Kiltteyttä pidetään hyveenä, jota jokainen ei sydämessään mukanaan kanna. Kiltti ihminen nähdään hyvänä ja kauniina, mutta ehkä myös helposti hyväksikäytettävänä ja alistettavana: hän hoitaa asian kuin asian, eikä turhia valita. Työelämässä kiltille on helppo sysätä hanttihommia ja turhalta tuntuvia pikkujuttuja. Näiden ’’pikkujuttujen’’ päälle rakentuu suuri kaava, ja ilman kilttiä ahertajaa ei olisi siis mitään. Kunnian saa kuitenkin joku muu. Kiltti saattaa kuormittua valtavasti, mutta ei näytä sitä ulospäin.
Surullisinta tässä ilmiössä on se, että kiltti ei todellakaan yleensä ymmärrä arvoaan tai sitä, että muut ihailevat hänen altruistisuuttaan. Kiltti tekee usein näitä vastavuorottomia palveluksiaan kohottaakseen omanarvontuntoaan ja tullakseen hyväksytyksi, mikä toisaalta toimii, mutta usein itsestä huolehtiminen jää suoritusten keskellä taka-alalle. Aito auttamisen halu voi kääntyä uuvuttavaksi, aitous muuttuu pakoksi.
Kiltti sanoo usein: ’’En ole ehtinyt pitää huolta itsestäni, kun olen kaiken aikaa pitänyt huolta muista.’’ On tärkeä muistuttaa, että myös hän ansaitsee osansa hemmottelusta ja levosta. Hänellä on oikeus laittaa itsensä etusijalle. Hänellä on oikeus tavoitella itselleen tärkeitä asioita, kuten kaikilla meillä. Kiltti ansaitsee myönteistä palautetta sekä kiitosta tekemisistään, samalla kuitenkin voimme auttaa kilttiä muistamaan, että välillä on ihan ok vain olla, ilman suorituksia ja velvoitteita.
Kiltteydessä on monia puolia – miten kääntää kiltteys arjen voimavaraksi?
Työelämässä kiltin on vaikea edetä, koska hänet on laitettu lokeroon, jossa multitaskaaminen ja jokapaikanhöylääminen ovat hänen tärkeimpiä tehtäviään. Vaikka kiltti varmasti hoitaisi monet vastuullisetkin tehtävät huolellisesti ja muita kunnioittaen, hänet usein halutaan asettaa paikkaan tai asemaan, jossa hänestä voidaan eniten hyötyä. Kiltti ei saa koskaan näyttää aitoa vahvuuttaan, kun tehtävät pyörivät muiden auttamisen ympärillä.
Usein kiltti on myös herkkä – muiden sanat ja teot saavat hänet tuntemaan voimakkaasti. Myös keho voi reagoida ympäristön muutoksiin esimerkiksi alakuloisuutena, päänsärkyinä, suolistovaivoina tai unettomuutena. Kiltti ihminen uupuu, koska haluaa vain olla hyvä. Tärkeintä olisikin ymmärtää, että jokainen on hyvä sellaisenaan, hyvyys ei vaadi jatkuvia palveluksia muille. Kiltti voi hyväksyä kiltteytensä, mutta myös oppia työkaluja, joilla rajata tätä piirrettä omaa jaksamistaan kuunnellen. Kiltti ei pääse vain muita auttamalla ja hyvyyttä tavoittelemalla kukoistukseensa. Kiltti ihminen on sisimmässään lämmin ja sydämellinen, sanalla sanottuna upea. Kun tähän yhdistetään vielä ripaus itsevarmuutta, omien arvojen mukaan elämistä ja jämäkkyyttä seisoa omien valintojensa takana, kiltti pääsee elämässään varmasti hyvin pitkälle, minne vain haluaa. Kiltti tarvitsee elämäänsä tervettä itsekkyyttä, jolloin hän voi löytää tasapainon oman jaksamisen ja muiden auttamisen sekä toisten tunteiden huomioimisen välillä.
Tunnistatko itsesi kiltiksi tai kuuluuko lähipiiriisi kilttejä persoonia? Onko kiltteys taakka vai voimavara?
Suunnan säilyttäminen elämässä edellyttää, että pysyt omassa voimassasi.
Kaikki epäröivät joskus, mutta kun tunnet oman voimasi, et tempoile päämäärättömästi eri suuntiin jokaisen ärsykkeen mukana. Hyvää tarkoittavia neuvonantajia riittää ja niin myös pahaa tarkoittavia – heitä salaa harmittaa sinun voimasi, ja he yrittävät vetää sinut alas mukanaan. Älä suostu siihen! Oma voima ei kuitenkaan ole sitä, että pidät mielipiteistäsi millintarkasti kiinni joustamatta ja kuuntelematta muita.
Meillä on erilaisia taipumuksia reagoida palautteeseen ja odotuksiin. NLP-menetelmässä puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta referenssistä.
Sisäinen referenssi tarkoittaa voimakasta sisäistä tunnetta siitä, miten asiat ovat. Sisäisen referenssin ihminen ei ole aina oikeassa, mutta hän tuntee olevansa. Hän löytää vastaukset sisältään. Ulkoa tulevan tiedon ja palautteen vastaanottaminen onnistuu lähinnä, jos se tulee niiltä harvoilta tahoilta, joita sisäisen referenssin ihminen pitää auktoriteetteina. Omaa vahvaa tunnetta tarvitaan, mutta äärimuodossaan sisäinen referenssi vaikeuttaa oppimista (ja on aika ärsyttävää muille). Ehkä tunnistat elämästäsi jonkun, joka tietää aina varmasti kaiken?
Ulkoisen referenssin ihminen tarvitsee tietoa itsensä ulkopuolelta hahmottaakseen, miten asiat ovat. Hän kaipaa myyntilukuja, arvosanoja, kehuja tai asiakaspalautteita, jotta osaa arvioida onnistumisensa. Voimakas ulkoinen referenssi tekee ihmisestä tuuliviirin: hän heilahtaa jokaisesta arvostelusta ja yrittää olla jokaiselle jotakin. Tämäkin kuvaus saattaa soittaa kelloja mielessäsi.
