Myötätunto on aktiivinen valinta

Miksi maailmassa on pahuutta?

Etiikka ja moraali ovat tuhansia vuosia vanhoja käsitteitä. Miksemme opi menneiden sukupolvien virheistä ja tee tästä maailmasta parempaa paikkaa, sillä meistähän se on kiinni, eikö?

Eräs ystäväni totesi hiljattain, että elämä olisi helpompaa, jos sivistyksemme olisi jo sillä tasolla, että kehitys tapahtuisi maltillisemmin eikä väkivallan kautta.

Vielä se ei ole mahdollista. Kaikkea tätä pahuutta tarvitaan, jotta osaisimme nähdä ja erottaa hyvyyden. On kenties käytävä ääripäässä, että voi tulla sieltä takaisin.

– Niin niin, mutta en haluaisi sinne ääripäähän, koska emme oikeasti tiedä, mitä se tarkoittaa, ystäväni vastasi. Jos kaksi eri ääripäätä provosoituu niin rankasti, että rauhaa ryhdytään ajamaan väkivaltaisesti, olemme sodassa.

.

Suvaitsemattomuuden ääripää ei kuitenkaan ole suvaitsemattomuus. ”Aseilla rauhan puolesta”, tuomitseminen ja vihaaminen ovat sitä samaa suvaitsemattomuutta. Toinen ääripää olisi sen tunnistaminen, että toinen ihminen on sinä (the other person is you).

Inhimillisyys on tuntemista ja yhteyden tunnustamista muun elävän kanssa.

Joku viisas on sanonut, että todellinen roolimalli on sellainen, joka vetää roolinsa niin hyvin, ettei muiden tarvitse tehdä sitä. Tällaisia roolimalleja löytyy läheltä ja kaukaa, presidentti Trumpista lähtien. Jonkun on kannettava rankatkin roolit. Maailma ei muutu vain positiivisuudella. Se kuuluisa kasvu tapahtuu epämukavuusalueella.

Ja myötätunnon todeksi elämiseen tarvitaan joskus soturin voimaa.

.

Kirsi Salo kirjoittaa mahdottoman hienossa blogitekstissä kollektiivisesta surusta ja pahasta olosta. Kuinka hän pelkää ihmiskunnan puolesta, mutta antautuu tuntemaan ”vaikka kylkiluut räjähtäisivät”, sillä jonkun täällä on vielä tunnettava.

Tunteiden vastaanottaminen ei ole helppoa tai kivutonta. Mutta tunteiden läpi kulkemalla on mahdollista päästä käsiksi myötätuntoon ja pyhyyteen, sellaiseen perimmäiseen ihmisyyteen, joka on meissä kaikissa: teoista huolimatta, ei tekojen vuoksi, kuten toinen viisas ystäväni sanoi.

”Rakkaus ja Myötätunto ovat. Niitä ei saavuteta. Eikä niitä voi mikään viedä pois.”

.

Suuri valo löytyy suuresta pimeydestä. Meillä kaikilla on lupa olla elossa, villisti ja vapaasti. Aito hyvyys sallii myös pahuuden olemassaolon.

Ensimmäinen askel myötätuntoon on pimeyden voimien myöntäminen myös omassa itsessä. Jos kuvittelet, että sinun pitäisi olla toisenlainen hyväksyäksesi ja rakastaaksesi itseäsi, olet väärässä.

Sinussa ei ole mitään väärää. Jos annat kaikkien tunteiden, tuntemusten ja ajatusten virrata vapaasti lävitsesi, ilman että yrität kieltää tai muokata itseäsi toisenlaiseksi, olet vapaa. Jos yrität kontrolloida tunteitasi, tuntemuksiasi tai ajatuksiasi, kontrolloivat ne todellisuudessa sinua.

Jeff Fosterin sanoin: muista, että olet valkokangas etkä yhtä siinä näkyvien kuvien kanssa.

Kun suot itsesi vapauden, löydät myötätunnon. Se on jatkuva, aktiivinen valinta. Silloin elät ihmisen koko potentiaalia todeksi. Olet sinä. Ja kasvatat ihmiskunnan kollektiivista tietoisuutta. Kohti hyvyyttä.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
  • Viihdy omassa arjessasi -kirja

    25,00  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin