokemus muuttuu

Kuvaan sinulle kokemustani vihasta ja siitä, miten sitä lähestyn ja mihin tämä lähestyminen johtaa.

Koen vihan turtuutena, kovuutena ja konemaisena kokemuksena itsestäni. Tunteet ja empatia puuttuvat. Se on kokemus siitä, että millään ei ole mitään väliä ja kaikki on mahdollista sillä minussa ei ole mitään inhimillistä sitä estämässä. Olen vapaa ihmisyydestä. Olen kaukana tunteettoman suoja takana.

Kun tunnen ja aistin kokemuksen, se muuttuu ällöttäväksi tuntemukseksi kehossa. Turhautumiseksi. On kuin kehoni olisi täynnä piikkilankaa ja tuo piikkilanka on uitettu jossain tervan kaltaisessa. Tunnistan vahvan vastustamisen tätä kokemusta kohtaan. Terva tuntuu olevan kuin tuo vastustus.

Minussa tuntuu olevan valmius tuhoamiseen. Tämän kokemuksen tuhoamiseen. Ohitseni lentää perhonen ja toivon, ettei se tule liian lähelle, sillä minussa on valmius lopettaa se.

Tunnen hullun kaltaisen halun kokea lisää tätä valheellisen tuntuista ja epäinhimillistä voimaa. Halun tulla hulluksi ja toimia tästä lakkauttamisen halusta sekä vihasta käsin. Se saa tuntemaan olon voimakkaaksi, kuin mikään ei voisi koskettaa. Kuin olis kaiken yläpuolella. Kuin olisit jumalan hulluus. Tämän halun tunteminen vie syvemmälle kokemukseen.

Kokemus mustasta piikkilangasta ja tervasta alkavat muuttua kokemuksesksi siitä, että musta mönjä täyttää minut.

Mitä suoremmin ja rehellisemmin kokemus koetaan sekä sanoitetaan, sitä enemmän laskeudun siihen. Se ei poistu, mutta se muuttuu. Tunnen edelleen voiman, mutta samalla myös rauhan. Kaikki tasaantuu. Olemukseni raukeaa ja laajenee. Minä olen rauha ja voima, mutta erona aiempaan minulla on myös sydän. Avoin, tunteva sydän, joka myös opastaa toimintaani ja vaikuttaa kokemukseeni kaikesta.

Kokemus on samettinen. Kuin rauhaisa syvyys. Kuin luoja lepäisi ja minä lepäisin luojassa. Olen kuin syvässä ja ikuisessa nesteessä, johon voin upota syvemmin. Vapautus, koska ei ole enää mitään mikä estäisi vain olemasta. En ole kukaan enkä mitään. Vain rauhaisaa voimaa. Olen vain.

Viha itsessään ei ole voimaa. Se pohjautuu voiman puutteelle ja imitoi voimaa. Mutta se on myös ovi voiman luokse, sillä kun se koetaan tietoisesti, se paljastuu voimaksi. Rauhaksi, joka ei perustu oman kokemuksen tai minkään muun lakkauttamiseen vaan niiden totaaliseen syleilyyn.

Kuva: Julian Böck , Unsplash

7 oivallusta, jotka antavat elämälle merkityksen – Jos onnistut nauttimaan tekemisestä enemmän kuin palkkiosta, olet tehnyt itsestäsi läsnäolon mestarin

Läsnäolo, luovuus, sitkeys, kauneuden ja pienten yksityiskohtien arvostaminen sisältyvät japanilaiseen ajatukseen hyvästä elämästä. Hyvän ja merkityksellisen elämän ytimessä on oma ikigai: se arvo, jonka mukaan elät, se syy, mikä saa sinut nousemaan aamulla sängystä, se syy, joka saa sinut uppoutumaan johonkin sinua kiinnostavaan asiaan niin, että unohdat ympäröivän maailman.

Kun löydät oman ikigain, jota voidaan kutsua myös elämän tarkoitukseksi, voit nauttia itsesi näköisestä, omien arvojesi mukaisesta elämästä, harmoniassa itsesi, toisten ihmisten ja ympäristön kanssa.

Tokiolainen aivotutkija ja tietokirjailija Ken Mogi johdattaa lukijan ikigain kiehtovaan maailmaan kirjassaan Löydä oma ikigai – Japanilainen tie elämän voimaan. Kirja on ollut maailmanlaajuinen myyntimenestys. Poimimme kirjasta 7 vinkkiä hyvään elämään.