Kumpaan suuntaan olet itse kallellasi? Vinkki: Jos vastauksesi alkaa ”No mä en ainakaan ole…”, olet luultavasti enemmän sisäisen referenssin puolella. Jos taas kysyt tähän(kin) mielipidettä puolisoltasi, kallistut ulkoisen referenssin suuntaan. Muista myös, että eri konteksteissa taipumuksesi saattaa olla erilainen, ja se voi elämän aikana muuttua. Ehdotonta asteikkoa ei ole.
Parasta olisi löytää tasapaino sisäisen ja ulkoisen referenssin välille. Silloin voit peilata omaa tunnettasi ulkoa tulevaan tietoon.
Joskus voi olla, että ulkoa tuleva tieto vahvistaa tunnettasi. Joskus taas saatat joutua korjaamaan sisäistä kurssia ulkoisen palautteen mukaan. Mutta kun olet omassa voimassasi, rakentava palaute ei heilauta koko olemustasi juuriltaan. Olet sinut myös keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden kanssa.
Parasta olisi löytää tasapaino sisäisen ja ulkoisen referenssin välille. Silloin voit peilata omaa tunnettasi ulkoa tulevaan tietoon.
Kun meinaat lipsua omasta voimastasi, kysy itseltäsi, mitä pelkäät tapahtuvaksi, jos pidät kiinni siitä, mikä sinulle on tärkeää. Onko pelkosi todellinen? Toiset saattavat olla kanssasi eri mieltä, jopa suuttua, mutta se ei ole vaarallista. Et voi olla vastuussa toisten reaktioista ja oppiläksyistä. Kunnioittava ja ystävällinen kannattaa olla, mutta joskus sinun tehtäväsi on asettaa rajat ja olla elämän oppitunti toiselle. Suuttumukseenkin voi reagoida rauhallisesti, ymmärtäen – silti oman voimansa säilyttäen.
Oma voima vahvistuu, kun itseä koskevat uskomukset paranevat ja huomaat, että maailma ei pelostasi huolimatta kaatunut. Uskallat tehdä itsestäsi kumpuavia valintoja. Se ei ole itsekkyyttä vaan terveitä rajoja. Energiasi pysyy sinussa eikä vuoda eri suuntiin. Voit kunnioittaa muita ja ottaa palautetta vastaan, mutta et menetä sen takia voimaasi vaan teet päätöksesi itse.
Kun haluat vahvistaa omaa voimaasi, tule mukaan Oman voiman kesä -kurssille. Se sisältää vahvistavia ja vapauttavia harjoituksia, joita voit tehdä omaan tahtiisi pitkin kesää. Tutustu kurssiin ja aloita vaikka heti!
Teksti on lainattu ja sovellettu Katri Syvärisen kirjasta Vuoden paras päivä.
Oijoi! Iso, harhaanjohtava luuloni oli ties miten pitkään, että minun olisi syytä olla jotenkin hienon ehyt ennen kuin voin ottaa vastaan jonkun ihanan (tai ihanien) rakkautta, ja että osaan hienosti rakastaa itse. Se on ihan kukun kukkua!
Olen eheytynyt mitä syvimmiten, kun olen saanut rakastavan katseen edessä oppia olemaan aivan tumput suorana ja hoomoilasena kiperien jutskieni kera. Se on häpeää, sekin luulo, ja arvottomuutta, että tässä pitäisi jotenkin hienon khuulin ehjä olla. Arvottomuus ajaa suorittamaan eheytymistä, henkistymistä, itsensä kehittämistä ja ”hyvää ihmisyyttä”. Mitä jos ihminen on ihan hyvä juuri näin, pohjimmiltaan jo valmiiksi, ja tarvitsee vain omana itsenään rakastetuksi tulemista muistaakseen sen?
Ja mitä se eheys edes on? Minulle paradoksaalisesti sitä, että voin olla juuri mitä olen milloinkin, rakastaa ja tulla rakastetuksi juuri tällaisena omana heilimöivänä sekakukkien niittynäni myyränjyystämineni kukkasipuleineni.
Mitä jos itsensä rakastaminen on lupaa olla keskeneräinen, ja silti säkenöidä? Mitä jos syvä yhteys toisen kanssa syntyy juuri siitä, että uskaltautuu haavoinensa toisen eteen? Ja entä jos itsensä rakastamista on sen tunnistaminen, kuka on avoimuutesi arvoinen, kenen kanssa luottamusta voi ja kannattaa rakentaa? Mitä jos rakkaus syntyy ja syvenee siellä, missä saa rakastaa toista kaikessa tämän inhimillisessä epätäydellisyydessään, jossa hän on juuri täydellinen? Entä jos rakkaus on sitä, että voidaan kasvaa ja ihmetellä yhdessä; tukea, tulla kuulluksi ja nähdyksi nyt eikä vasta joskus sitten kun ollaan taas tähtipölyä?
Lämpimästi tervetuloa voimauttavaan valmennukseen tai näkijäkonsultaatioon tästä.
Hyvänteleväisyysjärjestön perustaja Melinda Gatesin uutuuskirja Tasa-arvo nyt! kertoo rehellisesti ja koskettavasti tyttöjen ja naisten tarinoita. Gatesin mukaan naisten täytyy herätä auttamaan toisiaan aina kuin mahdollista, jotta heistä tulee yhdessä vahvempia.
Auttamisen halu lähtee usein siitä, että tiedämme, mitä oman elinpiirimme ulkopuolella tapahtuu ja myös siitä, että uskallamme avata silmät oman elinpiirimme sisässä. Tässä muutama tiivistetty tarina Gatesin kirjasta:
1. Nigerialainen 42-vuotias äiti Adissa on synnyttänyt kymmenen lasta, joista neljä oli menehtynyt: ”Kun minulla oli kaksi lasta, sain syödäkseni. Nyt en saa.”
2. Kenialainen VaLimme äiti on synnyttänyt kolme lasta, joista kaksi on elossa. Hänen miehensä pahoinpiteli VaLimmeä ja tuhosi hänen rakentamansa kampaamon. Nyt hänellä ei ole toisinaan varaa ruokkia lapsiaan.
3. 10-vuotias Sona kuului Intian alimpaan kastiin ja keräsi roskia, jotta löytäisi roskien seasta jotain käyttökelpoista. Hän pyysi 50 kertaa: ”Antakaa minulle opettaja.”
