Sivu 248 – Hidasta elämää

Kiireinen viikko takana? Nyt relaamaan siitä! – 5 vinkkiä nollaukseen

Tiedätkö sen tunteen, kun rojahdat raskaan työpäivän jälkeen sohvalle ja yrität rentoutua, mutta olosi on kaikkea muuta kuin levollinen? Ajatuksesi poukkoilevat ja päässäsi suhisee, kun käyt läpi kaikkea päivän aikana tapahtunutta. Asioita, jotka jäivät painamaan mieltäsi, kaikkea sitä, mikä jäi tekemättä tänään ja mikä odottaa sinua huomenna. On vaikea pysyä läsnä ja nauttia tästä hetkestä. Se on kaikkea muuta kuin rentouttava olotila, eikö?

Vaikka ajatus illasta kotisohvalla voi tuntua houkuttelevalta, se ei välttämättä ole hyvä vaihtoehto. Levollisen mielentilan löytäminen työpäivän jälkeen on keskeistä palautumiselle, läsnäololle ja stressinhallinnalle. Lisäksi se auttaa sinua suuntaamaan kohti hyviä yöunia. Sillä, miten vietät iltasi, on siis paljon merkitystä.

Tässä viisi hellivää iltarutiinia, jotka auttavat sinua rentoutumaan raskaan työpäivän jälkeen, nukkumaan paremmin ja heräämään seuraavaan aamuun entistä ehompana – keho ja mieli kiittäen.

1. Liiku kevyesti

Kevyt liikunta auttaa kehoa ja mieltä palautumaan. Käy rauhallisella iltakävelyllä, venyttele tai tee muutama lempeä jooga-asana. Katso mallia esimerkiksi täältä ja nosta jalat ylös seinää vasten. Mikäli ajatukset meinaavat edelleen palata päivän tapahtumiin, keskity rauhalliseen hengittämiseen ja kehosi tuntemuksiin. Hengitä erityisesti siihen kohtaan kehoa, jossa tunnet jännitystä.

2. Sulje elektroniikka ja mobiililaitteet ajoissa

Keskity olemaan online itsellesi. Sulje elektroniikka, mukaan lukien televisio ja Netflix, mahdollisimman aikaisin. Ota tavaksi laittaa mobiililaitteesi offline-tilaan tiettyyn aikaan illasta. Facebook, Pinterest, Instagram, Twitter ja sähköposti odottavat kyllä. Mobiilipaastoaminen auttaa myös saamaan paremmin unta, kun älypuhelimen kirkas valo ei huijaa kehoa luulemaan, että on päiväsaika.

3. Luo kotiisi rauhoittava tunnelma

Himmennä valoja, sytytä kynttilöitä ja laita rentouttavaa musiikkia soimaan. Anna kehollesi viesti, että on aika rauhoittua ja valmistautua lepoon.

4. Tee makuuhuoneestasi houkutteleva

Tee makuuhuoneestasi levon keitaasi. Panosta kunnon sänkyyn, sinulle sopivaan tyynyyn ja pehmeään peittoon. Kiinnitä huomiota myös siisteyteen ja seesteiseen värimaailmaan. Tuuleta huone tarvittaessa. Houkutteleva nukkumisympäristö auttaa pitämään kiinni säännöllisistä nukkumaanmenoajoista. Jos olet huono nukahtamaan, anna itsellesi vähintään tunti rentoutumisaikaa ennen nukkumaanmenoa.

5. Lue tai kirjoita stressi pois

Lukemisen avulla voit kiinnittää huomiosi jonnekin muualle kuin pään sisäiseen meteliin. Se on myös oiva tapa rentoutua ja vähentää stressiä. Toisille taas sopii paremmin kirjoittaminen. Kun saat huolesi ylös paperille, voit samalla siirtää ne symbolisesti pois mielestäsi. Kirjoittamalla on myös mahdollista käsitellä ja vapauttaa päivän aikana koettuja negatiivisia tunteita. Kun opit tunnistamaan ja kohtaamaan stressin takana olevia tunnetiloja, sinun on helpompi päästää niistä irti.

Lähteet: Unikortit, Thrive Global , Mind body green ja Meri Mort,

Haluaisitko olla täydellinen äiti? – Näillä ohjeilla (epä)onnistut varmasti!

