Sivu 40 – Hidasta elämää

Mistä tunteesta käsin haluat aloittaa uuden vuoden? – Nyt on hyvä hetki irrottautua vanhoista kahlitsevista tottumuksista

Vuoden alku on oivallinen hetki vahvistaa luottamusta omaan itseen. Juuri nyt on hyvä hetki alkaa karsia huonoja juttuja omasta elämästä ja hylätä omaa ainutlaatuisuutta mitätöivät ja tukahduttavat asiat. Yksi tapa ottaa oma voima käyttöön, vapauttaa elämänenergiaa ja kukoistaa, on se, että karsii elämästään ne asiat, jotka eivät tunnu omilta, jotka salpaavat oman mielen ja tunnemaailman ja joiden myötä yhteys itseen katoaa.

Oma tunnetila kertoo meille elämmekö haluamaamme elämää tai olemmeko ylipäätään matkalla sinne. Jos olo ei tunnu hyvältä, olemme oman voimamme ja kukoistuksemme suhteen offline-tilassa.

Kerron sinulle seuraavassa, kuinka oman sisimmän tarkkailu, ajatusten ja oman toiminnan tietoinen ohjaaminen saa olon tuntumaan paremmalta ja miten päästä takaisin online-tilaan, oman voiman ja kukoistuksen tilaan. Harjoituksessa voit käyttää muistiinpanovälineitä apunasi.

Asetu mukavaan asentoon ja ota muutama syvempi hengitys. Tarkkaile ensiksi omia tuntemuksiasi: miltä tuntuu juuri nyt? Missä kohtaa olet elämässäsi tällä hetkellä? Mitä elämästäsi puuttuu ja mitä saisi olla lisää? Mitä toivot tulevaisuudelta? Tunnetko itsesi kenties virkistyneeksi vai väsyneeksi? Toivotko lisää lepoa, rahaa vai rakkautta vai molempia, vai toivotko, että voisit työksesi tehdä jotain aivan muuta kuin mitä nyt teet? Mikä on toiveesi tulevaisuutesi suhteen, millaisen horisontin haluat nähdä edessäsi? Mistä tunteesta käsin haluat elää elämääsi ja tätä juuri alkanutta vuotta?

Oli tunteesi tai toiveesi mikä tahansa, niin oleellista on perimmältään se, mistä tunteesta käsin haluat elää. Tiedäthän sanonnan: raha ei tee ketään onnelliseksi. Sanonta tarkoittaa, että vanhat tavat ja rutiinit toimia eivät tee onnelliseksi vaikka kuinka puurtaisit, kiukuttelisit ja stressaisit entistä enemmän ja vaikka tililläsi olisikin lopulta enemmän rahaa. Jonkun muun sinussa täytyy muuttua.

Sulje siis vielä silmäsi ja anna hengityksen rauhoittua ja tavoita sisimmässäsi, mistä tunteesta käsin oikeasti haluat elää uuden vuoden ja koko loppuelämäsi? Voisiko se olla rauhan tunne, sisäisen varmuuden ja luottamuksen tunne, vapauden vai rentouden tunne, rakastettuna olemisen tunne vai mikä? Tuo tunne ratkaisee, kuinka sitoudut itseesi nyt ja tulevaisuudessa, mistä arvoista käsin johdat ja haluat elää elämääsi. Tästä tunteesta käsin voit elää rikkaudessa ja kukoistuksessa omassa voimassasi ja mitä paremmin olet omassa voimassasi ja mitä paremmin elämänvirtasi virtaa, sitä paremmassa tunnetilassa olet.

Valitsemasi tunnetila tarkoittaa, että saatat joutua muuttamaan rutiineja ja toimintatapojasi. Se tarkoittaa, että ilmaiset omat toiveesi, rajasi ja mielipiteesi entistä selkeämmin. Se tarkoittaa, että tiedostat, että et voi muuttaa muita ihmisiä, voit ainoastaan muuttaa itseäsi ja ottaa itse 100 % vastuun omasta elämästäsi ja niistä arvoista, joiden mukaan elät omaa elämääsi. Tämä tunnetila tarkoittaa, että luovut pakottamisesta ja annat tilaa itsemyötätunnolle ja armollisuudelle itseäsi kohtaan. Hyvässä tunnetilassa eläminen tarkoittaa, että mitä vaikeuksia omalle tielle sattuukaan – elämässä tulee aina vastaan vaikeuksia – niin ne ainoastaan selkeyttävät sinua ja niiden myötä tiedät vielä kirkkaammin, mitä haluat omalta elämältäsi. Hyvässä tunnetilassa eläminen tarkoittaa sisäistä kasvua kohti elämää, jossa tyhjyys ei enää ole läsnä. Valitsemalla hyvän tunnetilan johdat omaa elämääsi ja voimasi uuden elämän luomiseen on löytynyt.

Jokainen meistä kaipaa kauniita sanoja – Positiivinen palaute auttaa lasta näkemään hänen parhaat puolensa

Pienet lapset kertovat usein tarinoita, kuinka he pystyvät supervoimillaan pelastamaan koko maapallon. Lapsen itseluottamus on usein rakentunut sille ajatukselle, että hän on taitava kaikessa, mitä hän tekee. Hyvän itsetunnon rakentaminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa, eikä missään tapauksessa itsestäänselvyys.

Lapsen vanhemmat auttavat lasta päivittäin positiivisen minäkuvan luomisessa ja myös sen ylläpitämisessä. Lapsen kehuminen auttaa häntä näkemään konkreettisesti sen, että hän on taitava, hän on arvokas omana itsenään. Suurin osa lapsista viettää kuitenkin ison osan varhaisista vuosistaan perhepäivähoidossa tai päiväkodissa, tämän jälkeen matka jatkuu kouluun. Myös nämä ihmiset ovat tärkeässä roolissa lapsen elämässä.

Arviointi ei tarkoita vikojen etsimistä

Maailma on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Päivähoito ei enää ole vain paikka, jossa lapset viettävät aikaa sen ajan, kun heidän vanhempansa ovat töissä. Päivähoitopaikat tarjoavat lapsille laadukasta varhaiskasvatusta. Tämä muutos on erittäin hyvä.

Samaan aikaan lapsen arvioiminen on kuitenkin ottanut suuren harppauksen eteenpäin. Aiemmin lapsen kehityksestä saatiin tietoa lähinnä silloin, kun neuvolassa testattiin vuosittain, suoriutuuko lapsi ikätasoisesti erilaisista tehtävistä. Nyt lasta arvioidaan päivähoidossa ja koulussa päivittäin. Vanhemmat saavat kuulla toimintakauden tai lukuvuoden aikana paljon tietoa siitä, mikä omalla lapsella sujuu hyvin ja mikä huonosti. Ammattitaitoiset varhaiskasvatuksen työntekijät ja opettajat muistavat kertoa myös paljon positiivisia asioita, vaikka opeteltavaakin riittäisi monella eri osa-alueella.