4. Kenialainen 13-vuotias tyttö Kakenya halusi opettajaksi. Jotta hän saisi jatkaa opiskeluja, hän tarjosi isälleen sopimusta: hän alistuisi sukupuolielinten leikkaamiseen, mutta vain jos saisi pysyä koulussa ja naimattomana. Ennalta sovittuna päivänä Kakenya käveli lehmihakaan kotinsa lähellä, ja siellä koko kylä katseli, kun hänen isoäitinsä leikkasi häneltä klitoriksen ruosteisella veitsellä.
5. Tansanialainen Anna on liikkeellä 17 tuntia päivässä. Tunnin vedenhakumatkan, polttopuiden hakkaamisen (tylsällä viidakkoveitsellä) ja ruoan keruun lisäksi, Anna tiskaa illalla muun perheen mennessä nukkumaan. Valtava palkattoman työn määrä pimentää naisten tulevaisuuden, koska aikaa tai voimia oman aseman kohentamiselle ei ole.
6. Nigerialainen 16-vuotias Fati oli joutunut naimisiin 13-vuotiaana ja tullut raskaaksi. Hänen synnytyksensä kesti kolme päivää, minkä seurauksena nuori synnyttäjä sai vaivan, joka aiheuttaa hajua ja fyysisiä vammoja. Vammat johtuvat siitä, että vauvan pää on liian suuri ja äiti liian pieni: vauvan pää painaa ympäröivää kudosta, estää verta kiertämästä ja tekee reiän vaginan ja virtsarakon tai vaginan ja peräaukon väliin. Tämä saattaa johtaa ulosteen tulemiseen vaginan kautta.
7. Amerikkalainen Susan joutui kokemaan työssään esimieheltään seksuaalista häirintää, ja kun hän kertoi siitä työpaikalla, hänet uhattiin erottaa. Susanille annettiin myös huonoja arvioita hänen työstään, koska hän oli niin hyvä, että esimies pelkäsi hänen ylennystään.
12 herättävää lainausta Tasa-arvo nyt! -kirjasta:
1. Kun me naiset pääsemme käyttämään lahjakkuuttamme ja energiaamme, me alamme puhua omalla äänellämme ja omien arvojemme puolesta, ja sitä kautta kaikkien elämä paranee.
2. Jos tahtoo nostaa ihmiskuntaa, täytyy voimaannuttaa naisia.
3. Köyhyys on sitä, ettei kykene pelastamaan lastaan, kun taas äidit, joilla on vähän enemmän rahaa, kykenevät. Ja koska äidin väkevin vaisto on suojella lapsiaan, köyhyys on maailman heikentävin voima.
4. Jos on koko elämänsä ollut nöyrä, siitä ei ole helppoa oppia pois.
5. Naiset voivat käyttää koulussa oppimiaan taitoja heitä pidättelevien sääntöjen purkamiseen.
6. Muutos alkaa siitä, että joku sanoo ”Ei!”
7. Tasa-arvoinen kumppanuus avioliitossa edesauttaa terveyttä, hyvinvointia ja ihmisten kukoistusta. Se vetää puoleensa kunnioitusta. Se kohottaa molempia osapuolia. Mikään ei ole kauempana tasa-arvoisesta kumppanuussuhteesta kuin lapsiavioliitto.
8. Kun vastakkain ovat miehen ja naisen sana, nainen ei voi voittaa. Mutta kun miehen sana on monen naisen sanaa vastaan, tilanne voi muuttua läpinäkyväksi ja valo voi päästä paikkoihin, joissa ihmisiä kohdellaan huonosti.
9. Kun ihmiset alkavat pitää huonon kasvatuksen vaikutuksia luonnon tekosina, he eivät kannusta kouluttamaan naisia avainasemiin, ja se taas vahvistaa sitä näkemystä, että miesten ja naisten epäsuhdalle on olemassa biologinen syy.
10. Kun naiset kokoontuvat yhteen, ottavat toisensa mukaan, kertovat tarinoitaan toisilleen ja jakavat surunsa keskenään, he löytävät äänensä yhdessä. Me naiset luomme uuden kulttuurin – emme sitä, joka päällemme on langetettu, vaan kulttuurin, jonka me rakennamme omilla äänillämme, omista arvoistamme käsin.
11. Jos ihmiskuntaa yhdistää jokin, niin se, että kaikki ovat olleet ulkopuolisia jossakin vaiheessa elämäänsä, ellei muuten niin leikkikentällä. Ei kukaan ole pitänyt siitä.
12. Rakkaus tekee meistä yhtä. Rakkaus kohottaa meidät.
Mitä sinä voit tehdä tänään lähimmille tytöille ja naisille kohottaaksesi heitä? Mitä voit tehdä työpaikkasi naisille, jotta heillä olisi kaikki potentiaali käytössään? Mitä voit tehdä kaukana olevien naisten ja tyttöjen eteen, jotta heidän ja heidän lastensa elämänsä olisi parempaa?
Lue lisää naisten Tasa-arvo nyt! -voimaantumiskirjasta:
Sinulla on ehkä mielessäsi unelmia, haaveita tai tavoitteita tulevaisuuden varalle. Pidä niitä varjeltuna sydämessäsi, sillä elämä tulee näyttämään paljon polkuja ja valtateitä, jotka eivät ole sinun teitäsi. Elämä tulee houkuttelemaan sinua suuntiin, joista luvataan menestystä, rikkauksia tai selkään taputteluita. Mutta mikään noista suunnista ei ole sinun suuntasi, jos sydämesi ei sykähtele siihen suuntaan. ”Pidä pääsi” sanotaan, mutta minä sanon: ”Pidä sydämesi!”
Polullasi kohtaa jokainen ihminen täydellisenä. Niin täydellisenä kuin kaunein auringonlasku tai kesäsateen jälkeinen kirkkaus. Sinun ei tarvitse pitää muista, palvella heitä tai tehdä heidän puolestaan mitään, mikä on itseäsi vastaan. Mutta arvosta ja kunnioita jokaista elävää: kaikki yrittävät parhaansa, vaikka lopputuloksesta voisi muuta päätellä. Myös sinä yrität parhaasi. Ja sinä päivänä, kun väistämättä tulet toimimaan ristiriitaisella tavalla, ole itsellesi armollinen. Sinäkin yrität parhaasi. Aina.