1. Sinun ei tarvitse saavuttaa elämässäsi mitään merkittävää menestystä tai hyötyä, jotta voisit elää hyvää elämää

“Elämme maailmassa, jossa menestys määrittelee ihmisarvoa ja käsitystämme omasta arvostamme. Monet ihmiset ovat liian kovan henkisen paineen alla. Saatat kokea, että asioilla on merkitystä vain silloin, jos niistä seuraa konkreettista hyötyä: esimerkiksi ylennys tai tuottoisa sijoitus.”

Voit rentoutua! Sinulla voi olla oma ikigai, arvo, jonka mukaan elät, ilman että sinun tarvitsee todistaa omaa arvoasi konkreettisin saavutuksin.“

2. Mitä tahansa teet, muista säilyttää uteliaisuutesi ja aloittaa pienesti

“Kun olet nuori, et voi aloittaa asioita isosti. Mitä tahansa teetkin, sillä ei ole maailmalle suurta merkitystä. Sinun täytyy aloittaa pienesti. Nuorilla on runsaasti avomielisyyttä ja uteliaisuutta. Ne ovat omistautumisen parhaita alullepanijoita. Lapset ovat aina tiedonhaluisia, joten voi nähdä, mikä on yhteys uteliaisuuden ja ikigain välillä.”

3. Kun teet jotain, tee se kunnolla – riippumatta siitä, miten pienestä asiasta on kyse

“Japanissa on edelleen paljon perinteisiä käsityöläisten valmistamia tuotteita. Käsityöläisiä, jotka eivät yleensä ole suulaita tai mahtipontisia, pidetään korkeassa arvossa ja heillä on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Heidän elämäänsä pidetään usein ikigain ruumiillistumana – elämänä, joka on omistettu luomaan yksi ainoa asia kunnolla, olipa se miten pieni tahansa.”

4. Älä odota teoistasi palkintoja tai kiitosta – yritä löytää onnellisuus tekemisen ilosta

“Joskus elämässä panemme tärkeysjärjestyksen ja merkityksen vääriin paikkoihin. Liian usein teemme jotain palkinnon takia. Jos palkintoja ei ole näköpiirissä, olemme pettyneitä, ja menetämme kiinnostuksen ja intohimon työtä kohtaan. Tämä on yksinkertaisesti väärä lähestymistapa. Yleisesti ottaen toiminnan ja palkinnon välillä on viive. Vaikka saat hyvän työn valmiiksi, palkintoja ei välttämättä ole luvassa: vastaanotto ja arvostus tapahtuvat sattumanvaraisesti, riippuen asioista, jotka ovat oman kontrollin ulottumattomissa. Jos pystyt muuttaman vaivannäön itsensä tärkeimmäksi onnellisuuden lähteeksi, olet onnistunut elämäsi tärkeimmässä haasteessa.

Joten tee musiikkia, silloinkin kun kukaan ei ole kuulemassa. Piirrä kuva, kun kukaan ei ole katsomassa. Kirjoita novelli, jota kukaan ei lue. Sisäinen ilo ja tyydytys tulevat olemaan enemmän kuin tarpeeksi siihen, että jatkat elämässä eteenpäin. Jos olet onnistunut tässä, olet tehnyt itsestäsi tässä ja nyt olemisen mestarin.”

5. Voit elää hyvää elämää riippumatta siitä, mitä elämässäsi tapahtuu

“Ihminen on kuin metsä, yksilöllinen, mutta silti yhteydessä toisiin ja riippuvainen toisista kasvaakseen. Se, että joku on elänyt pitkän aikaa, on melkoinen saavutus tämän usein ennalta-arvaamattoman maailman ylä- ja alamäissä. Loppujen lopuksi elämän pitkässä prosessissa joskus kompastuu ja kaatuu. Silti myös silloin, kun olet tappioputkessa, sinulla voi olla oma ikigai. Ikigai pähkinänkuoressa on kirjaimellisesti kehdosta hautaan, riippumatta siitä, mitä elämässäsi tapahtuu.

Kuvittele, että olet rauhallisessa metsässä. Hengitä syvään, ja sen jälkeen mieti, mitä tarvittaisiin tuon metsän ylläpitämiseen.”

6. Voit löytää elämällesi merkityksen riippumatta siitä, millaisia omat suorituksesi ovat

“Kuten elämässä usein käy, sinun täytyy hyväksyä se, mitä sinulle on annettu, ja sen jälkeen tehdä parhaasi pärjätäksesi asian kanssa. Biologisesta näkökulmasta tarkasteltuna ikigain löytämistä tietyssä, tai oikeastaan missä tahansa ympäristössä, voitaisiin pitää eräänlaisena sopeutumisena, erityisesti henkisen sopivuuden kannalta. Missä tahansa ympäristössä on periaatteessa mahdollista löytää oma ikigai, syy elää, riippumatta siitä, millaisia omat suoritukset ovat.

