Huono olosi ei tarkoita, että sinä olisit huono

Joskus on huono olla. Ja siinä se.
⁠
Uskomus omaan huonouteen, riittämättömyyteen, vähäpätöisyyteen ja yleiseen epäonnistuneisuuteen on häpeää ja arvottomuutta. Ne eivät ole kenenkään ominaisuus, temperamentti tai kohtalo. Niiden alta voi löytää todellisen itsensä, sen ehdottoman rakastettavan, ainutlaatuisen tyypin – säröineen päivineen – joka todellisuudessa on.

Minulle on asiakastyöni ja oman elon reissuni myötä syntynyt teoria, että häpeä ja arvottomuus ovat mekanismi, rakenteellisia kulttuurissamme. Arvottomuus ja huonouden olo eivät ole kenessäkään sisäsyntyisesti, vaan syntyvät varhaisten vaiheiden kohtaamattomuudesta ja tunteiden kanssa yksin jäämisestä. Se on valtavan yleistä, suorastaan kollektiivista ja tahatonta. Maassamme elää yhä sotien jälkeinen tunnetrauma ja selviytymisen eetos. Tunteet on sudittu sivuun ja niiden mukana omat rajat ja tarpeet. Tunnetraumojen raunioista nousevat ylikiltteys, jäätävä suorittaminen, uupumukseen asti pyyhältäminen, itsemme pienentäminen, tunteiden väistely, kohtaamattomuus ja itsemme sivuun sutiminen.

Peilaamme toisillemme (täysin tiedostamattamme ja yhä tahattomasti) arvottomuutta ja häpeää: aina pitäisi olla parempi, ehtiä enemmän ja suorittaa itsestään jokin hieno, eheytynyt versio 8.0. Emme usko olevamme ihania ja rakastettavia juuri näin. Olemme oppineet suorittamisen, rajattomuuden, kontrollin ja epätasapainoiset ihmissuhdesynamiikat sen sijaan, että olisimme oppineet luottamaan itseemme ja tekemään itseämme kunnioittavia ja hoivaavia valintoja. Eli olemaan itsellemme lempeitä ja skarppeja vanhempia. Mielellämme ulkoistamme nuo bisnekset kumppaneillemme ja läheisillemme. Hamme turvaa elämän rakenteista, joista tuleekin ahtaita bokseja. Jäämme yhä yksin, ovimatoiksi tai vääntämään ja kääntämään tullaksemme kuulluiksi ja nähdyiksi.

Olemme oppineet sysäämään tunteemme sivuun himojumppaamalla, muita varten olemalla, raatamalla, yrittämällä saada toisia rakastamaan itseämme ja turruttamalla itsemme johonkin aamuherätyksen ja iltahyhmän väliseen putkeen. Onko ihme, jos on vähän huono olla?

Ja sitten luulemme, että vika on meissä: olemme epäonnistuneita ja surkeita, ja noilla muilla menee selvästi (ainakin somesta päätellen) helvatun paljon paremmin. Olemme vähän huonompia opiskelijoita, nuoria ammattilaisia, vanhempia, seurustelukumppaneita, ystäviä, työntekijöitä, työnantajia, lapsia, isovanhempia – ja keitä meitä nyt taas olikaan. Ei ihan mennyt hommeli keskikäyrän mukaan tai kuten saaristossa. Tarkemmin tutkailtuna huonommuuden tunteet ovat olleet meissä aina, mutta putkeltamme unohdamme ne toisinaan.

Arvosi on sisäsyntyistä ja ehdottoman koskematonta, riippumatta siitä mitä olet oppinut uskomaan

Huonouden ja epäonnistuneisuuden kokemuksiin ja tunteisiin kiteytyy ihan selkeitä, usein syvään juurtuneita ja huomaamattomia ajattelu- tunne- ja toimintamalleja joilla mekaniikka pysyy paikallaan. Kun opimme huomaamaan, opimme toimimaan toisin ja sen myötä opimme ajattelemaan toisin. Ja alamme löytää lempeyttä itsemme kanssa. Paradoksaalisesti vain lempeyden kautta voimme kannattella häpeän ja syyllisyyden tunteita – ja tarkastella omaa toimintaamme, kasvaa ja oppia. Ilman yhteyttä omaan häpeään ja syyllisyyteen projisoimme ne toisten päälle – ja niillä spekseillä on vaikeaa luoda syvällisiä, kypsyviä, läheisiä ja aitoja ihmissuhteita. Toksinen syyllisyys on itsensä piiskaamista, virtaava syyllisyys itsensä kannattelua valoa vasten.

Häpeän ja arvottomuuden mekaniikasta voi vapautua. Huonouden tunteet eivät ole kenenkään oikea, pohjimmainen minuus vaan vääristynyt kuvaelma, kollektiivisen mekaniikan varhain omaksutut rattaat. Pohjimmiltaan itsensä rakastaminen tarkoittaa, että löydämme sen rakkauden ja uniikin olennon, joka olemme sisäsyntyisesti, rikkomattomasti ja ihan kaiken alla. Rakkautta meihin ei tarvitse tulla senttiäkään lisää – kukkamme kääntyy valoa kohti, kun sellaista on rakkauden ja turvan kautta tarjolla. Siihen saa ottaa vastaan ammattiapua – ja ei, se ei ole mikään häpeä, vaan rakkauden teko itseä kohtaan.

Voimauttavat kurssini ja terapeuttisen valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.

Turvaton olo voi ajaa suorittamaan ja ylittämään omia rajoja – Rauhoittuminen alkaa kehosta

Turvan kokeminen on minulle yksi tärkeimpiä arvoja elämässäni.

Aina ei kuitenkaan ole ollut niin.

Meillä on jokaisella omat historiamme, omat taakkamme. Omat tarinamme, joiden kautta olemme kasvaneet tähän maailmaan ja jollaisen linssin läpi sitä tarkastelemme.

Minun kokemuksessani turvaton olo oli osa tarinani pohjaa — niin pitkältä ajalta, että se oli minulle arkipäivää.

Minulle oli aivan tavallista on se, että kehoni on jatkuvassa panssarissa, lihakset jännittyneenä.
Etten pysty rauhoittumaan.
Että etsin jatkuvasti jotain seuraavaa asiaa, odotan jotain.
Että suoritan.
Ja ajan omien rajojeni yli.