Positiivisen palautteen antaminen ei tarkoita sitä, että ikävät asiat lakaistaan maton alle. Ikävätkin asiat täytyy ottaa puheeksi, mutta sille on oma aikansa ja paikkansa. Lapsen ei tarvitse kuulla, kuinka hänen osaamistaan tai tekemisiään arvostellaan.

Oliko tänään kiva päivä?

Vanhemmat keskustelevat usein pienten lapsen kanssa kotona siitä, mitä kaikkea hoitopäivän aikana on tehty ja mitä lapselle kuuluu. Kaikki lapset eivät kuitenkaan osaa tai muista itse kertoa päivän kuulumisia. Silloin keskustelu käydään usein niiden tietojen pohjalta, mitä päiväkodin aikuiset ovat lapsen päivästä kertoneet. Tästäkin syystä lapsen jokaisesta päivästä olisi tärkeää kuulla jotain hyviä asioita. Jos vanhemmat eivät tiedä kuin ikäviä asioita lapsen hoitopäivästä, on vaikea kotonakaan keskustella päivän hyvistä hetkistä.

Koululaisten vanhemmille on varmasti tullut tutuksi viestintäjärjestelmä Wilma. Oman lapseni kohdalla kännykkään tuli aiemmin ilmoituksia lähinnä silloin, kun koulukirja oli unohtunut kotiin tai läksyt jääneet tekemättä. Tänä vuonna yllätyksekseni Wilman kautta tulikin viesti, että lapsi oli tsempannut hyvin liikuntatunnilla ja kannustanut kavereita, vaikka hän ei tykännytkään liikuntatunnin ohjelmasta. Näytin palautteen myös lapselleni, joka katsoi kännykkää ja kysyi ihmeissään, voiko tuon palvelun kautta kertoa myös iloisia asioita? Ilman tätä viestiä, en tuskin koskaan olisi osannut itse kehua lastani tällaisista asioista.

Jos onnistumme luomaan lapsille positiivisen ja kannustavan kasvuympäristön, hyvä lähtee kiertämään. Lapsi, joka on saanut kuulla paljon kehuja, oppii itsekin sanomaan kauniita asioita ympärillään oleville ihmisille. Tärkeintä onkin muistaa, että kauniita sanoja ei voi koskaan lausua liikaa.

Avaava harjoitus, joka saa sinut oivaltamaan asenteen voiman parisuhteessasi – helposti ja konkreettisesti!

Tee tämä silmiä avaava asenneharjoitus kaksi kertaa peräkkäin, keskittyen ensin itseesi ja sitten kumppaniisi.

Avaava asenneharjoitus

Ota mukava asento. Sulje silmäsi ja päästä hengityksesi syvenemään.
Pohdi nyt minuutin-parin ajan itseäsi mahdollisimman negatiivisessa valossa. Tuo mieleesi esimerkiksi asioita, joissa olet tehnyt virheitä sekä toimintatapoja, joissa sinulla on kehitettävää.
Tunnustele, miltä sinusta tuntuu tämän pohdinnan jälkeen kehossasi. Entä mielessäsi? Entä sydämessäsi?
Ravistele kehoasi hetki ja puhalla uloshengityksellä ilmaa voimakkaasti ulos.
Pohdi nyt minuutin-parin ajan itseäsi mahdollisimman positiivisessa valossa. Tuo mieleesi kauniita ja ihania ominaisuuksia itsessäsi, asioita joissa olet onnistunut, kauniita sanoja joita olet lausunut sekä ihania asioita kehostasi.
Tunnustele, miltä sinusta tuntuu tämän pohdinnan jälkeen kehossasi? Entä mielessäsi? Entä sydämessäsi?

Keho reagoi yllättävän voimakkaasti sekä negatiivisiin että positiivisiin ajatuksiin ja asenteeseen. Samoin mieli. Sydän on aina neutraali havainnoija, mutta negatiiviset asiat saavat sen usein sulkeutumaan taka-alalle. Positiivinen asenne taas saa sydämesi valon loistamaan, kasvot hehkumaan avoimina sekä mielen rauhoittumaan.

Asenne on yllättävän usein valinta.

Päivän mittaan moni asia vaikuttaa sinuun ja saa sinut ajattelemaan luontaisesti joko enemmän positiivisesti tai negatiivisesti. Kun tulet töistä kotiin raskaan päivän jälkeen, saatat automaattisesti ärsyyntyä kumppanisi puuhailusta – vain koska olet väsynyt, nälkäinen ja turhautunut. Kun olosi on iloinen, samat puuhat saavat hymyn nousemaan huulillesi. Parisuhde on sama, kumppani on sama, ympäristö on sama – vain asenne on eri.

Tämä on tärkeää huomata! Muutoin saatat mieltää, että tässä hetkessä, kumppanissasi tai suhteessanne on jotain ärsyttävää, vaikkei niin itse asiassa olisikaan. Kun huomaat jotakin tällaista tapahtuvan, ota pieni tauko. Käy suihkussa, hengittele hetki syvään ulkovaatteita riisuessasi, kuuntele autossa kaunista musiikkia tai kerro kumppanillesi, että negatiivinen asenne meinaa ottaa sinusta nyt vallan ja että haluat siksi kerätä itseäsi hetken.

Usein negatiivinen asenne ei iske kertoakseen jotain syvällistä, vaan se on mielen reaktio. Jos taas jotain syvällistä on tarpeen tutkia, siitä kertoo ❤️.

Mitran ihana parikirja Meidän vuosi – lempeä matka parille löytyy tästä!

Jokaisella elämänvaiheella on oma merkityksensä – Tiedostatko omassa elämässäsi vaikuttavia syklejä?

Syklisyys on läsnä meissä ja ympärillämme kaiken aikaa. Tätä tekstiä kirjoittaessani olemme juuri ohittaneet vuoden pimeimmän hetken, talvipäivänseisauksen, ja kääntyneet jälleen kohti valon asteittaista lisääntymistä. Olemme viettäneet joulua, yhtä vuodenkierron suurimmista juhlistamme ja ihastelleet vuoden viimeisen täysikuun loistetta. Kalenterivuotemme loppu on käsillä ja olemme siirtymässä uuteen kahdentoista kuukauden sykliin.

Elämässämme kulkeekin jatkuvasti päällekkäin useita eri syklejä. Toiset ovat pidempiä, toiset hyvinkin lyhyitä, kuten vaikkapa yhden hengityksen kierto sisään ja ulos. Jotkut meissä vaikuttavista sykleistä ovat huomaamattomampia ja hienovireisempiä, osa taas hyvinkin konkreettisia.

Todellisuuden syklisen luonteen voi havaita parhaiten luontoa seuraamalla: Päivä ja yö vuorottelevat, kuu kasvaa ja vähenee, vuodenajat kulkevat loputonta kiertoaan.

Syklisyys on osa jokaista ihmistä, mutta aivan erityisesti se ilmenee meissä naisissa kuukautiskiertojemme kautta. Aivan kuten kuu, mekin kuljemme jatkuvassa muutoksen tilassa vaiheesta toiseen, syklistä seuraavaan. Kehomme hormonaalinen kierto näyttäytyy meissä vaihtelevina olotiloina ja energiatasoina.