Lasta tulisi kasvattaa juuri sopivassa suhteessa lempeästi mutta ei liian sallivasti, autoritäärisesti mutta ei liian rajoittavasti, rakkaudella mutta reilusti, joutilaasti mutta ei laiminlyövästi, ohjaavasti mutta vapaasti, ilman ylilyöntejä helikopteroinnissa, curlingissa, vaistovanhemmuudessa tai maalaisjärjessä.
Kasvatustavoista eri tilanteista pitää olla selkeät ja yhtenevät säännöt puolison kanssa. Ennen poikkeusten sallimista on hyvä lukea muutamia kasvatusoppaita, keskustella asiasta Facebookin eri ryhmissä ja etsiä tutkimusviitteitä puolesta ja vastaan.
Tarha pitää valita huolella. Montessori vai Steiner, ryhmä- vai perhepäivä, kunnan vai yksityisen? Kieli-, musiikki-, taide- tai liikuntapainotteinen?
Äidin pitäisi tuoda kasvatuksessa esille tunnemaailmaa, henkimaailmaa, hammaskeijuja, ihmeitä ja yksisarvisia. Lapsella olisi hyvä olla muutamia vaatteita, joihon olisi kirjailtu inspiroiva ja lasta voimauttava lause. Lapsen olisi hyvä antaa tuoda kotiin kiviä ja keppejä ja hänellä pitäisi olla pieni kasvimaa, jotta hän saisi yhteyden Äitimaahan ja maadoittuisi säännöllisesti.
Äidin pitäisi tuoda kasvatuksessa esille vastuuta ympäristöstä ja maailman tilasta. Äidin olisi hyvä kuulua muutamiin kansalaisjärjestöihin, edistää ja tukea maailman rauhaa sekä ihmisoikeustyötä. Paikka vanhempainyhdistyksessä tarhassa sekä koulussa on välttämätön.
Lapsella pitäisi olla ainakin yksi kehittävä ja lapsen tulevaisuuden tavoitteita tukeva harrastus, johon äiti osallistuu leipomalla ja rahastoa hoitamalla. Lapsellekin pitäisi opettaa rahan arvo ja hänelle pitäisi lukea opettavaisia ja kehittäviä tarinoita joka ilta.
Trendeistä on hyvä olla tietoinen ja lapsen pitää saada NinjaGo- tai MyLittePony-leluja tai Kånkenin reppu, Iphone ja Adidaksen housut, jotta hänet hyväksyttäisiin yhteisönsä jäseniksi. Syntymäpäiväjuhlien teema pitäisi harkita tarkkaan.
Lasten vaatetus tulisi olla kotimaista ja luomua, värikästä ja muodikasta, sukupuolineutraalia, mutta lapsen taitoja ja persoonaa korostavaa. Sopivassa suhteessa kirppislöytyjä ja uutta suomalaista designia. Heijastimien tulisi olla oikeissa kohdissa, napit, nepparit ja lenksut toimivia. Asukokonaisuuksien tulisi olla yhteensopivia ja päiväkodin helposti huollettavia. Kaapeista pitäisi löytyä aina seuraavalle vuodelle jo valmiiksi hankitut ja oikean kokoiset sukset, monot, luistimet, kypärät sekä järkevät, vilustumista estävät ulkoiluvaatteet.
Asuinpaikkana pitäisi olla homevapaa, kemikaalittomilla maaleilla maalattu, energioiltaan ilmava, shamaanin ja pankin siunaama omakotitalo takapihalla. Talo tulee sisustaa niin, että se näyttää aikuisten talolta, jossa asuu myös lapsia. Näiden sisustusten tulee sopia toisiinsa saumattomasti ja vaihtua sesonkien mukaan. Lapsilla pitää olla minimivarusteluina kiipeilytelineet, trampoliini, keinu ja hiekkalaatikko.
Lapselle tulisi hankkia sisaruksia ainakin kahden vuoden ikärajalla, jotta lapsen aivot ehtivät kehittyä ja hän ehtii saada tarpeeksi huomiota vanhemmiltaan. Sisaruksia ei saa olla liian vähän tai liikaa, 1,5 olisi sopiva luku. Olisi hyvä, jos kotona puhuttaisiin kahta, mielellään kolmea eri kieltä – tämä auttaisi lasta hänen akateemisissa tavoitteissaan.
Äidin pitäisi päivittäin huolehtia, että lapsi saa tarpeeksi haastetta ja stimulaatiota, mutta varoa, ettei hän saa liikaa stimulaatiota ja kuormitu. Äidin tulee rajoittaa peliaikaa intuitiivisesti niin, että lapsi saa juuri sopivan verran haastetta, mutta ei turhaudu tai koukutu peliaddiktiksi. Ruutuaikaa tulee rajoittaa ja varmistaa, että lapsi katsoo vain sellaisia lastenohjelmia, joiden arvot tukevat perheen arvoja. Puolison kanssa on hyvä säännöllisesti käydä keskusteluja ja päivittää arvoja lasten iän ja sosiaalisten normien mukaan.
Äidin tulisi näyttää lapselle mallia hyväksyvästä kehoasenteesta, joten äidin tulisi urheilla vähän, mutta ei liikaa. Äidin tulisi kehua itseään peilin edessä, mutta aina sillä oikealla energialla, sillä lapset haistavat teeskentelijän kaukaa ja lapsen kehitykselle on harmillista kokea äidin valehtelevan hänelle. Äidin tulee pitää hyvää huolta kehostaan ja ulkonäöstään, mutta ei liian hyvää huolta, etteivät lapset ajattele ulkoisten arvojen olevan tärkeämpiä kuin henkisten arvojen.
Hoitotuotteiden tulee olla luonnonkosmetiikkaa ja lapsille pitää syöttää D-ja B-vitamiinia, oikeata merkkiä ja oikeassa muodossa. Ilman kalaöljyä ei lapsi kehity. Ennen lääkkeisiin turvautumista pitää kokeilla kaikki muut vaihtoehdot, eli käyttää lapsi vyöhyketerapiassa, osteopaatilla, homeopaatilla ja ravitsemusterapiassa. Sokerit ja viljat pitää jättää pois, mielellään myös kananmuna ja muut suolistoa herkistävät aineet. Äidin pitäisi olla aina valmis perustelemaan huolellisesti ja tutkimusviitteillä, miksi käyttää tai ei käytä lääketeollisuuden tai vaihtoehtoisten hoitomuotojen palveluita.
Äidin pitää syödä ja syöttää lapsiaan terveellisesti, mutta sallia myös herkuttelu välillä. Ruuan pitäisi olla lähellä tuotettua, GMO-vapaata luomua ja mielellään ei muoviin pakattua. Aterioissa pitäisi päivittäin olla kaikki sateenkaarin värit ja äidin pitäisi olla aina valmis perustelemaan huolellisesti ja tutkimusviitteillä, miksi käyttää tai ei käytä maito- tai lihatuotteita. Lapsen tulisi oppia syömään ja juomaan monipuolisesti, joten ruokavalioon tulisi sisällyttää soijamaito, vihermehut, smoothiet, luuliemi, sushit, rullat, nyhtökaura, osterit ja parapähkinät. Kookosöljyä on hyvä laittaa loraus kaikkiin ruokiin.

Huhhuh! Unohdinko jotain?

Lapselle riittää se, että hän tuntee olonsa turvalliseksi, nähdyksi, kuulluksi, tunnetuksi, kosketetuksi ja rakastetuksi.

Jokaisen lapsen hartain toive on onnellinen äiti, jonka kanssa on kivaa olla ja leikkiä. Miten helppoa onkaan langeta markkinamiesten ja täydellisyyden odotusten ansaan ja kuinka vaivattomasti lapset osaavatkaan pudottaa meidät maan pinnalle pilviin kurottautuvista tavoitteistamme.

Minä vein vuosia sitten lapseni Disneylandiin, mutta kun kysyin heiltä, mikä oli ollut parasta siinä kesässä, niin se oli lasten mielestä voileipäkeksien syöminen takapihan viltillä! Pelkkää jauhoa ja vettä, eikä edes voita päällä! Kun muistelen sitä päivää, taisin olla huoleton ja iloinen, läsnä lapsilleni. Me painimme ja nauroimme ja murusia tippui joka puolelle.

Disneylandistä on satoja valokuvia, tästä tapahtumasta ei yhtään, mutta se on se, joka säilyi lasteni muistoissa.

Meille äideille moni asia saa olla, ja pitääkin olla hyvin tärkeä ja tarpeellinen, aidoista ja sydämellisistä syistä, mutta kun monimutkaisuudesta tulee itseisarvo ja riittämättömyydestä stressinaihe, vie se meitä pois oleellisen ääreltä.

Jokainen äiti on riittävä omalle lapselleen, ihan juuri sellaisena kuin on.

Pelkäätkö, että kumppanisi jättää sinut? – Paras tapa estää pelkojesi toteutuminen on keskittyä siihen, mitä haluat suhteelta

Kirjoittaja Anneli Pohjola on yrittäjä, skeematerapeutti, kognitiivinen lyhytpsykoterapeutti, mindfulnessohjaaja ja voimavarakeskeinen työnohjaaja. Anneli on kirjoittanut blogia tunnelukoista vuodesta 2013 saakka.