Hermoston toiminnan kautta voidaan puhua pitkittyneestä stressitilasta, jossa sympaattinen hermostoni tottui olemaan virittyneenä — olin ikään kuin valmiudessa pakenemaan jostain hyökkäävää tiikeriä.

Ihmisellä ei tarvitse olla rajuja taustatarinoita, vaan ihan jo tavallisen arkielämän kuormittavuus pitkäkestoisesti voi saada aikaan kokemuksen, ettei mikään ole hallittavissa eikä sen keskellä voi hellittää.

Minulla meni vuosia, että opin ymmärtämään omaa kokemustani. Erottamaan, mitä virittyneisyyden ja erilaisten kehollisten oireiden taustalla oli.

Ja mitä syvemmälle olen sukeltanut somaattiseen, eli keholliseen ja kehon sisäistä kokemusta vahvistavaan maailmaan, sitä juurevammin olen käsittänyt sen, että sisäisen turvan kokemus on nimenomaan kehollinen. Ja jotta voin rauhoittua ja rentoutua, minun on ensin koettava olevani riittävän turvassa siihen.

Minun on täytynyt tutkia ja opetella, miltä turva minulle tuntuu, ja missä se tuntuu. Millaiset asiat tai yksinkertaiset arjen tilanteet saavat sen aikaiseksi. Millaiset ihmissuhteet vahvistavat sitä. Ja lopulta sen myötä, että olen sallinut itselleni hyvän, turvallisen kohtaamisen ja rauhoittumisen, olen voinut tarkastella omia valintojani ja sitä, miten elämässäni etenen virittyneisyyden sijaan turvasta käsin.

Se on ollut pitkä ja antoisa matka.

Sinulle, joka koet turvattomuutta ja ehkä tunnistat itsesi kokemuksestani — et ole yksin. Et ole viallinen. Olet ihminen.

Ja lohdullista on se, että vaikka meillä olisi taustallamme mitä tahansa tarinoita ja polkuja, ja vaikka linssi jonka läpi maailman näemme olisi millainen tahansa, voimme muuttaa tarinan kulkua toiseen suuntaan.

Vaikka olisimme aina ajautuneet tilanteisiin, jotka uuvuttavat, ihmissuhteisiin, jotka musertavat, tai paikkoihin, joissa emme koe olevamme kotona, sen ei tarvitse aina olla niin.

Voimme harjoitella kokemaan sitä, mitä emme ole koskaan ennen kokeneet.
Vahvistamaan luottamusta itseen, vaikka sitä ei olisi ennen ollut.
Kokemaan varmuutta tilanteissa, joissa ennen olisi ahdistanut.
Luottamaan omaan ääneen ja rajoihin.
Ottamaan tilaa levollisuudelle ja pysähtymiselle.
Tunnistamaan, missä on hyvä olla, mistä taas kannattaa kävellä pois.

Ja oppimaan, miltä tuntuu olla turvassa omassa kehossa ja elämässä kokonaisuudessaan.

Kurkkaa Kotona kehossa -kirja:

Satuttavien sanojen haavat eivät parane unohtamalla vaan rakkaudella – Kanssakulkijan pieni teko on joskus kaikki, mitä tarvitaan

Maaria Tommila Hidasta elämää blogitunniste

Tuntuu, että tänä vuonna omia rajojani on testattu eri yhteyksissä toistuvasti ja nämä ovatkin olleet oivallisia hetkiä omien rajojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Kuitenkin se on samalla tarkoittanut sitä, että valitettavasti olen myös joutunut kuuntelemaan haavoittavia sanoja, ennen kuin olen ehtinyt vetää rajoja suojakseni.

Vaikka tekojen ajatellaan usein olevan sanoja väkevämpiä, myös sanat ovat tekoja. Valitsemillamme sanoilla on valtavan paljon merkitystä. Joka kerta ne muovaavat käsitystämme itsestämme, toisistamme ja maailmasta. Sanat ovat aktiivista luomista. Niiden kautta voimme vahvistaa tiettyä kuvaa maailmasta, rohkaista, rakastaa ja kannustaa, mutta myös lannistaa, rikkoa ja tuhota.

Haavoittavat sanat eivät pysy asiassa

Haavoittavat sanat ovat sellaisia, jotka eivät pysy asiassa. Tai sitten ne tarttuvat ihan joka asiaan, kunnes sinussa ei ole enää yhtäkään asiaa jäljellä, johon ei voisi tarttua. Kaikesta on vaivihkaa tullut arvostelun aihetta.

Haavoittavat sanat tähtäävät ihmisyyteesi, persoonaan ja vapautesi rajoittamiseen. Ne eivät etsi sopua tai ymmärrystä, eivätkä ne sisällä myötätuntoa, pyynnöistä huolimatta. Ne ovat vahingollisia otteita sanojen keinoin ja niistä syntyy mustelmia, jotka eivät näy ulospäin.

Voisi ajatella, että haavoittavilla sanoilla ei olisi merkitystä, sillä ne eivät pysty muuttamaan syvintä minuuttani, horjuttamaan polkuani tai kääntämään kohtaloani. Mutta ne eivät ole samantekeviä vaan niillä on vaikutusta. Siksi voi olla tärkeää tarkistaa, keiden kanssa aikaansa viettää. Haluavatko ihmiset ympärilläsi sinulle hyvää? Ovatko he edes neutraaleja vai vetävätkö he sinua aktiivisesti ja jopa tarkoituksellisesti alaspäin?

En voi valita toisen sanoja, mutta tämän asian voin

Lopulta haavoittavat sanat ovat haavoja koko ihmiskuntaa kohtaan, sillä kun ne haavoittavat yhtä meistä, ne samalla lisäävät kärsimystä koko maailmaan ja haavoittavat sitä kautta meistä jokaista. Kun joku haavoittaa minun ihmisyyttäni, hän haavoittaa myös omaansa, koska olemme kaikki jollain tapaa yhtä.

En voi valita niitä sanoja, jotka joku toinen valitsee sanoa. Silloin voin valita vain hylkäänkö itseni siihen paikkaan vai vedänkö rajan, että tämä ei ole ookoo. Minua ei saa kohdella näin. Olen tärkeä. Mutta kaiken tämän tiedon, ymmärryksen ja rajojen valossakin haavoittavat sanat aina haavoittavat. Ne jättävät jälkiä ja tuntuvat ikäviltä, vaikka niiden luota kävelisikin pois.