Ennen kuin ymmärsin oman syklisen luonteeni, luulin pitkään olevani jotenkin virheellinen. Ajattelin, ettei voi olla normaalia kokea itsensä niin erilaiseksi eri päivinä: Välillä olin todella sosiaalisella tuulella, mutta jonain toisena päivänä halusin mieluummin vetäytyä omaan rauhaani. Huomasin, että minulla on päiviä, jolloin pursusin tarmoa ja sain tehokkaasti hoidettua kaiken mahdollisen to do- listalta, kun taas välillä energia riitti juuri ja juuri perusarjesta selviämiseen.

Vaihtelevat olotilani aiheuttivat minussa riittämättömyyttä ja hämmennystä, sillä yhteiskunnassamme kaikkien pitäisi olla joka ikinen päivä, hormonaalisen kierron vaiheesta tai vuodenajasta riippumatta, aina yhtä tehokkaita ja aikaansaavia.

Kulttuurissamme syklisyys on pitkälti vaiettu ja sivuun työnnetty aihe. Tämän ymmärryksen puutteesta kärsivät ihan kaikki, mutta erityisesti me naiset, sillä tarvitsisimme hyväksyntää ja tilaa alati muuttuvalle sisäiselle ilmastollemme.

Koska olemme jatkuvassa muutoksessa ja liikkeessä, emme ole samanlaisia päivästä toiseen. Eikä meidän tarvitsekaan olla. Välillä on päiviä, jolloin aikaansaavuus, luovuus tai sosiaalisuus meissä kukoistaa, kun taas jonain toisena päivänä kaipaamme vain yksinäisyyttä, sisäisen tilamme tarkkailua tai lepoa.

Syklisyyden huomioiminen, hyväksyminen ja arvostaminen tuo armollisuutta ja ymmärrystä niin itseä kuin muita kohtaan.

Omaa kiertoaan seuraamalla voi havaita toistuvia energian laatuja, jotka nousevat esiin aina tietyssä syklin vaiheessa. Nämä oivallukset voivat olla tukena oman ajankäytön suunnittelussa. Syklisyydestä kumpuavaa olotilaa olisi tärkeää kuunnella ja huomioida parhaansa mukaan.

Erilaiset elämänvaiheemme ovat myös omia kiertojaan ja tietyt ajanjaksot voivat olla hyvinkin täysiä ja hektisiä. Voisiko tästä huolimatta lähtökohtana olla lempeä suhtautuminen itseen ja omaan muuttuvaan olotilaan?

Toivon meille kaikille rakkautta, hoivaa ja armollisuutta uuteen vuoden kiertoon ja elämän moninaisten syklien pyörteisiin!

Näillä tavoilla rehellisyys voi mullistaa ihmissuhteesi – Sen kautta avautuu uusi yhteys sekä itseen että muihin

Olen itse saanut kokea jo useita vuosia, miten rehellisyys tuo elämään valtavasti tilaa hengittää ja iloita: Miten se avaa ikään kuin uuden lempeän ja syvää yhteyttä luovan MINÄ-kanavan itsen lisäksi muihin. Erityisesti olen huomannut rehellisyyden vaikutuksen suhteessa teini- ja täysi-ikäiseen tyttäreeni. Mitä rehellisempi olen heille, sitä enemmän saan paluupostina saama heiltä. Se on tämän maailman ajan vanhemmuudessa yksi tärkeimmistä asioista, jonka avulla voi antaa nuorilleen tilaa kasvaa omaksi itsekseen. He ikään kuin haluavat pitää sinut mukana elämässään, vaikka kasvavat ja itsenäistyvät. Se, että kaikki ilmaisevat itseään rehellisesti luo luottamuksellisen elämän alustan.

Voiko olla liian rehellinen?

On tärkeää käyttää harkintaa ja taitoa oikean tason rehellisyyden säilyttämiseksi eri tilanteissa. Kannattaa huomata, että liiallinen rehellisyys voi myös aiheuttaa ongelmia, erityisesti tilanteissa, joissa se voi vahingoittaa toisia ihmisiä tai rikkoa luottamuksellisuutta. Onkin tärkeää tunnustella, milloin rehellisyys on vuorovaikutuksessa tasolla, että se rakentaa luottamusta eikä riko sitä.

On myös hyvä muistaa, että rehellisyys saattaa hämmentää ihmisiä ympärillä, etenkin jos et tunne heitä entuudestaan. Meillä on paljon aiheita ja asioita, joissa emme ole tottuneita rehelliseen ilmaisuun. Onkin taitolaji ilmaista itseään rehellisesti niin, että se kannustaa myös muita samaan, eikä halvaannuta. Jos rehellisyydestäsi aiheutuu tunneryöppyjä tai hämmennystä, tärkeää on pystyä ottamaan rauhallisena vastaan kaikki ympärillä kehittyvät tunteet.

Rehellisyys vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin

Kaiken kaikkiaan rehellisyys voi edistää ihmisen hyvinvointia edistämällä terveitä ihmissuhteita, vähentämällä stressiä ja antamalla eettisen perustan elämälle. Tässä tekoälyn listaamia tapoja, joilla rehellisyys voi vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin:

Henkinen rauha:

Kun olet rehellinen, sinun ei tarvitse jatkuvasti pelätä paljastumista tai elää valheiden verkossa. Tämä voi johtaa suurempaan henkiseen rauhaan ja vähemmän stressiin.

Vahvemmat ihmissuhteet:

Rehellisyys on tärkeää terveiden ihmissuhteiden ylläpitämisessä. Kun olet rehellinen muiden kanssa, luot luottamusta ja syvempiä siteitä toisiin ihmisiin.

Itsetunto:

Rehellisyys itseäsi kohtaan voi vahvistaa itsetuntoasi. Kun olet rehellinen omista tunteistasi, tarpeistasi ja rajoistasi, voit paremmin ymmärtää ja hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet.

Eettinen tyydytys:

Rehellisyys liittyy usein eettisiin periaatteisiin. Tiedäthän toimivasi oikein ja tehneesi moraalisesti oikeita valintoja, mikä voi tuoda tyydytystä ja mielenrauhaa.

Konfliktien välttäminen:

Kun olet rehellinen ja avoin kommunikaatiossa, voit usein välttää monia konflikteja ja väärinkäsityksiä. Tämä voi säästää energiaa ja vähentää stressiä.

Positiivinen maine:

Rehellisyys vaikuttaa siihen, miten muut ihmiset näkevät sinut. Positiivinen maine rehellisenä henkilönä voi avata ovia moniin mahdollisuuksiin, kuten työpaikkoihin ja yhteistyöhön.

Mielettömiä asioita ja allekirjoitan listan täysin! Toivoisin, että jokainen pohtisi omassa arjessaan, miten voisi ajatus ja teko kerrallaan alkaa elää ja olla rehellisemmin.

