3 ainesta, joista syntyy elämysten kesä – ihan ilmaiseksi

Antoisan kesän resepti on yksinkertainen:

  • Rakkaat ihmiset
  • Paljon ulkoilmaa
  • Koe läheisyyttä, rakkautta ja arvostusta

Siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Suosittelen myös näiden yhdistämiseen kaksi pientä hienosäätöä.

Luontokylpylä

Ulkoilmakylpylä, joka sijaitsee kaikkialla maailmassa. Sähkömagneettinen säteily vaikuttaa moniin meistä. Parhaimpia tapoja on sulkea kännykkä, kun se on taskussa, olla vähemmän koneella ja enemmän ulkoilmassa kosketuksissa maahan. Mitä enemmän olemme suorassa yhteydessä äiti maahan, sitä vähemmän meillä on tulehdusta kehossa, jokainen tietää tämän intuitiivisesti. Se tunne, kun olemme kävelleet hiekalla järven tai meren äärellä pitkään. Se tunne, kun tulemme marjametsästä tai puutarhasta kädet mullassa. Jotain maagista tapahtuu, kun olemme yhteydessä elävään maaperään.

Kokeile näitä jos et ole vielä päässyt testaamaan:

– Juo lähdevettä kokonaisen viikon verran
– Pistä paljaat jalat maahan päivittäin
– Halaa puita (puut ovat myös elävää materiaalia)
– Makaa paljaalla iholla nurmikolla jalat ylös nostettuina
– Ui järvessä aina koneellisen kuormituksen jälkeen (esim. päivä tietokoneella)
– Sulje silmät ja kuuntele luontoa sekä aisti ympäristö
– Yövy teltassa

Uskalla rakastaa

Kesä vapauttaa meissä jotain maagista. Auringon valo tulee iholle, saa d-vitamiinitasot tappiin ja nostaa serotoniinit huippuunsa. Tästä ja lisääntyneestä ulkoilmasta johtuen voimme paremmin, elinvoimaisemmin. Kesällä liikumme, menemme ja olemme sosiaalisesti usein aktiivisia. Tunnemme elämän ja sen mahtavuuden soluissamme. Ihastumme usein kesällä, koska kaikki ihmiset näyttävät kiinnostavimmilta kuin harmaina aikoina talvella. Voisimme käyttää tätä lisääntynyttä energiaa hyödyksi. Voimme toki rakastella tai muuten ilakoida elämässä, mutta todellisille rakkauden sotureille ja niiksi pyrkiville suosittelen rakastamaan syvemmin.

Sen sijaan, että pidättelemme ja annamme pihtaillen rakkautta, kaada sitä tänä kesänä tynnyreittäin toisten päälle.

Kokeile mitä tapahtuu kun annat, ilman että odotat takaisin. Mitä tapahtuu silloin, kun päästät kaiken rakkautesi irti. Tämä ei välttämättä tarvitse tarkoittaa holtitonta käytöstä, vaan enemmänkin ilon sallimista elämääsi. Kesä on loistava aika tehdä se, vapauttaa rakkauden potentiaalisi. Se on kyllä jännittävää ja siinä ei ole takuita, mutta ei se haittaa. Elämä muutenkaan ei ole taattu, sama pistää rakkauden pöydässä kaikki peliin.

Hengitä, mieti ja tunnustele missä voit antaa enemmän, kenellä voit jakaa rakkautta syvemmin ja kenelle voit sanoa koko sydämestäsi ”minä rakastan sinua joka solullani”.

Hyvää ja rakkauden täyteistä kesää!

Kuvat: www.teemusyrjala.com

Palvo kehoasi – se on mukanasi koko elämäsi

Olen tehnyt paljon hiljentymistä yksin luonnossa, mindfulnessia ja meditaatiota. Äkkiseltään voi vaikuttaa, että niissä on kyse mielen hakkeroinnista tai mentaalisuudesta. Tavallaan onkin, mutta vielä enemmän niissä on kyse kehollisuudesta. Myös aivot ja mieli ovat kehon sisässä. Asun kehossani. Tunnen oloni mukavaksi tai hankalaksi siinä. Osittain voi itse omilla valinnoillani vaikuttaa siihen, millainen kehoni on ja miltä minusta tuntuu. En tarkoita kehon palvonnalla hassujen kauneusihanteiden perässä juoksemista (leikkauksia tai paksua meikkiä), vaan keho tarvitsee luonnollista ja puhdasta ravintoa, mahdollisimman vähän kemikaaleja iholle, puhtautta, lepoa ja monipuolista liikuntaa.

Kehoni on ainoa asia, joka on matkassani koko elämäni. Kun olen säännöllisesti alkanut kuuntelemaan kehoani, olen saanut uskomattoman määrän oivalluksia, mm. äänestäni, eleistäni, ilmaisustani, tavastani olla esillä vieraille ja kohdata läheisiä, joilla olen voinut ohjata elämääni kohti parempaa. Elämä pitää elää todeksi kokemusten ja tekojen kautta, eikä ainoastaan meditoida ja filosofoida mielessä.

Elämä tapahtuu kehon kautta.

Kun ajattelen jotakin asiaa, saan keholtani palautetta. Voin huomata sykkeeni kohoavan, lihasteni jännittyvän tai toisaalta hyvänolon humahtavan lävitseni ja vaikkapa selkäkivun lientyvän. Kehollisista reaktioista havahduin ahdistukseen, pelkoihin ja niistä huomaan toipumisen, ylä- ja alamäet.