Pienikin teko rakkaudesta käsin voi muuttaa paljon

Hiljattain minua kohtasi yllätys, kun sain odottamatta aivan ihanan palautteen täysin yllättävältä taholta. Hän kutsui minua muun muassa ”heleäksi”, mikä on ehkä yksi suurimmista kohteliaisuuksista ja lempeyden osoituksista, jonka olen koskaan saanut.

Siihen asti olin jotenkin ajatellut, että aiemmilla arpeutuneilla sanoilla ei ollut niin väliä, mutta yhtäkkiä tajusin, kuinka vahingollisia ne olivat olleet. Tämän pystyin näkemään ja kokemaan vasta jonkun toisen pitelemättömän myötätunnon äärellä.

Tuossa yksittäisessä hetkessä, kun sain kuulla sanoja heleydestä, tuntui kuin valoa olisi tulvinut sisään ja sata haavaa olisi parantunut. Pato kaiken hyvän edestä murtui ja hyvä virtasi lävitseni. En itkenyt haavoittavia sanoja, vaan itkin rakkautta, joka vain voittaa lopulta kaiken.

Meillä on joka päivä niin paljon merkitystä toisillemme. Ethän unohda sitä.

Sydämellä, Maaria

Pakallinen rakkautta – Yli 120 kysymystä lempeämpiin keskusteluihin

Olen luonut rakkauden etsijän keskustelukortit kaikille, jotka yhä uskaltavat etsiä rakkautta ja uskoa siihen ❤️ Jokainen hetki on mahdollisuus löytää rakastavampi suhtautuminen itseen tai toiseen.

Kortteja voit käyttää esimerkiksi yhdessä jonkun ihanan uuden (tai vanhan! 💖) tuttavuuden kanssa tai myös yksin, jos haluat löytää rakkautta enemmän itseäsi kohtaan. Kokeile, avautuuko keskustelu ja löydättekö syvemmän yhteyden.

Katso taskukokoinen korttipakka täältä.

Psst. Voit seurata minua täältä ja kertoa, mitä ajatuksia kirjoitus herätti.

Artikkelikuva: Pexels.com

Käytätkö näitä vähätteleviä fraaseja? – Ne voivat estää sinua ottamasta vastaan sitä hyvää, jota elämä tarjoaisi

”En minä mitään tarvitse.”

”Ei minun takiani kannata!”

“Kyllä minä pärjään itse!”

Tunnistatko moiset fraasit? Käytätkö niitä itsekin? Usein taustalla on uskomus, että en ole hyvien asioiden arvoinen. 

Arvottomuuden tunne saa aikaan sen, että ihminen ei uskalla ottaa vastaan vaan kieltäytyy elämän tarjoamasta runsaudesta: ”En minä mitään tarvitse.” 

Jos ihminen lisäksi valitsee uhrin roolin, hän kieltäytymisen jälkeen valittaa, miksei elämässä ole mitään hyvää. Näin runsauden virta on helppo tukkia.

Usein meillä on uskomuksia, millaisin ehdoin voimme ansaita ja ottaa vastaan.

Uskomukset voivat määritellä esimerkiksi
– kuinka paljon pitää tehdä töitä, jotta voi ansaita tietyn summan
– kuinka paljon pitää tehdä töitä, jotta on ansainnut lomansa tai vapaapäivänsä
– kuinka paljon pitää antaa muille, jotta voi antaa itselleen
– kuinka paljon pitää kärsiä, jotta saa nauttia.

Usein ehdot ovat tiukkoja: ihmisellä on käsitys, minkä pitää riittää ja kuinka ankaraa elämän kuuluu olla. Moni pitää helppoa ja kevyttä elämää jotenkin vääränlaisena.

Joillakin taas omat tarpeet menevät aina etusijalle: ”Minä olen kyllä ansainnut kaiken hyvän, mutta muut eivät.”

Tarkastele, millaisia ehtoja olet asettanut niin antamiselle kuin vastaanottamisellekin. 

Voisiko hyvän ansaitseminen olla helpompaa kuin olet kuvitellut? 

Millainen on mielessäsi energian virta, joka sinun pitää antaa, jotta voi ottaa vastaan sen, mitä tarvitset? 

Uskaltaisitko antaa luottaen, että saat takaisin sen mitä tarvitsetkin?

Lue lisää Katri Syvärisen kirjasta Sinun tarinasi voima – vapaudu vanhasta ja uskalla loistaa.

Tunnetko ihmisen, jonka kanssa tuntuu mahdottomalta välttää konflikti? – Nämä 4 piirrettä tekevät ihmissuhteesta uuvuttavan

Voi ihmissuhteet. Ne eivät ole aina ollenkaan helppoja ja voivat nostaa meissä esiin monenlaisia tunteita. Ja kaikki se on tietysti normaalia. Ja sitten on sellaisia ****** vaativia ihmissuhteita, jotka nostavat kerta toisensa jälkeen esiin vaikeita tunteita. 

Ihmissuhteita, joissa tasavertainen ja kunnioittava keskustelu on mahdotonta.Ihmissuhteita joissa et vaan tule kuulluksi. Ihmissuhteita, joissa rajoja ylitetään ja ehkä vielä syyllistetään sinua siitä.

Nuorempana uskoin, että ihmisten väliset haasteet olisi aina keskusteltavissa ja uskoin että ”konfliktiin vaaditaan aina kaksi”. Enää en pidä tätä 100% totena. Uskon kyllä että tasavertaisissa ja kunnioittavissa suhteissa on mahdollista käydä läpi vaikeitakin asioita, ja se kysyy kummaltakin itsereflektio kykyjä.

Ja sitten on olemassa ns. korkean konfliktin ihmisiä  (englanniksi high conflict people) joiden kanssa asioiminen on vaan kertakaikkisen vaativaa. 

Mitä piirteitä vaativilla ja ns. korkean konfliktin ihmisillä on?

  1. Kyvyttömyys itsereflektioon – tämä näkyy muiden jatkuvana syyttämisenä
  2. Mustavalkoinen ajattelu (asiat ovat ehdottomia, joko tai, täysin hyviä tai pahoja, yms.)
  3. Voimakkaat tunne reaktiot ohjaavat käytöstä (joskus näkyvästi, joskus ei näkyvästi)
  4. Extreme käyttäytyminen (Esim. korkean riskin käytäytymistä, jota 90% ihmisistä ei tekisi)

On hyvä tietää, että korkean konfliktin ihmisen kanssa perus vuorovaikutus, jossa olisi tilaa tulla kuulluksi ja kuulla, etsiä yhdessä ratkaisuja ja huomioida erilaisia näkökulmia, on oikeastaan aika lailla mahdotonta. 