Vinkki:

Rehellisyyden lisäämiseksi voisi vaikka jollekin tai joillekin luotettaville ihmisille lähellä kertoa, että haluaisi olla rehellisempi. Että tunnistaa, että myötäilee muita ja ettei aina saa sanotuksi tai tehdyksi sitä mitä haluaisi. Tämä auttaa muita tukemaan sinua matkallasi rehellisemmäksi, ja ehkä kysymään sinulta juuri oikeissa hetkissä ”Onko tämä se mitä todella haluat?”

Lisää arkisia oppeja kohti rehellisempää elämää Rohkeasti rehellinen -kirjastani <3

Photo: Pexels, Andrea Piaquadio

Ero ei ole epäonnistuminen, vaikka se siltä voi aluksi tuntua

Kriisi tarkoittaa ratkaisevaa käännettä. Siihen liittyy samaan aikaan vaaran ja pelon tunteita, mutta myös mahdollisuus. Se on hetki, jolloin tunnemme avuttomuutta, hätää ja huolen tunteita. Keskellä kriisiä on vaikea nähdä kulkusuuntaa, tulevaisuus jota kohti kuljit mielessäsi, on muuttunut. Voi olla jopa, ettet näe edes uutta mahdollisuutta. Älä pelkää, se kyllä aukenee.

Elämäntilanteet voivat myös kriisiytyä pikkuhiljaa ja eskaloituvat kun seinä tulee vastaan. Tätä näen paljon pariterapiatyössäni. Ihmisillä on käsittämätön kyky sinnitellä vuosiakin toimimattomissa ja kuormittavissa parisuhteissa, koska eroaminen ja sen seuraukset pelottavat. Luovuttaminen koetaan niin suurena epäonnistumisena, että tyytyminen toimimattomaan nykytilaan nähdään parempana vaihtoehtona. Joitakin pelottaa yksinäisyys. Toisille on kestämätön ajatus luopua ydinperheestä, vaikka kaikki perheenjäsenet voivat huonosti. Henkiseen ja fyysiseenkin väkivaltaan voi turtua kun sille altistaa itsensä tarpeeksi kauan aikaa, näin epänormaalista tulee normaali, eikä ihminen enää luota omaan kokemukseensa.

Ero voi asettaa meidät myös tekemään isoja valintoja, vaikka se olisi viimeinen asia, johon meillä olisi sillä hetkellä voimia. Kriisin keskellä voi kuitenkin huomata saavansa yllättäviä voimia, jotka auttavat toimimaan hyvinkin rationaalisesti. Moni kokee keskellä kriisiä kulkevansa kuin automaattiohjaukselle. Se on mielen suojamekanismi, joka auttaa meitä ymmärtämään tilannetta pala palalta. Touhuaminen ja järjestely auttavat silloin kestämään vaikeita tunteita. Jotkut ihmiset taas lamaantuvat ja tulevat toimintakyvyttömiksi myllerryksen keskellä.

Kumppanin äkillinen eropäätös, joka tulee niin sanotusti puun takaa, voi olla kokemus, josta selviytymiseen menee kauan aikaa. Jos suhde on ollut itselle tärkeä tai ero tapahtuu keskellä rakastumisvaihetta, on irrottautuminen tuskallista, kuin huumevieroituksessa olemista. Mieli vastustaa muutosta ja kaipaa ihmistä, jota ilman tuntuu olevan mahdotonta elää. Takaumat ja voimakkaat vihan ja häpeän tunteet voivat yllättää vielä aikojen kuluttua. Kriisit eivät ole kuitenkaan vain poikkeustiloja, vaan myös mahdollisuuksia tarkastaa oman elämänsä suunta. Jonakin päivänä kun käännht katsomaan taaksepäin voit huomata, että kokemuksesi auttoi sinua ottamaan merkityksllisemmän suunnan elämässäsi.

Marikan Erohehkukorttien avulla pääset työstämään eroa rakentavasti ja pääset käsittelyssä eteenpäin.

Kun annat anteeksi, annat luvan mennä eteenpäin

Anteeksi on sana, jossa kotimainen kielemme ottaa vapauksia moneen muuhun verrattuna. Sekä englanninkielinen (forgive) että ruotsinkielinen (förlåt) viittaavat vahvasti unohtamiseen. Siihen, että jostain asiasta päästetään irti ja mennään eteenpäin. Suomen kielen ”anteeksi” taas kuvaa etymologisen sanakirjan mukaan rikkomusta, jonka toinen jättäisi huomiotta tai olisi siitä pahastumatta.

Sanakikkailua, saatat ajatella.

Kun katsomme viime vuosien kovettamaa keskustelukulttuuria, alkavat sävyt erottumaan. Yksi leimallinen asia on ollut julkisten anteeksipyyntöjen vaade. Ihmisiä marssitetaan yksi toisensa perään epävirallisen julkisen tuomioistuimen eteen katumaan rikkomuksiaan ääneen.

Pyydä anteeksi!

Ei riitä!

Pyydä aidommin!

Useimmiten katumusta vaativat tahot, joita asia koskee vähiten. Anteeksipyynnöstä on tullut monin paikoin itsetarkoituksellista, jolloin sen merkitys on seitinohut.

Samaan aikaan uudet roviot syntyvät, vaikka vanhoja vielä sammutetaan.

Kun ihminen pyytää anteeksi, hän toivoo mahdollisuutta päästä eteenpäin asiasta, joka sitoo häntä. Kyseessä on lähtökohtaisesti vilpitön tilanne, joka on sidoksissa nöyryyteen. Pyytäessään anteeksi, ihminen polvistuu ja avaa haarniskansa pyytäen iskun sijaan lupaa nousta ylös ja jatkaa matkaansa.

Toisin kuin esimerkiksi alussa mainitsemani vieraskieliset käännökset, anteeksi antaminen ja asian unohtaminen ovat kaksi eri asiaa. Niiden ei tarvitse kulkea käsi kädessä. Ei kai ihminen voi päättää, ettei koskaan ajatuksissaan ja tunteissaan palaa johonkin häntä satuttaneeseen rikkomukseen?

Tunnetta emme voi valita, reaktion voimme.

Anteeksi antaminen on ennen kaikkea tietoinen valinta. Ei, koska siltä tuntuu, vaan koska valitsen niin. Valitsen antaa anteeksi.

Usein ankarin anteeksiannon panttaaja itseltäni olen minä itse. Omia töppäilyjä ja vajavaisuuksia on toisinaan perin tuskallista katsoa niistä aiheutuvan häpeän läpi. Saatamme rankaista itseämme, toisinaan jopa tiedostamatta sitä.

Kuinka monen riippuvuuden, työnarkomanian tai haitallisiin ihmissuhteisiin ajautumisen taustalla piilee se, ettei ole kyennyt antamaan itselleen anteeksi ja sen myötä rankaisee itseään, koska ei ansaitse parempaa?

Sitten on tietysti heitä, ketkä pyytävät anteeksi ilman todellista tarkoitusperää. Päästäkseen kuin koira veräjästä. He ovat asia erikseen.