Kirjassaan Havahtuminen Anthony de Mello siteeraa muinaista kiinalaista tietäjää Tranxua näin:

”Kun jousiampuja ampuu ilman minkään erityisen palkkion toivoa, hänellä on hallussaan kaikki taitonsa. Kun hän ampuu voittaakseen pronssisoljen, hän on jo hermostunut. Kun hän ampuu kultaisen palkkion tähden, hän tulee sokeaksi, näkee kaksi maalia, ja joutuu pois tolaltaan. Hänen taitonsa ei ole muuttunut mutta palkinnot hajottavat hänet. Hän välittää! Hän ajattelee enemmän voittamista kuin ampumista ja voittamisen tarve sekoittaa hänet.”

Tapahtuuko juuri se, mitä eniten pelkäät?

Sama ilmiö tapahtuu, kun pelkäät jatkuvasti vaikkapa parisuhteessa, että kumppanisi pettää tai jättää sinut. Silloin huomiosi ei ole ihmissuhteen hyvinvoinnin ylläpitämisessä, eikä se ihminen ja persoona, joka oikeasti todella olet, pääse esiin.

Olet muuttunut joksikin, joka keskittää huomionsa vain siihen, että kumppani toimisi ja olisi sinun haluamallasi tavalla sinulle olemassa. Tämä on tietysti inhimillistä, mutta vie fokuksen pois olennaisesta, eli juuri siitä mitä toivoisit olevan, siis kestävä ja hyvä parisuhde.

Jos keskityt siihen, että et saa tulla petetyksi tai hylätyksi tai että et saa kokea suhteessa tai elämässä vaikeuksia, niin silloin keskityt juurikin näihin asioihin. Keskityt vahtimaan ja vaatimaan, että sinua ei hylätä. Ajattelet, että jos et koko ajan ole varuillasi ja koita estää mahdollista hylkäämistä sinut hylätään. Kuvittelet, että voit estää hylätyksi tulemisen vahtimisella.

Näin alat jatkuvalla epäilyllä ja vahtimisella työntää toista pois päin, vaikka toiveesi on juuri päinvastainen.

Tietenkään kukaan ei halua tulla petetyksi tai jätetyksi. Mutta et voi saada vahtimalla toteutumaan uskollista parisuhdetta. Voit vain antautua haavoittuvaksi, jos olet mielestäsi löytänyt hyvän ja arvoisesi ihmisen.

Onko sinulla uskomus, että sinä voit murehtimalla estää jotain tapahtumasta?

Et voi. Tulet hylätyksi taikka et tule hylätyksi, sitä ei voi tietää. Mutta jos lakkaat huolehtimasta ja välittämästä sellaisesta, mitä et voi hallita, niin silloin keskityt juurikin siihen, mitä elämä on nyt ja miten haluaisit toimia suhteessa. Keskityt tekemään parhaasi omalta osaltasi ja vain omalta osaltasi, koska muuta et voi. Silloin olet oma viehättävä itsesi ja keskityt elämässä siihen, mikä on hyvää ja mitä haluat vahvistaa.

Keskity siis siihen, miten sinä toimit.

Huomaa, että jos elät uskomuksessa, jossa sinun tulee keskittyä ihmissuhteissa ”voittamiseen” eli siihen, että ihmiset toimivat kuten sinä haluaisit kuvitellen, että toisten ihmisten tekemiset tekevät sinut onnelliseksi, huomaa, että tämä on väärä tavoite ja pyrkimys.

Ala keskittyä siihen, miten sinä voisit toimia, jotta sinulla ja läheisilläsi olisi mahdollisimman hyvä olla. Ala keskittyä siihen mikä on hyvää ja mitä toivoisit lisää. Mieti miten sinä omalla toiminnallasi voit kasvattaa tuota hyvää.

Mustasukkaisuus liittyy hylätyksi tulemisen pelkoon ja vajavuuteen; siihen, että ei usko itse olevansa toiselle merkityksellinen ja tärkeä.

Toki voi olla myös niin, että ajautuu toistuvasti suhteeseen ihmisen kanssa, joka myös todellisuudessa pettää, ja näin vahvistaa itsessään olevaa hylätyksi tulemisen pelkoa ja sitä kautta mustasukkaisuutta.

Sen sijaan, että toimisit mustasukkaisuuden tunteen ohjaamalla tavalla, raivoamalla, syyttämällä, vahtimalla, epäilemällä, pyri keskittymään mustasukkaisuuden tunteeseen. Kuuntele ja katsele miltä se tuntuu, mitä se sanoo, mitä se yllyttää sinua tekemään.

Kuuntele ja katsele tuota tunnetta ja kysy siltä, mihin se pyrkii suhteessa sinuun. Tekeekö se sinulle hyvää vai pahaa.

Kiitä tunnetta siitä, että se yrittää suojella sinua. Kiitä ja kerro, että sen keinot ovat vääriä ja sinä tiedät paremmin.

Lue lisää Avaamon blogista.

Näetkö kaikki elämäsi värit?

Kiinnitin talvisena päivänä Ateenassa huomiota siihen, että ihmiset olivat pukeutuneet aivan yhtä synkästi kuin Suomessakin talvella on tapana. Koko katukuvassa näkyi yksi ainoa väripilkku, yksi sinapinkeltainen takki. Tokaisin lapselleni: ”Täälläkin kaikki on pukeutuneet mustaan.” Lapseni katsoi minua kummissaan: ”Miten niin, eihän täällä näy mustaa missään!” Olin hämilläni. Hän jatkoi: ”Minullakin on tämä ihana tummanharmaa villatakki – se on minusta niin piristävä! Ja katso näitä kaikkia muitakin värejä – ihanaa tummanliilaa, tummanvihreää, tummanruskeaa, -sinistä, -luumua…!” Hämmästelin lapseni näkemystä, mutta tosiaan, kun katsoin tarkemmin, aloin itsekin nähdä värien kirjon ympärilläni.

Synkkä tummuus muuttuikin silmissäni kauniiksi värien leikiksi.

Huomasin, että olin jaotellut värit vain kirkkaisiin, joita pidin väreinä, ja tummiin, jotka kuuluivat kaikki kategoriaan musta. Jäin miettimään, kuinka paljon elämässäni lokeroin muitakin asioita samalla tavalla, tunnistamatta niiden hienosyisiä vivahteita ja monimuotoisuutta.

Kuinka paljon minulta jääkään huomaamatta vain siksi, etten pysy avoimena erilaisille sävyille.

Lokerointi kaventaa näköalaa. Näkemällä ihmiset ja asiat vain sellaisina kuin olen päättänyt ne nähdä, suljen pois paljon erilaisia mahdollisuuksia.

Tunnistamalla ja kunnioittamalla asioiden elävyyttä, monimuotoisuutta ja erilaisia vivahteita luon pohjaa uusille vaihtoehdoille. Havaitsemalla pienet yksityiskohdat ja sävyt voin tunnistaa hiljaiset viestit ja löytää uusia mahdollisuuksia yllättävissäkin yhteyksissä.