Elämästä puuttuu virtausta, jos ihminen ei koskaan juokse ja hypi. Jos ei koskaan tee mielikään juosta ja vähän hyppelehtiä, on hyvä pysähtyä pohtimaan, onko oma energia ja elinvoiman virtaus jumissa?

Silloin ei elä täysillä, jos yksi askellaji puuttuu kokonaan. Ajatella, jos hevonen ei koskaan laukkaisi. Ihminen voi edetä ryömimällä, konttaamalla, kävelemällä tai juoksemalla ja onhan omituista, jos emme koskaan käytä tuota vauhdikkainta ja voimakkainta askellajiamme.

Lihaskunto kertoo myös mielen kunnosta. Esimerkiksi hyvän treenin jälkeen tulee tunne, että olenpa pystyvä ja voimakas.

En tarkoita, että lihaksia pitäisi treenata mahdottomia määriä tai juosta maratooneja, mutta istuma-asennossa aivan normaali kehonkannatus lysähtää. Jos tekee istumatyötä, on treenattava lihaksia liikkeellä päivittäin kotona ja vapaa-ajalla, jos haluaa, että keskivartalon lihakset kannattelevat omaa ryhtiä.

Aloitin juoksun ja lihaskuntoharjoittelun pienin askelin. Ne ovat opettaneet minulle paljon kehostani ja kasvattaneet mieltäni. Kun keskivartalolla tekee paljon työtä, hartiat laskeutuvat kohdilleen. Kun keskivartalon lihakset tekevät työtä, jalat ponnistavat kohtisuorempaan ja voimaa ja vauhtia tulee kehoon ja mieleen enemmän.

Rakastan itseäni, kun rakastan kehoani ja sen voimaa. 

Moni, kuten minäkin, on etupuolelta kiristynyt ja selän lihasten kannatus on heikko. Rintakehä pitäisi avata selän vahvojen lihasten avulla, pallea ja vatsalihakset vapautuvat samalla, selkäranka ja niska suoristuvat ja asettautuvat paremmin lantion, pakaroiden ja päkiöiden päälle, jolloin jalkojen nivelet eivät rasitu.

Tällöin katse on suora ja vakaa, mieli avoin ja vastaanottava.

Meidän pitäisi puhua enemmän kehollisuudesta ja asentojen merkityksistä henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnillemme.

Ilkeä ihminen on lopulta oman itsensä uhri

Kiltteys ei tarkoita sitä, että pitäisi olla rajaton lapanen, joka suostuu kaikkeen, nielee kaiken eikä osaa kunnioittaa itseään. Eikä rehellinen suorapuheisuus ole mikään tähtiominaisuus niin kauan, kun ajatuksia ei osata suodattaa niin, että toinen voi säilyttää ihmisarvonsa otettuaan ne vastaan.

Mielensäpahoittaja kuvaa ihmistä, joka on omalla tavallaan vastuussa siitä, että suostuu uhriksi ilkeyden edessä. Ei ole kuitenkaan helppoa ohittaa tilannetta, jossa toinen ihminen tahallaan haluaa loukata sinua tai ylentää itseään tilanteessa, jossa olet heikoilla jo muutenkin.

Minulla menee pitkään tällaisten tilanteiden käsittelyssä. Kun minua kohtaan hyökätään, tunnen sen koko kehossani, en vain mielessäni. Tällaiseen kohtaamiseen en yleensä osaa varautua ennalta, koska perusoletukseni on, että ihmiset ovat hyväntahtoisia. Se on osa ihmiskäsitystäni, jota en ehkä ole edes halukas päivittämään. Siksi kokemus on minulle kuin kuiluun putoaminen, mutta elämä on antanut tiedon, että turvaköysi on kyllä paikallaan ja mustelmat häviävät aikanaan.

Ilkeilijä haastaa pohtimaan omia rajoja

Konfliktit ja ikävät loukkaukset ovat onneksi olleet harvinaisia elämässäni, mutta joka kerta ne ovat koskeneet niin kovaa, että minulla on mennyt pitkään niistä selviytyäkseni. Jotenkin olen kuitenkin joka kerta ne myös pystynyt hyödyntämään elämässäni, eritysesti työssäni.

Jokainen piittaamaton ja ilkeä ihminen on samalla myös opettaja, niin vaikealta kuin tuon kirjoittaminen tuntuukin. Erityisesti ilkeä ihminen haastaa joka kerta pohtimaan omia rajoja. Sitäkin, onko minun mahdollista tuntea myötätuntoa ihmistä kohtaan, joka haluaa satuttaa minua? Onko se tarpeellista ja mitä se vaatii?

Jos sinua kohtaan ollaan epäreiluja ja epäempaattisia, muista että ilkeä ihminen on ilkeä myös muille kuin sinulle.

Sinusta voi tuntua, että olet poikkeus ja juuri sinä ansaitset hänen halveksuntansa ja vihansa, mutta tosiasia on, että ihminen ilmaisee viesteillään aina enemmän itsestään kuin asiastaan, josta puhuu. Todennäköisesti hänellä on hankalaa omassa elämässään, koska hän näkee ongelmat aina itsensä ulkopuolella. Erittäin todennäköisesti hän on kohdannut ilkeyttä myös itseään kohtaan.

