Sivu 187 – Hidasta elämää

8 asiaa, jotka saavat miehen halut heräämään

Halu, erektio, seksuaalisuus ja elinvoimaisuus. Monta tabua heti alkuun. Nämä ovat elämän perusasioita, joista edelleen tuntuu, että varsin vähän puhutaan. Ehkä olisi tarvetta, sillä näyttäisi vahvasti siltä, että nämä eivät ole enää perusasioita.

Nykyään miesten testosteronitasot monissa maissa ovat kokeneet suurta pudotusta. Tänä päivänä jopa parikymppiset miehet kokevat vaikeuksia saada erektioita ja monilla halut ovat täysin poissa. Näistä ei kuule juuri puhuttavan, koska aihe on monille liian arka.

Ja tiedän kokemuksesta, että se on kaikkea muuta kuin voimaannuttavaa.

Oma hyvinvointipolkuni lähti suuremmin liikkeelle vuonna 2003, kun oma isäni kuoli. Sen jälkeen kiinnostus omaa hyvinvointia kohtaan lisääntyi, mutta monia terveyshaasteitakin koin matkalla.

Yksi suurimmista herätyksistä oli se, kun alle 30-vuotiaana erosin pitkäaikaisesta suhteestani. Sen jälkeen olin 1,5 vuotta täydessä selibaatissa. Eikä se ollut edes vaikeaa! Ei haluttanut, ei ollut naisia, ei ollut mitään mielenkiintoa pitää yllä edes omaa henkilökohtaista huvittelua kehoni kanssa.

Libido oli niin matala, etten edes tunnistanut sen olemassaoloa.
Syitä oli monia. Olin lähes 20 kiloa keveämpi kuin nyt, söin raakaruokaa lähes puolitoista vuotta, ja kehoni oli rappeutumassa (lihas- ja luumassa sekä kokonaispaino).

Nykyisellä ymmärrykselläni uskoisin, että testosteronini oli pitkällä kesälomalla. Elämäntyylini oli kevyt, virtaava ja huoleton, toisin sanoen erittäin juureton. Alla oleva kuva on otettu 2010.

Koin kuitenkin lähes valaistumiseen verrattavan herätyksen eräänä iltana, kun nälissäni (mikä oli yleistä silloin, niin kuin se aliravitulla usein on) en löytänyt muuta kuin kananmunia syötäväksi.

Otin askeleen ja PAISTOIN kananmunat. Tämä oli tuohon aikaan kova juttu (tiedän, kuulostaa supertyperältä). Kehon reaktio yllätti minut. Tunsin lämpöä, tunsin virtausta, tunsin, että keho oli ravittu. Ja mikä siisteintä, koin erittäin spontaanin erektion, joka jatkui mukavan aikaa.

Tämä oli pysäyttävä hetki. Miksi koin yli vuoden tauon jälkeen ensimmäisen erektioni, ilman että olin edes millään tasolla ajatellut tai kokenut seksuaalista energiaa kehossani?

Siitä alkoi kyseenalaistaminen, uudelleen tarkastelu ja uusien toimintatapojen opettelu. Siitä lähti testosteroniin tutustuminen ja voi pojat, että muutoksia oli tulossa. Näistä lisää kirjassani ”Elinvoimaisen miehen kirja”.

Mutta palataan takaisin aiheeseemme. Haluttomuus ja erektioiden vähyys on paljon muutakin kuin kananmunien vähyys ruokavaliossa. Ne ovat usein paljon syvempi juttu, joihon on mahdollista vaikuttaa mikäli näin haluaa. Mutta mikä on tärkeä ymmärtää, että monilla haluttomuus, erektioiden puuttuminen ja ”kyvyttömyys” vaikuttaa mieleen vahvasti. Se luo kuvan, ettei kykene, ettei pysty. Tällä on valtavia vaikutuksia siihen, miten me koemme elämän.

Mikäli koemme vahvaa olemista, varmaa maskuliinista eteenpäin menemistä ja rehellistä miehenä olemista, erektiomme tulee myös sitä ilmentämään.

Se kuinka omistamme elämämme on suora viittaus siihen, kuinka omistamme oman seksuaalisen energiamme. Kuinka kannattelemme itseämme on yhteydessä siihen, kuinka kehomme kannattelee erektiota.

On hyvä ymmärtää, että penis on osa miestä, ei erillinen osa. Penis on siis suora viittaus miehen fyysiseen terveyteen ja mielen tilaan. Erektion puute voi olla jopa viittaus terveydellisiin haasteisiin, kuten sydänoireisiin.

Näin voit vaikuttaa omaan haluusi

Käytä tai menetä se! Rakastele tai kiihoitu 1–5 kertaa viikossa.
Lopeta tai vähennä pornon käyttöä. Jatkuvat dopamiinipiikit heikentävät halua, ja tarvitsemme jatkuvasti enemmän stimulaatiota.
Hengitä palleihin, opettele hengittämään syviin kudoksiin, myös genitaalialueelle.
Vähennä stressiä, tuo enemmän rauhoittumista. Rentoutumisesta on helpompi kasvaa. Ylikuormitus ei ole hyväksi.
Liiku, kävele ja nosta jotain raskasta. Lisää veren virtausta tärkeisiin alueisiin. Myös liiallinen treenaaminen voi vaikuttaa negatiivisesti.
Käytä järkeviä lisäravinteita. D-vitamiini, sinkki, valkosipuliuute yhdistettynä c-vitamiiniin ja ashwagandhaan.
Syö riittävästi ja rakentavasti. Hyvät rasvat, riittävä proteiinin saanti ja yleensäkin riittävästi kaloreita on hyvä saada. Mikäli jatkuvasti syömme liian vähän, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia. En tarkoita nyt ylensyömistä, vaan riittävän ravinnon syömistä, jotta sinulla tulee hyvä olo.
Harrasta lajeja, jossa pääset käsiksi omaan voimaasi. Painiminen, voimaharjoittelu, nyrkkeily tai muu räjähtävä laji voi toimia tosi hyvin. Muista ettei enempi ole parempi. Jos kulutat kaikki energiasi harrastuksiin, ei erektiollesi välttämättä jää enää rakennuspalikoita.

Yksi asia, mistä on tärkeää puhua, on yhteys. Tai monesti yhteyden puuttuminen. Mikäli kumppani pelottaa, on ohjaksissa tai väheksyy sinua, harvoin on kiinnostusta ”yhtyä”. Yhteyden puuttuminen voi olla haasteiden takana. Tällöin on tärkeää selvittää kaunat, puhdistaa ilmaa ja löytää taas halua avata sydäntään.