Kiireessä ja stressaantuneena en kykene erottelemaan asioiden nyansseja. Aivojen ollessa kuormittuneet niiden kapasiteetti ei riitä erittelemään hienovaraisia piirteitä ja vivahteita, vaan ihminen on ja toimii hyvin mustavalkoisesti. Stressaantuneena erottelen kaiken hyvin karkealla tasolla: hyvä – paha, hyödyllinen – hyödytön, tärkeä – yhdentekevä. Väsyneenä ja kuormittuneena uraudun ja kangistun vanhoihin kaavoihin.

Henkinen tila ja väljyys, avoimuus, joustavuus ja hengittävyys auttavat näkemään ja arvostamaan värien kirjoa.

Pysähtymällä ja hellittämällä hetkeksi, kerään itseni henkisesti yhteen paikkaan ja teen havaintoja ympärilläni. Huomaa tumman luumun ja tumman viininpunaisen ero ja kaikki harmaan eri sävyt. Henkinen avoimuus lisää kykyäni selviytyä hektisessä elämässä ja auttaa minua myös uusiutumaan.

Uskaltamalla heittäytyä elämän väreihin, niihin tummiinkin, asiat alkavat taas tuntua joltakin ja elämä alkaa maistua.

Teksti julkaistu kirjassa Lasten oppeja äideille.

Lisätietoa Eveliina Salosen vetämistä johtamisen ja työyhteisöjen valmennuksista tästä.

Onko sinua katsottu lapsena rakastavin silmin? – Hyväksyvän katseen voiman voi oppia vielä aikuisenakin

Varhaislapsuus on tärkeä ajanjakso, koska elämämme ensimmäiset vuodet ovat hermostollisen kehityksen herkkyyskautta. Syntyessämme meillä on miljardeja hermokytkentöjä, potentiaaleja, jotka vaikuttuvat sisäisistä ja ulkoisista tapahtumista ja joista muodostuu se “käyttöliittymä”, jolla toimimme elämässämme.

Vaikka elämämme ensimmäiset 20 vuotta ovat parasta aivojen muovautuvuusaikaa, kyky aivojen ja hermokytkentöjen muuntumiseen jatkuu vanhuuteen asti. Toki hyvin erilaiset tekijät, kuten perimä, vaikuttavat siihen, millaiseksi käyttöliittymämme muodostuu. Tärkein tekijä varhaislapsuudessa – ja ehkä koko eliniän – on kuitenkin kohtaamamme vuorovaikutuksen laatu. Vauvoina tarvitsemme hoivaa ja turvaa.

Oletko koskaan miettinyt, millä tavoin sinua on lapsena katsottu silmiin?

Jo vastasyntyneellä vauvalla on kyky hahmottaa äidin kasvot parhaiten ollessaan äidin rinnalla. Vauva on kuin puhdas tyhjä paperi, valmiina ottamaan vastaan kaiken rakkauden ja hoivan huoltajiltaan heti ensimmäisistä elinhetkistä alkaen.

Vaikka tämäkin asia on ollut itselleni kovin tuttua neljän lapsen äitinä, havahduin toden teolla asiaan vasta neljännen lapseni syntymän jälkeen. Kerron tämän tarinani syvällisemmin kirjassa Lasten oppeja äideille. Olin “iltatähteni” kanssa erityisen läheinen, koin että ensimmäisten kuukausien ajan juuri tämä lapsi tarvitsi täydellistä läsnäoloani sekä öin että päivin.

Havahduin aivan erityisellä tavalla katseidemme kohtaamisen voimaan. Nyt vasta ymmärsin kunnolla rakastavan katseen merkityksen. Kuinka paljon tunteita ja hiljaista, intuitiivista tietoa kulkikaan noissa hetkissä, kun katseemme lukemattomia kertoja kohtasivat.

Nämä olivat herkälle äidille myös hyvin hoitavia hetkiä. Kukaan äiti ei ole täydellinen eikä tarvitsekaan olla. Kehoni muisti lukemattomia tapahtumia omasta lapsuudesta, kun en ollut saanut osakseni rakastavaa ja hyväksyvää katsetta. Opin tuntemaan syyllisyyttä ja häpeää, koin olevani viallinen. Mutta mikä tärkeintä, pystyin ymmärtämään ja antamaan anteeksi äidilleni ja muille kohtaamilleni aikuisille. Oivalsin sen, että en itsekään ole ollut äitinä läheskään täydellinen, ja silti voin armahtaa myös itseni.

Koen, että tämä on samalla paras lahja omille lapsilleni. Kun kykenen olemaan itselleni ja muille armollinen, lapsenikin kykenevät näkemään itsensä armon valossa.

Rakkaudelliseen katsekontaktiin sidottu eheyttävä energia sukeltaa syvälle hermostoomme ja vaikuttaa positiivisella tavalla käyttöliittymäämme. Polyvagaaliteorian mukaan vagus- eli kiertäjähermo on evolutiivisesti jakautunut kahteen osaan. Takimmainen osa vastaa hengissä selviytymisestä lamaantumisreaktion kautta. Etummainen osa vastaa rauhoittumisesta ja levollisuudesta. Kun koemme olevamme turvassa muiden ihmisten kanssa, voimme rentoutua ja rauhoittua.

Vaikka kokisitkin, että olet elämässäsi saanut liian vähän rakkaudellisia ja hyväksyviä kohtaamisia, koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa tilannetta ja opettaa omaa käyttöliittymääsi uusiin, rauhoittaviin hermokytkentöihin. On mahdollista opetella katsomaan itseään hyväksyvästi ja rakastavasti silmiin peilin kautta. Voi päättää sopivissa tilanteissa olla itse se ihminen, joka katsoo ensin toista ystävällisesti silmiin ja laittaa siten hyvän kiertämään.

Tämä tuntuu olevan melkoinen haaste monelle suomalaiselle. Mutta mitä jos sinä ja me kaikki lupaisimme, että katsoisimme edes kerran päivässä toista, ventovierastakin ihmistä, hyväksyvästi silmiin. Olisiko se mahdollista? Mitä arvelet, että elämässä alkaisi tapahtua sen seurauksena? Itse uskon, että vain hyvää.

“Me voimme äiteinä, lapsina, puolisoina, missä tahansa roolissa, vahvistaa yhteyttä toiseen ihmiseen. Katseen kautta tämä yhteys menee syvälle, katse ei valehtele. Katseiden kohtaaminen on samalla niin herkkä hetki, että joskus voi olla ylivoimaista jäädä siihen hetkeen. Kun siihen uskaltautuu, näemme toistemme ihmisyyden. Voimme hyväksyä toinen toisemme sellaisena kuin olemme, jokainen yhtä aikaa keskeneräisenä ja samalla niin täydellisenä.”

Ote kirjasta Lasten oppeja äideille

Lähteenä käytetty myös psykologi, aivotutkija Tiina Parviaisen luentoa (21.4.2018, Hämeenlinna).

Lisätietoa psykofyysisistä terapia- ja ohjauspalveluistani löytyy täältä.