Omassa elämässä kohdattu vääryys ei vie ihmiseltä omaa vastuuta pois siitä, mitä hän elämällään tekee ja kuinka hän muita kohtelee. Ilkeä ihminen on ilkeä juuri niin kauan, kun mikään hänessä itsessään ei herää sen pohdintaan, olisiko hänen mahdollista muuttaa asennettaan.

TOIMITUKSEN VINKKI: Puhutaan tunteista -kortit auttavat sanoittamaan ja käsittelemään omaa tunnekokemusta. Kortit auttavat elämään tasapainossa omien vaikeidenkin tunteiden kanssa. Voit lukea lisää ja tutustua kortteihin TÄÄLLÄ.

7 tapaa rentoutua täydellisesti lomalla – ”Kuvittele, että olet elämän turvallisessa syleilyssä”

1. Katsele pilviä

Katsele, miten pilvet lipuvat hiljalleen taivaalla. Ne ovat kuin ajatukset, jotka tulevat ja menevät. Niihin ei tarvitse tarttua eikä niitä tarvitse analysoida.

2. Kuuntele luonnon ääniä

Laita silmät kiinni ja anna kuuloaistisi terästyä: linnut, tuuli, pörriäiset, puiden kahina, taustaäänet – kaikki sulassa sovussa, pehmeinä ja täydellisinä. Rauhoittavaa ja tuudittavaa luonnon musiikkia, jonka tahdissa on ihana heijata.

3. Kuuntele äänikirjoja

Näköaisti vie aisteista eniten kaistaa aivoilta. Kun suljet silmät, saat luotua oman ihanan tilan. Kuuntele riippumatossa äänikirjoja (huom! uutena asiakkaana voit kuunnella Storytelista ilmaiseksi allaolevat kirjat sekä kaikkia muita sisältöjä 30 päivää TÄSTÄ) , ja sukella tarinoiden tai oivallusten matkaan. Kuuntele esim.

  • Idiootit ympärilläni – Hulvaton tyypittely ihmisistä ympärilläsi (tyyppien tunnistaminen itkettää ja naurattaa yhtä aikaa)
  • Onni asuu jo sinussa – 9 ihmistyyppiä, 9 erilaista tapaa tulla onnelliseksi: mikä sinä olet ja mikä esim. puolisosi on?
  • Parisuhteen tunnelukot – Miksi sukset menevät ristiin tai miksi toinen toimii niin oudosti? 
  • Läsnäolon voima – Mitä tapahtuu, kun tulee mielen sisältä ulos ja yhtäkkiä näkee asiat aivan toisin?
  • Ole itsellesi armollinen – Kirja hellittämisestä ja riittävyydestä auttaa tutkimaan omia ajatuksia uudellen.

(Jos et ole vielä Storytel-asiakas, nappaa ilmainen kuuntelukuukausi TÄSTÄ)

4. Nuku päikkärit

Anna palauttavan unen lipua pehmeästi ja antaudu sille kokonaan. Kesäpäivät ovat täydellisiä ulkopäikkäreille. Nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

5. Meditoi

Keskity hengitykseen tai tee tietoinen rentoutus keholle. Tee oma meditaatio tai kuuntele ohjattu rauhoittuminen. Meditaatio auttaa mieltä ja kehoa rentoutumaan tehokkaasti. Voit kuunnella Storytelista seuraavat Hidasta elämää -meditaatiot ohjattuna:

(Jos et ole vielä Storytel-asiakas, nappaa ilmainen kuuntelukuukausi TÄSTÄ)

6. Unelmoi

Anna ajatusten lennellä vapaana ihanissa unelmissa. Tunnustele, mikä saa sydämesi sykähtämään, ja kasvata tunnetta ja anna sen levitä kehoosi juuri siinä, missä olet. Ehkä unelmat tuudittavat sinut lempeisiin uniin…

7. Lennä

Kun rentoudut riippumatossa, kuvittele, että olet elämän turvallisessa syleilyssä. Elämä kantaa ja keinuttaa sinua, ja sinä voit lentää vapaana. Voit luottaa siihen, että siipesi kantavat, vaikka rentoudut täysin – ei tarvitse puristaa ja pinnistellä ♥

Kesäkeittiön ihanin menu on tässä! – Poimi reseptit

Poimimme sinulle kesämenun, josta sekä makunystyrät että keho kiittävät. Tämä on ihana vaihtoehtomenu kesäkeittiöön!

Reseptit: Hanna-Leena Turpeinen

Alkujuoma: Luontoäidin viilentävä juoma

Pakuri-kurkuma-inkivääri-sitruuna -juoma on kesän viilentävä ja virkistävä ihanuus, joka sopii hyvin alkumaljaksi lämpimänä päivänä. Poimi resepti TÄÄLTÄ.

 

Pääruoka: Värikäs ja kesäisen kevyt pitsa

Valitse täytteeksi väriä ja pohjaksi rapsakka riisi-kaura-pohja. Tästä pitsasta iloitsee sekä mieli että keho! Katso resepti TÄÄLTÄ.

Jälkiruoka: Lätty tötteröllä

Kääräise lätty tötterölle ja töräytä kardemumma-kookoskerma pohjille sekä marjat kyytipojaksi. Tämä on myös lasten suosikki! Katso resepti TÄÄLTÄ.

Ihania kesäisiä herkkuhetkiä <3

3 keinoa kasvattaa itsetuntemustasi ja ymmärtää elämäntarinaasi paremmin

Itsetuntemus on hyvän elämän perusta. Ymmärrätkö, mitkä tekijät ajavat sinua eteenpäin elämässä? Tunnetko olevasi sellainen, millaisena muut ihmiset ympärilläsi kokevat sinut?