Hengitä ja pidä ilma puhtaana, jolloin energia rullaa paremmin. Jos pidät jostain emotionaalisesti kiinni, se vaikuttaa meidän fyysiseen kehoon. Ne eivät ole erillisiä, vaan yksi toimiva kokonaisuus. Miehen erektio tai sen puuttuminen on suora viittaus hänen mielentilaansa.

Elämä ei ole pelkkää erektiota, eikä sen puuttumisesta tarvitse potea huonoa omatuntoa. Kuten ei myöskään tarvitse niellä ajatusta, etteikö asialle voisi tehdä jotain.

Usein käytämme kielessä termejä, jotka kastroivat miehiä. Älä missään nimessä usko, että termit voivat määrittää sinua. Olet vahva, täysin toimiva ihminen. Erinäisillä työkaluilla myös olet vahvan erektion omaava mies.

Omistatko elämäsi, annatko elämällesi kaikkesi, uskallatko ottaa koko potentiaalisi käyttöön, uskallatko ottaa itsevarmuutesi arjen hetkiin mukaan, annatko täyden rakkautesi kumppanillesi, uskallatko ottaa askeleen sitä kohti mitä haluat, uskallatko penetroida kumppanisi sydämen kokonaan? Mikäli vastasit kyllä, erektiosi kiittää sinua.

Kurkkaa Miehen vuoro tuntea -kirja:

9 syytä, miksi on niin vaikea pyytää apua

Avun pyytäminen voi olla todella vaikeaa. Joskus tuntuu, että mielemme vastustaa sitä viimeiseen – jopa hassuuteen – saakka. Seuraavissa vastauksissa 9 erilaista syytä, miksi apua ei voi pyytää. Mikä niistä kuulostaa tutuimmalta?

Miksi et pyydä apua?

1 – En halua pyytää enkä vastaanottaa apua, koska muut eivät osaa kuitenkaan tehdä asioita oikein tai kunnolla. Menee vain aikaa muiden virheiden korjailuun. Teen tämän nopeimmin, virheettömimmin ja parhaiten itse.

2 – Olen luonteeltani auttaja ja ylpeä kyvystäni auttaa. Eihän auttajan sovi pyytää apua. Eikä aina edes vastaanottaa sitä. Toki hiljaa mielessäni toivon muiden näkevän, milloin tarvitsen apua. Näenhän minäkin sen muista.

3 – Menestyneet ihmiset eivät tarvitse apua. He ovat päteviä ja osaavat hoitaa hommansa itse. Rutiinijutut voin helposti delegoida eteenpäin. Mutta ihan pyytäisin apua… Sehän tarkoittaisi sitä, etten olisi enää paras ja kykenevin.

4 – Minä yritän kyllä olemuksellani viestittää avuntarpeestani ja toivon, että minut pelastetaan. Jos toinen ei huomaa sitä, hän ei oikeasti näe minua. Jos pyytäisin suoraan apua, en enää tietäisi, rakastaako toinen todella minua vai ei.

5 – En minä halua, että muut puuttuvat elämääni ja tunkeutuvat henkilökohtaiselle alueelleni. Olen tyytyväinen, kun jätätte minut rauhaan. Ja sitä paitsi netti on täynnä vinkkejä, jos nyt jotain apua satun tarvitsemaan.

6 – Mistä minä voin tietää, onko toinen luotettava? Toisaalta haluaisin luottaa ja ottaa apua vastaan. Mutta jos luotan auttajaan liikaa, niin sitten olen riippuvainen hänestä. Ehkä kuitenkin on parempi olla luottamatta.

7 – Uskon, että minulla on kyky selviytyä tilanteessa kuin tilanteessa. Sitä paitsi avun pyytäminen vaatii inhottaviin asioihin keskittymistä ja minä kuljen mieluummin kadun aurinkoista puolta. Muut voivat auttaa sitten hauskanpidossa.

8 – Avun pyytäminen on heikkoutta. Jos pyydän apua, kerron olevani heikko ja osoitan haavoittuvuuteni, jolloin minua voidaan käyttää hyväksi. Parempi olla vahva, koska joudun kuitenkin kantamaan vastuun kaikesta.

9 – En minä tarvitse apua. En halua tehdä itsestäni numeroa. Harmonia ja rauha säilyvät paremmin, jos en tuo itseäni esille omine tarpeineni. Enkä minä tai minun toiveeni ole oikeasti mitenkään tärkeitä. Autan mieluummin muita.

Kun seuraavan kerran väsyt ja stressaannut hommiesi alla, kokeile tunnistaa sitkeytesi taustalla oleva syy olla pyytämättä apua. Naurahda sille lempeästi ja hyväksyvästi. Se on vain osa persoonallisuustyyppisi alitajuista selviytymisstrategiaa. Etkä sinä ole sitä tietoisesti valinnut.

Kuitenkaan tässä maailmassa kukaan ei pärjää yksin. Olet tänäänkin jo vastaanottanut apua. Jopa se kahvi tai tee, jota tänään olet juonut, on ollut juotavissasi ainoastaan, koska kymmenet ja kymmenet ihmiset ovat jo antaneet panoksensa sen valmistumiseen kahvipapujen tai teelehtien viljelijöistä lähtien.

Koska meitä autetaan koko ajan, ei ole mitään syytä olla pyytämättä apua. Voimme huoletta pyytää apua toinen toisiltamme.

Lue lisää erilaisten persoonallisuustyyppien tavoista toimia ja rajoittaa omaa onnellisuuttaan kirjastani Onni asuu jo sinussa

Tutustu koulutus- ja valmennustarjontaani tai tilaa onnellisuusluento TÄSTÄ.

Toivoa on silloinkin, kun et sitä näe – 10 vahvistavaa ajatusta toivottomaan tilanteeseen

Elämässä voi olla hetkiä, joissa tuntuu niin pahalta, ettei kerta kaikkiaan pysty eikä jaksa. Mutta sinä selviät kyllä. Sinussa on enemmän voimaa ja voimavaroja kuin uskotkaan.

Nämä 10 ajatusta on poimittu Miia Moision mieltä rauhoittavista Toivon korteista.

Mikään tunne ei kestä ikuisesti, mutta voimakkaat ja ikävältä tuntuvat tunteet voivat tehdä olon joskus toivottomaksi. Jos pystyt, anna tunteiden olla. Hengitys hengitykseltä voit hengittää itsesi tunteiden läpi.
Karsi sanavarastostasi täytyy, pitää, on pakko. Se, mitä juuri nyt jaksat ja mihin pystyt, riittää.
Yksin kaikki voi tuntua toivottomalta. Hakeudu sellaisten ihmisten läheisyyteen, jotka antavat sinulle sitä, mitä juuri nyt tarvitset.
Toivottomassa olotilassa tulevaisuus pelottaa ja mietityttää. Voitko antaa itsellesi lepohetken turhasta murehtimisesta?
Oma voima syntyy siitä, että on uskollinen omille tunteille ja tarpeille. Toivo herää, kun uskaltaa ja osaa ottaa vastuun omista tunteista ja tarpeista.
Oma voima vahvistuu, kun asettaa rajat. Esimerkiksi vihan tunne vartioi rajojasi. Kun viha näyttäytyy, on joku rikkonut tai uhannut rikkoa rajasi. Oma voima ja toivo kulkevat käsi kädessä.
Toivottuun olotilaan pääsee harvoin heti. On kuljettava kärsivällisesti pienin askelin.
Aina kun pienikin ilo ilmestyy, seuraa sitä. Ilo on polku uuteen.
Olet tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Ei hätää. Kaikki järjestyy.