Elämäsi tulee olemaan täynnä mahdollisuuksia. Ja vielä epäonnistumisten – tai paremmin sanottuna oppiläksyjen – jälkeenkin elämäsi tulee olemaan täynnä toisia mahdollisuuksia. Ja aina uusia mahdollisuuksia. Mikään unelma, tavoite tai haave ei ole toteutuessaankaan elämän päätepiste, täydellinen lopputulos, vaan osa elämän helminauhaa, jossa hetket seuraavat toisiaan, hetket, jotka kuljettavat sinua tilanteisiin, joita et olisi voinut etukäteen edes kuvitella.
Tulet huomaamaan, että elämä on tarua ihmeellisempää. Elämässä tapahtuu asioita, joita et voi etukäteen varmistella, suunnitella, kontrolloida tai kuvitella. Ja hyvä niin, koska elämä pääsee usein yllättämään myös positiivisesti, kun antaa elämälle tilaa tapahtua. Haaveile, mutta älä suunnittele liikaa. Haahuile. Seikkaile. Eksy. Kokeile. Uskalla. Anna elämälle mahdollisuus olla sinulle hyvä. Parempi. Paras.
Elämässä on yksi ihminen, jonka kanssa joudut elämäsi loppuun saakka sopimaan, sovittelemaan, juttelemaan ja tulemaan toimeen. Koko elämäsi ajan joudut opettelemaan, kuinka rakastaa tuota tyyppiä, joka on välillä tosi fiksu ja välillä päästelee pelkkiä aivopieruja. Et voi pyytää tyyppiä muuttamaan omaan asuntoonsa, hankkimaan omaa elämää tai lähtemään lomalle, jotta saisit välillä olla rauhassa. Tuo tyyppi, jonka kanssa elät koko elämäsi, olet sinä itse. Parasta, mitä voit tehdä, (siis parempaa kuin menestyä koulussa, töissä tai parisuhteessa!) on tutustua tuohon tyyppiin niin, että sen kanssa on levollista. Niin, että tyyppi juttelee mukavasti tarvittaessa, on aina sinun puolellasi, antaa sinulle mahdollisuuksia ja rakastaa sinua aina, kaikissa tilanteissa. Etenkin niissä tilanteissa, kun tuntuu, että maailmassa ei ole ketään muuta, joka rakastaa, tai yhtään paikkaa, johon mennä.
Muista, että sinussa on aina kaikki voima, rakkaus ja mahdollisuudet. Ne ovat aina mukanasi, aina käytössäsi (no, okei, joskus täytyy vähän pysähtyä, että löytää ne itsestään – mutta siellä ne ovat!). Siksi sinun elämäsi on täysin ainutlaatuinen eikä kenelläkään muulla ole sitä, mitä sinulla on. Se on sinun supervoimasi. Sinun elämäsi.
Lapsena olemme vanhempiemme ja ympäristön suhteen herkässä asemassa. Se miten meitä kohdellaan saa meidät tekemään tulkintoja itsestämme, rakastettavuudestamme ja arvostamme.
Parhaimmillaan vanhemmat ovat kuin suoja ja turva lapsen ja maailman välissä, surullisimmillaan vanhemmat itse kohtelevat satuttavilla tavoilla toistuvasti ja pitkäkestoisesti.
Yhdenkin turvallisen aikuisen suoja voi auttaa ihan valtavasti siinä, ettei lapsi sisäistä satuttavan kohtelun olevan omaa vikaa, omaa syytä. Vanhempi saattaa satuttaa emotionaalisesti, vaikka rakastaisikin.
Rakastava kohtaaminen kysyy paljon enemmän, kuin rakkauden tunne. Rakastava kohtaaminen edellyttää riittävää tasapainoa vanhemmalta, kykyä VALTA-OSAN AJASTA kohdata lapsi kuullen, nähden ja myötätuntoisesti kohdaten. Kukaan ei pysty siihen jokaikinen hetki. Se on inhimillistä.
Jos taas vaillejääminen on jatkuvaa, sääntö enemmänkin kuin poikkeus, joutuu lapsi sopeutumaan siihen. Usein se, miten meitä on kohdeltu, sisäistyy tavaksi, jolla paikoin itse kohtelemme itseämme, tai päinvastoin, suojaudumme satuttamalla muita, ennen kuin meitä satutetaan.
Usein se haava joka on syntynyt suhteessamme vanhempiin, aktivoituu aikuisuudessa parisuhteessa tai muissa läheisissä ihmissuhteissa. Jos olemme lapsena sisäistäneet satuttavan uskomuksen, siitä että muut kohtelevat meitä satuttaen, koska meissä on jotain väärää, ei rakastettavaa, nostavat tämän päivän tapahtumat tuon haavan vereslihalle.
Vaikka sen haavan esille nouseminen tekee syvästi kipeää, nyt on mahdollista nähdä sisäisen lapsen kipu jonka kanssa se on jäänyt yksin. Toisten tapa kohdella tai reagoida ei kerro sinun arvostasi. Sinä voit olla hylkäämättä itseäsi.
Saat suojata itseäsi, saat kieltäytyä satuttavasta kohtelusta. Toisen ihmisen kohtelu ei koskaan kerro sinun arvostasi.
Suomessa 150 000 lasta elää vähävaraisissa perheissä. Heille koulujen ja päiväkotien kesäloma tarkoittaa sitä, että apua tarvitaan nyt enemmän kuin tavallisena arkena. Kesällä euroja on venytettävä entisestään – eivätkä rahat aina silti riitä edes välttämättömyyksiin. Esimerkiksi muutaman kympin hintainen lääkekuuri voi romahduttaa perheen budjetin koko kesäksi.
Kesälomalla lapsiperheissä rahaa kuluu ruokaan enemmän kuin talvella, mutta silti pitäisi pärjätä samalla summalla kuin ennenkin. Syksyllä kun kaverit koulussa kertovat kesälomistaan, vähävaraisten perheiden nuoret ovat hiljaa. Hävettää kertoa, että oltiin koko kesä kotona, kun ei ollut rahaa mennä mihinkään.
Tässä 10 poimintaa vähävaraisten nuorten kesätoiveista. Toiveet on esitetty Hope ry:lle, joka auttaa Suomessa tänä vuonna noin 20 000 lasta, toiminnanjohtaja Eveliina Hostila kertoo.