Tällaiset ihmissuhteet ovat äärimmäisen kuluttavia ja ahdistavia. Ja vaikka lähes kaikki aikuisista ihmissuhteista perustuu vapaaehtoisuuteen, aina meillä ei ole sitä luksusta, että voisimme vain poistua ihmissuhteesta kokonaan. 

Mutta, se mitä toivon että muistat: korkean konflikti ihmisen käytös kertoo hänestä, ei sinusta! Jos olet tunnollinen, sovinnollinen ja empaattinen, olet luultavasti yrittänyt monin eritavoin löytää keinoja löytää ymmärrystä ja tasavertaisuutta.

Valitettavasti, on todennäköistä, että korkean konfliktin ihmiselle et tule koskaan kuulluksi. Se ei silti tarkoita, että sinun pitäisi ”alistua”. Älä alistu, älä hyökkää. Sen sijaan selkeytä, rajaa ja vahvista tervettä itsearvostusta.

TOIMITUKSEN VINKKI:

Korkean konfliktin ihmisten kanssa saatat huomata joutuvasi usein syytösten sylkykupiksi tai hyvinkin dramaattisen ja epäreilun käytöksen kohteeksi. Omien vaikeiden tunteiden käsittely, itsemyötätunto sekä tarpeettomasta tunnekuormasta vapautuminen voi olla helpompaa, kun omia tunteitaa ja reaktioitaan alkaa tarkastella Ymmärrä tunteitasi -korttien avulla.

Korttien avulla voi oppia tutkimaan rankastikin ravisuttelevia tunteita uteliain ja myötätuntoisin silmin. Tunnetaitokortit sopivat niin aikuisille kuin tunnetaidoista kiinnostuneille nuorille.

Voit tutustua korttipakkaan TÄÄLLÄ.

Kirjailija Eevi Minkkinen kortit Ymmärrä tunteitasi

 

Menneisyytesi ei määritä sinua – olet, mitä itsestäsi luot

Et ole menneisyydellesi mitään velkaa. Josko menneisyytesikään ei ole sinulle velallinen. Sinulla on tämä hetki, ja kaikki tuntemattomat, ihanat, tulevat.

Saat surra, olla vihainen, katkerakin siitä mitä tapahtui tai mitä vaille jäit. JA saat löytää ymmärrystä ja rakkautta itseäsi kohtaan; juuri sitä turvaa, syliä ja lämpöä jota silloin olisit niin tarvinnut. Tähän usein tarvitaan (ja sitä lämpimästi suosittelenkin) hyvän auttajan apua. Pääsemme irti menneestä korjaavien turvan ja rakkaudellisuuden kokemusten kautta. Se usein pitää aikuisena itselleen päättäväisesti valita – ensin vaikka juuri ammattiauttajan kanssa. On myös valinta jäädä katkeruuteen kiinni. 

Vasta kun pääset käymään turvassa kaikki haudatut tunteet läpi, menneisyyden ote voi alkaa hellittää. Monesti vielä aikuisuudessakin määrittelemme itsemme sen kautta, kuinka tulimme – tai emme tulleet – nähdyksi, kohdatuksi ja kannustetuksi menneisyydessämme tai elon kiperissä mutkissa.

Aikuisuudessa ajankohtaista on oppia määrittämään ja valitsemaan oma arvonsa itse. Sitä juuri on itsensä uudelleen vanhemmoiminen. Oppia kohtaamaan ja kannattelemaan tunteitaan, luomaan itselleen turvaa ja hyväksyntää ja kysymään, mitä tarvitsisin nyt, mikä minua tukisi ja auttaisi. Käytännössä se on sitä, että alkaa hoivata ja tehdä itselleen hyvää, rauhoittaa hermostoaan säännöllisesti ja tutkia, miten elämäänsä voisi muuttaa miniaskelin itselle lempeäksi. Millä tavoin itseään piiskaa eteenpäin, sivuuttaa tai elelee toisten mieliksi – eli käyttää selviytymiskeinojaan jotka itse asiassa juurikin jumittavat meidät kiinni menneeseen. 

Homman paradoksi on siinä, ettei kenenkään tarvitse kyetä tähän yksin. Lempeydestä itseä kohtaan tarvitsee hyvän mallin ja esimerkikin, ja sitä kuuluukin ensin saada ulkopuoleltaan avuksi. Juuri tämän vuoksi meitä terapeuttisia jeesaajia on olemassa. Voimme parhaimmillaan tuoda sellaista turvaa, lohtua, lempeää peilausta jonka lämmössä voi saada korjaavaa kokemusta. Sen myötä noita asioita oppii pikku hiljaa antamaan myös itse itselleen.

Erillistyminen on sitä, ettei menneisyys ja sen vanhat ihmissuhdedynamiikat enää pidä meitä otteessaan. Vaikka olisimme oppineet katsomaan itseämme  pienentävästi tai niittaavasti tai kokeneet syvää hyläytksi tulemista, yksinäisyyttä tai epäonnistuneisuuden tunteita, opimmekin katsomaan itseämme lempeyden kautta. Ulkopuolinen katse tai sen puute ei enää määritä sitä, kuinka itsemme kanssa valitsemme olla. Alamme elää omaa elämäämme.

Voimauttavat kurssini ja terapeuttisen valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.

Jännittäjän muistilista ensitreffeille – 10 asiaa, jotka voivat pelastaa tärkeän tapaamisen


Jännitämme usein tilanteita, joissa joudumme muiden ihmisten arvioinnin kohteeksi, etenkin jos näiden arvioiden lopputulemat ovat meille tärkeitä. Tämän vuoksi useimmat ihmiset jännittävät myös ensitreffejä. Treffitilanteisiin siis liittyy psykologisesti lukuisia tekijöitä, jotka lisäävät jännittämisen tunnetta kaikilla ihmisillä. Onkin hyvin inhimillistä ja luonnollista olla hieman hermostunut ennen treffejä. Tässä muutamia vinkkejä etenkin ujolle introvertille ensitreffeistä selviytymiseen:

1. Muista, että jännittäminen on inhimillistä

Treffien jännittämisessä on kyse tilanteesta, ei pelkästään sinusta. Suurin osa ihmisistä jännittää ainakin jossain määrin ensitreffejä, ei pelkästään ujot ja introvertit ihmiset.