Toivon korteista voit lukea lisää

TÄÄLTÄ

Kiltistä pojasta kasvoi miellyttäjämies, joka ei uskaltanut olla rehellinen – Panosta näihin 4 asiaan, jos tunnistat itsessäsi samaa

Olen aina ollut kiltti poika. Tehnyt sen mitä on pitänyt (noh, ainakin sinnepäin), käyttäytynyt sopivasti (ainakin melkein) ja pyrkinyt käyttäytymään nätisti. Muistelen, että tädit pitivät minusta pienenä poikana, ”voi, kun se on niin söpö ja kiltti”.

Se ehkä kuulostaa monesta hyvältä, mutta siinä on haasteensa. Varsinkin jos kiltti poika -mentaliteetti jää päälle aikuisenakin. Se tarkoittaa helposti sitä, että ihmissuhteissa pyritään olemaan järkyttämättä muita. Eikä siinä lähtökohtaisesti mitään vikaa ole, siinäkään.

Haaste on siinä, että silloin ei ilmennä omaa itseään, ei kerro rehellisesti mitä mieltä on tai ei tee niitä asioita, jotka toisivat arvoa omaan maailmaan. Kilttien ihmisten haaste on myös monesti, että heidän ylitseen kävellään, koska he eivät osaa tehdä rajoja tai kertoa mielipiteitään rehellisesti. Niinpä monet ihmiset, usein alitajuisesti, voivat jyrätä sinut alleen.

Ja varsinkin jos haluaa parisuhteita ja ihmissuhteita, jossa olisi jotain vetovoimaa, niin tämä ei toimi.

Miksi miehet miellyttävät?

Menettämisen pelosta
Opitusta tavasta
Muunlaisten toimintamallien uupuessa – roolimalleja ei välttämättä ole ollut
Äitisuhteen takia
Turvallisuuden puutteessa – jossa vaiheessa ei ollut ”turvallista” olla oma itsensä
Ja miljoonasta muusta syystä

Kiltin pojan ajatusmaailma helposti menee näin ”jos olen hyvä ja teen kaikki oikein, minua rakastetaan, saan toiveeni ja tarpeeni toteen ja elän elämää, jossa ei ole ristiriitoja”.

Lyhykäisyydessään, menemättä liian syvälle kaninkoloon, kiltti mies miellyttää, koska ei ole ollut hyväksyttävää ja turvallista olla oma itsensä.

Käyttäytyminen

Maailma on siinä mielessä ihmeellinen, että se näyttäisi antavan meille oppiläksyjä niin kauan kunnes opimme ne. Ellemme opi tai halua oppia, elämä tuo eteemme tilanteita, jotka saavat meidät sanomaan ”taas, miksi minä”, ”miksi tämä aina sattuu minulle” tai muita sanontoja, joilla ilmennämme sitä, että olisimme uhreja. Että tämä sattuisi vahingossa (vaikkakin 100:nen kerran) jälleen.

Mikäli opimme läksymme tässä elämässä, huomaamme oman käyttäytymismallimme ja tulemme niistä tietoiseksi ja näin ollen pystymme muuttamaan käyttäytymistämme.

Kun muutamme käyttäytymistämme, muutamme myös tilanteita, joita meille tapahtuu. Kyse on siitä, haluammeko nähdä oman vastuumme asioissa ja tilanteissa. Pitkään kesti ennen kuin tämän tajusin. Ajattelin, että kaikki on ennalta määrättyä. On helpompaa olla uhri, koska silloin ei tarvitse ottaa omasta elämästään vastuuta. Mutta kun tajuaa sen, että ”hei, mitä teen omassa elämässäni, joka tuo näitä toistuvia tilanteita vastaani?” voi jokin muuttua.

Minulla kiltti käyttäytyminen on edelleen vahvasti mukana, mutta nykyään olen myös tietoisempi omista rajoistani ja ennen kaikkea rehellisyydestäni. Minulle kiltin vastakohta ei ole tässä yhteydessä paha vaan ennemminkin rehellisyys. Elämän piti antaa vahvoja oppiläksyjä, jotta vihdoin tajuaisin tämän. Se on tuonut hajonneita ihmissuhteita, muuttunutta ystäväpiiriä ja eri näköistä tekemistä ja olemista elämässäni.

Kiltin pojan piti kohdata ihmisten hylkäämistä (mielen pelko) ja haasteita niin kauan, jotta ymmärsin mikä toimii mikä ei.

Ja tässä on myös syy, miksi kiltistä oli helppo pitää kiinni. Se tuo paljon isompia (ja rehellisempiä) kohtaamisia ihmisten kanssa, joissa voidaan olla myös eri mieltä. Kilttinä en uskaltanut tätä kohdata, erimielisyyttä ja epämiellyttäviä kohtaamisia. Kilttinä pelkäsin rehellisyyttä, koska silloin on aina mahdollisuus, että minut jätetään yksin. Se ei myöskään tuo täyttymystä vaan enemmänkin tasapaksua elämää.

Ei minulla ole tasapaksua vastaan mitään, mutta epärehellisyyttä en halua omaan elämääni. Se kuulostaa karulta, mutta kiltin pojan oli kuoltava, että jotain uutta pääsi syntymään.

Tämä pätee kaikkiin vahvoihin rakenteisiin, joihin olemme jääneet kiinni. On luovuttava jostain, jonka tunnemme ja tiedämme, jotta jokin tuntematon pääsee nousemaan. Kaikki eivät tätä halua kokea ja sekin on kunnioitettavaa. Se ei ole vain oma polkuni. Kuolema ei ole päätepysäkki. Se on aina myös jonkin uuden alku, jonkin uuden syntymä.

Mikäli tunnistat itsessäsi kiltin miellyttäjän, panosta näihin

Omista pallit!

Tämä on vertauskuva, mutta tarpeellinen sellainen. Kun tunnistat, että sinulla on pallit, niitä voi myös käyttää rajojen asettamiseen.

Opettele tunnistamaan mitä todella kaipaat!