Olisi kiva saada jotain spesiaalia, josta kertoa koulukavereille loman jälkeen. (Poika, 12)
Toivoisimme, että ruokaa ja vaatteita olisi riittävästi joka päivälle. Haluaisimme kylpylään tai laivaristeilylle, jotta äidin masennus ja väsymys helpottaisi. Olisi myös kiva päästä Burger Kingiin syömään ja saada leffalippuja. (Poika, 16 ja poika, 15)
Uusi polkupyörä, perheelle uunilohta sekä perunamuussia ruoaksi (Poika, 13)
Pääsylippu vesipuisto Serenaan. (En ole koskaan ollut uimahallissa.) (Poika, 13 )
Kesälomalle johonkin ihanaan paikkaan, esimerkiksi mökille (Tyttö, 15)
Suurin toive olisi päästä pohjoiseen mummon ja serkkujen luokse kalastamaan, lentoliput Kemiin ja takaisin olisi siis unelma. (Poika, 12)
Säännöllisesti puheaikaa puhelimeen, bussilippu jotta pääsee näkemään kavereita, oma puhelin. Iso unelma on ulkomaanmatka tai päästä joskus kauppaan ostamaan niitä vaatteita, joita haluaa. (Tyttö, 14)
Lahjakortti Ikeaan vaatelipastoa varten, lahjakortti vaatteisiin tulevaa konfirmaatiota varten, lahjakortti uusiin lenkkareihin. (Tyttö, 14)
Toiveena olisi saada harrastus, josta tykkäisi, jotta pysyisi poissa vaikeuksista. (Poika, 13)
Toivon todella paljon omaa aikaa äidin kanssa. Haluaisin mennä syömään hienoon ravintolaan ja elokuviin ihan kahdestaan. (Tyttö, 12)
Jos haluat auttaa vähävaraista nuorta toteuttamaan toiveensa, voit tehdä sen Hope ry:n välityksellä.
Moni meistä vaatii itseltään liikaa. Pitäisi pystyä, pitäisi jaksaa, pitäisi venyä vielä vähän enemmän – eikä mikään tunnu koskaan olevan tarpeeksi. Niin kauan, kun juoksee omaa riittämättömyyden tunnettaan karkuun tekemällä enemmän, eivät vaatimukset itseään kohtaan vähene. Vasta sitten kun on valmis pysähtymään ja katsomaan silmiin sitä osaa itsessä, joka haluaa niin kovasti tulla nähdyksi ja kuulluksi, voi sisäinen kriitikko hellittää.
Itse olen mestari patoamaan tunteitani ja porskuttamaan eteenpäin. Etenkin stressi laukaisee helposti suoritusmoodin, jolloin tekeminen ottaa arjessa vallan ja tunteet jäävät varasijalle.
Yksi keino ylitse muiden on auttanut minua katkaisemaan haitallisen kierteen: kirjoittaminen. Kun otan kynän ja muistikirjan käteen, laitan suorittamisen ja itseni sensuroimisen hyllylle. Annan tulla ulos kaiken, mikä on ehkä odottanut hetkeään. Aina se ei ole kaunista katseltavaa, mutta kaikki se on osa minua. Ja kuinka ollakaan usein niistä kaikista kipeimmistä hetkistä syntyvät kaikista kauneimmat tekstit.
Sinun ei tarvitse kirjoittaja hyötyäksesi kirjoittamisen terapeuttisilta vaikutuksilta. Ainut mitä tarvitset aloittaaksesi on palan paperia, kynän ja motivaation kirjoittaa. Voit aloittaa esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa.
Tässä 5 tapaa, joilla omien ajatusten ja tunteiden ylös kirjoittaminen voi vahvistaa omaa voimaasi.
1. Kirjoittaminen auttaa sinua pysähtymään omien tunteidesi äärelle.
Kun otat aikaa kirjoittamiselle, otat aikaa itsellesi. Kirjoittaminen auttaa sinua pysähtymään tunteidesi äärelle, kohtaamaan sen, mikä arjen pyörityksessä on ehkä jäänyt vähemmälle huomiolle. Kun saat mustaa valkoiselle, sinun on usein helpompi jäsentää sitä, mikä mielessäsi näyttää hahmottomalta. Kirjoittamisen avulla voit myös oppia katsomaan omaa tilannettasi objektiivisemmin.
Omien pelkojen ja huolien ylös kirjoittaminen voi itsessään vapauttaa mielesi. Luova kirjoitushetki itsesi kanssa toimii myös rauhoittavana iltarutiinina, joka auttaa sinua rentoutumaan pitkän päivän päätteeksi.
2. Kirjoittamisen avulla opit tuntemaan itsesi paremmin.
Kirjoittaminen auttaa sinua reflektoimaan itseäsi ja elämääsi. Kirjoittaessa kaikki tunteet ja ajatukset ovat sallittuja – ne eivät loukkaa ketään. Päiväkirjan avulla voit tutustua itseesi turvallisessa tilassa ja harjoitella itsesi lempeää hyväksymistä. Sinulla on lupa olla sinä – kaikkine puolinesi.
3. Kirjoittamalla voit löytää elämänkokemuksista uudenlaisia merkityksiä.
Kirjoittaminen lisää luovuutta ja arjen luova tekeminen tukee tutkitusti hyvinvointia. Kun pysähdyt säännöllisesti itsesi äärelle, keskittymiskykysi paranee ja opit huomaamaan olennaisen. Sen, mikä on sinulle tärkeää. Säännöllinen kirjoittaminen voi auttaa löytämään uudenlaisia merkityksiä omista elämänkokemuksista, katsomaan asioita uudella tavalla ja löytämään jotain hyvää myös kaikkein kipeimmistä kokemuksista.
4. Kirjoittaminen auttaa sinua muistamaan, mihin asti olet tullut.
Kirjoittamalla ylös rakkaat muistosi, voit palata niihin aina, kun tarvitset muistutusta hyvästä. Päiväkirja muistuttaa sinua saavutuksistasi ja auttaa pukemaan unelmasi tunteista sanoiksi. Palaamalla päiväkirjamerkintöihisi voit myös nähdä, miten olet kasvanut ja tuntea kiitollisuutta siitä, miten pitkälle olet tullut.
5. Kirjoittaminen on todellista online-aikaa itsellesi.
Sosiaalisen median kyllästämässä maailmassa offline-aika jää helposti vähiin. Jos teet päiväkirjan kirjoittamisesta osan päivittäistä rutiiniasi, saat täydellisen verukkeen irrottautua älylaitteista ja keskittyä hetken ainoastaan itseesi.