2. Muista, että tutustuminen on kiusallista

Treffitilanne on usein luonnostaan kiusallinen asetelmansa vuosi. Molemmat ihmiset tunnustelevat toisiaan, mutta kokevat samalla olevansa haavoittuvia, minkä vuoksi he suojaavat itseään välillä vähän jäykkienkin roolien taakse.

3. Ajattele myös toisen näkökulmaa

On hyvä pysähtyä miettimään myös toisen ihmisen näkökulmaa. Olet tuskin ainoa teistä, jota jännittää. Myös treffikumppanisi kokee tulevansa sinun arvioitavaksesi.

4. Valitse mieluisa ympäristö

Treffitilanteen luontaista kiusallisuutta voi pyrkiä helpottamaan liittämällä treffeihin jotain mukavaa oheistekemistä. Kävely puistossa, lautapelien pelaaminen tai taidenäyttely voivat ohjata keskustelua avautumaan luonnollisemmin.

5. Valitse rauhallinen ympäristö

Ujon introvertin on kuitenkin hyvä muistaa myös oma kuormitusherkkyytensä ja valita matalavirikkeinen ympäristö, jossa ei ole liikaa ihmisiä tai häiriötekijöitä. On myös hyvä suosia kahdenkeskisiä treffejä ryhmätreffien sijaan.

6. Mieti kysymyksiä valmiiksi

On hyvä pohtia muutama kysymys valmiiksi ennen treffejä. Ei kuitenkaan mitään liian yksityiskohtaista, vaan ennemminkin suuria linjoja. Esimerkiksi kysymyksiä, jotka saattaisivat johtaa mielenkiintoisiin keskusteluihin.

7. Älä harjoittele liikaa etukäteen

Ujoilla introverteillä on usein taipumus valmistua asioihin tunnollisesti. Monesti tämä on voimavara, mutta ei välttämättä ensitreffeillä. On hyvä luottaa siihen, että tilanne kantaa ja että kykenemme reagoimaan yllättäviinkin asioihin asianmukaisesti.

8. Nosta kissa pöydälle

On hyvä kertoa keskustelukumppanille, jos sinua hermostuttaa. Voit myös todeta, että sinun on usein vaikea vapautua omaksi itseksesi tutustumisvaiheessa. Jos toinen tästä syystä jättää leikin kesken, olet selvittänyt nopeasti, että hän ei ollut sinua varten.

9. Omaksu kasvun asenne

On yleisesti hyvä neuvo suhtautua jännittäviin tilanteisiin harjoituksina, ei lopullisina suorituksina. Voit ajatella, että ensitreffit ovat harjoittelua seuraavia ensitreffejä varten ja kaikki kömmähdykset ovat vain pomppu tiessä matkalla kohti oikean kumppanin löytämistä.

10. Muista palautua

On hyvä muistaa, että jännittävän tilanteen kohtaaminen vastaa ujolle introvertille kuormittavuudeltaan rankkaa urheilusuoritusta. Onkin hyvä varata myös aikaa tapahtuman käsittelemiseen ja energiavarastojen lataamiseen.

Treffitilanteet ovat kaikille vaikeita, mutta erityisen vaikeita ne ovat ujoille introverteille. Ne ovat juuri niitä tilanteita, joissa sosiaalisen herkkyyden haavoittuvuudet korostuvat. Muista kuitenkin, että vahvuutesi on pitkän matkan suhteissa, ei ensivaikutelmissa. Mitä useammin tapaatte, sitä enemmän vahvuutesi alkavat näkymään. Oikea ihminen on kyllä riittävän kiinnostunut käyttääkseen aikaa tutustuakseen sinuun. Ja joku päivä katsot oikeaa ihmistä huvittuneena ihmetellen, miten joskus saatoitkaan jännittää kyseistä tyyppiä.

Kirjoittaja Joni Martikainen on psykologi, tietokirjailija ja Ujonrohkaisija-palvelun perustaja. Ujonrohkaisija on kehitetty sosiaalisesti herkille jännittäjillle ja se tarjoaa tutkittua tietoa, yksilöllisen tilannekartoituksen, sosiaalisen harjoitteluohjelman sekä asiantuntijan henkilökohtaista ohjausta. Lisätietoja Ujonrohkaisija-palvelusta löydät TÄÄLTÄ.

Itsemyötätunto auttaa tulemaan näkyväksi itsellesi ja muille – Se ei ole itsekkyyttä vaan voi lisätä läheisyyttä

Elämän isot muutostilanteet saavat mielemme hälytyskellot soimaan ja stressaavat meitä herkästi. Myötätuntoterapian kehittäjä, kliinisen psykologian professori Paul Gilbert muistuttaa meitä siitä, että vaikka aivomme on jo vuosituhansien ajan ohjelmoitu reagoimaan herkästi uhkiin, on ne myös herkkiä reagoimaan itsemyötätuntoon. Harjoittamalla myötätuntoa itseämme kohtaan viha ja ahdistus vähenevät ja rohkeus alkaa vahvistua. Haasteet muuttuvat mahdollisuuksiksi, eivätkä epäonnistumiset pelota enää yhtä paljon. Tämän myötä ihmissuhteisiimme tulee lisää avoimuutta ja läheisyyttä. Samalla elämänhallinta helpottuu ja päätösten tekemisestä tulee luonnollisempaa. Ei ihme, että itsemyötätunto on aikamoinen supervoima, kun haluamme parantaa suhteitamme.

Itsemyötätunto kehittyy harjoittelemalla. Se on taitolaji, jossa kuka vain edistyä, ja mikä parhainta, sinulla on jatkuvasti mukanasi siihen paras väline: oma mielesi. Kun sitoudut säännölliseen harjoitteluun, huomaat sen pian kantavan hedelmää: murehtiminen vähenee ja rohkeus, rentous ja mielenrauha saavat lisää tilaa elämässäsi. Itseään kohtaan myötätuntoiset ihmiset kohtelevat itseään lempeämmin ja saavat tästä myös voimaa kohdata epämiellyttäviä tilanteita. Kun et enää tarraudu menneeseen tai välttele tulevaisuuden mahdollisuuksia epämääräisen pelon vallassa, sinussa vapautuu energiaa tehdä päätöksiä rakkaudesta käsin.