Itseymmärrystä ei voi saavuttaa lukemalla psykologiaa, vaan se vaatii syvällistä omien kokemusten ja valintojen pohdintaa ja ymmärrystä, sekä niiden kuorten ja kerrosten rakentumisen syiden oivaltamista, jotka muodostavat nykyisen itsesi. Itsetuntemus on nykyään lempiaiheeni, jota pohdin lähes päivittäin.

Kokemuksemme muokkaa sen, miten koemme maailman. Meidän täytyy reflektoida ymmärtääksemme, miten maailma on muokannut meidät.

Näiden vinkkien (lähde: Psychology Today) avulla pääset alkuun.

1. Opi ymmärtämään elämäntarinaasi

Tutkimus on osoittanut, että vaikeista elämäntapahtumista kirjoittaminen tai puhuminen parantaa mentaalista ja fyysistä terveyttä. Se, kuinka pitkälle pystymme kohtaamaan kaikki elämässämme tapahtuneet hankaluudet määrittää itsetietoisuuden tasomme.

Voit esimerkiksi aloittaa kysymällä itseltäsi, ja hiljentyä sitten hetkeksi pohtimaan:

Kun katsot elämääsi taaksepäin ja nykyhetkeä, ketkä ihmiset, mitkä elämäntapahtumat ja kokemukset ovat vahvimmin vaikuttaneet sinuun ja siihen, mitä sinusta on tullut?

Millaisia ovat olleet pahimmat takaiskut, ja miten olet niitä käsitellyt?

Olen itkenyt ja huutanut vanhoja muistoja, energioita ulos kehostani ja vapautta mieleeni. Tällainen työskentely vaatii rauhaa, omaa tilaa ja aikaa asioiden kohtaamiselle.

2. Luo itsereflektiosta päivittäinen tapa

Tarvitset päivittäin lyhyen hetken itsereflektiolle.

Se voi tapahtua monessa muodossa, esimerkiksi mindfulnessin tai meditaation avulla. Jotkut kirjoittavat päiväkirjaa, tai rukoilevat, toiset lähtevät kävelylle.

Paikallaan istuminen meditaatiotyyppisesti on tutkimustenkin mukaan tehokkainta, koska silloin sinun ei tarvitse ajatella mitään muuta ja aivosi rauhoittuvat – mutta pääasia kun löydät jonkin tavan itsereflektiolle.

Olen tehnyt vuosia paljon meditaatiota selkiyttääkseni mieltäni, tällä hetkellä en yritä erityisesti meditoida, mutta saatan pysähtyä istumaan tuolille, sulkea silmät, kuulostella kehoani ja annan ajatusteni tulla. Myös rauhallisella lenkillä yksin metsässä tai luonnossa mieleni on erityisen oivaltavassa tilassa.

3. Avaa korvasi saamallesi palautteelle

Kuuntele avoimemmin, mitä työkaverisi, ystäväsi ja puolisosi sanovat sinulle itsestäsi. Miksi he sanovat niin? Onko sinun vaikea ottaa hyvää palautetta vastaan tai hermostutko neuvoista?

Anna elämääsi tulla ihmisiä, jotka arvostavat sinua tarpeeksi pystyäkseen puhumaan kanssasi suoraan siitä, mitä he sanoistasi ja toiminnastasi ajattelevat.

Minulla on kaksi ystävää, jotka on itse hyvin reflektiivisiä ja kokeneet paljon syviä oivalluksia omasta rankasta elämäntarinastaan. Heille voin kertoa kaiken, ja näen heidän näkevän ja ymmärtävän asioita pintaa syvemmältä. Heidän sanoihinsa voin luottaa, ja tiedän heidän sanovan ne rakkaudella.

Yksikin itse reflektiivinen ihminen riittää tukemaan sinua.

Erään tutkimuksen mukaan oppimistamme vaikeuttaa usein joku kolmesta ”laukaisijasta”: ihmissuhdelaukaisin, identiteettilaukaisin tai totuuslaukaisin. Jos tunnet tarvetta puolustautua, ota hetki pohtiaksesi, miksi? Usein asia selittyy jollakin tunteidesi ”laukaisijalla”.

Itsetietoiseksi ei tulla päivässä. Se vie yleensä vuosia, ja vaatii hankalia keskusteluja. Tuloksena on kuitenkin vuosi vuodelta levollisempi olo omasta avoimuudesta, heikkouksista, voimasta ja inhimillisyydestä.

Minulle autenttisuus on kaunis sana ja pyrin koko ajan syvempää autenttisuutta kohti. Tunnen, että tällöin toimintani on ikäänkuin läpinäkyvämpää myös muille, ja vuorovaikutus kanssani on avoimempaa ja helpompaa.

Kuva: Kristina Tsvetkova

Ihminen voi olla aidosti vapaa vain yhteydessä toisiin

Vapaa ja omaehtoisesti itseään toteuttava ihminen säteilee sisäistä hehkua, joka valaisee ja lämmittää sydämiä. Ihminen voi kuitenkin olla aidosti vapaa vain yhteydessä toisiin. Olemisemme ja elämisemme tapa on yhteisöllinen. Olemme hengissä, koska olemme oppineet tekemään yhteistyötä ja oppineet myötäelämään toistemme tunteita.