Kuinka ihmeessä rakastaa, kun kukaan ei opeta meille miten se tehdään!

Kirjoitin kirjani Elinvoimaisen miehen kirja se ajatus mielessä, mitä meille ei opeta koulussa. Siihen kun vielä lisätään sukupuolen odotukset vanhasta maailmasta, niin kyseessä on kohtuullisen iso soppa tärkeitä asioita, joita kukaan ei meille opeta.

Kun istuit koulun penkillä, niin tuskin kukaan puhui syvähengityksen tarpeellisuudesta sinun kehollesi. En usko, että siellä opetettiin pitämään huolta kehostasi luonnollisen elämän kautta. Koulussa opetettiin taitoja, joilla pärjää yhteiskunnan luomissa rakenteissa, ei ihmistä koskettavissa tärkeissä teemoissa.

Yksi kiehtova ajatus on se, että suurin osa ihmisistä ymmärtää sen, että ihmissuhteet ovat suunnattoman tärkeitä hyvinvoinnillemme. “Elämäsi laatu määrittyy ihmissuhteidesi laadusta” sanotaan. Silti tämä ehkä tärkein asia jää meille opettamatta! Miksei kukaan opeta sitä kuinka rakastetaan, kuinka avataan sydän, kuinka hallitaan omaa stressitasoa ja kuinka otamme vastuuta omasta kasvustamme, sen sijaan että syyttäisimme toisia ihmisiä! Näitä ei opeteta, niinpä niitä todella harva myöskään osaa.

Siihen soppaan kun liitetään stereotyyppiset ajatukset miehen mallista – “ei itke”, “ei näytä tunteitaan” ja “ei puhu eikä pussaa” – niin kyseessä on minun päässäni ainakin todella iso ero siitä mitä odotetaan ja kuinka paljon siihen panostetaan. Tässä ajassa parisuhteessa odotetaan suuria taitoja, joita ei kylläkään missään opeteta.

Tarvitaan isoa kulttuurillista muutosta, jotta saamme ihmislähtöiset arvot takaisin ykköspaikalle. Tarvitaan uusia tapoja nähdä miehisyyttä, naiseutta ja ihmisyyttä. Tarvitaan enemmän pysähtymistä ja kysymysten kysymistä: “mikä toimii ja mikä ei”, “mitä taitoja minulla pitää opetella”, “millaisen roolimallin haluan kumppanilleni ja maailmalle antaa”.

Itse olen miehenä kokenut, että olen ollut todella hukassa näiden asioiden kanssa. En ole saanut mallia kuinka hoidan homman kotiin. Tässä tapauksessa rakkauden kentällä. Nämä asiat ovat kuitenkin vaikuttamassa valtavasti meidän terveyteemme, jaksamiseemme sekä siihen, kuinka merkitykselliseksi koemme elämän. Minulle ne ovat tärkeimpiä asioita, joista haluan myös sinua muistuttaa.   Minua on auttanut nämä seuraavat asiat:

Keskeneräisyyden myöntäminen

Olemalla rehellinen sille, että olen oppilas. Olen kasvamassa ihmisenä, enkä tiedä kaikkea. Olen joskus hukassa omasta olemisestani rakkauden kentällä, enkä tiedä siihen kaikkia vastauksia. Ennen yritin peitellä kaikilla elämän osa-alueillani sitä, että olisin keskeneräinen. Tällä peittelyllä en kuitenkaan poista tilaa, vaan pidän sen vaan muilta piilossa. Näinpä en myöskään pääse siinä kehittymään ja kasvamaan johonkin toiseen tilaan. Niinpä eväsin itseltäni kasvun. Kun uskalsin vihdoin myöntää, että olen keskeneräinen, mahdollistin vihdoin ja viimein myös uusien asioiden tulemisen elämääni.

Tietämällä, että on toisia tapoja elää

Usein me ihmiset pidämme ajatuksiamme ainoana totuutena. On hyvä aina välillä muistuttaa itseään siitä, että on myös muita tapoja. Toisenlaisia vaihtoehtoja elää elämäänsä. Jo tietämällä, että on vaihtoehtoja, voi punnita niiden tarpeellisuutta. Se voi olla joillekin kuormittavaa vaihtoehtojen loputtomuudessa, mutta se voi olla myös joillekin vapauttavaa, kun ymmärtää, että muutos on mahdollinen.

Anna aikaa, sillä muutosten tekeminen vie oman aikansa

Erityisesti kun puhutaan syvistä rakenteista, joita rakkauden kentällä on. Siellä on syvimmät haavamme, ne asiat, joita emme halua katsoa suoraan silmästä silmään. Anna siis aikaa, jotta pääset etenemään koko ajan syvemmälle omaan itseesi ja sitä kautta syvemmälle toisen ihmisen sydämeen. Kyseessä on enemmänkin matka, kuin itsessään täydellisen elämän havittelu.

Uskalla tuntea elämää

Me olemme tulleet tänne elämään elämää, emme välttelemään sitä. Kuitenkin huomattavan ison ajasta käytämme siihen, että emme kokisi elämää. Turrutamme päihteillä, viemme huomion ruudulle, välttelemme tuntemasta isoja asioita, jopa niitä miellyttäviä tuntemuksia. Voit tehdä tietoisen päätöksen siitä, haluatko kokea elämää kaikissa sen väreissä vai tyytyä mustavalkoiseen kokemukseen. Molemmat ovat hienoja valintoja, mutta tee kuitenkin valinta sen sijaan, että eläisit elämää automaattisena valintana. Automaattiset valinnat ovat usein opittuja tiedostamattomia tapoja.

Ole rohkea ja anna elämän tuntua kaikissa väreissään. Välillä se sattuu ihan vitusti ja kaikki tuntuu olevan perseestä, mutta silloin se tuntuu myös täydelliseltä rakkaudelta ja valolta aika ajoin. Molempia tarvitaan, jotta kasvumme menisi eteenpäin. Usein jopa ”varjopuolien” tunteminen vie meitä enemmän eteenpäin kuin pelkässä valossa tallustelu.

Koska meille ei opeteta kuinka rakastaa, vastuu jää meille itselleen. Haluammeko ottaa haasteen vastaan ja alkaa opettelemaan. Iällä tai sukupuolella ei ole mitään väliä, voit aloittaa opiskelun ihan milloin vaan. Oppimismahdollisuutesi ovat rajattomat, sillä kukaan ei ole määrittänyt sitä lopullisesti mitä voit oppia. Kysymys kuuluu, haluatko oppia rakastamaan vielä syvemmin?

Luonnollisin versio minusta -blogia sponsoroi Biomed

ps. Viikon valintani blogia sponsoroivan Biomedin valikoimista on suolistoa tukeva maitohappobakteerivalmiste Acidophilus, sillä on vaikea rakastaa, jos vatsa on kuralla.