Ikigai ei ole vain voittajille. Voittajilla ja häviäjillä voi aivan samalla tavalla olla ikigai tässä valtavassa koordinoidussa tanssissa, jota elämä on. Ikigain sisäisestä näkökulmasta katsottuna raja voittajan ja häviäjän välillä sulaa vähitellen. Loppujen lopuksi voittajien ja häviäjien välillä ei ole eroa. Kaikessa on kyse ihmisenä olemisesta.

Monien japanilaisten mielessä ikigain laulu on laulu altavastaajille, tai ainakin ihan tavallisille ihmisille kaikilta elämänalueilta. Sinun ei tarvitse olla huippusuoriutuja, jotta sinulla voi olla ikigai. Itse asiassa ikigain voi löytää kilpailuasetelmassa jokaiselta hierarkian tasolta. Ikigai on universaali hyödyke, joka tarjotaan jokaiselle, jolla on silmää sille.”

7. Luovu kuvitelmista, millainen sinun tulisi olla, ja hyväksy itsesi sellaisena, kuin olet

“Ollakseen onnellinen tulee hyväksyä itsensä. Itsensä hyväksyminen on yksi tärkeimmistä ja samalla vaikeimmista tehtävistä, jotka elämässämme kohtaamme. Itsensä hyväksyminen on todellakin yksi yksinkertaisimmista ja palkitsevimmista asioista, jonka voi tehdä itselleen – se on edullinen ja huoltoa kaipaamaton kaava onnellisena elämiseen.

Lue lisää kirjasta:

Anna huomiota rakkaallesi – ja muita arjessa toteutettavia meditaatioharjoituksia

Mitä on meditaatio? Tästä on monia näkemyksiä. Yksi klassinen jako on jakaa kaikki meditaatiot kahteen ryhmään: meditaatioon kohteen kanssa ja meditaatioon ilman kohdetta.

Meditaatio kohteen kanssa

Meditaatioharjoituksia kohteen kanssa on keksitty lukematon määrä. Kohde voi olla esimerkiksi mantra, lause, hengitys tai vaikka hengitysten laskeminen. Se voi liikemeditaatiossa olla liike, staattisen jooga-asanan aistimukset tai myös aivan arkinen asia, vaikka tiskauksessa lautasen ja tiskiharjan kohtaaminen yllä tiskialtaan. Vuorovaikutustilanteissa voi hyvin harjoittaa meditaatiota kohteen kanssa kuuntelemalla ja katsomalla toista ihmistä – olemalla läsnä.

Huomion annetaan siis levätä kohteessa. Jos huomio lähtee vaeltamaan esimerkiksi mieleen (ajatuksiin), niin huomio lempeästi palautetaan taas uudestaan kohteeseen. Voisi sanoa, että meditaatiossa kohteen kanssa tartutaan lempeästi vain yhteen asiaan. Tässä on blogitekstini sopivan herkästä tarttumisesta, jota haetaan myös meditaatiossa kohteen kanssa.

Meditaatio ilman kohdetta

Meditaatiossa ilman kohdetta ei sitten tartuta yhteenkään kohteeseen. Tarkoitus on antaa tietoisuuden sisällöksi tulla vapaasti mitä tahansa. Ollaan vain tietoisuuden hyväksyvä avaruus. Milloin vain syntyykään halu / refleksi tarttua miellyttävään tai epämiellyttävään tietoisuuden sisältöön, niin annetaan vain tuon tarttumisen hellittää yhä uudestaan ja uudestaan.

Päästä kaikki vapaaksi ja kaikki päästävät sinut vapaaksi.

Kuten meditaatiohetkessä kohteen kanssa saatetaan kymmeniä kertoja palata huomion kanssa valittuun kohteeseen, niin taas meditaatiossa ilman kohdetta saatetaan päästää irti sisällöistä ja erilaisista huomion kohteista kymmeniä kertoja. Monet kokevat meditaation kohteen kanssa olevan aluksi helpompaa.

Tässä on linkki YouTube-videooni muutaman vuoden takaa, jossa puhun meditaatiosta kohteen kanssa ja ilman.