Itsellisyys ja yhteisöllisyys eivät ole toistensa vastavoimia, kuten äkkiseltään luulisi. Ne ruokkivat toinen toistaan, ovat toistensa elintärkeää ravintoa. Oma ainutlaatuisuutemme syntyy ainoastaan toisten kautta peilautumalla. Se, mitä sanomme MINÄKSI on yhtä paljon myös ME.

Jokainen, joka heijastaa valoaan ja voimaansa kanssakulkijoihinsa, tekee itsestään valoisan ja voimakkaan.

MINÄN ja MEIDÄN suhde on jatkuvassa aaltoliikkeessä. Väliin tyynessä, väliin myrskyävässä. Koko elämämme ajan. Meillä kaikilla on syvä oman itsen toteutumisen tarve. Oman Mun Jutun löytämisen ja todeksi elämisen tarve. Mutta aivan yhtä syvästi meillä on tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Tarve olla ME.

Jokainen ihmissuhde on mahdollisuus muuttaa ja työstää omia mielipiteitään ja uskomuksiaan. Mahdollisuus kasvaa korkeutta, leveyttä ja syvyyttä. Mahdollisuus oppia. Mahdollisuus aistia, mitä toinen aistii. Esa Saarinen puhuu ihmisten välisyydestä, jota on vaikea kuvailla, mutta joka on paljon enemmän, kuin pelkkä vuorovaikutus.

Itse pitää, mutta ei yksin.

Lämmin ja arvostava yhteys toisiin lisää turvallisuuden tunnettamme sekä hyvinvointiamme ja on tärkeä onnellisuutemme lähde. Myös yksi unelmatyönkin tärkeä osatekijä. Jospa heittäisimme jo romukoppaan edelleenkin turhan yleisen uskomuksen siitä, että vahva ja itsenäinen ihmisen pärjää omillaan.

Kohtaan etenkin lauluntekijöiden valmentajana vielä paljon kyseistä ajattelua: ”Minä ihan itte kaiken, ei tartte tulla kenenkään sanomaan ja sähläämään, eikä parane auttaa.”

Siinäpä se. Vahvistaako kahta ja kolmea heikohkoa osaamisaluettaan vuosia ja vuosia, jotta saisi sanoa tehneensä kaiken ihan itse? Vai vahvistaako yhtä ja kahta vahvuuttaan huippuunsa? Etsiäkö osaavat yhteistyökumppanit puuttuviin palasiin, jotta homma etenisi nopeammin, kivuttomammin ja hauskemmin. Lopputuloskin olisi todennäköisesti enemmän, kuin osiensa summa.

On sanottava, että musiikkialalla on kyllä ihailtavasti siirrytty yhdessä tekemiseen. Biisejä syntyy cowrite -sessioissa, joissa jokainen antaa peliin pihtailematta oman näkemyksensä, innostuksensa ja oman vahvuutensa. Innostuneet osaajat saavat usein yhdessä aikaan superihmeitä.

Älä jätä itseäsi yksin eläessäsi todeksi omaa Sun Juttuasi. Omaa unelmatyötäsi. Tarvitset rinnalla kulkijoita. Jokaisen suurhenkilönkin takana on monta tukijaa.

Olet oman elämäsi suurhenkilö!

1. Tee kartta ihmisistä 

– jotka voisivat rohkaista sydäntäsi 
– jotka voisivat olla ajatuskumppaneitasi
– joiden kanssa voisit toimia yhdessä
– jotka haastavat sinua ja joilta voisit oppia
– joiden kanssa sinulla voisi olla yhteiset arvot 
– joiden kanssa voisit jakaa vastuuta
– joiden kanssa voisit kokea luottamusta, myötätuntoa, kunnioitusta ja kiitollisuutta
– joiden kanssa voisit pitää hauskaa, iloita ja nauraa

2. Kun karttasi on valmis, ota rohkeasti yhteyttä näihin ihmisiin ja kysy mille aletaan.

3. Etsi tueksesi innostava valmentaja ja valmennusporukka.
Hyvässä porukassa hyvän energian, innostuksen ilon ja rohkeuden tartuntavaara on suuri. Ihminenhän on ikuinen mysteeri – myös itselleen. Kun porukassa monta mysteeriä sekoittuu toisiinsa, voi lopputulos olla mitä tahansa uskomatonta.

Ihmisten välisestä kitkasta syntyy energiaa. Energiaa, joka voi johtaa ihmeisiin.

Odotan tapaavani sinut valmennuksissani, joihin voit tutustua tästä.

Tapa, jolla kuvailet itseäsi, voi viedä voimasi tai antaa energiaa – Kumpaa tapaa käytät?

Kaikki me kerromme tarinoita, tulkintoja itsestämme, elämästämme ja ympäröivästä maailmasta, oman näkemyksemme ja tunnetilamme mukaan. Kudomme uskomusten verkkoa, tiivistä tai kevyempää rihmastoa jossa elää ja hengittää.

Jos tarinasi saa olosi tuntumaan raskaalta, voisiko olla, että tarinasi ei ole totta?

Kokeile vaihtaa tarina sen vastakohtaan.

Olen taakka perheelleni – Minua rakastetaan ja tuetaan

En osaa tehdä mitään oikein, pilaan kaiken – Olen rohkea ja yritän aina uudelleen, epäonnistumisista huolimatta

Puolisoni ei ymmärrä minua ollenkaan – Puolisoni pysyy vierelläni ja tekee parhaansa

Lapseni on ärsyttävä riiviö – Lapseni kaipaa rakkautta ja huomiota ja sitä osaan antaa

Miltä nyt tuntuu?