Harri-Pekka Pietikäisen uutuuskirja Tunne pelkosi, vapaudu elämään tarjoaa vertaistukea sisimpien pelkojen tunnistamiseen ja siihen, miten peloista ja niiden aiheuttamasta häpeästä voi selviytyä. Katso kirja täältä.

Yhdeksän tapaa nauttia seksistä enemmän – seksi on nautinto, jota voi harjoitella

Seksi ei tapahdu vain luonnostaan tai tietyllä tavalla, koska olemme tietynlaisia. Juuri mikään seksissä ei ole omaisuutta, vaan suurin osa siinä toteuttamastamme on opittua ja joko turvan rakentamaa tai sitten tekemistä määrittää se, miten itse suojaamme omaa nautintoamme.

Miten sitten seksistä voisi nauttia enemmän?
Millaisia taitoja siinä olisi tärkeää harjoitella, jotta se antaisi mahdollisimman paljon hyvää oloa?

Opetelkaa puhumaan ennen ja jälkeen seksin
Kertokaa siitä, mistä nautitte milloinkin. Kertokaa tunteista, joita kaipaatte toiselta ennen seksiä ja puhukaa siitä, miten ne välittyvät konkreettisesti. Puhukaa siitä, mitä seksi teissä aiheuttaa, miltä kehossanne tuntuu ja miten aistinne reagoivat. Avatkaa maailmaanne toisillenne uudelleen ja uudelleen yksityiskohtia myöten. Antakaa aina hyvää palautetta siitä, miten nautitte toisen toteuttamasta ihanuudesta.
Opetelkaa pyytämään seksin aikana
Kumpikaan ei lue ajatuksia eikä tunne sitä, mitä toinen kehossaan tuntee. Toisen nautinnon kasvattaminen on vähintäänkin arvailujen varassa, jos emme ohjaa, neuvo, pyydä ja auta kumppania oman nautintomme kanssa.
Keskittykää rentoutumaan ja vapautumaan ennen seksiä
Nauttikaa hengitysharjoituksista, mielen matkoista, pitkistä silityksistä, rauhallisesta hieronnasta. Antakaa kehon ja mielen tasaantua ja hermoston hengähtää ennen seksuaalista nautintoa, jotta kehomieli ottaa sitä vastaan.
Valjastakaa aistinne käyttöönne
Tietoista aistiharjoitusta voi tehdä pitkin arkea. Miltä kumppanisi tänään tuoksuu? Miltä ihon pinnalla tuntuu pehmeä kosketus? Maistatko huulilta, mitä kumppanisi on syönyt viimeksi? Miltä kuulostaa kumppanin nautinnollisen rauhallinen hengitys? Mitä kohtia rakastat kumppanissasi ihailla?
Olkaa terveesti itsekkäitä
Kun kumpikin keskittyy varmistamaan pyynnöin ja toivein omaa nautintoa ja huolehtii siitä, että kumppani tietää, mitä seksissä tarvitsee ja pitää kiinni omista rajoista, saavat molemmat vapauden nautinnolle
Unohtakaa oikeat kaavat, päämäärät ja sinne pyrkiminen
Jos jokainen seksikerta on molemmille mahdollisuus tarjoilla kumppanille jotain uutta ja erilaista, seksi pysyy mielenkiintoisena ja ennalta-arvaamattomana.
Löytäkää läsnäolo pysähtymisestä ja viipyilystä
Nautinto löytyy myös olemalla, ei vain tekemällä. Läsnäolo on tietoista pysähtymistä tutkimaan ja kiinnostumaan toisesta ja siitä hetkestä, kun olette yhdessä. Kehonne viestit ovat usein hienovaraisia ja niiden kuunteluun kannattaa varata aikaa.
Avatkaa seksuaalinen maailmanne toisillenne uudelleen ja uudelleen
Turvallisuus ja luottamus rakentuu nautinnon pohjaksi, kun olette auki toistenne edessä juuri sellaisena kuin olettekin. Mitään enempää tai vähempää ei tarvitse olla ja kaiken voitte löytää myös yhdessä kokeilemalla. Rohkeus olla auki toiselle on suurinta, mitä seksissä voi löytää ja erilaisuus on kiinnostavaa rikkautta.
Vahvistakaa tunneyhteyttänne seksillä ja arjessa
Yhteytenne on mahdollistuttava ennen seksiä avoimen tunnepuheen ja sen hyväksynnän kautta. Seksissä kokemanne yhteys taas vahvistaa sitä entisestään. Seksi rakkaudellista kosketusta antamista ja vastaanottamista kaiken aikaa.

Onko rehellisyys ja suoraan puhuminen sama asia?

Rehellisyys ja suoraan puhuminen eivät ole aivan sama asia, mutta ne voivat olla toisiinsa liittyviä käsitteitä ja liittyä toisiinsa monin tavoin. Useamman kerran, kun olen ollut haastateltavana Rohkeasti rehellinen -kirjaan liittyen, oletus on ollut, että kirjamme käsittelee nimenomaan suoraan puhumista. Kirjassamme rehellisyys on jotain ihmisen ytimestä kumpuavaa syvää omana itsenään olemisen tilaa ja sieltä käsin vuorovaikuttamista.

Milloin tunnistat puhuneesi suoraan ja milloin, että olet ollut rehellinen?

Suoraan puhuminen voi olla rehellisen viestinnän osa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että viesti on aina täysin rehellinen. Ihmiset voivat puhua suoraan ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, mutta he voivat myös valita olla paljastamatta kaikkia ajatuksiaan tai tunteitaan. Milloin tunnistat puhuneesi suoraan ja milloin, että olet ollut rehellinen?

Tekoäly pohtii näiden käsitteiden välistä suhdetta seuraavasti:

Rehellisyys: Rehellisyys on laajempi käsite, joka viittaa totuudenmukaiseen ja vilpittömään tapaan ilmaista itseään. Se kattaa kaikenlaisen kommunikoinnin, joka perustuu totuuteen ja vakaumuksiin. Rehellisyys voi sisältää totuuden kertomisen, mutta se voi myös tarkoittaa tunteiden ja ajatusten vilpitöntä ilmaisemista.

Suoraan puhuminen: Suoraan puhuminen puolestaan viittaa siihen, että ilmaiset ajatuksesi ja tunteesi selkeästi ja suoraan ilman liioittelua tai piilottelua. Suoraan puhuminen korostaa avointa ja suoraa kommunikointia, jossa viesti on suora ja helposti ymmärrettävissä.

Mausta rehellisyys suoraan puhumisella

Ei pöllömpi kuvaus ja hyvä muistaa tulevissa vuorovaikutushetkissä! Oivalsin tekoälyn kuvauksen kautta, että on myös erittäin tärkeää maustaa rehellisyys suoraan puhumisella. Erityisesti siksi, että rehellinen viestini olisi helposti ymmärrettävä. Erityisesti siksi, että rehellisyys saattaa usein avata vastaanottajassa jotain uutta, on tärkeää, että kommunikaationi ymmärretään, kuten olen ajatellut. Turhaa tulkinnan varaa kannattaa antaa niin vähän kuin mahdollista rehellisissä elämän hetkissä.