Jos ollaan oikein tarkkoja, niin minusta ei tulisi oikeastaan puhua edellisissä tapauksissa meditaatiosta, vaan meditaatioharjoituksista. Itse koen, että meditaatio ja meditaatioharjoitus ovat kaksi eri asiaa. Vaikka toki meditaatioharjoitus ilman kohdetta on hyvin lähellä itse meditaatiota. Meditaatioharjoitus on oikein hyödyllinen ja suositeltava harjoitus kuten vaikka kävely, uiminen tai muu kuntoilu. Meditaatioharjoituksilla on myös tutkittuja hyvinvointivaikutuksia.

“Meditation happens beyond mind. No technique can go beyond mind.”

-OSHO

Juuri nyt. Juuri nyt jokin on hereillä ja tästä hereillä olemisesta jokin katsoo näitä sanoja. Meditaatio on jotakin, joka on kaiken ytimessä. Meditaatio on se, joka sinä olet pohjimmiltasi – hereillä oleva tietoisuus. Jos olisit taivas, niin mikään pilvien muodostelma ei voisi lopulta koskaan kuvata sitä mitä sinä olet tai palauttaa sinua taivaaksi. (Toki on “paikka”, jossa myös tietoisuus ja kohde -jaottelu katoaa.)

Koen, että tietoisuuteen voi havahtua, vaipua, pudota, luiskahtaa ja säpsähtää aivan kuin vahingossa. Kuten opettaja nimeltä Adyashanti on sanonut “falling awake” eli tietoisuuteen havahtuminen on kuin nukahtamisen prosessi illalla. Se on spontaani ja hallitsematon prosessi eikä sitä voi pakottaa ja kuitenkin illalla voit luoda nukahtamiselle sopivia olosuhteita. Moni tietää myös kuinka luoda illalla olosuhteita, jolloin ei ainakaan nukahda.

Meditaatioon vaipumiseen, tietoisuuteen palaamiseen, voit luoda ja kultivoida sopivia olosuhteita esimerkiksi meditaatioharjoituksilla, luontoaltistuksella, kehotietoisuusharjoituksilla, itsetutkiskelulla ja meditaatiosta kiinnostuneella seuralla.

PS. Luomani uudet, inspiroivat ja oivalluksiin palauttavat Metsä & meditaatio -kortit löydät nyt täältä.

Tavataan meditaatiossa!

Unsplash kuvat: Simon Rae / Robin Benad

Mitä on henkinen vauraus – ja miten sitä voi lisätä?

Sisäinen rikkaus. Sisäinen kauneus. Aineeton, ajaton hyvä. Joillakin taskut ovat täydet, vaikkei niissä olisi ropoakaan. Henkinen vauraus kumpuaa sydämestä, elämänkokemuksesta ja kaiken kauniin huomaamisesta. Se on rikkautta, jonka kurssi ei laske.

Oletko miettinyt minkälaista aarretta etsit ja miten määrittelet menestyksen? Jos raha ei olisi este, mitä tekisit elämälläsi? Tyytyisitkö yksinkertaiseen elämään vai syntyisikö sinussa yhä uusia materiaalisia toiveita?

Kokemis-, havainto- ja luomisyhteiskunnassa kuluttaminen ei ole keskiössä. Niissä sijoitetaan henkiseen vaurauteen. Henkistä vaurautta on kaikki hyvä ja arvokkaaksi koettu sisäinen rikkaus. Esimerkiksi:

luovuus
rakkaus
merkitys, tarkoitus, mielekkyys
yhteys
rehellisyys
ilo, innostus
intohimo
kauneuden arvostaminen
totuuden tavoittaminen
viisaus, ymmärrys, älykkyys
myötätunto
luontevuus
kiitollisuus
rauha
selkeys

Jos sinulla on näitä, sinun ei tarvitse hyvitellä oloasi materiaalisilla palkkioilla, mittareilla tai huonoin ehdoin hankitulla hyväksynnällä. Joskus saattaa kyllä tuntua, että rikkautesi on väärän maan valuuttaa, sillä onnentunteilla ei suoranaisesti osteta ruokaa. Henkinen vauraus voi materialisoitua myös maalliseksi, ajalliseksi hyväksi.

Henkinen = älyllinen, sielullinen, psyykkinen, aineeton, abstrakti; hengen-, sielunelämään kuuluva tai sitä koskeva.

Vauraus = varakkuus, rikkaus, hyvinvointi.