“Kiitos, että muistutit minua siitä, miltä tuntuvat perhoset vatsassa” – 5 voimakuvaa rakkaudesta

Onko sinulla elämässäsi ihminen, joka saa sinut nauramaan ja joka muistuttaa sinua perhosista vatsassa? Lisää voimakuvia rakkaudesta löydät Instagram -tililtämme @hidasta.

@hidasta

Mitä rakkaus merkitsee sinulle? Jaa ajatuksesi ja keskustele aiheesta Hidasta elämää -keskustelualueella TÄÄLLÄ.

On ok sanoa “Minulle ei sovi”, kun haluat säästää voimiasi

Oma voima ei tarkoita kovuutta. Oma voima on herkkää voimallisuutta. Kuin liekki, josta kukin meistä saa elinvoimansa. Jos liekki käy jatkuvasti heikolla, se kuluttaa.

Oman voiman suojaaminen on taito. Näin uskon. Sillä ottajia löytyy, niitä jotka mielellään ammentavat muidenkin voimasta. Eivät varmasti tahalleen tai tarkoituksella.

Kunnioita toisen voimaa ja pidä huolta omastasi. Kun kohtaamme toisemme omasta voimastamme käsin, ei kohtaaminen kuluta tai vie energiaa.

Saat suojata omaa voimaasi ja salli se myös toisille.

12 vinkkiä riitojen ja pattitilanteiden selvittelyyn: Yksi suurimpia harhaluuloja on, että asiat ratkeavat järjellä

Miksi ihminen toimii riitatilanteessa, kuten toimii? Miten toisen saa ymmärtämään ja luottamaan? Miten päästä eteenpäin pattitilanteesta? Valtakunnansovittelija Minna Helle kertoo Järki ja tunteet -kirjassaan (Otava 2018) neuvottelujen konflikteista ja jakaa oppinsa ihmisestä riitatilanteessa. Olipa kyse sitten parisuhteesta, ystävyyssuhteista tai väännöstä työpaikalla, Helle antaa loistavia vinkkejä toisen kohtaamiseen – kokeneen valtakunnansovittelijan pehmeällä jämäkkyydellä!

Tässä 12 kirjasta poimittua vinkkiä ihmisten väliseen suhteeseen:

1. Luota

”Luotan siihen, että löydän hankalissakin tilanteissa sen viisauden, mitä kulloinkin tarvitaan. Siksi en stressaa liikaa etukäteen siitä, miten jokin vaikea riita ratkeaa.”

2. Tunnista tunteet

”Tunteiden merkitystä aliarvioidaan. Neuvottelijan tärkeimpiä taitoja on osata tunnistaa omat ja muiden tunteet ja yrittää ymmärtää ja hallita niitä niin hyvin kuin vain voi. Yksi suurimpia neuvottelupöydässä pärjäämisen harhaluuloja on vankka usko siihen, että asiat ratkeavat järjellä. Eivät nimittäin ratkea.”

3. Älä ole liian kiltti

”Ei ole hyväksi olla liian kiltti. Tunnen ihmisiä, jotka eivät koskaan suutu eivätkä sano takaisin, vaikka toinen osapuoli kuinka lataa törkeyksiä suustaan. Mikäli tällaisessa tilanteessa ei reagoi mitenkään, syntyy tilanteesta loputon suo. Törkeydet ja pompotus eivät lakkaa, vaan ne jatkuvat ja voimistuvat. Siksi on tärkeää ilmaista selvästi ja tiukasti, että ei tällaista hyväksy. Huonoa käytöstä ei kannata koskaan palkita.”

4. Älä uhkaile tai pakota

”Olematta psykologi minusta tuntuu, että ihmiset ovat luontaisesti allergisia uhkailevalle käyttäytymiselle. Jos heitä yritetään pakottaa toimimaan jollakin tietyllä tavalla, he eivät taatusti toimi niin. Jos lasta pakotetaan syömään vihanneksia, alkaa hän luultavasti inhota niitä. Samalla tavalla toimii aikuinen, jota yritetään pakottaa johonkin.”

5. Kuuntele

”Kuuntele siis kuin olisit ensitreffeillä. Kun haluamme tehdä vaikutuksen uuteen ihmiseen, josta olemme kiinnostuneita, kuuntelemme herkeämättä. Katsomme silmiin ja reagoimme toisen puheeseen ilmeillä ja eleillä, jotka osoittavat kiinnostumista ja arvostamista.”

6 . Ole avoin

”Avoimuus herättää luottamusta, jota tarvitaan, jotta ihmiset ovat valmiita lähtemään mukaan uusiin asioihin. Jakamalla tietoa mahdollisimman avoimesti taas edistetään parhaiden uuden oppimista. Kun antaa paljon, saa paljon.”

7. Muista, että jokaisella on omat kokemukset

”Ihmiset katsovat maailmaa omien tunteidensa, kokemustensa ja arvojensa kautta. Samasta tilanteesta voi syntyä eri ihmisille aivan erilainen kuva, koska he huomaavat eri asioita, kokevat niitä omalla tavallaan ja arvottavat niitä eri tavalla. Asiat, jotka näyttäytyvät omassa mielessä faktoilta, eivät välttämättä ole sitä jonkun toisen näkökulmasta.”

8. Uskalla puhua myös suoraan – ja taas: kuuntele

”Tietyissä tilanteissa on uskallettava olla suorapuheinen. Suoraan puhumisen jälkeen täytyy taas olla valmis kuuntelemaan, mitä toisella on asiasta sanottavana ja käymään keskustelua esille tulevista näkemyseroista ja niiden syistä.”

9. Älä tuijota titteleita, katso ihmistä

”Kenenkään työura tai tausta ei kerro koko tarinaa sitä, millaisia ihmisiä he ovat. ”

10. Myönnä virheesi

”Virheiden myöntäminen on meille todella vaikeaa, vaikka niitä tapahtuu kaikille. Usein ongelma on suurempi itsellemme kuin muille. Oma kokemukseni on, että ihmiset suhtautuvat toisten virheisiin yllättävän myötämielisesti etenkin silloin, kun ne tuodaan avoimesti ja rehellisesti esille. ”

11. Aseta itsesi toisen asemaan

”Vannon empatian nimeen. Jos ei kykene ymmärtämään toisten näkökulmia, on vaikeaa tai kenties mahdotonta saada ihmisiä puolelleen ja innostamaan heitä mukaansa. On tärkeää asettaa itsensä toisten asemaan ja tarkastella maailmaa sieltä käsin.”

12. Pyydä anteeksi

”Aito anteeksipyyntö on yksi yksinkertaisimmista asioista, joilla voi korjata tulehtuneita vuorovaikutussuhteita. Se ei maksa antajalleen mitään (paitsi mahdollisen kolhun egossa), mutta merkitsee saajalle todella paljon. Anteeksipyyntö voi ratkaista riidan, jonka taustalla on kyse loukatuksi tulemisen tunteesta ja useissa riidoissa näin on.”