Oman ajan ottamisella on monia hyötyjä. Se auttaa sinua rauhoittumaan, lepuuttamaan aivojasi, mahdollistaa syvällisen pohdinnan ja voi vaikuttaa myönteisesti ihmissuhteisiisi. Päiväkirjan kirjoittaminen auttaa sinua tarkastelemaan itseäsi ja omaa sisäistä maailmaasi, sen sijaan, että vertailet omaa elämääsi muihin.
Oletko laskenut, miten monta ”viimeisillä voimillasi” tehtyä asiaa olet tehnyt? Voima on uusiutuva luonnonvara. Toisinaan voimat ehtyvät, mutta niin kauan kuin elämme, voimat eivät lopu kokonaan. Joskus kun kuvittelee kadottaneensa voimansa tai vahvuutensa, voima löytyy jostain muualta. Omaa voimaa voi ylläpitää jokapäiväisillä päätöksillä ja valinnoilla. Silloin kun voimat tuntuvat hiipuvan, itse yritän pitää mielessä ainakin seuraavat asiat.
Pyydä apua, se ei tee sinusta heikkoa.
Kuuntele muita, se kasvattaa sinua ihmisenä.
Ole rehellinen, sillä totuus, vaikka miten vaikea, on parempi kuin valhe.
Tunnusta virheesi ja opi niistä.
Vietä aikaa ihmisten kanssa, jotka antavat sinulle energiaa, älä sellaisten, jotka sitä vievät.
Älä vähättele itseäsi.
Ole positiivinen. Älä vello negatiivisuudessa tai pura sitä muihin.
Älä vertaa itseäsi muihin. Vertaa itseäsi ainoastaan itseesi.
Parhaat asiat tapahtuvat niille, jotka eivät luovuta.
Opi muilta, älä ylenkatso ketään.
Älä pyri täydellisyyteen.
Ainoastaan epätäydellisyys on totta.
Voimaannuttavat ajatukset on poimittu Johannan kirjasta Suuria hetkiä – viisautta ja voimaa elämän taitekohtiin.
Monelle introvertille nopea deittailumaailma tuntuu yhtä houkuttelevalta kuin hampaan kiskominen ilman puudutusta. Introverteista saattaa tuntua siltä, että maailma suosii enemmän seurallisia, avoimia ja nopealiikkeisiä ekstroverttejä, ja että itsekin pitäisi olla samanlainen.
Kannattaa muistaa, että makuja on monia. Vaikka ekstrovertit voivat viehättää ulospäinsuuntautuneisuudellaan ja flirttailutaidoillaan, eivät kaikki halua ihmistä, joka on koko ajan äänessä ja esillä. Ekstroverttikin voi ihastua introverttiin juuri sen vuoksi, että introvertti voi tarjota menevälle ekstrovertille tasapainoa ja syvällisyyttä.
Introverttiyteen liittyy usein väärinkäsityksiä. Olen itsekin introvertti, mitä ei välttämättä heti huomaa. Kun olen ihmisten seurassa, olen iloinen ja avoin, ja tutustun helposti uusiin ihmisiin. Introverteille kuitenkin tyypillisesti sosiaalisuudesta seuraa usein väsähtäminen, liiasta sosiaalisuudesta jopa henkinen krapula. Palautumiseen menee paljon aikaa, jopa useita päiviä, jolloin ei tee mieli puhua kenellekään.
Ekstrovertille tämä on tietenkin täysin omituista. Kun introvertti ja ekstrovertti yrittävät deittailla keskenään, kahden erilaisen temperamentin kohtaaminen voikin aiheuttaa mielenkiintoisia tilanteita. Introvertin olisi hyvä oppia itsekin tunnistamaan omat mieltymyksensä ja ilmaisemaan itseään, jotta pahimmilta väärinkäsityksiltä ja yhteentörmäyksiltä voisi välttyä.
Näin ymmärrät introverttia:
1. Introvertti arvostaa omaa aikaa
Kun ekstrovertti saa voimansa muista ihmisistä, introvertti saa voiman itsestään.
Introvertin sisäinen maailma on rikas, ja hän on usein luova ja pohtii asioita syvällisesti. Hänellä ei ole mitään tarvetta olla koko ajan jonkun kanssa yhteydessä tai haalia ympärilleen paljon ihmisiä. Laatu korvaa määrän, ja siksi rima ystävien ja deittien suhteen on korkealla. Se ei tarkoita sitä, etteikö toisten ihmisten seura kiinnostaisi lainkaan, vaan sitä, että mikäli introvertti haluaa käyttää kallisarvoista aikaansa johonkin muuhun kuin itseensä, sen täytyy olla sen arvoista.
Jos introvertti joutuu käymään paljon turhilla treffeillä, morkkis saattaa olla kova, koska kaikki se aika on ollut pois siitä, että olisi voinut viettää aikaa parhaassa seurassa – omassa! Introvertille koti on rakas paikka. Hyggeily oli taatusti jonkun introvertin keksimä hieno nimitys kotona nysväämiselle.
2. Introvertti ei jaksa jauhaa tyhjänpäiväisyyksiä
Introvertti ei ole kiinnostunut small talkista, hän haluaa deep talkia. Siksi Tinderin kaltaiset nopeat sovellukset voivat olla introvertille painajaisia. Viestittely alkaa aina samalla tavalla ja jatkuvasti uuden ihmisen kanssa, yleensä sanalla ”moi”. Eikä introverttia kiinnosta vastailla kysymyksiin kuten ”jokos on lomat pidetty” – hän haluaa tietää, mikä on elämäsi pahin trauma!
Introverttina minua itseäni ahdistaa myös viestittely, joka alkaa aamulla hyvää huomenta -viestillä ja loppuu hyvää yötä -viestiin, etenkin jos en ole koskaan vielä edes tavannut koko ihmistä. Jos siinä välissä tulee vielä kyselyitä, että miten päivä on mennyt, paniikkikohtaus on valmis.
Introvertti ei ymmärrä, miksi hänen pitäisi olla raportoimassa kenellekään, miten päivä sujuu – se itse asiassa sujuisi paljon paremmin, jos häneen otettaisiin yhteyttä vasta sitten, kun on jotain oikeaa asiaa! Introvertille hiljaisuus ei siis ole merkki siitä, että asiat olisivat huonosti.
