Oletko joskus väitellyt kiihkeästi jostain asiasta ja kesken väittelyn huomannut olevasi väärässä? Toinen osapuoli on kritisoinut mielipiteesi lähtöoletusta ja juuri kun olet valmistautunut ampumaan kommentin alas, olet huomannut, että hän on oikeassa ja itse olet ollut väärässä.
Mitä olet tehnyt tässä tilanteessa? Oletko myöntänyt olleesi väärässä? Myöntänyt esimerkiksi, että olet antanut tunteiden vaikuttaa oman mielipiteesi muodostumiseen ja tämän vuoksi et ole aiemmin tarkastellut kantaasi puolueettomassa valossa? Vai oletko aloittanut valtavan operaation puolustaaksesi väitettäsi? Yrittänyt luoda valtavan sanojen verhon perustelemaan, mistä virheesi johtuu ja miksi päättelyssäsi olevasta virheestä huolimatta olet oikeassa?
Jos olet kuten useimmat meistä, tunnistat itsesi esimerkistä ja olet ainakin jossain elämäsi tilanteessa syyllistynyt puolustamaan virheellistä uskomustasi kuin oma arvosi ihmisenä olisi kyseessä. Tilanteeseen on liittynyt mitä todennäköisimmin emotionaalinen kokemus siitä, että mielipiteesi kyseenalaistaminen on yhtä kuin arvosi tai älykkyytesi kyseenalaistamista.
Miksi intohimoiset mielipiteet ovat usein vääriä?
Arkielämässä voimakkaat ja intohimoiset mielipiteet nähdään usein positiivisena asiana, vaikka ikävä tosiasia on, että esimerkiksi poliittisten ja uskonnollisten ääripäiden intohimo on usein etsiä omaa maailmankuvaansa tukevia todisteita, ei totuutta. Se on taistelua sosiaalisesta asemasta, ei totuuden puolesta.
Vastakkaisia maailmankuvia edustavien ryhmien linnoittautuminen maailmankuviensa taakse on merkittävä tekijä eri ihmisryhmien välisissä ongelmissa. Taipumus nähdä oma maailmankuva oikeana ja vastakkainen maailmankuva vääränä on myös paljon syvemmällä ihmisen biologiassa kuin arkijärjellä saattaisi ajatella.
Emory-yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa kerrottiin koehenkilöille negatiivisia asioita koehenkilöiden suosikista Yhdysvaltojen vuoden 2004 presidentinvaaleissa. Tutkijat havaitsivat, että negatiivinen tieto omasta ehdokkaasta sammutti aivoalueet, jotka yhdistetään loogiseen ajatteluun. Negatiivista tietoa omasta ehdokkaasta ei päästetty vaikuttamaan, oli se kuinka järkevästi perusteltua tahansa. Aivokuvaukset osoittavat, että taustamotiiveiltaan tunnepitoinen järkeily on laadullisesti erilaista kuin tavallinen järkeily, jossa ei ole tunnepitoista panosta.
Lisäksi Stanfordin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset suosivat lakialoitetta, jos he kuulivat sen tulevan omalta puolueeltaan. Tutkijat näyttivät täysin identtistä lakialoitetta demokraateille ja republikaaneille kertoen sen olevan joko demokraattien tai republikaanien alulle panema. Molemmat ryhmät olivat taipuvaisia kannattamaan lakialoitetta, jos se tuli omalta puolueelta. Sen sijaan kuullessaan sen olevan vastapuolen tekemä aloite, he olivat taipuvaisia vastustamaan sitä.
Tutkimuksen jälkeisessä kyselyssä ihmiset eivät myöntäneet, että heidän puoluekantansa olisi vaikuttanut heidän arvioonsa, vaan sanoivat päätyneensä kantaansa tutkittuaan lakialoitetta huolellisesti ja tehtyään siitä omat johtopäätöksensä. He myös sanoivat, että eivät itse olleet tällaisten vaikutusten alaisena, mutta olivat vakuuttuneita, että heidän poliittiset vastustajansa olivat.
On hyvä ymmärtää, että monessa meille tärkeässä asiassa tulee ensin positiivinen tai negatiivinen tunne, jota seuraa järkiperustelu. Harvemmin on ensin järkiperustelu, jota seuraa positiivinen tai negatiivinen tunne. Tämä pätee niin poliittisiin, uskonnollisiin kuin taloudellisin vastakkainaseteluihin, sekä – älä erehdy tässä – yhtä lailla minuun kuin sinuunkin, ja kaikkiin ihmisiin, joilla on tunnepitoinen mielipide jostain asiasta.