Ovatko läheistesi akut lopussa ja energiat jumissa? Mitä tarinoita he kertovat? Ovatko ne totta?

Sinä voit tarjota heille vaihtoehtoisen ja tuoreen näkemyksen, uuden tarinan, johon uskoa.

Elämä on jatkuvaa valintaa ja valintamme joko vievät energiaa tai antavat energiaa.

Valitse tarina joka tuntuu kevyeltä, ja vahvista sitä sanoin sekä teoin.

Totuus tuntuu kevyeltä.

Myötätunto on aktiivinen valinta

Miksi maailmassa on pahuutta?

Etiikka ja moraali ovat tuhansia vuosia vanhoja käsitteitä. Miksemme opi menneiden sukupolvien virheistä ja tee tästä maailmasta parempaa paikkaa, sillä meistähän se on kiinni, eikö?

Eräs ystäväni totesi hiljattain, että elämä olisi helpompaa, jos sivistyksemme olisi jo sillä tasolla, että kehitys tapahtuisi maltillisemmin eikä väkivallan kautta.

Vielä se ei ole mahdollista. Kaikkea tätä pahuutta tarvitaan, jotta osaisimme nähdä ja erottaa hyvyyden. On kenties käytävä ääripäässä, että voi tulla sieltä takaisin.

– Niin niin, mutta en haluaisi sinne ääripäähän, koska emme oikeasti tiedä, mitä se tarkoittaa, ystäväni vastasi. Jos kaksi eri ääripäätä provosoituu niin rankasti, että rauhaa ryhdytään ajamaan väkivaltaisesti, olemme sodassa.

.

Suvaitsemattomuuden ääripää ei kuitenkaan ole suvaitsemattomuus. ”Aseilla rauhan puolesta”, tuomitseminen ja vihaaminen ovat sitä samaa suvaitsemattomuutta. Toinen ääripää olisi sen tunnistaminen, että toinen ihminen on sinä (the other person is you).

Inhimillisyys on tuntemista ja yhteyden tunnustamista muun elävän kanssa.

Joku viisas on sanonut, että todellinen roolimalli on sellainen, joka vetää roolinsa niin hyvin, ettei muiden tarvitse tehdä sitä. Tällaisia roolimalleja löytyy läheltä ja kaukaa, presidentti Trumpista lähtien. Jonkun on kannettava rankatkin roolit. Maailma ei muutu vain positiivisuudella. Se kuuluisa kasvu tapahtuu epämukavuusalueella.

Ja myötätunnon todeksi elämiseen tarvitaan joskus soturin voimaa.

.

Kirsi Salo kirjoittaa mahdottoman hienossa blogitekstissä kollektiivisesta surusta ja pahasta olosta. Kuinka hän pelkää ihmiskunnan puolesta, mutta antautuu tuntemaan ”vaikka kylkiluut räjähtäisivät”, sillä jonkun täällä on vielä tunnettava.

Tunteiden vastaanottaminen ei ole helppoa tai kivutonta. Mutta tunteiden läpi kulkemalla on mahdollista päästä käsiksi myötätuntoon ja pyhyyteen, sellaiseen perimmäiseen ihmisyyteen, joka on meissä kaikissa: teoista huolimatta, ei tekojen vuoksi, kuten toinen viisas ystäväni sanoi.

”Rakkaus ja Myötätunto ovat. Niitä ei saavuteta. Eikä niitä voi mikään viedä pois.”

.

Suuri valo löytyy suuresta pimeydestä. Meillä kaikilla on lupa olla elossa, villisti ja vapaasti. Aito hyvyys sallii myös pahuuden olemassaolon.

Ensimmäinen askel myötätuntoon on pimeyden voimien myöntäminen myös omassa itsessä. Jos kuvittelet, että sinun pitäisi olla toisenlainen hyväksyäksesi ja rakastaaksesi itseäsi, olet väärässä.

Sinussa ei ole mitään väärää. Jos annat kaikkien tunteiden, tuntemusten ja ajatusten virrata vapaasti lävitsesi, ilman että yrität kieltää tai muokata itseäsi toisenlaiseksi, olet vapaa. Jos yrität kontrolloida tunteitasi, tuntemuksiasi tai ajatuksiasi, kontrolloivat ne todellisuudessa sinua.

Jeff Fosterin sanoin: muista, että olet valkokangas etkä yhtä siinä näkyvien kuvien kanssa.

Kun suot itsesi vapauden, löydät myötätunnon. Se on jatkuva, aktiivinen valinta. Silloin elät ihmisen koko potentiaalia todeksi. Olet sinä. Ja kasvatat ihmiskunnan kollektiivista tietoisuutta. Kohti hyvyyttä.

5 vinkkiä siihen, kuinka lomailot eivät muutu lomakiloiksi

Ajatteletko, että lomalla ei voi syödä terveellisesti? Tai, että matkoilla tietynlaisen ruokavalion noudattaminen on hankalaa? Ei hätää, et ole ainoa. Tässä viisi vinkkiä siihen, kuinka pysyt energisenä ja lomaruokailu onnistuu siten, että farkkujen vyötärönauha ei ala alkaa kiristää loman jälkeenkään.

Tärkeintä ruokailuissa on tiedostaminen. Tiedosta milloin syöt ja mitä syöt. Oletko tunnesyöjä vai syötkö nälkääsi? Ole läsnä jokaisella ruokailukerralla. Nauti ruoasta, syö huoletta ravintoloissa ja testaa uusia makuja ja mausteita. Huolehdi myös, että ruokailukerta antaa elintärkeitä ravintoaineita keholle.