3. Introvertti inhoaa puhelimessa puhumista
Jos introvertti on kuin ihmeen kaupalla selvinnyt alkulätinöiden ohi hieman lähempään tutustumisvaiheeseen, suuri kriittinen kohta tulee siinä vaiheessa, jos toinen haluaa soittaa. Introvertti nimittäin inhoaa puhelimessa puhumista. Syynä saattaa olla se, että silloin ei näe toisen ilmeitä tai aisti muita vivahteita, jolloin toista on vaikeampi lukea.
Introvertin onkin hyvä oppia ilmaisemaan asia kauniisti, ettei pidä puhelimessa puhumisesta, ja ehdottamaan, että tapaisi mieluummin kasvotusten mahdollisimman pian. Tosin voi olla, että introvertti haluaa ensin kirjoitella ja ottaa toisesta kunnolla selvää, ennen kuin on valmis livetapaamiseen.
4. Introvertti voi olla liiankin hyvä kuuntelija
Koska introvertti on usein pohtinut asioita syvällisesti ja on kiinnostunut aidoista keskusteluista, hänelle voi olla helppo uskoutua.
Etenkin ekstrovertti, joka pitää puhumisesta, saattaa kokea introvertin kuuntelutaidon viehättäväksi ja hyödylliseksi ominaisuudeksi. Kuuntelijan rooli usein sopii introvertille. Hänen tulee kuitenkin olla varovainen, ettei joudu kenenkään terapeutiksi tai likaämpäriksi, esimerkiksi kuuntelemaan treffeillä deitin vuodatusta exästä.
Introvertin tuleekin opetalla vetämään rajoja, milloin keskustelu menee liian yksipuoliseksi ja kuormittavaksi, ja osata poistua tilanteesta ajoissa.
5. Introvertin deittailu on hitaampaa kuin ekstrovertilla
Introvertin on hyvä tunnistaa itselleen sopiva tapa tutustua ihmisiin. Ehkä se ei olekaan mikään sovellus, jossa pitäisi tehdä päätös sekunnissa, tai suuri ja äänekäs massatapahtuma. Introvertin kannattaa suosia aitoja kohtaamisia, rauhallisia paikkoja, uusia harrastuksia, pieniä ja intiimejä juhlia – mikäli nyt saa kammettua itseään kotoa minnekään.
Välilläkannattaa uskaltautua oman epämukavuusalueen ulkopuolelle ja näyttää lähestyttävältä, jos vaikka joku ekstrovertti tulisi juttelemaan.
Erilaisten temperamenttien sopiminen itselle löytyy vain kokeilemalla (olemmehan lisäksi usein itsekin sekoituksia introverista ja ekstrovertista). Kaksi introverttia voivat sopia toisilleen hyvin siksi, että he ymmärtävät toisiaan täydellisesti, mutta toisaalta he eivät välttämättä saa mitään aikaiseksi. Kaksi ekstroverttia taas voivat nauttia yhdessä sosiaalisista riennoista, mutta olla liikaakin menossa, jolloin keskinäinen suhde jää pinnalliseksi.
Toimivan yhdistelmän salaisuus
Introvertin ja ekstrovertin yhdistelmä voi toimia oikein hyvin, mikäli löytyy molemminpuolinen kunnioitus ja ymmärrys toisen erilaisuutta kohtaan. Jos ekstrovertti osaa antaa introvertille omaa aikaa ja pystyy tekemään asioita yksin tai muiden kavereiden kanssa, suhde voi toimia. Samoin introvertin tulee antaa ekstrovertille vapaus suhata edestakaisin ilman, että yrittää tehdä tästä itsensä kaltaista kotihiirtä. Toisaalta ekstrovertti voi saada introverttia liikkeelle ja kokemaan uusia asioita ja introvertti ekstrovertin rauhoittumaan ja keskustelemaan asioista syvällisemmin.
TOIMITUKSEN VINKKI: Jos deittailet introverttia, kokeile hänen kanssaan näitä kortteja!
Yhteyden kokemus on usein introverteille erityisen tärkeää – se tunne, että pääsette pintapuolisesta jutustelusta oikeasti tärkeisiin ja kiinnostaviin asioihin. Parisuhteen keskustelukortteja voi käyttää jo tutustumisvaihessa, kun haluatte syventää puheenaiheita ja tutustua oikeasti kunnolla.
Korttipakka sisältää 45 korttia ja nostattavat esiin teemoja menneisyyden opeista, tästä hetkestä sekä tulevaisuuden toiveista.
Aamulla vein nuorimmaiseni eskariin. Totesin eskarin opettajalle että ensi viikolla sitten alkaakin poikamme kesäloma. Opettaja herkistyi kyyneliin, samoin minä. Syksyllä meidän perheessämme on vain koululaisia.
Kaikki kolme lastamme ovat käyneet kunnallisen päivähoidon ja esiopetuksen. Kolmen lapsemme kanssa meillä on alueeltamme kokemusta kolmesta eri päiväkodista. Uskon että olen sanonut kiitos aikaisemminkin, mutta nyt ainakin on kiitosten aika.
Vaikka monta kertaa olen toivonut, että olisin voinut viettää aikaa enemmän lasteni kanssa kotona, silti aina olen jättänyt lapseni hyvillä mielin hoitoon. Suurin syy siihen on, että olen nähnyt, että päiväkodissa lapseni ovat olleet sellaisten aikuisten ja ammattilaisten hoidossa, jotka oikeasti välittävät lapsista. Aito välittäminen näkyi aamuisen opettajankin kyynelissä.
Kiitän teitä kaikkia lastemme opettajia ja hoitajia kaikista niistä tunneista ja päivistä, jotka olette eläneet pikkuihmisten rinnalla.
Kiitos niistetyistä nenistä, lohduttavasta sylistä ja kannustuksesta. Vaikka kolmannen lapsen kohdalla ajattelin, että olen jo konkari lähtemään töihin, vaikka lapsi jäisikin perääni itkemään – en ollut. Silloin sai myös äiti halauksen.
Kiitos lasten kanssa tehdyistä käsityöistä, askarteluista, leipomisista ja kukkien istuttamisesta. Ihana perinne on aina ollut äitienpäivän aamukahvit päiväkodilla. Ne ovat olleet tärkeitä äidille, mutta myös lapsille.
Kiitos kouluvalmiuksien opettamisesta, kulttuuriin ja uusiin harrastuksiin perehdyttämisestä. Keskimmäinen lapseni pääsi eskarin kanssa tutustumaan oopperaan. Siitä tuli kipinä uuteen harrastukseen joka vieläkin kantaa ja tuo iloa.