Tämä voi olla äärimmäisen vaikeaa, sillä muiden tarpeet saattavat mennä joka kerta sinun omiesi ylitse, niinpä omista tarpeista ei välttämättä ole tietoakaan. Mutta niitä voi opetalla tunnistamaan. Pysähdy, kysy itseltäsi kysymyksiä, niin saat kyllä vastauksia.

Millainen suhde sinulla on äitiisi?

Ei ole erityistä, että miellyttäjä on ollut miellyttäjä (joka pakosta tai tiedostamatta) myös lapsena. Omaa äiti (ja myös isäsuhdetta) on hyvä hetkeksi hyvä pysähtyä fiilistelmään. Kuinka paljon samaa käyttäytymismallia tuot mukana myös aikuisena? Oletko parisuhteessa vai oletko suhteessa oman äitisi kanssa?

Hengaa ukkojen kanssa!

Miehet kaipaavat miehiä ja noista kohtaamisista voi oppia paljon. Rehellisyys, näkyvyys, itselle näkyväksi tuleminen ja vahvistuminen vain muutaman mainitakseni.

Panosta fyysisyyteen ja vastuun ottamiseen omasta itsestä.

Kaipaus on elämän moottori, se johdattaa kohti omaa sydäntä

Ihmisyyteen on sisäänrakennettu suuri kaipaus. Kaipaamme yhteyttä muihin ihmisiin (kumppania, ystäviä) ja erilaisia asioita, jotka täyttävät sisäistä tyhjyyttä.

Harva viihtyy kaipauksen kanssa, sillä siihen liittyy aina surua, eikä surua välttämättä ole helppo ottaa vastaan. Kaipauksen huomiotta jättäminen aiheuttaa kuitenkin ongelmia: se saa meidät etsimään täyttymystä ulkopuolelta, materiaalisesta maailmasta, muista ihmisistä ja addiktioista.

Kaipaus on hyvin arvokas voima. Se on etsimisen ja uteliaisuuden, seikkailun ja elämän lähtökohta. Ilman kaipausta emme koskaan etsisi ja kohtaisi. Kaipaus on eteenpäinvievä voima, joka auttaa tunnistamaan itselle tärkeän suunnan.

Surun sisältämä kaipaus on henkistä pääomaa. Lääkkeet eivät voi parantaa kaipausta, vaan ainoastaan oman polun löytäminen ja oman todellisen viisauden ja kirkkauden ymmärtäminen tuovat siihen helpotusta. Vaikka olisit kuinka lähellä rakastamaasi ihmistä, saatat silti kaivata. Vaikka olisit juuri saanut kauan unelmoimasi työn, talon tai lapsen, sinussa on kaipausta.

Elämän ainoa päämäärä on se, mikä tai kuka sinusta tulee. Kaikki muu on välivaihetta, eikä sillä ole merkitystä ilman oman itsesi löytämistä. Ja silti, kaikki tässä elämässä on Luojan luomaa, saman syvän hengen ilmentymää. Jokainen välivaihe on tarpeellinen, vaikkemme sitä juuri sillä hetkellä ymmärtäisi.

Joogit sanovat, että olet maailmassa, et maailmasta. Sinun todellinen, alkuperäinen olemuksesi on tähdistä, Jumalasta tai rakkaudesta – miksi sitä haluatkin nimittää. Tätä on mahdotonta ymmärtää mielellä, mutta voimme tuntea ajatuksen sisältämän vetovoiman ja rauhan. Kaipuu yhdistää meidät pyhyyteen. Kaipaamme takaisin alkulähteeseen, eikä tätä kaipausta pysty kompensoimaan mikään maallinen.

Kaipausta ei voi irrottaa elämästä, sillä kaipaus on elämän alku. Se saa meidät hakeutumaan toistemme luo. Kaipaus toisen ihmisen syliin synnyttää uutta elämää ihan konkreettisestikin.

Jos tottelemme kaipauksen puhdasta kutsua, vie se meidät yhteyteen niin itsemme kuin kaikkeuden kanssa. Vain suuren kaipauksemme seuraaminen voi saatella meidät kotiin. Jos et suostu nostamaan kaipausta sydämeesi, eivät maailmankaikkeuden suurimmat salaisuudet voi aueta sinulle.

Vaikka kaipaus näyttäytyisi ulkoisena, kaipaamme siis oikeastaan itsemme luo. Kaipaamme oman sydämen viisautta ja oman polun tunnistamista. Tämän kaipuun täyttäminen ei onnistu muulla kuin oman sydämen voimalla: ihmisinä meillä on mahdollisuus elää todeksi sydämen totuutta ja kaikkia elämän nyansseja.

”Mitä syvemmälle olemukseesi suru kaivertuu, sitä enemmän iloa voit sisältää. Kun katsot syvälle sydämeesi, voit huomata, että vain se mikä on tuonut sinulle surua, voi todella tuoda sinulle myös iloa. Ja kun olet surullinen, katso taas sydämeesi ja huomaa, että todellisuudessa kyynelehdit sitä, mikä on ollut suuri ilahduttajasi”, kirjoittaa runoilija Kahlil Gibran.

Kaipaaminen ei ole vaarallista. Paradoksaalista kyllä, kaipauksen kuunteleminen voi osoittaa, ettei sinulta itse asiassa puutu mitään, vaan elät melkoisen yltäkylläisyyden keskellä. Mikään maallinen ei voi korvata oman sydämen viisauden kuulemista. Tämä ajatus voi olla syvästi rauhoittava ja auttaa muistamaan, mikä elämässä on kaikkein tärkeintä.

Teksti pohjautuu Nooran uutuskirjaan Selviytymisopas elämän kriiseihin. Kirjaan voi tutustua täällä ja sen voi ostaa mm. täältä.

Ansaitset sen, että sinut kuullaan ja nähdään omana itsenäsi – 5 voimakuvaa Sinulle

Läsnäolon taika – mindfulness ja meditaatio -verkkokurssin ilmoittautuminen on nyt auki. Voit ammentaa rennosti omaan tahtiisi monilla kurssin harjoituksilla ja opetuksilla lisää läsnäolon pehmeyttä ja rentoutta elämääsi. Osa menetelmistä on toiminnallisia ja kehollisia.

Tutustu täältä verkkokurssiin!

Suurin kirkkaus saattaa löytyä syvimmän kriisin keskellä – 5 lohdullista ajatusta sinulle, jolla on juuri nyt vaikeaa

Noora Lintukangas. Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2019.

Sairastuminen, läheisen kuolema, loppuunpalaminen, avioero, ongelmat lasten tai naapureiden kanssa… Jokainen meistä on elämän oppilas. Elämä opettaa meitä välillä hellästi silittäen, toisinaan rajusti töytäisten.

Suurimpia opinpaikkoja ovat kriisit, joista syntyvien tunteiden kohtaaminen on usein vaikeaa. Hankalien tilanteiden kohtaaminen pystypäin vaatii rohkeutta.

Kirjailija ja kundaliinijoogaopettaja Noora Lintukankaan uutuuskirja Selviytymisopas elämän kriiseihin pohjautuu maailmankatsomukseen, jonka mukaan jokainen kriisi kasvattaa meitä. Kirja tuo lohtua ja syvempää ymmärrystä monenlaisiin hankaliin elämänvaiheisiin. Se muistuttaa, että ihmisellä on myös kyky parantaa itse itseään, kun hän ei taistele omaa toipumistaan vastaan.

Kun elämää ajattelee oppimatkana, saattaa se asettaa kriisit uusiin mittasuhteisiin ja tuoda arkeen nöyryyttä.

Tässä Nooran 5 lohduttavaa ajatusta sinulle, jolla on juuri nyt vaikeaa:

1. Kipu on välttämätöntä muttei pysyvää

Kivuton elämä ei ole mahdollista, eikä sellaista kannata tavoitellakaan. Elämän ei kuulu olla vain helppoa ja mukavaa, muuten jää kokonainen elämä elämättä. Kaikki kipu katoaa kuitenkin aikanaan, eikä yksikään kohta elämässä ole vähempiarvoinen kuin toinen. Elämäsi on rikasta, kun pääset kokemaan erilaisia tunteita, tapahtumia ja vaiheita.

2. Kaipaukseen sisältyy valtava kauneus

Kaipaus on elämän moottori: ilman kaipausta emme etsisi ja löytäisi. Kaipausta voi kuitenkin olla vaikea ottaa vastaan, sillä siihen liittyy surua. Tunteet eivät kuitenkaan vahingoita meitä. Ei ole vaarallista olla surullinen, vihainen, pettynyt tai häpeissään. Mitä jos antautuisit elämälle ja hengittäisit myös vaikeiden tunteiden läpi?

3. Tunteet ovat tärkeitä, mutta eivät koko totuus

Tunteet kertovat jotain hyvin olennaista juuri tästä hetkestä, mutta et ole yhtä kuin tunteesi. Sinussa on muutakin: jotain pysyvää, kirkasta ja rauhallista. Kun hyväksyt tunteen olemassaolon ja annat sen olla mukana; kun tuot tietoisuutesi mukaan mihin tahansa tunteeseen, muuttuu jotakin.

4. Yhteys edellyttää erillisyyttä

Yksinäisyyskään ei ole vaarallista, vaikka sen kohtaaminen voi olla hurjan vaikeaa ja kivuliasta. Oman erillisyyden myöntäminen voi kuitenkin myös konkretisoida vastuuta omasta elämästä ja muistuttaa turvasta, joka on jo sisällämme. Omaan selkärankaansa on mahdollista nojata, ja se voi olla hyvin turvallista, voimakasta ja kaunista.

5. Olemme täällä oppimassa

Elämä opettaa meitä jatkuvasti. Välillä opetukset tulevat iloisten oivallusten kautta, välillä taas kurjuuden ja kivun saattelemina. Meidän on tarkoitus oppia jatkuvasti ihmisyydestä, tutustua itseemme paremmin ja kasvaa tietoisemmiksi. On jokaisen syntymäoikeus olla onnellinen, ja onnellisuuden ensimmäinen askel on omaan sydämeensä sitoutuminen. Sinulla on kaikki oikeus olla olemassa juuri sellaisena kuin olet ja toteuttaa sydämesi syvintä tahtoa.

Kurkkaa kirja:

Miehen uupumus ja alakuloinen olo voivat viestiä testosteronin vajeesta – Nämä 5 asiaa antavat uutta miespuhtia

Testosteroni on tärkeä juttu meille miehille.

On näkyvissä ilmiöitä, joissa testosteronitasot ovat laskeneet maailmalla, mutta myös Suomessa.

Tämä ei pelkästään vaikuta lihasten kokoon tai libidoon, vaan sillä on suuria vaikutuksia esimerkiksi mielialaan. Myös todennäköisyys sairastua esimerkiksi sydänsairauksiin ja diabetekseen kasvaa.

Kyseessä on siis erittäin merkittävä juttu. Se miksi testosteronitasot ovat tippumassa, on monisyinen kysymys, johon ei ole yhtä vastausta. Mutta inspiroiva osa on se, että tällekin asialle voi onneksi itse tehdä jotain.

Yleinen uskomus on, että testosteroni laskee, kun ikäännymme. Puhutaan luonnollisesta testosteronin laskemisesta. Mutta mikäli kyseessä on luonnoton ilmiö, joka vähentää testoja, niin silloin mielestäni siihen kannattaa kiinnittää huomiota ja tehdä asioita, joilla mahdollistaa oman luonnollisen hormonitoimintansa ylläpidon.

Mihin testosteroni vaikuttaa?

Lainaan tähän jokaiselle miehelle luettavaksi suositeltavaa Elinvoimaisen miehen kirjaa:

Testosteroni on äärimmäisen tärkeä hormoni anabolisille (kudosta kasvattaville) toiminnoille, sekä miehelle että naisille. Se vaikuttaa muun muassa libidoon, seksuaaliseen kyvykkyyteen, energisyyteen, luuston hyvinvointiin, lihasten kasvuun ja vastustuskykyyn. Testosteronia muodostuu kolesterolista.

Mutta mikä tärkeintä, se vaikuttaa myös mielialaan. Esimerkiksi alakuloisuus sekä uupumus voivat viestiä testosteronin vajeesta.

Tässä viisi asiaa, joilla voit vaikuttaa omaan terveeseen hormonitoimintaan, myös testosteronin toimintaan.

1. Uni

Uni on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin kulmakivistä, myös meidän terveelle hormonitasoille. Anna sille arvoa ja rauhoita itsesi ennen iltaa. Vältä suoraa valoa ruuduista, skippaa alkoholi illalla, liiku päivällä ulkona (vuorokausirytmi) ja opettele hengittämään syvään (parasympaattinen hermosto), käytä kylmäaltistusta ja opettele hallitsemaan stressireaktioitasi.

Sinun kehosi osaa kyllä hoitaa hommat, jos me vaan tuetaan perusasioiden ilmentymistä elämässämme. Pistä unesi kohdalleen, niin moni muukin palanen terveydessäsi menee hyvään suuntaan.

2. Ylipaino

Lihavuus vaikuttaa merkittävästi testosteronin määrään. Myöskin liian alhainen rasvaprosentti voi olla testosteronille haitallista. Sinun ei tarvitse näyttää supermallilta, mutta ylipainoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Jos saat vähänkin ylipainoa alemmas (ei vain painoa, vaan rasvaprosenttia), annat kehollesi enemmän potentiaalia toteuttaa luonnollista elinvoimaisuutta, johon se kyllä pystyy.

Sehän ei ole toteutustasolla vaikeaa, syö puhdasta oikeaa ruokaa enemmän ja vähemmän ihmisen tekemää ”ruokaa”. Mentaalisella ja henkisellä tasolla muutos onkin sitten vähän haastavampi juttu. Mutta muutos kannattaa, pienikin askel voi auttaa.

Ylipainolla ei pelkästään voi selittää testosteronin vähentymistä, mutta se on silti tärkeä tekijä.

3. Tasapainota liikkuminen

Jos olet sohvaperuna, pelkästään liikkuminen voi auttaa sinua suuresti. Kävely, uiminen, pyöräily, yleensäkin aktiviteetti, joka poikkeaa sisällä olemisesta.

Jos taas liikut joka päivä, niin silloin ehkä vähemmän tai kuormituksen vähentäminen voisi toimia kehosi toimintojen parantajana.

2–3 kertaa viikossa koko kehon haastaminen voi olla hyvä työkalu, jos haluat luonnollisesti voida paremmin. Se voi tarkoittaa pöllimetsässä olemista, renkaiden nostelua, kuntosalia tai kahvakuulalla heittelyä. Idea on se, että käyttäisit koko kehoa, jolloin myös iso osa lihaksistostasi on aktiivinen. Tällä voi olla hyviä vaikutuksia sinuun.

Et tarvitse joka päivä ”shokkia” kehollesi, mutta kehosi kaipaa ”shokkia” silloin tällöin kasvaakseen. Anna ärsykettä ja anna kehosi palautua ärsykkeestä, siinä on maaginen yhdistelmä fysiologiseen kasvamiseen.

4. Stressi

Kortisoli, kehosi pääasiallinen stressihormoni on tärkeä juttu. Sitä tarvitaan joka päivä ja ilman sitä elämä voisi olla erikoista.

Mutta haasteeksi se koituu silloin, jos sitä on kroonisesti, jatkuvasti, toisin sanoen koko ajan.

Jatkuvasti kohollaan olevat kortisolitasot epäillään linkittyvän vaikka ja mihin terveyshaasteeseen. Kortisoli myös alentaa testosteronia, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Syvähengitys, avanto, saunominen ja miellyttävät harrastukset, sekä luonto voivat olla hyvä paikka aloittaa. Tarkoitus ei ole poistaa kaikkia stressitekijöitä, vaan opettaa keho käsittelemään paremmin kuormitusta, jota jokapäiväinen elämämme asettaa.

5. Ihmissuhteet

Ihmissuhteet ovat kaiken keskiössä. Jos olemme yksin, saattaa olla, että olemme jatkuvasti allapäin. Mikäli olemme parisuhteessa, jossa on pelkkää sotatannerta, voi olla, että olemme jatkuvasti kuormittuneita. Mikäli haluaisimme olla suhteessa, mutta emme ole, sekin voi aiheuttaa meille haasteita.

Ihmissuhteet ovat sellainen asia, mihin kaikilla ihmisillä kannattaisi panostaa ja vaalia niiden tärkeyttä. Se ei usein meille miehille tule itsestäänselvyytenä, sen takia sitä kannattaa vähän harjoitella. Kuka tietää, ehkä siinä samalla teet elämästäsi miellyttävämpää.

Näin saat lapsen ymmärtämään, että hän on hyvä ja oikeanlainen – 4 supertärkeää tunnetaitoa kaikenikäisille

Monesti meillä saattaa olla käsitys, että tunnetaidot vain tulevat jostain, ilmestyvät ja ovat, ei niihin tarvitse erikseen kiinnittää mitään huomiota. Valitettavasti näin ei ole.

Lapsi tarvitsee aikuisen opettamaan tunteiden nimeämistä ja auttamaan niiden säätelyssä. Samaan tapaan kuten opetamme lapselle, että kukka on kukka, opetamme, että tunne on viha tai vaikka suru.

Sen sijaan, että sanotaan lapselle lapselle, että ”älä itke, se oli ihan pikkujuttu”, voidaan opettaa, että on ok tuntea ja tarvita toista ja sanoa ”ei hätää rakas, saat itkeä, se sattui ja olen tässä sinua varten”.

Tärkeää on myös aikuisen esimerkki arjessa. Kun vanhempi oppii käsittelemään tunteitaan ja ajatuksiaan tietoisesti lempeydellä ja myötätunnolla, hän opettaa lasta esimerkillään.

Neljä tärkeää tunnetaitoa

1. Kun aikuinen oppii tunnistamaan tunteidensa koko kirjon ja nimeämään niitä itselleen arjessa, hän oppii myös tunnistamaan ja sanoittamaan lapsen tunteita lapselle, kuten ”tunnet vihaisuutta”.

2. Tunteet ovat osa ihmisyyttä, ne tulevat ja menevät. Voimme sallia tunteen vain olla ilman, että pitäisi tehdä tunteelle jotain, ratkaista se jotenkin. Voimme pidellä tätä hetkeä ja omaa kokemusta lempeydellä. Näin mallitamme myös lapsille, että tunteet ovat normaaleja eikä niitä tarvitse pelätä. Tunteet eivät ole haitallisia, vaan haitallista on yleensä se, jos reagoimme tunteeseen haitallisesti.

3. Sen sijaan, että ratkaisee tunnetta jotenkin, voi tutkia tunnekehoaan, missä tuntee tunteen kehossa? Tuntemukset voi olla esimerkiksi vatsan nipistelyä, rintakehän kireyttä, jännitystä leuan seudulla tai ehkä kuumuuden tunnetta kasvoissa tai palan tunne kurkussa. Lapsen kanssa voi myös yhdessä tutustua tunteen keholliseen tuntemukseen kysymällä, missä tunne tuntuu lapsella kehossa.

4. On myös tärkeää tiedostaa, että emme ole se tunne, jota koemme. Sinä et ole vihainen ihminen, vaikka tunnet vihaisuutta sillä hetkellä. Voimme oppia tuntemaan tunteet tietoisesti hyväksyen ne lempeydellä, antaa niiden tehdä tehtävänsä, kertoa tärkeä viestinsä ja päästää irti. Tämän sanoittaminen myös lapselle on tärkeää. Hän ei ole ilkeä lapsi tai surullinen lapsi, vaan tuntee surua sillä hetkellä tai käyttäytyy ilkeästi.

Kun vanhempi oppii käsittelemään tunteitaan tietoisesti ja osaa mallittaa tätä arjessa lapselle, on se mielestäni paras lahja, jonka lapselle voi antaa evääksi elämään.

Lämpimästi tervetuloa vahvistamaan tunnetaitojasi Suomen mindfulness-instituutin kursseille tai yksilöohjaukseen tästä

3 syytä, miksi vaikealla hetkellä kannattaa istahtaa, sulkea silmät ja antaa olla

Pystytkö pysähtymään vasta kriisin hetkellä?

Silloin kun elämä on haastavaa ja intensiivistä, pyrimme usein toimimaan vielä enemmän ja tehokkaammin. Mielemme pörisee tuhatta ja sataa etsien ratkaisuja. Tämä luonnollisestikin saa myös tunteet aaltoilemaan.

Välillä tällaiset ratkaisutavat toimivat oikein hyvin. Välillä kuitenkin parasta, mitä voi tehdä, on istua alas, sulkea silmät ja vain olla. Joku voisi sanoa, että meditoida. Meditaatio voi oikeasti olla joillekin ratkaisu selkeyden ja rauhan löytämiseen.

Olen kuullut tällaisia tarinoita pysähtymisen voimasta

Eräs nainen kurssillani kertoi kutsuvansa itseään kriisimeditoijaksi, kun kysyin, että kuinka moni meditoi. Hän sanoi alkavansa meditoimaan, kun tilanteet käyvät vaikeiksi.

Kerran taas yhdellä mindfulness-viikkotunnilla kysyin toisella tapaamiskerralla, kuinka moni oli tehnyt meditaatiota tai kehotietoisuusharjoituksia ensimmäisen viikkotunnin jälkeen. Kaikki olivat, että ”ehkä vähän kokeilin jotakin tai muuta sellaista” yhtä naista lukuun ottamatta.

Tämä yksi nainen kertoi, että hän oli tehnyt harjoituksia joka päivä. Olin tietenkin kiinnostunut kuulemaan, että mikä hänellä oli toisin. Hän kertoi, että heillä oli töissä YT-neuvottelut ja harjoitukset olivat antaneet hetken rauhaa.

Eräällä retriitilläni taas oli mies, joka kertoi aikoinaan jooganneensa ja meditoineensa kaksi vuotta paljonkin, mutta viimeiseen kahteen vuoteen hän ei ollut tehnyt mitään. Tämä herätti uteliaisuuteni.

Mies kertoi, että hänellä oli ollut avioero, ja harjoitukset olivat silloin auttaneet häntä paljon. Mutta nykyään hänellä meni kivasti uuden kumppanin kanssa, eivätkä harjoitukset olleet juurikaan vetäneet häntä puoleensa.

Mietin näiden ihmisten kokemusten äärellä, että miksi hetken pysähtyminen voi joskus olla parempi ratkaisu kuin käyttää se sama aika intensiiviseen tekemiseen tai ajatteluun.

Nyt mieleeni tulee kolme syytä miksi pysähtyminen ja oleminen on hyväksi:

1) Pysähtyessä keho voi oikeasti vähän rauhoittua mahdollisesta ”taistele-pakene-reaktiosta” eli autonomisen hermoston sympaattisen puolen vahvasta aktivaatiosta. Elimistö voi siirtyä kohti parasympaattisen puolen aktivaatiota, jota kutsutaan joskus rentoutumisvasteeksi tai ”rentoudu ja turvaudu -tilaksi”. Tällaista rauhoittumista keho ja koko olemuksemme kaipaa aika ajoin ja mielellään säännöllisesti.

2) Kun pysähtyy ja antaa kaiken vain velloa sisällä, niin voi tapahtua spontaani suhteen ja perspektiivin muuttuminen näihin velloviin tunteisiin, ajatuksiin ja aistimuksiin. Voi huomata, että olemuksessa onkin joku kohta, joka tarkkailee vain neutraalisti kaikkea elämän draamaa. Tämä tuntuu sitten lohdulliselta.

3) Oleminen on vain niin ihana vastapaino tekemiselle maailmassa ja mielessä. Joskus elämässä vain yksinkertaisesti tekemisen ja olemisen tasapaino on kadonnut. Siinä missä tekemiselle pyritään ohjaamaan tai hallitsemaan asioiden kulkua, niin olemisessa ei ole mitään muuta kuin sitä olemista. Ei tavoitetta. Ei onnistumista. Ei epäonnistumista. Ei oman kyvykkyyden ja arvon arviointia. Olemisessa on vain olemista.

Jos sinulla on intensiivinen vaihe nyt elämässäsi, niin mitä pientä voisit kokeilla heti? Toki oikein hyvin mennessä pysähtyminen ja pieni meditaatio voi olla hyödyllistä. Tällöin pysähtyminen voi tuoda elämään vielä enemmän sävyjä ja kykyä nauttia elämän hyvistä käänteistä vahvasti tässä ja nyt.

Kokeile seuraavaa siis. Aikaisemmassa tekstissäni on vielä lisää vinkkejä tällaiseen yksinkertaiseen pysähtymiseen.

Pieni pysähtyminen ja oleminen

Istu mukavasti, mutta selkä suorassa. Sulje silmäsi. Ole vain hetki tai ennalta määrittelemäsi aika. 10 minuuttia tai 5 minuuttia on hyvä aloitus.

Älä tee mitään. Älä yritä muuttaa mitään. Anna kaiken vain olla. Oli se sitten ekstaasia, tuskaa, harmautta, jännitystä, rentoutta, surua, rakkautta, iloa – mitä vain. Päästä kaikki vain vapaaksi. Ehkä päässäsi kulkee myös mielen dramaattinen elokuva tai komedia, mutta hetkeen sinun ei tarvitse tehdä sillekään mitään.

Sopivan ajan kuluttua venyttele kehoasi ja halutessasi myös hieman taputtele sitä. Näin lisäät kehotietoisuuttasi ja valmistaudut toimimaan maailmassa.

Oleminen on kuitenkin lopulta todella helppoa. Jos tuntuu, että tämän pienen pysähtymisen aikana oli vain mielen ja tunteen myllerrystä, niin huomaa, että kehosi on saanut kuitenkin tauon tekemisestä ja se kiittää. Tällaisessa istumisessa ei ole onnistumista tai epäonnistumista tai eikä mitään erityistä sisäistä tilaa, joka pitäisi saavuttaa. Olemisen hetkenä oleminen riittää.

Joskus parasta on istua paikoilleen ja sulkea silmät ja vain olla.

Meditaatioon ja läsnäolon syventämiseen ja muuta ihanaa löydät Metsässä – uppoudu metsään, itseesi ja elämään -kirjasta.

Unsplash kuvat : Simon Migaj / Keegan Houser / Zoltan Tasi / Simon Rae

Katso täältä seuraavat metsäkoulutukseni – lämpimästi tervetuloa mukaan!