Muista säännöllinen ateriarytmi, sillä se ylläpitää tasaista verensokeritasoa. Näin sinulle ei pääse syntymään äkillisiä mielitekoja yhtä helposti. Jos et lomareissuillasi löydä ravintolan ruokalistalta juuri sinulle sopivia vaihtoehtoja, niin pyydä tarjoilijalta vinkki korvaaviin ruoka-aineisiin.

Syö lounaan ja päivällisen välissä välipala. Reissatessa voit hakea vaikkapa kaupasta terveellisen välipalan, kuten tuoreita marjoja, hedelmiä, leikkeleitä, pähkinöitä, maustamattomia jogurtteja ja niin edelleen. Näin sinun ei tarvitse lähteä ravintolaan joka kerta nälän tultua.

Muista salliminen. Jos haluat nauttia jäätelön niin nauti ja fiilistele jokaista lusikallista. Mikään yksittäinen herkku ei kaada hyvin suunniteltua kokonaisuutta.

Liiku. Mikä olisikaan parempi tapa tutustua lomakohteeseen kuin kävellä tai pyöräillä paikasta toiseen. Hyötyliikunta on erinomainen tapa kuluttaa energiaa aivan huomaamatta. Näin ollen, samalla kun näet kauniita paikkoja, lähtevät kehosi nesteet liikkeelle ja saat terveellistä liikettä nivelillesi.

Nauti siis tulevista lomista kaikilla aisteilla. Syö herkullista ruokaa, huolehdi säännöllisestä ateriarytmistä, napostele välipaloja, salli herkuttelu järkevissä määrin ja hyötyliiku.

Vuohenputkipiirakka hurmaa vannoutuneenkin rikkaruohojen vihaajan

Villivihanneskausi on nyt ihanimmillaan. Luonto pursuilee hyvää ja hoitavaa ruokaa, kunhan tietää mitä kerää. Juuri nyt vuohenputki rehottaa kaikkialla ja saa hortoilijan hullaantumaan. Vuohenputken maku on helppo; siinä on persiljan, sellerin ja porkkanan aromeja. Se maistuu ihanalta sekä tuoreena että kypsennettynä.

Kehittelen paljon reseptejä ja maistelen makuja mielessäni. Kuusi vuotta sitten keväällä 2011, kuljin pihallamme ja aistin vuohenputkien ihanan tuoksun. Kuuntelin intuitiotani ja niin syntyi vuohenputki-basilika-juustopiiras, josta on tullut kautta aikojen suosituin reseptini. Se on levinnyt tuhansiin kotikeittiöihin, hääjuhliin, ylioppilasjuhliin, hautajaisiin ja kastetilaisuuksiinkin. Piirakkaa on maistatettu myös hortakursseillamme jo tuhansille wannabe-hortoilijoille.

Vuohenputkeen on helppo rakastua. Jos sinä et ole vielä  hurahtanut villivihanneksiin, tee tämä piirakka ja voit olla varma, että näet kotipihan rikkaruohot aivan uusin silmin.

 

 

Raijan vuohenputki-basilika-juustopiiras

Pohja:

2 dl kaurahiutaleita (puhdasta kauraa keliaakikolle)
1 dl karkeaa gluteenitonta jauhoseosta/mantelijauhoja tai luomuvehnäjauhoja
1 dl luomukermaa tai kauramaitoa
1 dl sulatettua voita tai kylmäpuristettua oliiviöljyä
1 tl leivinjauhetta
puoli tl suolaa

 

Täyte:

2 dl luomukermaa/kaurakermaa
1 luomu muna
2 dl mozzarella- tai emmentaljuustoraastetta
1 dl lampaan- tai vuohenmaitofetajuustoa murennettuna
4 dl hienoksi hakattua tuoretta vuohenputkea
noin 8-10 tuoretta basilikanlehteä hienoksi hakattuna
hieman limepippuria
hieman suolaa

Valmistus:

Sekoita kaikki pohjan ainekset keskenään ja taputtele taikina jauhoitetuin käsin voideltuun pyöreään uunivuokaan (halkaisija noin 27 cm) ja pistele taikinaa haarukalla.  Esikypsennä 170-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, niin että pohja ruskettuu hiukan.

Pohjan esikypsyessä sekoita keskenään täytteen ainekset. Ensin kerma/kaurakerma ja muna, lisää sitten juustoraaste, murennettu fetajuusto sekä vuohenputki- ja basilikasilppu. Sekoita hyvin. Levitä sitten täytteen ainekset  esikypsytetyn pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Ennen uuniin laittamista jauha myllystä pinnalle hieman limepippuria.

Kypsennä 170-asteisessa uunissa noin 20-25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja saanut hieman rusketustakin.

 

Tässä vielä vuohenputken bonusvaikutukset:

– sisältää runsaasti magnesiumia, betakaroteenia ja C-vitamiinia

– helpottaa iskias- ja nivelvaivoja

– tunnetaan kihtilääkkeenä ja miehen eturauhasen kaverina

 

En ole tehokas hitaasta elämästä huolimatta – vaan sen ansiosta

Luin Löydä elämän taika -kirjastani arvostelun, jossa kirjoittajaa vaivasi tarinassani yksi ajatus. (Ehkä useampikin, mutta tämän hän mainitsi ääneen.) Hieman tiivistetysti se oli tämä:

”Miten valmentaja, joka kirjoittaa niin paljon, pitää luentoja ja ylläpitää vielä blogiakin ja verkkokursseja, oikeasti voi pysähtyä noin ja antaa vain ajatusten virrata päiväkausia?”