Huomaathan, että itsemyötätunto ei ole itsekkyyttä. Vahvaan itsemyötätuntoon kykenevät ihmiset ovat tutkimusten mukaan syvästi myötätuntoisia myös muita ihmisiä kohtaan. Itsemyötätunto on lempeää itsensä kohtelua, joka vahvistaa hyvää tahtoa myös muita ihmisiä ja olentoja kohtaan. Itsemyötätuntoa vahvistamalla parannat suhdetta itseesi. Kun huolehdit omasta hyvinvoinnistasi, sinulle tulee rohkeutta olla enemmän itsesi puolella ja vahvistat näin samalla rajojasi.  Itseensä myötätuntoisesti suhtautuvat ihmiset osaavat siis tilanteen vaatiessa ilmaista lempeän jämäkästi omia tarpeitaan ja olla itsensä puolella.

 

Kuinka itsemyötätunto auttaa sinua rajojen pitämisessä?

Kun suhtaudut itseesi lempeästi teet tilaa omien tarpeiden kokemiselle ja niiden priorisoimiselle ilman että koet siitä häpeää tai syyllisyyden tunteita.

Myötätuntoinen suhtautuminen omiin tunteisiin auttaa samalla myös muiden ihmisten ymmärtämisessä. Näin meidän ei tarvitse väheksyä itseämme tai muita ja rajat selkeytyvät.

Myötätunto itseään kohtaa antaa voimaa tehdä itseä hyödyttäviä päätöksiä. Et enää mitätöi itseäsi ja hae hyväksyntää alistumalla.

Itsemyötätunto on itsensä rakastamista ja omien ajatusten rohkeaa puolustamista. Se auttaa sinua tulemaan näkyvämmäksi.

 

 

Marika Rosenborgin uusi kirja Luopumisen kauneus -Kirja hellittämisestä ja hyväksymisestä tarjoaa lisää keinoja vahvistaa sisäistä turvaa ja itsemyötätuntoa.

 

 

Onko kumppanisi se oikea? – 5 tärkeää asiaa suhteessa, joista yksikään ei saisi puuttua

Ensihenkäyksellä 5 asian vaatimuslista suhteelle saattaa kuulostaa jotenkin – epärakkaudelliselta? Mutta luettuasi sen voitko sittenkään olla näistä asioista eri mieltä?

Jokainen ihminen on oma persoonansa eikä täydellisyyttä ole olemassakaan – silti kun puhutaan suhteesta ja sen mahdollisuuksista, jotkin asiat ovat vain sellaisia, ettei ilman niitä voi tulla kesää.

5 asiaa, jotka koen suhteessa kaikkein tärkeimmiksi:

1) Vetovoima

Vetovoimalla en tarkoita pelkkää fyysistä vetovoimaa. Vaan suurempaa kokonaisuutta, vetovoimaa toisen persoonaa kohtaan, toisen piirteitä, ominaisuuksia kohtaan. Vetovoima on usein myös energeettistä – jonkun seurassa on vain jumalattoman hyvä olla, vaikkei hän olisi tyylitietoinen tai harrastaisi samoja asioita kuin sinä. Paperilla hän ei ehkä olisi unelmapuolisosi, mutta kun oleilette yhdessä, tunnet saapuneesi kotiin. Pidä sellaisesta ihmisestä kiinni!

Kun suhteessa on vetovoimaa toisen persoonaa ja erilaisuutta kohtaan, sen ei tarvitse koskaan poistua kokonaan. Polariteetit janoavat toisiaan aina ja aina vaan, vaikka se (yleensä) muuttaa ajan myötä muotoaan.

2) Toverillisuus

Ensin pitää olla vetovoimainen ja samaan hengenvetoon toverillinen? Kyllä vain! Nämä kaksi asiaa eivät nimittäin kumoa toisiaan, vaan kumpikin niistä on elintärkeitä asioita ravitsevalle suhteelle. Toverillisuus on sitä, ettei ihanan kiehtovat ja kipinöivät roolit vahingossa paina liikaa, vaan asetelman yläpuolella kumppani pitää sinua täsmälleen samanarvoisena, ystävänä ja parhaana toverina. Ja sinä häntä.

Toverina, jonka kanssa vaikeudet kohdataan rinta rinnan eikä kääntyen syyttämään yksin toista. Toveri, jota kohtaan huokuu aitoa kunnioitusta ja lempeyttä. Toveri, joka halaa ja tukee yli vaikean hetken odottamatta mitään vastineeksi. On paljon suhteita, joissa toteutuu joko pelkkä toveruus tai vetovoima, eikä kumpikaan niistä tule kestämään pitkän päälle. Kumpikaan ei riitä ilman toista.

3) Luottamus

Luottamus rakentaa näkymättömän sillan kahden ihmisen ihmisten välille ja luo turvan ja pysyvyyden tuntua. Ilman sitä, mitä suhteesta voi tulla? Kun luottamus on mennyt, sitä on haastava muttei kuitenkaan mahdoton palauttaa. Tärkeintä on saada uusia hyviä kokemuksia sen asian suhteen, jota luottamattomuus koskee. Mitä enemmän, sen parempi. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, ja silloin meidän on hyväksyttävä seinän tulleen vastaan.

4) Huumori

Huumori kuvastaa sitä, että suhteessa voi rentoutua ja heittäytyä. Ettei se ole vakavaa ja suorittavaa vaan kutkuttelevan hauskaa. Parhaimmillaan kumppanit inspiroivat toisiaan heittäytymään hassuiksi. Välillä huumori voi kadota, mutta olisi tärkeää, että se vielä palaa takaisin. Se, onko huumorille tilaa, kuvastaa suhteen tilannetta melkoisesti. Huumorin tasolla ei ole väliä: myös huono huumori on hyvää huumoria. Parasta on tilannekomiikka ja se kun molemmat osaa nauraa myös itselleen.

5) Vastavuoroisuus

Vaikka kaikki muut aspektit osuisivat kohdilleen, voi olla, että toista kiinnostaa paljon enemmän muut asiat kuin sinä. Ettei hän tarvitse sinua, tai sinä häntä. Toisille riittää vähempikin. Jotkin ihmiset ovat jo täysiä itsessään, ja vaikka he olisivat sosiaalisesti lahjakkaita, tunneälykkäitä ja pitäisivät ihmisistä, eivät he silti välttämättä tarvitse ketään omakseen.