3 tapaa ankkuroitua itseensä – jos et ole kotonasi sinussa, olet jatkuvasti maailman armoilla

Mainosyhteistyö – Artikkelin tarjoaa Namaste Himos -joogafestivaali

Voimakuva somessa kannustaa nyt, että ole rohkeasti oma itsesi. Maailma kuitenkin kasvatti toisin. Sinutkin on luultavasti palkittu rohkeuden ja aitouden sijaan miellyttämisestä, tottelemisesta, sopeutumisesta siihen, mikä on yleisesti hyväksyttyä. On vaikea olla oma itsensä, jos omaa itseä ei ole vuosikymmeniin ollutkaan.

Kun ihmisen sielu ohjataan tiettyihin uomiin, fyysinen olemus seuraa perässä. Keho ei uskalla olla enää vapaa, leikkisä ja joustava, niin kuin se lapsena oli. Keho oppii, että senkin on oltava tietynlainen, jotta se tulee hyväksytyksi: istua kiltisti paikallaan, treenata lujaa, näyttää mallinukelta, jota ei oikeasti ole olemassa. Tällöin keho asettuu muottiin ja sielu katoaa sen uumeniin, hukkuu tästä maailmasta kokonaan. Yhteiskunnassa ei ehkä ole ollut paikkaa sen kaikille ainutlaatuisille piirteille, ajatuksille, luovuudelle ja unelmille.

Mutta entä jos kehosi ja sielusi luontaiset ominaisuudet päästettäisiin vapaaksi? Entä jos ne tuotaisiin yhteen niin, että kaikki se mitä sisimmässäsi olet, näkyy sinusta jo kauas?

Sielusi ei olisikaan enää piilossa päiväkirjan salaisilla sivuilla, vaan syvimmät toiveesi ja elämäntarinasi, kaikki se mitä todella tunnet ja koet, tulisi näkyväksi ja virtaisi vapaasti koko kehosi lävitse.

Kehosi saisi luvan välittää syvimpiä tunteitasi: iloa, vapautta, elämisen riemua, joskus pelkoja ja epävarmuuttakin. Ehkä se ei haluaisikaan toistaa tuttua treeniohjelmaa tai istua toivottomassa lysyssä sohvannurkassa, vaan juosta mieluummin kesäsateen halki ja hypätä lätäkköön, opetella tekemään kärrynpyöriä, tanssia villisti ja maata nurmikolla. Ehkä se haluaa unohtaa kaikki säännöt ja ilmaista vain sen ominta energiaa!

Sielun ja kehon vahva yhteys tarkoittaa oman voimansa löytämistä ja itsensä rohkeaa ilmaisemista. Jos sinun on vaikea ankkuroitua itseesi elämän melskeessä, näillä kolmella pienellä harjoituksella tuot kehosi ja mielesi yhteen. Voit valita harjoituksista yhden tai tehdä vaikka kaikki peräkkäin, tässä järjestyksessä. Viisi minuuttia kuhunkin harjoitukseen riittää mainiosti.

Hengitä ja rentoudu. Asetu selinmakuulle ja anna kehon olla. Lähde hengittämään vuorotellen kohti eri kehon osia. Sisäänhengityksellä täytä keuhkot, uloshengityksellä puhalla rentoutta ja läsnäoloa käsiin, jalkoihin, lantioon, vatsaan, hartioihin… Käy koko keho läpi ja ole läsnä jokaisessa solussasi.
Valitse vapaa liike. Laita suosikkibiisisi soimaan ja lähde liikkeelle. Älä yritä tanssia minkään mallin mukaan vaan anna kehon ohjata liikettä. Yksi liike johtaa toiseen, toinen kolmanteen, anna kehon ja mielen jumien vapautua luvan kanssa.
Luo rajat. Kun ulkomaailman odotukset kaatuvat päälle, istu alas ja sulje silmät. Tuo huomiosi kehon rajojen sisäpuolelle. Jokaisella hengityksellä anna painosi laskeutua maata vasten, mutta säilytä rento ryhti. Tunne, miten keräät oman voimasi kehoosi. Anna voiman vahvistua.

Omana itsenään oleminen tarkoittaa sitä, että elät sydämesi viestejä todeksi koko olemuksellasi: sanoissasi, tunteissasi, kehossasi. Olet aito esimerkki siitä, mitä sanot ja mihin uskot. Näytät, mitä tarkoittaa aito ja rehellinen itsensä rakastaminen. Silloin sinua eivät maailman myrskyt heilauta.

Katri Syvärinen ohjaa Namaste Himos -joogafestivaaleilla pe 20.7. elämyksellisen yin- & yang-joogaharjoituksen, joka auttaa ankkuroitumaan omaan itseen sekä liikkumaan harmonisessa suhteessa ympäristöön. Luvassa on myös luento teemalla Taikaelämää – luottamusta ja hyväksyntää elämän pyörteisiin. Tutustu uuden joogafestivaalin ohjelmatarjontaan täällä.

Muista tämä kun valitset hoitajaa tai henkisen alan koulutusta

Auttamistyötä tekevällä – oli hän sitten enkelikouluttaja tai lääkäri tai mitä tahansa siltä väliltä – on vastuu pysyä tietoisena oman toimintansa motiiveista ja siitä, kuinka hän vaikuttaa toisten ihmisten elämään. Hyvä auttaja muistaa inhimillisyytensä, tunnistaa kasvun paikkansa ja tekee työtä myös oman hyvinvointinsa ja tasapainonsa eteen. Näin esimerkiksi oma ja asiakkaan kokemusmaailma ei sekoitu, ja auttaja pystyy säilyttämään myötätuntoisen, mutta objektiivisen otteen asiakkaidensa asioihin.

Teen hoitotyötä ja kuulen asiakkailtani monenlaisia tarinoita siitä, kuinka he ovat tulleet kohdatuiksi ja kohdelluiksi vaikkapa lääkärin vastaanotolla, hierojalla, energiahoitajalla, tai terapeutin vastaanotolla. Hiljattain asiakkaani kertoi lääkärin kivahtaneen lapselle, jolla oli avomurtuma, että älä kitise kuin pikkuvauva. Jokainen ammattilainenkin on inhimillinen ihminen ja välillä pelko, stressi, kunnianhimo ja oman henkilökohtaisen elämän kriisit saavat tarkkavaisuuden herpaantumaan. Siinä paikkaa on hyvä ottaa aikalisä, ja muistaa se, kuinka tärkeiden asioiden kanssa ollaan tekemisissä, kun käsitellään ihmisten sielunelämää ja terveyttä. Auttamistyöhön ei kuulu epäystävällisyys, itsekeskeisyys, ahneus, vallanhimo, ihailun tarve, ylimielisyys tai kaikkivoipaisuuden tunne. Muiden auttamisesta ei myöskään tulisi tehdä välinettä itsensä terapioimiseen.