Rehellisyys ja suoraan puhuminen, ovat siis molemmat tärkeitä terveessä kommunikaatiossa. Ja sekin, että toisesta suunnasta ajateltuna, suoraan puhuminen voi edistää rehellisyyttä, koska se voi vähentää epäselvyyttä ja epävarmuutta keskusteluissa. Tärkeää olisikin pyrkiä yhdistämään nämä kaksi asiaa, jolloin luot ympärillesi luottamista, avoimuutta ja vilpittömän vuorovaikutuksen tilan.

Vinkki:

Jos tuntuu, että sanat takertuvat kurkkuun ja rehellinen ilmaisu on hankalaa, sano se ääneen. Tilanteen myötätunto kokoanisuutena lisääntyy ja saat tilaa rehelliselle ilmaisulle. Oman epävarmuuden ja pelon ääneen sanominen on ympärillä oleville luottamuksen osoitus siitä, että luotat saavasi olla epävarma heidän kanssaan. Tämän jälkeen voi olla, että rehellisyys alkaa pulputa sinusta luonnostaan helpommin. Ja saatat tulla samassa hetkessä avanneeksi myös muissa rehellisemmän olemisen. Usein rehellisyys lisää rehellisyyttä – hyvinvointia meille kaikille.

Lisää arkisia oppeja kohti rehellisempää elämää Rohkeasti rehellinen -kirjastani <3

Photo: Pexels, Vera Arsic

Miksi lapsi käyttäytyy huonosti? – Rajojen opettaminen on aikuisen tehtävä

Muistan elävästi omasta lapsuudestani, meidän perheessämme vanhempia ihmisiä opetettiin kunnioittamaan. Ei heille sanottu vastaan, heitä uskottiin. Kun kylään mentiin, ei kahvipöytään singonnut lapset ensimmäisenä, eikä keksejä saanut ottaa kuin yhden. Ei lapset popsineet herkkuja mahan täytteeksi, se oli yksi, korkeintaan kaksi, sitten kiitettiin ja mentiin takaisin leikkeihin.

Meidän perheessämme kauniit käytöstavat, kiitos, ole hyvä ja anteeksi, ovat kunnia-asioita. Ja vaikka kuinka koin, että saimme elää lapsina melko villeinä ja vapaina, me osasimme käyttäytyä ja sitä vaadittiin.

Nykyään työssäni ammattikasvattajana katselen lapsia suurella sydämellä ja ymmärryksellä.

On lapsia, jotka osaavat käyttäytyä
On lapsia, jotka osaavat käyttäytyä, mutta eivät pysty siihen
On lapsia, jotka eivät osaa käyttäytyä, koska heiltä ei ole koskaan vaadittu sitä.

Tämä aiheuttaa minussa valtavasti ristiriitaa. Olen kärsinyt koko elämäni kiltin tytön syndroomasta. Haluan miellyttää ja olla hyvä ihminen. Teenkö tätä siksi, että minulta on vaadittu aina hyvää käytöstä?

Pohdin tätä paljon, varsinkin silloin kuin lapsemme oli pieni. Halusin opettaa tyttärellemme hyvät käytöstavat, mutta en asettaa hänelle miellyttäjän roolia.

Tyttäremme on aina ollut hyvin paljon minun kaltaiseni. Hän on kiltti, ja hänellä on valtavasti energiaa. Muistan joskus, kun ojensin häntä, käskin käyttäytymään kauniisti.

-Mutta äiti, kun minä en vain voi. Minulla on niin levoton olo.

Ymmärsin häntä.

Ei lapsilta voi odottaa mahdottomia. Energiaa pitää päästä purkamaan ulos. Lasten pitää saada juosta, pitää ääntä, elää. Pitää purkautua, jotta voi rauhoittua. Se mitä lapset laittavat suuhunsa vaikuttaa myös paljon. Mitenkäs ne verensokerit aina menevätkään. Nopeat hiilihydraatit, namuset, herkut, sokeri tekee levottomaksi ja nälkä kiukku on monelle aikuisellekin tuttu ilmiö.

Limuja juovat ja älylaitteilla olevat lapset ovat täynnä energiaa, joka muuttuu levottomuudeksi, ja sitten tulee ylilyöntejä.

Uskon siihen, ettei lapsi luontaisesti, yleisesti halua olla paha tai ilkeä, tai huonosti käyttäytyvä.

Voisiko lapsi käyttäytyä huonosti siksi että aikuinen huomaisi hänet?

Joskus ainut keino saada vanhemman huomio, herättää vanhempi pois esimerkiksi somen maailmasta, on pistää ranttaliksi. Lapset janoavat aikuisen huomiota, voisiko hyvän huomioiminen, kehuminen olla yksi tie hyvään käytökseen?

Joskus sisäistä levottomuutta, joka muuttuu huonoksi käytökseksi, on mahdotonta kesyttää, varsinkin jos sitä ei saa ulos tai sen kesyttämiseen ei ole keinoja.

Tähän tarvitaan vanhempia, aikuisia. Antamaan keinoja ja mallia, miten kuuluu käyttäytyä hyvin yhteiskunnassa.

On vanhempien tehtävä asettaa rajat, kertoa, ettei kavereita kohdella huonosti, tai että tässä tilanteessa ei kuulu riehua tai huutaa.

On vanhempien tehtävä opettaa lapsia kohtaamaan pettymyksiä. Kaikkea ei voi saada ja se tuntuu pahalta, mutta sekin tunne kuuluu elämään.

On vanhempien tehtävä opettaa lasta käyttäytymään kauniisti, ei lapsi muuten tiedä syys-seuraussuhteesta.

Vanhemman tehtävä on olla aikuinen. Asettaa ne rajat, miten missäkin toimitaan ja pitää niistä kiinni. Se luo turvallisuutta.

Ei lapselle voi olla vihainen, jos hän käyttäytyy huonosti ja kukaan ei ole koskaan opettanut hänelle muuta, vaatinut häneltä mitään.

Tämä on meidän yhteiskuntamme uusi haaste.

Meillä on paljon lapsia, jotka voivat huonosti, sillä heiltä ei ole koskaan vaadittu mitään. Heille ei ole opetettu pettymysten sietämistä, eikä yhteiskunnan rajoja.

He ovat saaneet kasvaa villeinä ja vapaina, omassa turvattomuudessaan. Sillä aikuiset heidän ympärillänsä ovat ehkä pelänneet asettaa rajoja, tai sitten he eivät ole osanneet tehdä sitä, tai he ovat kasvaneet ristiriidassa, toisessa paikassa vaaditaan toista ja toisessa paikassa toista.

En missään nimessä kannata fyysistä kurittamista, nöyryyttämistä tai häpäisyä, mutta kyllä lapset tarvitsevat rajat. Rajat ovat rakkautta.

He tarvitsevat ympärilleen aikuisia, jotka käyttäytyvät kuin aikuiset, eivätkä kuin kaverit.