Suhde kuitenkin vaatii jonkinlaista molemminpuolisuutta ja vastavuoroisuutta. Kummallakin on oltava halu olla yhdessä, antaa ja saada. Usein vastavuoroisuus on vahvasti läsnä suhteen alkuaikoina, mutta hämärtyy sitten myöhemmin toisen osapuolen tai molempien osalta. Silloin on keskustelun paikka – mutta vaikka tuota keskustelua ei koskaan saataisi aikaiseksi, se jokin on jo tapahtunut. Se jokin, joka laittaa niin suuren osan suhteista päättymään ja palauttaa jälleen kerran yksin omalle polulle.

Rakkaus on kuin luonnonvoima, jonka edessä olemme usein aseettomia. Toisaalta se voi myös yllättää meidät ihanilla tavoilla joita emme mitenkään osaisi arvata. Jos sinulla on joku, jota rakastat, vetovoimaisen toverillisesti, johon luotat ja jonka kanssa viihdyt ja hänkin viihtyy kanssasi, niin muistathan häntä tänään jotenkin erityisesti.

❤️:lla Riikka

Lisää minusta, taideterapiasta ja taiteestani löydät täältä.

Terveen aggression kautta kiltti voi löytää oman voimansa – Nämä hyödyt terve aggressio tuo mukanaan

”Miksi olet vihainen?” Älä nyt suutu!” Tuttuja lauseita kenties monille. Harvalta kysytään syitä onnellisuuteen. Aggressio on tunne, jota ei usein toivo itselle ja toisessakin se yleensä halutaan tukahduttaa. Suuttuminen, aggression yksi muoto, on ikään kuin merkki, että jokin on pielessä. Kuitenkin aggressio on yksi yleisimmistä ja tärkeimmistä tunteistamme.

Aggressio, viha, suuttumus, ärtymys, turhautuminen. Tällä tunteella on monta muotoa ja monta nimeä. Hahmoterapia antaa erilaisen näkökulman aggressioon. Aggressio on oma voimamme, voima, jota tarvitsemme sanoaksemme “ei”, mutta myös sanoaksemme “kyllä”. Aggressiolla asetamme rajat ja lähdemme kohti uutta, täytämme tarpeemme. Hahmoterapiassa aggressio liitetään siis myös aloitekykyyn ja päättäväisyyteen.

Ristiriitaisesti, tarvitsemme aggressiota, voimaa, näyttääksemme haavoittuvuutemme. Jotta voisimme näyttää syvimmät ja herkimmät tunteemme, tarvitsemme uskallusta. Usein tuntuu helpommalta ”kovettaa” tunteet eli käyttää aggressiota suojamuurina, sillä haavoittuvuuden näyttäminen voi tuntua niin pelottavalta. Kuitenkin tuo suojautuminen voi kääntyä meitä vastaan, sillä silloin elämästämme voi jäädä pois kokemuksia ja sen myötä laajempi skaala tunteita, joiden kokeminen voisi rikastuttaa elämäämme.

Aggressio on ollut haastava tunne itselleni. Itse opin jo lapsena painamaan sen alas, oman elämän voimani. Olin usein ympäristön mielestä liian villi. Niinpä sopeuduin. Tämä johti aikuisena siihen, että usein töissä, silloin turvattomaksi kokemissani ympäristöissä, painoin oman voimani alas ja kotiin päästyäni vapautin sen elämäni turvallisiin ihmisiin. Tukahdutettuna ja alas painettuna aggressio voi muuttua vihaksi, joka voi olla tuhoisaa. Päivisin olin siis kiltti, iltaisin tyytymätön valittaja. Valittajana projisoin, heijastin, aggressioni toisiin ollen näin elämäni uhri. Kun myöhemmin ymmärsin terveen aggression merkityksen, aloin saamaan elämääni takaisin. Minäkin saan sanoa ”ei”, sanoa mitä haluan ja en halua. Otin myös enemmän vastuuta roolistani. Minä itse pidättelin omaa voimaani, ei kukaan muu.

Kiltteys voi olla yksi tapa sopeutua turvattomaan ympäristöön. Toisaalta, kuten kaikissa puolissamme, sillä on meille edullisia piirteitä. Kiltteys, ystävällisyys on sosiaalisesti hyvä piirre. Se voi lisätä ihmissuhteidemme määrää ja tätä kautta rikastuttaa elämäämme. Toisaalta sen kääntöpuolena voi olla toisten tahtoon kohtuuttomasti alistuminen, laskien elämämme laatua.

Älä siis pelkää, jos suutut. Terveen aggression kautta kiltti voi löytää oman voimansa. Tuo voima on elämän merkityksellisimpiä asioita. Jos sinulla on tylsää tai kun koet ettet voi tehdä asioita, joita haluaisit, mieti silloin: onko kyseessä sinun oman voimasi, aggression pidättely? Missä kohden kehoa tunnet oman voimasi? Jos energia nyt liikkuisi, mitä haluaisit tehdä? Oman voiman tunnistaminen itsessä ja sen ilmaiseminen ovat yksi tie täyteläisempään elämään. Jos huomaat syyttäväsi mielessäsi ympäristöä, muita ihmisiä siitä, ettet voi tehdä mitä haluat, niin mieti mikä on osasi? Mikä saa sinut pidättelemään itseäsi? Mitä sinä haluat?

Hyväksy itsesi kokonaisena ❤️ Jokaisessa meissä on sekä valoa että varjoja. Tutustu eri puoliisi piirrekorttien avulla. Katso valot ja varjot minussa -kortit täältä.

Kuva: Volodymyr Hryshchenko

Sinun ei tarvitse tietää, mikä sinusta tulee isona – Voit muuttaa suunnitelmia vielä monta kertaa

Meillä on usein lapsena monenlaisia suunnitelmia ja haaveita, mitä teemme sitten, kun olemme isoja. Joskus on hauska lukea vanhoja kaverikirjoja, siellä on kysytty, missä näemme itsemme 25-vuotiaina. Jotkut vastaukset voivat naurattaa nyt aikuisena. Jotkut ehkä tiesivät jo lapsena, millaisen tulevaisuuden itselleen haluavat.

Lapsuuden kirjoituksia on hauska lukea. Eihän silloin kenenkään kuulunut vielä tietää, mitä elämältään haluaa.