Henkinen vauraus lisääntyy jakamalla

Henkisen vaurauden ominaispiirre on, että se lisääntyy jakamalla. Se ei rajoitu kolikkomääriin, vaan sitä voi luoda loputtomasti. Se kasvattaa toisten ja tulevien elämänedellytyksiä. Se on rikkautta, joka ei riistä, kuten materiaalisiin päämääriin keskittyvä rikkaus joskus tekee.

Miten henkiseen vaurauteen voi sijoittaa?

Tässä tiivistetty resepti sinulle, joka haluat sijoittaa henkiseen vaurauteen:

Koe, havaitse, luo ja rakasta. Auta, kiitä, pysähdy ja keskity. Ota ja anna aikaa. Huomaa hyvä!

Olisiko nyt sopiva aika sijoittaa henkiseen vaurauteen?

Artikkelikuva: Susanna Erätuli / Yyteri

Miksi salaa arvostamme niitä, joilla ei ole aikaa? – Ja samalla kaipaamme kipeästi aikaa

”Haluatko arvoa vai aikaa?”, kysyi kioskin myyjä, kun ostin bussilippua.

Tuohon lauseeseen kiteytyy paljon yhteiskunnastamme. Tuntuu, että aika ja arvo todellakin ovat vaihtoehtoisia ja niitä on vaikea saada samaan pakettiin.

Ajasta on tullut luksustuote.

Omaa aikaa, laatuaikaa, vapaa-aikaa, yhteistä aikaa tai edes aikaa ajatella ei tahdo löytyä. Ja kun löytyy, se näkyy Instassa ja Facessa. Mutta niitä, joilla ei ole aikaa, arvostetaan – he ovat yhteiskunnan tuottavia ja siten arvokkaita jäseniä.

Samaan aikaan ne, joilla on aikaa, eivät kuulu yhteiskunnan kermaan. Vanhukset, lapset ja nuoret, työttömät, sairaat, syrjäytetyt ja vammaiset nähdään usein kuluerinä ja heidän arvokkuutta ja ihmisarvoaan poljetaan. Poikkeuksena ne, jotka ovat vapaaehtoisesti hypänneet suorittamisen oravanpyörästä, joista kirjoitetaan naistenlehdissä ja joita ihaillaan.

”Ottaisin, kiitos, molempia – sekä arvoa että aikaa”, teki mieleni vastata. Ottaisin arvoa – sekä omissa että muiden silmissä siitä huolimatta mitä ulkonaisesti olen, teen tai saan aikaan. Sekä aikaa – pysähtyä sekä kuulostella, kohdata ja ihmetellä itseäni, ympäristöäni, ilmiöitä sekä muita ihmisiä.

“Herkkyys ei ole heikkoutta – Herkkäkin ihminen voi olla henkisesti suunnattoman vahva ja peräänantamaton”

Tässä viisi voimakuvaa Hidasta elämää -kirjailijoilta.

Koko muu maailma kaipaa jotain, mitä sinulla olisi antaa – Ole rohkea ja paljasta lahjasi!

Kaipaatko muutosta työelämääsi, oletko kenties jonkin uuden edessä? Mitä ajatuksia käsite unelmatyö herättää? Uskotko, että sellainen on sinullekin? Vai onko se joillekin, ja muut tekevät sitten niitä perushommia, jotka pitää myös tehdä? Minulta kysyttiin juuri podcastissa, no entäs esimerkiksi siivoustyö? Podcastissa keskustelemme tästä, voiko mikä tahansa työ olla unelmatyö.

Kyse ei olekaan työstä, vaan sinusta. Sinulla on selkeä syy, miksi olet täällä.

Sinut on luotu tekemään jotain, sinulle on annettu tietyt kyvyt, lahjat ja motivaatiot, jotta voit toteuttaa itseäsi luonnollisesti ja innostuneesti. Sinussa on niin paljon jotain, mitä muut vain ihailevat. Näen työssäni, miten paljon upeaa potentiaalia jää käyttämättä. Vain siksi, että ihminen ei itse usko itseensä. Ei uskalla olla sellainen, kun oikeasti ja aidosti on. Kenties elämässä on ollut läheisiä ihmisiä, jotka ovat yrittäneet muovata tiettyyn suuntaan.

Koko muu maailma kuitenkin kaipaa jotain, mitä sinulla olisi antaa. Odottavat malttamattomina, milloin Sinä itse uskallat hyödyntää omat lahjasi! Ole rohkea ja pysähdy hetkeksi.

Mikä sinua vetää puoleensa, mutta tukahdutat sitä, koska se on jotain liikaa, liian vähän, jonkun mielestä huono idea tai ei-järkevää? Olisiko aika katsoa peiliin ja kuunnella sitä ääntä, joka sinulle kuiskii?