Kun rakkaus on satuttanut, on vaikea luottaa vaikka haluaisi – 3 askelta, jotka tulee uskaltaa ottaa

Kirjoitettuani jutun otsikon, mieleni valtasi absurdi olo. Kun aikaisemmat suhdekokemukset ovat olleet vaikeita, luottamuksen kokeminen uudessa tai olemassaolevassa suhteessa on kieltämättä suuri haaste ja melkoinen mysteeri. Luottamus kun ulottuu syvälle alitajuiselle tasolle. Vaikka periaatteessa kaikki näyttäisi olevan hyvin, piilossa kytevät pelot voivat elää omaa elämäänsä ja estää flown, jonka haluaisimme kokea.

Ja kumminkin, koska kysymys koskettaa meistä niin monia, en voi olla tarttumatta siihen ja tarkastelematta sitä parhaan kykyni mukaan. Sillä luottamuksen rakentaminen todella on mahdollista. Vaikeaa, mutta ylipäätään mahdollista.

Ja kaikki se, mikä on mahdollista, se on eräänlainen kutsu.

Luottamuskysymyksissä ihmisten välillä olen löytänyt kolme asiaa tai askelta, jotka tuntuvat kaikkein tärkeimmiltä:

1. Oikea seura

Aivan ensimmäisenä on tärkeä varmistaa, että seura on oikeanlaista. Luottamusta ei opetella arvaamattomien ihmisten kanssa. Jotkin ihmiset ovat kehityskelpoisia ja toiset eivät. Kuuntele intuitiotasi ja sitä, minkä näet. Pohjimmiltaan luottamattomuus on itsesuojelua eikä siitä kannata luopua heppoisin perustein.

Luota niihin, jotka tuntuvat luotettavilta. Anna itsesi heille. Älä toimi automaattisten hätäratkaisujen ohjaamana, vaan anna itsellesi aikaa kommunikoida aidosti. Hyväksy myös, mikäli havaitset, ettet tietyssä seurassa voi tehdä niin. Suo itsellesi päivittäin mietiskelyaikaa hahmottaaksesi tilannetta. Tarvittaessa hakeudu parempaan seuraan. Yksin on parempi olla kuin huonossa seurassa. (Mikäli jäät hetkellisesti ihan yksin, esim. poistuessasi lahkosta tai vaikeasta suhteesta niin tiesithän, että tarvittaessa on olemassa erilaisia auttavia puhelinnumeroita?)

2. Luota itseesi

Tämän kohdan olisi oikeasti tullut olla ykkösenä, mutta kun luottamuksessa on päällisin puolin kyseessä muut ihmiset, annoin heidän kiilata eteen. Kuitenkin tärkeintä, kaikkein merkityksillisintä, on opetella luottamaan omaan itseesi.

Kun opit luottamaan itseesi kuin vakaaseen kallioon, sisäinen turvantunteesi kasvaa. Tästä turvasta käsin sinun on yhä vaikeampi kiinnostua ihmisistä, jotka eivät säteile arvokkuutta ja arvostusta.

Kun olemme lapsia ja nuoria, on väistämätöntä, että olemme toisten ihmisten armoilla. On näistä toisista ihmisistä kiinni, välittävätkö he meille reilun vai epäreilun kokemuksen ns. elämän normaliteettina. Mikäli kokemus omasta vähäpätöisyydestä ja omien mielipiteiden huomioon ottamattomuudesta on vahva, tuo kokemus jää elämään. Joustamme rajoistamme liikaa, sillä luulemme että meidän täytyy. Se on ainut malli, jonka tunnemme. Haemme turvaa muista ihmisistä huomaamatta että itse jatkuvasti vavisutamme turvallisuuden kokemustamme uhraamalla rajojamme ja antamalla liikaa anteeksi. Tällainen kierre ei katkea itsestään, vaan se on purettava. Kuin vanha talo, jonka jokainen lauta tulee nähdä ja ymmärtää ennen pois heittämistä.

Itseen luottaminen on prosessi. Se sisältää tietoiseksi tulemista siitä, miten tapaat toimia ja ajatella ja sen kaiken korvaamista paremmilla, luotettavammilla vaihtoehdoilla.

Kun ymmärrämme ja todella uskomme, että meillä on oikeus…

Koskemattomuuteen
Tasa-arvoon
Vetäytymiseen
Kuulluksi tulemiseen
Mielipiteisiin
Sopimusten pitämiseen
Jne.

…ja vahdimme niiden toteutumista parhaamme mukaan, saamme elää lempeän turvattua kokemusta siitä huolimatta, ettemme voi koskaan tietää tarkalleen, mitä toiset ihmiset huomenna keksivät. Meidän on muututtava maailman luotettavimmaksi ihmiseksi itsellemme, suoranaiseksi isähahmoksi. Sillä vaarallisinta ei ole epäluotettava toinen ihminen, vaan sinä itse, joka voit päästää hänet sisään yhä uudestaan omaan elämääsi, ja mahdollisesti myös muiden.

3. Heittäytyminen

Onko vierelläsi nyt siis oikea ihminen, sellainen, johon haluat opetella luottamaan? Oletko tehnyt työtä osoittaaksesi itsellesi ihmisen, joka seisoo aina takanasi, tilanteessa kuin tilanteessa? (Jos se ei vielä tullut selväksi, se olet tietenkin sinä itse!)

Kolmas ja viimeinen askel on kenties vaikein, mutta myös antoisin:

Kun tunnet orastavaa halua voida jälleen luottaa. Niin silloin luota. Ota uskonloikkia. Usko näkymättömään. Anna mahdollisuus. Sinä itse tiedät, kun vastaan tulee tilanne, jossa voit antaa rakkauden lävistää suojakilpesi. Sen, jonka rakensit suojellaksesi itseäsi, mutta jonka läpi sitten mikään hyväkään ei oikein enää tunnu. Kukaan ei voi tietää lopputulosta, ja kaikki me joudumme elämään epävarmuusalueillamme aika ajoin. Kun jokin tuntuu tärkeältä, älä ohita sitä, vaan anna sille mahdollisuus.

Vaiheen 1 ja 2 kuntoon laittamisessa voi mennä – ja usein meneekin – vuosikausia. Kumminkin on aika varmaa, että myös vaihe 3 saapuu vielä joskus elämääsi. Tavalla tai toisella. Silloin on sen aika. Ei se tosin pakko ole, vain mahdollisuus. Se on kuin valinnainen kurssi, jonka suorittamisesta saattaisit olla kaikkein onnellisin, vaikka läpi pääsee ilmankin. Sinun on valittava, otettava tai jätettävä. Ymmärtäen, ettei kukaan voi taata lopputulosta.

Ja silti ymmärtäen, että nyt kun sinä suojelet itseäsi, vahdit rajojasi ja olet valmis elämään ennemmin yksin kuin huonossa suhteessa, kenties mitään pahaa ei voikaan tapahtua. Silloinkaan, vaikka joku yrittäisi rikkoa rajojasi. Et suostu siihen enää. Ja mikä mielenkiintoisinta, kenties se joku ihminen, joka ei halua rikkoa rajojasi voi vihdoin tulla elämääsi. Kuin yllättävä raikas kevättuulahdus.