Nuorena opettajat ja vanhemmat puhuivat tulevaisuudesta jo totisempaan sävyyn. Yläkoulussa piti miettiä tarkkaan, mitä alaa haluaa lähteä opiskelemaan ja millaisen elämän itselleen haluaa luoda. Ainakin omassa nuoruudessani asioista puhuttiin siihen sävyyn, että valinta on sitten lopullinen. Kuinka hullua on ajatella, että teini-ikäinen osaisi päättää, mitä haluaa tehdä koko loppuelämänsä ajan. Silloin oli jo vaikea päättää, minkälaiset sukat pukee aamulla jalkaan.

Kuitenkin yläkoulun jälkeen kaikki lähtivät kulkemaan sitä polkua, minkä olivat kaikessa viisaudessaan valinneet. Jotkut valitsivat oikein ja ovat samalla tiellä vieläkin. Jotkut valitsivat väärin ja päättivät lähteä seuraamaan toista polkua.


Sitten on suuri ryhmä ihmisiä, jotka tiesivät valinneensa väärin, mutta eivät kehdanneet tai jaksaneet enää vaihtaa suuntaa. He saivat vakituisen työpaikan ja asettuivat aloilleen. Ehkä valinta tuntui hetken oikealta, mutta vuosien mittaan unelma ei enää tuntunutkaan itselleen sopivalta. Sitten mieleen hiipi epävarmuus ja häpeä.

Mitä muut ajattelevat, jos irtisanoudun vakituisesta työstä?
Mitä muut ajattelevat, jos ryhdyn opiskelijaksi vielä aikuisena?
Mitä minun olisi pitänyt tässä iässä jo saavuttaa?

Kaikki nämä ajatukset vievät meitä elämässä ihan väärään suuntaan. Jokaisella meistä on oikeus ja vapaus muuttaa suunitelmia vaikka miljoona kertaa.

Jos haluat muuttaa jotain asioita elämässäsi, se ei tarkoita sitä, että olisit epäonnistunut.

Olet onnistunut saavuttamaan yhden haaveesi, mutta nyt on aika kulkea kohti uusia unelmia. Ajattele muutosta voimavarana, kuinka upeaa on, että voit saavuttaa elämäsi aikana useampia unelmia.

Muista, että sinä et KOSKAAN ole liian vanha muuttamaan elämäsi suuntaa.

 

Oman elämän muistoihin pääset uppoutumaan myös Maria Vakkurin tehtäväkirjan Elämäni sanoina – Muistojen kirja avulla!

Tämä kirja on Sinulle, joka…
…haluat muistella elämäsi ikimuistoisimpia hetkiä
…tahdot kirjoittaa paperille palan elämäsi tarinaa
…kerrot kirjan avulla oman tarinasi myös seuraaville sukupolville
…koet, että kirjoittamisen avulla pystyt kertomaan rehellisesti omia ajatuksiasi elämästä
…tiedät, että elämä on suuri seikkailu
…haluat pohtia elämän eri vaiheita rauhassa jokaiseen hetkeen keskittyen

Erityisherkkä tuo työyhteisöön tunneälyä ja empatiaa – 7 syytä, miksi herkkyyttä tulisi arvostaa työelämässä

Herkkä ihminen tuo työyhteisöön monia arvokkaita ominaisuuksia, kuten luovuus, innovatiivisuus, intuitiivisuus, tarkkanäköisyys, kokonaisuuksien hahmottamisen kyky, hienovaraisten signaalien havaitsemisen kyky, tunneäly, empatia, rikas ja syvällisesti prosessoiva mieli. Parhaimmillaan herkkä ihminen on

  • tarkka, tunnollinen ja luotettava
  • empaattinen työkaveri ja hyvän ilmapiirin ylläpitäjä
  • tarkkanäköinen ja havaitsee hienovaraista tietoa 
  • luova ja osaa ajatella “laatikon ulkopuolella”
  • taitava huomaamaan pienet yksityiskohdat ja hahmottamaan suuria kokonaisuuksia
  • syvällisesti ajatteleva ja informaatiota prosessoiva
  • tunneälykäs ja vuorovaikutustaitoinen

Harva herkkä pääsee tuomaan huippuominaisuuksiaan esille hierakisessa ja autoritäärisesti johdetussa vanhanaikaisessa organisaatiossa. Herkkä loistaa työssä, jossa häneen luotetaan, hän saa tehdä työtään mahdollisimman itseohjautuvasti, käyttää luovuuttaan ja keskittyä muutamaan asiaan kerrallaan. Huomion pirstaloituminen, häly ja monelta suunnalta tulevat vaatimukset ja paineet ovat myrkkyä kenen tahansa suorituskyvylle. Jos siis olet herkkä ja kärsit työuupumuksesta, mieti millä mallilla asiat ovat organisaatiossasi ennen kuin tuomitset itsesi jaksamattomuudesta.

Myrkkyä herkkyydelle ja luovuudelle työelämässä:

  • kovuus
  • suorittaminen
  • multitaskaaminen
  • meluisa ympäristö
  • aikataulupaineet
  • suoritusten kyttääminen ja mittaaminen
  • ilmapiiriongelmat
  • autoritäärinen johtaminen

Herkkua herkkyydelle ja luovuudelle työelämässä:

  • vapaus ja luottamus
  • mahdollisuus tehdä työtä ilman jatkuvia keskeytyksiä
  • mahdollisuus hoitaa asia kerrallaan
  • hyvä työilmapiiri
  • kannustava johtamistapa
  • luovuutta ruokkiva ja kokeilemiseen kannustava ympäristö

Silmiini osui joulun 2020 alla VTT:n strategiajohtaja Laura Nurmen erinomainen kirjoitus siitä, kuinka hänen mielestään herkkyys on kilpailuvaltti tulevaisuuden työelämässä. Nurmi kirjoittaa: Ihmiskunnalla on edessään monimutkaisia globaaleja haasteita, joita ei ratkota virittämällä nykytekemistä yhä tehokkaammaksi, vaan luomalla uusia ajattelutapoja ja liiketoimintamalleja. Tämä vaatii ympäristön lukutaitoa, luovuutta ja kykyä kyseenalaistaa – taitoja, joissa ihmisen herkkyys on ylivoimainen. Siksi uskon, että tulevaisuudessa menestyvät ne organisaatiot, jotka ymmärtävät herkän puolemme arvon.  (Ote uutuuskirjastani Helpotusta erityisherkän elämään)

Tutustu kirjaan täällä. 

 

3 KORTTIPAKKAA yht. 49€!  
PUOTIIN
close-image