Sinun unelmatyösi on se, jossa viihdyt, hymyilet, koet olevasi tärkeä, koet antavasi jollekin jotain ja jossa saat käyttää luontaisia vahvuuksiasi. Se yksinkertaisesti tuntuu oikealta. Se voi olla mikä tahansa tekeminen, josta joku muu saa lisäarvoa ja mikä parasta, joku haluaa maksaa sinulle siitä.

Jos jokin tuntuu hyvältä, se todennäköisesti on sinulle hyväksi. Jos jokin tuntuu pahalta, se todennäköisesti on sinulle väärä suunta.

Elämä antaa tästä sinulle merkkejä joka päivä. Kun teet itsellesi oikeita asioita, tie edessäsi järjestyy. Oikeat ihmiset sattuvat eteesi, keskustelut johtavat maagisesti oikeaan suuntaan, ihmeellisen vaivattomasti. Tällöin on aina läsnä suurempi hyvä. Sinulla on jotain, mistä joku muu hyötyy. Jotain, mikä auttaa muita. Jotain, minkä ansiosta muiden elämästä tulee jotain suurempaa. Voit tehdä aivan mitä vain, niin tämä toteutuu. Ainoa ehto on se, että sen täytyy tuntua Sinusta oikealta. Aidolta.

Tuleva työsi ei ehkä löydy MOL.fi:stä, mutta se löytyy varmasti sisältäsi.

Jos kaipaat konkreettisia työkaluja uuden työn löytämiseen piilotyömarkkinoilta, katso tämä video.

Ole rehellinen itsellesi

Vaikka olisit ollut johtaja, esimies ja vastannut miljoonien budjeteista, voit olla tällä hetkellä onnellisempi osa-aikaisessa työssä tehden käsilläsi jotain. Eräs asiakkaani alkoi kuuntelemaan itseään ja siirtyi 15 vuoden vaativan IT-uran jälkeen vähitellen korutaiteilijaksi ja yrittäjäksi – on kuulemma onnellisempi nyt kuin koskaan ”huippuvuosinaan”.

Vastaavasti toinen asiakkaani, joka on ollut 15 vuotta assistenttina melko stabiilissa ympäristössä, nauttii nyt vaativasta ja dynaamisesta työstään henkilöstöpäällikkönä rekrytointialalla. Joka hetki on mahdollisuus luoda jotain uutta. Me emme ole menneisyytemme vankeja, ellemme itse valitse niin.

Uralla eteneminen voi tapahtua mihin suuntaan vain. Sinun on tarkoitus edetä omassa elämässäsi. Olen todistanut kymmenien esimiesten siirtymistä takaisin asiantuntijatehtäviin, koska johtaminen ei ollutkaan se oma juttu. Jokainen meistä tietää esimiehiä, joiden ei pitäisi missään nimessä olla esimiestehtävissä.

Itsensä tuntemus on elämänmittainen, kiehtova matka kohti aitoa ja kestävää hyvää oloa itselle ja ihmisille ympärillään.

Reittejä unelmatyöhön on monia

Jollekin riittää, että on edes joku työ, toinen haluaa kiinnostavat tehtävät ja kolmas puhuu elämäntehtävästä. Kaikkien ei tarvitse nousta intoa puhkuen sängystä joka päivä ja ideoida mielettömissä flow-virroissa taukoamatta.

Jollain intohimoisesta harrastuksesta tulee vähitellen työ, toinen on tiennyt haluavansa lentäjäksi/lääkäriksi/kaupanmyyjäksi 2-vuotiaasta. Kolmas löytää oman juttunsa viiskymppisenä irtisanomisten jälkeen. Ja kyllä, lähipiirissäni on sähköyhtiöllä uransa tehnyt energinen 70-vuotias, joka löysi unelmatyönsä lastenhoitajana ja leikittäjänä vasta eläköidyttyään!

Sinullekin on olemassa tehtävä ja useampikin, joita rakastat.

Jokaisella meistä on ainutlaatuiset lahjamme tälle maailmalle. Kun tunnistat vahvuutesi ja intohimosi, löydät lahjasi. Miten tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaamistaan? Nappaa käytännön työkalut aiemmasta blogistani.