Kiitos niistä puhelinsoitoista, kun olette ilmoittaneet lapsen tarvitsevan kotihoitoa. Monetkohan oksennuksetkin olette näiden vuosien aikana korjanneet? Kiitos myös soitosta, kun lapsen hampaat olivat iskeytyneet leikkitelineeseen ja heiluivat. Tapasimme hammaslääkärin odotushuoneessa, jossa lapsi jo rauhoittuneena istui hoitajan sylissä.
Kiitos yhdessä iloitsemisesta. Kun lapsi alkoi puhumaan, lukemaan tai pitämään kynää oikein. Kun lapsi sai uusia kavereita.
Kiitos myös niistä sovitteluista kun kaverin kanssa painittiin tai hiekkalapiosta riideltiin. Kun nämä ajatukset nousivat mieleeni, ehkä päällimmäiseksi jäi kuitenkin:
Kiitos rakkaudesta, jota jaatte joka päivä työssänne. Teette sitä sydämellänne.
Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Otavan ja Liken kanssa.
Artikkelin otteet on poimittu uutuuskirjasta Kirjeitä, jotka mullistivat maailmaa (Shaun Usher, Like 2019). Maailman eri kolkista kerätyt henkilökohtaiset kirjeet tuovat palasen historiaa, ihmiskohtaloita ja viisautta vuosien takaa nykyhetkeen.
Rakkaus on parasta, mitä ihmiselle voi tapahtua
Kirjailija John Steinbeckilta (mm. Hiiriä ja ihmisiä) hänen 14-vuotiaalle pojalleen Thomasille (1958):
”Ensinnäkin: jos olet rakastunut, sehän on hyvä, suurinpiirtein parasta mitä ihmiselle voi tapahtua. Älä anna kenenkään vähätellä tai leikitellä sellaisella asialla. Toiseksi: on monenlaista rakkautta. Eräs rakkaudenlaji on itsekäs, ilkeä, takertuva egoistisuus, jossa rakkautta käytetään pönkittämään omaa itsetuntoa. Se on rumaa ja vammauttavaa. Toinen rakkauden laji on kaiken hyvän tulva: ystävällisyyden, huomaavaisuuden, kunnioituksen, joka syntyy kun näkee toisen ainutlaatuisuuden ja arvon. Ensimmäinen mainitsemani rakkaudenlaji tekee sairaaksi, pikkumaiseksi ja heikoksi mutta toinen pystyy vapauttamaan voimia, rohkeutta, hyvyyttä ja jopa ennen kokematonta viisautta.”
Steinbeck kirjoitti pojalleen sisäoppilaitokseen. Kirjeessään hän antoi pojalleen neuvoja rakkaudesta.
Elämä on arvokkain asia, josta tiedämme mitään
Kirjailija Henry Jamesilta (Naisen muotokuva) ystävälleen Grace Nortonille (1883):
”En tiedä miksi elämme – en tiedä mistä elämän lahja on peräisin ja mitä tarkoitusta varten, mutta uskon, että jaksamme elää siitä syystä, että elämä on (tiettyyn pisteeseen asti) arvokkain asia, josta tiedämme mitään, ja siksi lienee suuri virhe luovuttaa, jos kupissa on jäljellä edes tilkka elämäneliksiiriä.”
Grace oli perheenjäsenensä yllättävän kuoleman jälkeen masentunut ja kaipasi suuntaa elämälleen.
Elämä on lahja
Kirjailija Fjodor Dostojevskilta hänen veljelleen Mihailille (1849):
”Kun katselen menneeseen ja ajattelen, kuinka paljon aikaa on valutettu hukkaan kuinka paljon aikaa on hukattu harhakuvitelmiin, virheisiin, laiskotteluun, tietämättömyyteen siitä miten elää, kuinka vähän minä aikaa arvostin, kuinka usein minä tein syntiä sydäntäni ja sieluani kohtaan – sydämeni vuotaa verta. Elämä on lahja, elämä on onnea, jok’ikinen hetki olisi voinut olla onnellisuuden aikaa.”
Dostojevski kirjoitti veljelleen vankilasta, jonka järkyttäviä tapahtumia ja siitä seuranneita oivalluksia hän kuvasi kirjeessään.
Maailmankaikkeudessa ilmenee paljon ihmisiä korkeampi henki
Albert Einsteiniltä Phyllis -nimiselle tytölle (1936):
”Tiedemiehet uskovat, että jokainen tapahtuma, ihmisolentojen toimet mukaan lukien, johtuu luonnonlaeista. Siksi tiedemies ei luultavasti ole taipuvainen uskomaan, että tapahtumien kulkuun on mahdollista vaikuttaa rukouksen avulla, toisin sanoen yliluonnollisin keinoin ilmaistulla toiveella.
– – – Mutta toisaalta jokainen vakavasti tieteen edistämiseen paneutunut vakuuttuu siitä, että maailmankaikkeuden laeissa ilmenee jonkinlainen paljon ihmisiä korkeampi henki. Tässä mielessä tieteen harjoittaminen johtaa tietynlaiseen uskonnolliseen tunteeseen, joka on epäilemättä hyvin toisenlaista kuin yksinkertaisempien ihmisten uskonnollisuus.”
Kuudesluokkalainen tyttö kirjoitti Einsteinille kysyäkseen, rukoilevatko tiedemiehet.
Teillä on mahdollisuus estää sota
Mohandas Gandhilta Adolf Hitlerille (1939):
”On selvää, että tällä hetkellä juuri teillä on mahdollisuus estää sota, joka saattaa alentaa ihmiskunnan raakalaislaumaksi. Onko päämääränne, jota niin kalliina pidätte, sen arvoinen? Tartutteko sodankäyntiä menestyksellisesti kaihtaneen miehen vetoomukseen? Joka tapauksessa pyydän anteeksi, jos kirjeeni teille on virhe.”
Maailman hyvätahtoisimmalta mieheltä yhdelle maailman väkivaltaisimmista miehistä.
Kirjeiden koko sisällön ja tarinat niiden takaa löydät uutuuskirjasta Kirjeitä, jotka mullistivat maailmaa.
(Shaun Usher, Like 2019) Kirjassa on kokonaisuudessaan yli 100 kirjettä ja ihmiskohtaloa.