Eletty elämä ei koskaan katoa, mutta ajan myötä menneisyyden haavat voivat muodostua kauniiksi osaksi sinua

Elämä ei säästä ketään meistä haavoilta. Usein olemme vain tottuneet säästämään suurimmat haavat itsellämme. Kannamme niitä hiljaa ja urheasti samalla, kun häpeä kietoutuu sisinpäämme ja saa meidät tuntemaan olomme ainoaksi, jota elämä on kohdellut kaltoin.

Mitä syvemmälle omaan kokemukseen uppoamme, sitä painavammalta taakkamme tuntuu. Tunnemme olevamme yksin, vaikka ympärillämme jokainen kantaa omaa painolastiaan.

Mitä tapahtuisi, jos uskaltaisimme hetkeksi laskea kantamuksemme ja jakaa sen toisen kanssa? Ehkä muistaisimme, että olemmekin lopulta kaikkea muuta kuin yksin. Ehkä huomaisimme, että se kipein kohta meissä ei olekaan automaattisesti asia, joka erottaa, vaan kokemus, jonka kautta on mahdollista löytää syvempi yhteys toiseen.

Haavaa käytetään usein synonyymina traumalle. Trauma tarkoittaa latinaksi haavaa, ja minusta se kuvaa hyvin sitä, miltä trauma tuntuu. Traumatisoituminen ei ole mielen sairautta, vaan seurausta siitä, miten elämä on sisintä haavoittanut.

Kuka tahansa meistä voi olla traumatisoitunut. Psykoanalyytikko Harri Virtanen puhuu kirjassaan Trauma ja Rakkaus (SKS Kustannus) ”jokapäiväisestä traumasta”. Kirjan mukaan kaksi kolmasosaa lapsista kokee traumatisoivan tapahtuman ennen 16 vuoden ikää. Myös minä olin yksi heistä.

Traumoja on erilaisia – kertaluonteisia ja toistuvia. Toistuessaan trauma voi vaikuttaa ihmisen identiteettiin, siihen, kuka ja millainen ihminen kokee olevansa. Minulle traumasta selviytyminen tarkoitti haavoittuvuuden kieltämistä ja vahvan pärjääjän roolin omaksumista. Lapsena ei yksinkertaisesti ollut riittäviä välineitä käsitellä kaikkea sitä, mitä elämässäni ja ympärilläni oli tapahtunut.

Trauma jäi kehooni odottamaan aikaansa, kun itse porskutin eteenpäin reippaana selviytyjänä. Menestyin koulussa, urheilussa ja olin suosittu kavereiden kesken. Kukaan ei osannut epäillä mitään.

Traumat voivat oireilla elämän aikana monilla eri tavoilla, psyykkisinä ja fyysisinä. Toisaalta trauma voi kulkea mukana pitkiäkin matkoja ilman että sen olemassa oloa varsinaisesti huomaa tai osaa yhdistää siihen, mitä on meneillään. Itsekään en osannut.

Minulla trauma on oireillut elämän eri vaiheissa muun muassa syömishäiriönä, myötätuntouupumuksena ja lopulta fyysisen sairastumisen seurauksena puhjenneena traumaperäisenä stressihäiriönä. Jokainen kokemus on tuonut minua lähemmäksi itseäni ja sitä haavaa, joka sisälläni odotti kohtaamistaan. Uskon, että omalla kohdallani oli hyvä näin. Kerralla en olisi siihen pystynytkään.

Kokemus traumasta on jokaisella omansa. Lohdullista on se, että traumasta voi toipua. Trauma voi olla tie syvempään ymmärrykseen ja omaksi itseksi kasvamiseen. Puhutaan traumaperäisestä kasvusta, jossa traumaattiset kokemukset muuttuvat voimavaraksi.

Parhaimmillaan traumasta toipuminen on voimakas henkisen kasvun ja eheytymisen matka, jonka aikana ihminen löytää entistä syvemmän yhteyden itseensä, muihin ihmisiin ja kaikkeen ympärillä olevaan. Itsekään en olisi se, joka olen, ilman haavojani ja sitä prosessia, jota paranemiseksi kutsutaan.

Toisinaan menneisyyden kohtaaminen vie aikaa. Pitkään mukana kulkeneita taakkoja ei voi laskea kerralla alas ja odottaa ihmeparantumista. Monen meistä matkaan kuuluu häpeää, yksinäisyyttä, pelkoa, kipua, pakenemista tai paikalleen jähmettymistä. Ja lopulta avun vastaanottamista, kurottamista kohti toista.

Kipeää hoidetaan kerros kerrokselta, kunnes tulee se päivä, jolloin arpemme ovat valmiita päivänvaloon. Emme enää pelkää näyttää sitä, mikä on osa meitä.

Emme ole yhtä kuin menneisyytemme, mutta kipeät elämäntapahtumat voivat pakottaa meidät kasvamaan ja kirjoittamaan tarinamme uudelleen. Erillisyyden ja jatkuvan pelon sijasta toipumisen tiellä meitä odottavat syvenevä yhteys, rakkaus ja tämä hetki. Se kokonaisvaltainen olemisen tila, josta ei enää tarvitse paeta.

Vaikka eletty elämä ei koskaan katoa, ajan myötä haavat voivat muodostua kauniiksi osaksi sinua.

Lisää Sielun sopukoita -runoja löydät Sielun sopukoita -päiväkirjasta ja täältä.

Ahdistavia tunteita ei tarvitse paeta – Tunteiden kohtaaminen rauhoittaa pahimmassa myrskynsilmässäkin

Tunteet ovat sielun, eivät mielen kieltä. Tunteilla on syvä ja tärkeä viesti kerrottavana, joten niitä kannattaa todella pysähtyä kuuntelemaan. Mutta tunteisiinkaan ei kannata identifioitua. Et ole yhtä kuin tunteesi.

Kriisin keskellä koettu viha, pelko, suru, pettymys ja häpeä ovat todellisia ja kertovat jostakin arvokkaasta. Ihminen on herkkä olento, ja tunteiden havaitsemisen herkkyys on suuri vahvuus.

Tunteet tulevat auttamaan sinua kulloisessakin tilanteessa. Tunteita ei siis kannata sulkea pois eikä niiden kohtaamista tarvitse vältellä.

Yksi elämän kovista oppiläksyistä on, että vapaudumme tunteistamme vasta kun olemme suostuneet kokemaan ne täysin.

Tunteiden kohtaaminen voi olla pelottavaa ja äärimmäisen kivuliasta. Niin kivuliasta, että pelkää kuolevansa tai tulevansa hulluksi. Tunteet eivät kuitenkaan vahingoita ihmistä.

On hyvin arvokasta uskaltaa olla vaikeidenkin tunteiden kanssa, sillä lopulta rauha löytyy myrskynsilmästä ja pimein paikka osoittautuukin suurimmaksi turvaksi.