Keskity omiin vahvuuksiisi, älä negatiiviseen uutisointiin

Fokus, fokus, fokus! Sinun tehtäväsi on luoda sinulle onnellinen työelämä. Mitä enemmän keskityt lannistaviin tekijöihin, sitä enemmän lannistut unelmatyön löytämisessä. Älä seuraa uutisointia! Käytä se aika omien vahvuus- ja intohimokarttojen tekoon, oman unelmaelämäsi suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sivuuta siis uutiset, joissa toitotetaan siitä, miten huono työmarkkinatilanne milloinkin on. Ne ihmiset, jotka näkevät asioiden myönteiset näkökulmat, ovat halutuimpia myös työnantajien mielestä. Asenne ja motivaatio ratkaisee, aiempi työkokemus ja osaaminen on tutkimuksen mukaan vasta viidenneksi tärkein valintakriteeri.

Kun keskityt vetovoimatekijöihin, kuten mikä sinua innostaa, mikä on osaamistasi, vahvuuksiasi ja arvomaailmasi mukaista työtä, sitä enemmän näet mahdollisuuksia toteuttaa itseäsi.

Kaikki työelämässäsi on valmistellut sinua tähän hetkeen

Ole huoleti, mikään ei ole mennyt väärin etkä ole tehnyt virheitä urasi suhteen.

Olet joka hetki juuri siellä, missä sinun kuuluukin olla, jotta oppisit asiat, jotka sinun kuuluu nyt oppia, jotta voisit olla koko ajan lähempänä aitoa itseäsi ja omaa totuuttasi.

Uskallatko nähdä oman valosi? Olisko jo vihdoin tullut sinun vuorosi loistaa?

Liittolaisesi unelmatyösi löytämisessä,

Riikka

Kuuntele maaliskuussa 2019 pitämäni FB-live: Urakriisistä unelmatyöhön – kohti omannäköistä työelämää tästä.

Tutustu Riikan valmennuksiin ja Montevistaan lisää tästä.

Lakkaa toivomasta, että olisit toisenlainen – Sinä olet arvokas juuri sinuna

Sanotaan että syvimpiä pelkojamme on torjutuksi- ja hylätyksi tulo. Allekirjoitan. Vaikka aina kehotetaan olemaan välittämättä muiden mielipiteistä, pystyykö joku siihen ihan ihan oikeasti täydellisesti? Tuskin.

Me olemme sosiaalisia olentoja, joita toisten mielipiteet kiinnostavat. Yksi iso ja elämän mittainen harjoitus on kulkea omaa tietään siitä huolimatta, että muiden mielipiteet saattavat koskea. Olla se kuka on, vaikka ei olisikaan niin sanotusti “everyone’s cup of tea”.

On useimmiten helpompaa sietää torjutuksi tulon kokemukset vierailta ihmisiltä. Oma lukunsa on läheiset ja perhe. Ihmiset, joista vain välitämme, jo ihan biologiamme puolesta. Me vain rakastamme.

Torjunnat ja hylätyksitulon kokemukset eivät suinkaan ole pelkästään selkeitä jättämisiä tai lähtemisiä. Toistuvat kokemukset siitä, että ei tule kuulluksi, että omia tarpeita ei huomioida tai omia rajoja rikotaan, luovat hiljaisia hylätyksitulon kokemuksia. Kaikki meidät on joskus torjuttu, isommin tai pienemmin. Se on sattunut. Ja sellaisessa elämän kohdassa, että ei ole ollut keinoja kohdata sen tuottamaa kipua.

Tällöin alamme suojautua. Saattaa olla että lähdemme leikkimään “En tartte ketään” -leikkiä, koska silloin ei varmaan sattuisi. Saattaa olla, että yritämme tulla niin miellyttäviksi ja täydellisiksi, ettei kukaan voisi torjua meitä. Tai ehkä kovetamme sydämemme niin, ettei meitä ikinä sattuisi. Ehkä emme uskalla sitoutua tai päästää ketään tunnetasolla lähelle.

Suojakuori koskee

Olen yrittänyt esittää niin vahvaa, etten tarvitsisi ketään. Melkein uskoin itsekin. Yritin tulla niin täydelliseksi ettei kukaan ikinä satuttaisi. Arvatenkin, epäonnistuin. Koitin pitää tunteet poissa turruttamalla. Sa sattuikin vain enemmän.

Lopputulemana oli elämä, jossa ympärillä oli ihmisiä, mutta olin silti yksinäinen. Joskus uskallamme alkaa avautumaan läheisyydelle vasta, kun sen puute koskee liikaa.

Niin minäkin aloin harjoittelemaan. Paljastamaan sitä, mitä aiemmin häpesin, ja kertomaan tunteistani, joita aiemmin panttasin ja tukahdutin. Myönsin, että kyllä, pelottaa. Kyllä, tunnen epävarmuutta ja vertaan itseäni muihin.