Kuusi periaatetta, jotka auttavat löytämään oikeita vastauksia
Ihmisellä on taipumus kerätä maailmasta todistusaineistoa siten, että todistusaineisto sopii hänen kuvaansa maailmasta. Tätä kutsutaan psykologiassa vahvistusharhaksi. Vahvistusharhalle on ominaista taustamotiiveiltaan tunnepitoinen järkeily. Mitä tunnepitoisemmasta asiasta on kyse, sitä todennäköisemmin yksilö kerää todistusaineistoa siten, että aineisto vahvistaa hänen alkuperäiset olettamansa. Usein käsitykset esimerkiksi uskonnosta ja politiikasta ovat tällaisia tunteilla latautuneita ajatuksia. Tässä kuusi periaatetta, joita kannattaa noudattaa, jos haluat pyrkiä vähentämään vahvistusharhaa omassa ajattelussasi:
1. Pyri olemaan kypsä omassa ajattelussasi
Vaatii persoonallisuuden kypsyyttä tiedostaa, että voi olla väärässä. Vaatii kypsyyttä ymmärtää, että ajatusvirheet vaikuttavat itseen yhtä lailla kuin vastapuoleenkin. Kypsä ihminen on avoin sille ajatukselle, että kaikesta varmuuden tunteesta huolimatta, hänen uskomuksensa voi olla väärä.
2. Omaksu kasvun asenne
Vaatii tietoista pyrkimystä totuuteen ja kasvuun, että voimme hyväksyä taipumuksemme ajatusvirheisiin osaksi itseämme. On tärkeämpää oppia uutta ja kyetä muokkaamaan vanhoja uskomuksiamme, vaikka joutuisimmekin tunnustamaan olevamme väärässä, kuin yrittää näyttää muille väkisin olevamme oikeassa.
3. Etsi aktiivisesti vastakkaista tietoa
Mitä suuremmat seuraukset jollain päätöksellä on ja mitä enemmän haluat uskoa jonkin asian olevan totta, sitä enemmän kannattaisi etsiä tietoa, joka kumoaa uskomuksesi. Jos haluat johtopäätöksiesi perustuvan tosiasioille, sinun täytyy tarkastella myös niiden kanssa ristiriidassa olevaa todistusaineistoa.
4. Keskustele pyrkien oppimaan
On tärkeää pyrkiä keskustelemaan siten, että yritämme oppia toiselta jotakin, ennemmin kuin siten, että pyrimme voittamaan väittelyn ja osoittamaan toisen olevan väärässä. Mitä tärkeämmästä päätöksestä on kyse, sitä tärkeämpää olisi keskustella ja pyrkiä oppimaan niiltä ihmisiltä, jotka ovat asiassa eri mieltä kanssamme.
5. Yritä samaistua vastapuolen asemaan
Yritä ymmärtää toisen näkökulmaa järjellä, mutta myös tunteella. Vaatii tunneälykkyyttä ja empatiakykyä asettua toisen asemaan. Mikä toisen elämäntilanteessa tai nykyisessä asemassa voisi selittää toisen uskomukset? Mitä sellaista toinen on kokenut, että on mahdollisesti sen seurauksena taipumuvainen uskomaan mitä uskoo?
6. Vältä sosiaalisen median kaikukammioita
Tiesithän, että Facebook, Youtube ja Google tarjoavat sinulle personalisoituja sisältöjä. Niiden algoritmit siis valitsevat sinulle sellaisia uutisia ja sisältöjä, joita olet aiemmin katsonut. Ne pyrkivät tarjoamaan sisältöjä juuri näkökulmastasi. On hyvä ymmärtää, että kaikukammiot eivät luo vahvistusharhaa, mutta helposti voimistavat ja auttavat ylläpitämään sitä.
Tutustu ajatustesi kiehtoviin kiemuroihin
Arkinen ajattelumme johtaa meitä jatkuvasti harhaan, sillä ajattelumme on täynnä vinoumia, joita emme itse huomaa. Psykologi Joni Martikainen havainnollistaa äänikirjassaan Älä usko kaikkea mitä ajattelet ihmisen ajatteluun liittyviä ilmiötä valaisevin esimerkein.
Hidasta elämää -kirjaperheeseen kuuluva äänikirja pohjautuu moniin eri tieteenaloihin, kuten psykologiaan, lääketieteeseen, aivotutkimukseen ja taloustieteeseen. Kirja tarjoaa myös kymmenen keinoa ajatusvirheiden päihittämiseen. Niiden avulla voit pyrkiä suuria päätöksiä tehdessään näkemään maailman sellaisena kuin se on – eikä sellaisena kuin aivot sen näyttävät.
Tutustu kirjaan TÄÄLLÄ.
Jos sinulle ei vielä ole äänikirjapalvelua käytössäsi, voit kokeilla BookBeatia 45 päivän ajan ilmaiseksi TÄSTÄ.