Sydän auki, luottamuksella,

Riikka

Minusta ja tarjoamistani palveluista voit lukea lisää tästä tai alta.

On ookoo syödä puuromantelit itse, sukuloida vasta lopuksi tai olla sydänmuussissa – lempeyttäviä ajatuksia jouluusi

Have Yourself A Merry Little Christmas on yksi lempijoululauluistani, koska siinä on sellainen sydämen ympärille lämpimästi kehräytynyt viba.

Jos joulussa on ikävämpiä tunnelatauksia tai ahdistuksia, ehdotan: tee siitä salaisesti vähän omasi. Sydänrunttujen vastapainoksi kehitä itsellesi jotain luovasti kivaa. Konsepteja saa kyseenalaistaa, ja omia odotuksiaan. Jos hommelit just nyt on eri tavalla kuin toivoisit, ei välttämättä tarvitse murhemielin pyyhkiytyä aalloissa. Saat olla murhemielin tai juuri niin oloin kuin olet, mutta kenties vähän mukavammin?

Kuka on sanonut, ettei koko jouluaattoa voi viettää peiton alla nakertaen keksejä ja sarjamaratonilla, jos se olisi kaikkein houkuttavinta? Kuka on sanonut, että ensin pitää mennä sukuloimaan ja sitten vasta voi tehdä mitä huvittaa? Kyllä joulu tulee ilman muiden miellyttämistäkin.

Kysyy kasvua ja uskallusta – usein juuri miellyttämisellä peitettyjen tunteiden kohtaamista – ohjautua enemmän oman sydämen kuin toisten (oletettujen) mielipiteiden kautta. Kun tekee sitä mikä ihanuuttaa, esiin pukkaa usein syyllisyyttä. Ei se mitään. Ei syyllisyyden tunteista tarvitse eroon päästä, mutta ei niiden ohjaamanakaan tarvitse elää. Jatka vaan ihanuuttelua ja puhaltele tähtipölyä syyllisyyden tunteiden päälle. Syyllisyys alkaa helpottaa, kun alat ohjautua enemmän itsesi kautta – eli kypsyä, irtautua läheisriippuvuudesta.

Elämästä tulee sellaista, kuin siitä luo. Se ei tarkoita kontrollia vaan vastuullisuutta oman sydämen puolesta. Kontrolli on uskomusta siitä, että asioiden pitää mennä tietyllä tavalla (ja sitä kaikkea pitää itse mikromanageerata), jotta voi olla hyvä olla. Kontrolli on ihan valtava illuusio ihmisyydessä. Mitäs sitten, kun tulee kriisi, menettää jonkun rakkaan tai elämässä tapahtuu rajuja muutoksia? Todellisuutta on se, että kaikkea tapahtuu – ja todellisuuden kanssa voi elää ihan rauhassa kaikissa fiiliksissä, sydäntään supportaten.

Elämä on tällainen villi ihana hurja hommeli, ja sitä saa luoda omantuntuisekseen. Niin kuin vähän kaikki syvät asiat, koko homma on paradoksi. Sydämen rauha ja voimautuminen tulee usein sen tunnistamisen kautta, että elämälle voi vain suostua ja antautua vastaanottamaan ja rakastamaan sitä sellaisenaan – tunnistaa, ettei voi kontrolloida – ja kuitenkin ottaa vastuun siitä, kuinka tätä elämää laiffaa. Tehdä valintoja oman hyvinvoinnin hyväksi.

Usein löytöretki siihen tarkoittaa, että joutuu luopumaan ihan valtavan monista asioista, joista on luullut onnen tulevan löytääkseen sen yksinkertaisuuden, että kaikki on tässä nyt. Ja on omissa käsissä, kuinka asioihin suhtautuu. Joskus on surua ja ketutusta, ja niidenkin kanssa voi oppia olemaan rauhassa, itseään hylkäämättä.

(Joulu)rauha ei ole sitä, että pääsee eroon asioista jotka tuottavat rauhattomuutta vaan sitä, että oppii olemaan itsensä ja laiffin kanssa pehmeämmin. Toisia syyttämättä, omista tunteista vastuun ottaen, kasvun kohtiaan peiliin tsiigaillen. Ja kuten aina muistutan: siihen saa ottaa jeesausta vastaan, ei tarvitse yksin nurkassa murjottaa. Ja hommeli on prosessi: uhrifiilikset ja syyttämiset voivat kuulua tunteiden kuvaelmaan – mutta kasvaminen tarkoittaa myös niistä eteenpäin kukkimista, omasta sisäisyydestä vastuun ottamista.

Ja silloin, kun elämä tuntuu olevan kiireistä, täynnä kaikkea, ehkä väsyttävää tai ahdistavaa, se ei tarkoita että meissä on liian vähän. Joskus laiffissa vaan on tosi paljon. Kuinka voit sitoutua siihen, että annat itsellesi lempeyttä ja lepoa siellä missä on paljon sen sijaan, että puserrat mailaa kovemmin ja jäät elämän runttuun? Mitä tarvitsee ehkä vähän hienosäätää tai jättää sivummalle?

Riittämättömyyden ja huonouden fiiliksiin auttaa lempeys ja itsensä hoivaaminen – se, että antaa olla – eikä se, että puskee menemään. Kukaan ei ole sanonut, ettei tekemisten lomassa saisi hoivata itseään. Mennä työpaikan salapiilopaikkaan lukemaan kirjaa ja syömään suklaata hetkeksi. Lähteä itsekseen kävelylle, jos tunnelma kuusen ympärillä alkaa tiivistyä vähän liikaa.

Vietän itse joulua sekä omassa kodissani että rakkaiden kanssa. Jouluun liittyy myös minulla kaikenlaisia tunnelmia. En odota kenenkään tuovan ihanuusviboja (tai mitään muitakaan tunnelmia minään muunakaan ajankohtana) siinä mielessä, että jos haluan graavisiikaa, ostan sitä itse. Jos tahdon joulutunnelmoida, järjestän sitä itselleni. Kaikki toisten kanssa saatu ja koettu on elämän ihanuusbonaria.

Minulla on kuuset ja tsydeemit, ja jouluni kestää virallisesti vähintään kuukauden. Joulunalusviikolla aion katsoa Netflixistä jonain iltana Marie Antoinetten, siemailla lempikuplajuomaani ja syödä herkkuja. Olla hiljaisuudessa sydämeni kanssa, valon juhlan ytimissä, juuri niillä oloilla kuin olen. Se tuottaa ihan valtavasti nautintoa. Oleminen syvän, ajattoman, riippumattoman ytimen kanssa.

Joulu tulee ja menee, vaikka olisit sydänmuusseissa. Jeesaa ja hoivaa itseäsi. Ja joulu tulee ja menee, vaikka se olisi maailman ihaninta. Ja myös, vaikka söisit kaikki puuromantelit itse.

Kaikki tulee ja menee, mutta olemassaolon ydin pysyy.

Kuva: Unsplash.com

Voimauttavat kurssini ja terapeuttisen valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.