Hyvä kysymys – ja kymmenen vuotta sitten olisin ihmetellyt samaa. Silloin mottoni oli ”Enemmän on enemmän”.

Kysymykseen tiivistyy uskomus, joka meillä on tuottavuudesta. Kuvittelemme yhä, että täytyy olla kiireinen voidakseen olla tehokas.

Kuvittelemme yhä, että täytyy olla kiireinen ollakseen tehokas.

Toivoisin kuitenkin, että vuonna 2017 ymmärtäisimme jo paremmin. Tehokkuuden salaisuus ei oikeasti ole enää salaisuus.

Kyse EI ole siitä, että mystisillä kikkakolmosilla onnistuisin olemaan tehokas ja tuottava siitä huolimatta, että minulla on tapana ottaa säännöllisesti aikaa palauttavalle olemiselle ja ajatusten vapaalle virtaamiselle.

Päinvastoin, olen tehokas ja tuottava juuri sen ansiosta, että olen hidastanut elämääni. Saan paljon enemmän aikaan, kun en enää yritä olla tehokas yhdeksästä viiteen joka päivä. Kirjoitukset ja kurssit syntyvät hetkessä, kun tiedostamaton mieleni saa tilaa.

Olen tehokas, koska olen oppinut kunnioittamaan luovan kierron vaiheita. Kun jokin projekti on tullut valmiiksi, on irtipäästämisen vuoro. Jos tehtävä on ollut pieni, palautuminen voi tarkoittaa viittä syvää hengitystä tai viiden minuutin venyttelyä. Jos tehtävä on ollut suuri, palautuminen voi viedä päiviä. Joka tapauksessa silloin, kun mieleni vielä toipuu edellisestä ponnistuksesta, en yritä aloittaa mitään uutta.

Olen tehokas, koska olen oppinut kunnioittamaan luonnollista rytmiäni. Joku voi olla tehokkaimmillaan aamun varhaisina tunteina – minua ei silloin kannata pyytää kertomaan edes omaa nimeäni. Sen sijaan aloitan päiväni itseni hoitamisella, vaikkapa kävelyllä, joogalla tai meditaatiolla. Työt aloitan juoksevista asioista, vasta sitten ryhdyn luovempiin tehtäviin.

Aamupäiväni näyttää ehkä tehottomalta, mutta loppupäivästä ja alkuillasta (jolloin on minun luovin aikani) saan muutamassa tunnissa valtavasti aikaan. En yritä jatkaa tekemistä loputtomiin: puolentoista, korkeintaan kahden tunnin pätkissä syntyy parhaiten valmista. Sitten tarvitaan jo taukoa. Tämä on minun yksilöllinen rytmini, sinun rytmisi voi olla toisenlainen.

Tässä kohtaa minulta kysytään usein, että miten näitä ohjeita voi muka toteuttaa normaaleissa töissä (mitä ne ikinä ovatkaan). Vastaus: sillä tavalla ja siinä mittakaavassa kun kyseisessä työssä on mahdollista.

Joka ammatissa ei tietenkään ole mahdollista pysähtyä pitkiksi ajoiksi oleilemaan ja kuunnella pelkästään itseään. Mutta samat periaatteet toimivat kaikkialla. Tauottaminen ja palautuminen työpäivän sisällä sekä pitkällä aikavälillä ovat kirkkaan mielen, luovuuden ja tehokkuuden salaisuus, eivät este. 

Aina en voi valita, millaisille päiville luennot ja deadlinet asettuvat – mutta voin valita sen, millaista virettä itseltäni vaadin. Voin kirjoittaa erinomaisen luvun kirjaan tai pitää onnistuneen koulutuksen väsyneenäkin, kunhan en väkisin piiskaa itseäni samanlaiseen suoritukseen kuin hyvässä vireessä. Väsyneenä en kaipaa sisäisen kriitikon ylimitoitettuja vaatimuksia vaan ymmärrystä ja hoivaa. Vaalin mielessäni sitä tunnetilaa, jossa olen, hyväksyn epätäydellisyyteni, ja kas, yhtäkkiä jaksan paremmin. Oman olotilansa ymmärtäminen vapauttaa energiaa.

Lepohetkien tuominen työpäivän lomaan edes pieninä annoksina lisää sekä työtehoa että hyvinvointia. Ylikuormituksen riski poistuu, uupumuksen haitat vähenevät. Lomat eivät enää kulu palautumiseen, vaan ne voi käyttää elämästä nauttimiseen.

Hyvinvointi ja tuottavuus eivät sulje toisiaan pois, ne kulkevat käsi kädessä.

Hyvinvointi ja tuottavuus eivät sulje toisiaan pois, ne nimenomaan kulkevat käsi kädessä. Älä keskity siihen, mikä sinun työpäivässäsi ei ole mahdollista, vaan mieti mieluummin, mikä on mahdollista. Sen jälkeen sinäkin voit ihmetellä, miten aikaansaava voit olla – et hidastamisesta huolimatta, vaan sen ansiosta.

Kuvat: depositphotos.com

Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image
-20% tarjouspaketeista etukoodilla TARJOUS20 
PUOTIIN
close-image