Hyvä ja vastuuntuntoinen auttaja osaa ja uskaltaa katsoa itseään rehellisesti ja työstää kipupisteitään niin, että voi toimia mahdollisimman vilpittömästi ja arvostavasti suhteessa asiakkaisiinsa. Rakkaudessa pysyminen ei aina ole helppoa, mutta elämä ojentaa aina auttavan kätensä sille, joka sitoutuu tekemään rakkauden työtä.

Alla muutamia asioita, joista tunnistaa hyvän ja ammattitaitoisen auttajan, kun kyse on tänä päivänä kovin suosituista täydentävistä hoitomuodoista.

Hyvä auttaja:

kuuntelee, kysyy ja kannustaa
osaa hallita omat tunteensa hoitotilanteessa
ei latele ehdottomia totuuksia, vaan houkuttelee asiakkaansa viisauden esille esittämällä hyviä kysymyksiä
ei painosta asiakastaan käymään hoidoissaan tai koulutuksissaan
osaa luoda luottamuksen ilmapiirin ja on luottamuksen arvoinen
ei anna ymmärtää olevansa ainoa, joka voi jossain asiassa auttaa
auttaa asiakastaan löytämään itselle parhaat ratkaisut
kunnioittaa asiakkaansa valinnanvapautta
kunnioittaa asiakkaansa yksityisyyttä ja arvomaailmaa
kunnioittaa myös muita hoitajia ja hoitomuotoja
pyrkii tekemään itsestään mahdollisimman nopeasti tarpeettoman; auttaa siis asiakastaan löytämään oman voimansa sen sijaan, että rakentaisi riippuvuussuhdetta
on realistisen rehellinen sen suhteen miten hän osaa auttaa ja miten ei osaa auttaa
toimii eettisesti ja vastuullisesti myös palveluitaan mainostaessaan
panostaa omaan ammattitaitoonsa ja itsensä kanssa työskentelyyn aktiivisesti

Kuuntele intuitiotasi sen suhteen, kenen puoleen käännyt. Tunnustele millainen olo sinulla tulee kyseisestä ihmisestä ja hoitomuodosta ja tutustu asiakaspalautteisiin. Itse valitsen kaikki opettajani, hoitajani ja myös lääkärini sen perusteella, millainen olo kehooni tulee häntä ajatellessani tai hänen kuvaansa katsellessani: tunnenko oloni laajenevan ja rauhoittuvan, vai tunnenko epämääräistä oloa ja supistavaa tunnetta. Hyvä ja laajeneva tunne kertoo minulle siitä, että suunta on oikea.

Kun toimii rakkaudellisesti, vilpittömästi, kunnioittavasti ja rehellisesti, sekä muistaa nöyryyden ja kiitollisuuden, syntyy kaunista jälkeä. Hoitoon ja koulutuksiin hakeutuvalle koen tärkeäksi muistuttaa, että olet tasavertaisessa asemassa hoitajaasi ja opettajaasi nähden. Kukaan meistä ei ole toisen yläpuolella. Henkisten kykyjen, kuten selvänäköisyyden omaaminen, ei tarkoita automaattisesti korkeaa tietoisuuden tasoa ja sydämen viisautta. Korkein viisaus ja hyvää tekevä voima syntyy yhteydestä puhtaan rakkauden energiaan ja se yhteys on tasavertaisesti annettu kaikille, jotka sen haluavat löytää. Elämä antaa meille jokaisen päivän jokaisena hetkenä mahdollisuuden valita rakkaus.

Lämpimästi tervetuloa henkilökohtaiseen tapaamiseen ja koulutuksiin tästä.

“Mitä syvempi haava on ollut, sitä vahvempi minusta on tullut” – 9 ajatusta vaikeiden tunteiden kohtaamisesta

Kysyimme teiltä lukijoilta Facebookissa, millaiset tunteet ovat vaikeimpia kohdata ja miksi. Vaihtoehdot olivat yksin jääminen, läheisen menettäminen, huolet, kiusaaminen tai pelko ja sen kohtaaminen.

Tällaisia vastauksia annoitte:

“Huolet. Niitä tuntuu tulevan välillä ovista ja ikkunoista, ja ne seuraa jatkuvasti mukana. Vaikka kuinka koittais itelleen selittää, että kaikki järjestyy taas varmasti parhain päin. Onneks on myös hetkiä, jollon huolista pääsee ees hetkellisesti eroon ja irti, ja voi todeta, että tästäkin selvisin hengissä, jälleen kerran .”
“Yksin jääminen. Vaikka entisenä koulukiusattuna pitäisi varmaan valita kiusaaminen, niin pahempaa kuin itse ”kiusaaminen” oli siihen liittyvä yksin jääminen, eristäminen muista ja porukasta ulos sulkeminen. Toivoisi, että siinäkin tilanteessa jokaisella olisi joku ystävä, jonka kanssa voisi aikaansa ja ajatuksiaan jakaa. Kaikki apukeinot kouluissa ja perheissä näiden asioiden käsittelyyn on tarpeen!”
“Läheisen menettäminen. Se tuntuu lohduttomimmalta, tunteeseen kietoutuu lähimmäisen rakkautta, ikävää ja tunne siitä, että joutuu turvautumaan muistoihin, joissa ei voi enää elää. Onneksi muistoihin voi palata ja kantaa lähimmäistä sydämessään ja sielussaan, kuin pienen pientä timanttia.”
“Pelko on ollut itselleni vaikein kohdata. Usein asioita pelkää kun on epätietoinen mitä tuleman pitää. Myöhemmin huomaat pelot kuitenkin turhiksi, koska elämällä on tapana mitä vaikeimmassakin tilanteessa selvittää asiat parhain päin. Ei ehkä silloin tai niin kuin itse ne haluaa, mutta asiat selvää lopulta kuitenkin.”
“En koskaan ole edes jäänyt yksin, mutta pelko siitä on aina ollut kova – vasta aikuisena tunteen kanssa on alkanut päästä sinuiksi. Yksin oleminen (itse valittu sellainen) on puolestaan varsinkin nykyään täyttä luksusta!”
“Pelko ja sen kohtaaminen. Se jäi lapsuudesta asti kaveriksi eri valepuvuissa ja vuodesta toiseen se muuttui tutummaksi, eikä se niin kauhea kaveri enää olekaan.”
“Yksin jääminen. Mitä syvempi haava on ollut, sitä vahvempi minusta on tullut.”
“Ajattelen niin, että kaikki nämä mainitut ikävät asiat kohtaamme jossain vaiheessa elämäämme ja jokainen ”hoitaa” nämä omalla tavallaan. Toiset joutuvat ponnistelemaan ”kovemmin” kuin toiset. Toivon kaikille rohkeutta ja voimaa ottaa apua vastaan jos ja kun sitä on saatavilla.”
“Läheisten menettäminen on haastavinta. Elämä on joskus epäreilua. Sen vuoksi on muistettava rakastaa ja olla läsnä joka päivä.”