Aloin sanomaan minua kuluttaville asioille ei. Harjoittelin pyytämään apua. Harjoittelin olemaan yhteydessä ystäviin juuri silloin, kun olisi tehnyt mieli olla kertomatta kenellekkään, mitä koen tai miten olen reagoinut. Harjoittelu on kysynyt sitä, että ottaa askeleen vastustuksen läpi. Paljastaa panssaroinnin sijaan.

Se ei ole ollut helppoa, mutta se on ehdottomasti ollut sen arvoista. Välillä se tapahtuu kaksi askelta eteen ja yksi taakse periaatteella. Ja välillä paljon hitaammin kuin haluaisin. Välillä unohdan hetkeksi tämän kaiken, kunnes jostain saan taas muistutuksen.

Tällä tiellä olen todellakin myös tullut torjutuksi. Monesti. ~~Eikä tuntunut missään~~. Ja se on sattunut. Se on saanut itkemään silmät punaisiksi. Ja kuitenkin se on aina selkeyttänyt elämässä sitä, mikä on minulle tärkeää ja totta.

Mitä tarkoittaa se, ettei ei anna torjutuksi tulemisen pelon hallita?

Minulle se on tarkoittanut sitä että kerron toiveistani ja tarpeistani rehellisesti. (Niin, minun ajatuksiani ei vieläkään lueta!) Se on tarkoittanut sitä, että olen se mitä olen, yrittämättä muokata itseäni. Se on sitä, että pysähdyn itse kuuntelemaan, mikä on minulle totta yrittämättä miellyttää muita hinnalla millä hyvänsä.

Se on vaikeiden tunteiden paljastamista piilottamisen sijaan. Se on sitä, että olen uskaltanut olla ihminen. En ole aina hyvällä tuulella, en ole aina jaksava, enkä ainakaan ole aina viisas ja kärsivällinen.

Joskus käy niin, että ihmissuhteet eivät kestä sitä, että oletkin rohkeammin se, kuka olet. Kun toimii toisin kuin aiemmin, joku joka oli tottunut sinuun toisenlaisena, torjuu. Mutta et enää halua leikkiä sitä leikkiä, että kelpaat, kunhan olet tietynlainen. Olet jo nähnyt, että se ei toimi.
Joskus käy niin, että päätät itse lopettaa suhteen, jossa toistuvat hiljaiset hylätyksitulon kokemukset, uudestaan ja uudestaan.

Kaikki tämä kirvelee. Tuntuu surua, pelkoa, vihaa, epäilee omaa arvoaan. Jossain hiljaisuudessa voi palata syvän tosiasian äärelle: Toisen ei tarvitse hyväksyä minua. Hänen ei tarvitse tukea minua. Mikään laki ei sano niin. Olin uskotellut itselleni tarvitsevani hänen rakkauttaan. Ja sen vanki olin. Toivon, että hän hyväksyy. Toivon, että hän tukee.

Torjutuksi tuleminen voi olla lahja. Se voi auttaa tietämään paremmin, missä itse seisoo. Tietää paremmin olla torjumatta itseään. Sillä minä olin se, joka minua torjui. Syytin häntä leikistä, jonka minä aloitin.

Tämä antaa mahdollisuuden ymmärtää, että en oikeasti tarvitse toista hyväksymään minua, mutta tarvitsen itseni. Ja kun minä hyväksyn minut, muutkin voivat sen tehdä tai yhtä hyvin olla tekemättä. Elämään löytyy ne ihmiset jotka haluavat olla elämässäsi koska sinä olet sinä. He kohtelevat sinua vilpittömästi, ilman pelejä.

Sinulle (ja minulle), joka pelkäät tulevasi torjutuksi:

Mitä uskaltaisit antaa itsestäsi tulla näkyville jos et pelkäisi torjutuksi tuloa?

Jos et pelkäisi torjutuksi tuloa, mitä sydämesi haluaa tehdä?

Jos tietäisit, että olet riittävä sellainena kuin olet, mitä lakkaisit tekemästä?

Sinä olet arvokas sinuna.

Torjunta ei määrittele sinun arvoasi ihmisenä, se ei tee sinusta riittämätöntä.

Unohda kaikki “jos vain olisin toisenlainen” -ajatukset.

Sinä olet sinä.

“As I look back on my life, I realize that every time I was being rejected from something good, I was actually being re-directed to something better.”

-Dr. Steve Maraboli