Mistä tunnistat patologisen valehtelijan?

Jos sinulla on tällä hetkellä tai on ollut elämässäsi ihminen, jolle jatkuva valehtelu on normi, olet saattanut olla tekemisissä patologisen valehtelijan kanssa. Patologisella valehtelulla onkin yllättäen monta nimeä: mytomania (mythos tarina + mania) ja pseudologia fantastica (pseudos väärä + logos puhe, tieto + phantasia mielikuvitus).

Kyseessä on sairaalloinen halu valehdella ja keksiä sepitettyjä tarinoita, myös tilanteissa, joissa valehtelu ei olisi välttämätöntä. Suomeksi mytomaanikkoja kutsutaan yleensä patologisiksi valehtelijoiksi. Pakonomainen valehtelu ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan se tyypillisesti liittyy muihin mielenterveyden ongelmiin oireena, esimerkiksi narsistiseen persoonallisuushäiriöön.

Kun tutustuu patologiseen valehtelijaan, usein tutustumisen alkuvaihe vaikuttaa täysin normaalilta. Joskus kuitenkin saattaa havahtua siihen, että tämä valehtelutaipumuksen omaava ihminen on jollakin tavalla ”liian täydellinen” ihminen. Hän on alussa kanssasi samaa mieltä kaikesta, yhteistyö sujuu kuin rasvattu hänen kanssaan. Klassinen termi ”tämä on liian hyvää ollakseen totta” saattaa käydä ajatuksissa.

Patologiseen valehtelijaan voi törmätä missä tahansa; työpaikalla, harrastuspiireissä, netin deittipalstoilla. Patologinen valehtelija saattaa myös löytyä naapurustosta tai jopa omasta suvusta.

Hyvä kysymys on, miksi ihminen valehtelee? Valehteluun taipuvainen usein pyrkii hyödyntämään tavalla tai toisella muita ihmisiä. Jotta hän saa toisen puolelleen, luottamaan itseensä, hän joutuu lähtökohtaisesti valehtelemaan tälle alusta asti.

Hyvä kysymys myös on, miksi hyväksikäyttävän ihmisen puheet harvoin muuttuvat teoiksi? Juuri siksi, koska puheiden taustalla on valhe, ei totuus.

Mitä pidempään on valehtelijan kanssa ollut tekemisissä, sitä hankalammaksi suhde hänen kanssaan muuttuu. Hankalimmillaan patologinen valehtelija saattaa manipuloida toista uskomaan hänen luomaan ”todellisuuteensa” – aivopesemään toista niin, ettei toinen enää lopulta tiedä, mihin ja kehen uskoa.

Mikäli valehtelija jää kiinni sanoistaan tai hyväksikäyttävistä teoistaan, hän koettaa monin eri tavoin päästä pois tilanteesta, jossa hän joutuisi pahimmillaan selkä seinää vasten omien valheittensa kanssa. Hän siis pyrkii eri tavoin kääntämään tilanteen omaksi edukseen. Tässä muutama esimerkki:

  • Valehtelija koettaa vaihtaa puheenaihetta tai aloittaa värikkään ja polveilevan selittelyn, jossa lopulta ei ole päätä eikä häntää. Selittelyn tehtävänä on saada toisen huomio siirtymään pois itse asiasta.
  • Mikäli tämä ei onnistu, valehtelija suuttuu tai jopa raivostuu, ja kääntää syyn ja vastuun toiseen, jatkaen edelleen aiempaa selittelyään. Tällä hän tavoittelee sitä, että huomio siirtyisi hänestä johonkin muuhun, aivan kuten pyrkimys oli ensimmäisessäkin kohdassa. Patologinen valehtelija osaa kääntää mustan valkoiseksi niin taitavasti, että toinen osapuoli hämmennyksissään saattaa jopa uskoa valehtelijan sanoja ja epäillä omaa todellisuuttaan. Tätä ilmiötä kutsutaan myös sumuttamiseksi eli gaslightingiksi.
  • Kun patologinen valehtelija huomaa saaneensa toisen hämmentymään, hän saattaa yhtäkkiä muuttaa strategiaa, mikä entisestään lisää valehtelun kohteen hämmentyneisyyttä. Hän saattaa pahoitella tapahtunutta sanoen, että kyllä tämä tapahtunut on varmaankin meidän molempien syytä. Tyypillisessä keskustelussa tapahtuu seuraavaa: ”Mä oon tosi pahoillani, JOS sä koet tämän asian näin, että mä olisin tehnyt tässä jotakin väärää.” Kuten huomaat, manipulointi jatkuu pahoitteluista huolimatta.
  • Jos valehtelija tajuaa, ettei hän edellä mainituilla keinoilla vieläkään saa toista alistumaan tahtoonsa tai uskomaan itseään, hän alkaa vedota kiireeseen ja häipyy paikalta: ”Ei minulla ole aikaa tällaiseen ala-arvoiseen pas**njauhantaan, sinä tästä olet vastuussa, en minä!”

Kannattaa ymmärtää se, että manipulointiin kykenevä patologinen valehtelija ei koskaan koe huonoa omaatuntoa siitä, että hän kohteli valheellisilla sanoillaan ja niihin liittyvillä teoillaan toista huonosti. Hänelle tärkeintä on olla jäämättä kiinni valheellisista sanoistaan ja teoistaan. Mikäli hän kokee huonoa oloa ja katuu tekojaan, pohjalla on oma itsekäs tunne epäonnistumisesta, miksi hän ei kyennyt olla jäämättä kiinni.

”Ei sellaista tapahtunut, ja jos tapahtuikin, ei se niin kamalaa ollut. Ja jos oli, ei sillä niin väliä. Ja jos oli, ei se ollut ainakaan minun vikani. Ja jos oli, en tarkoittanut tehdä niin. Ja jos tein, sinä sait minut tekemään niin.”

~ tuntematon ~

Patologisen valehtelijan aitoa anteeksiantoa tai muuttumista ihmisenä tuskin kannattaa jäädä odottamaan. Kukaan muu ei voi häntä ihmisenä muuttaa kuin hän itse, ja se voi onnistua vain niin, että hän vihdoin kohtaa itsensä, omat tekonsa ja häpeänsä radikaalin rehellisesti. Joskus pohjalla voi olla persoonallisuushäiriö (narsismi, sosiopatia tai psykopatia), jolloin ihminen ei itse tunnista omaa hyväksikäyttävää ja toksista toimintamalliaan, vaan kokee täydeksi oikeudekseen toimia omalla, muita vahingoittavalla tavallaan elämässä.

Jos sinun elämässäsi on yksi tai useampi patologinen valehtelija, kannattaa miettiä, miten tällainen suhde on sinuun vaikuttanut sekä mielen, mutta myös kehon tasolla. Itsekin tällaista kokeneena, uuvuin ja kärsin pitkään hankalasta unettomuudesta, vireystilojen äkillisistä vaihteluista ja traumaperäisestä stressistä. Toipuminen toksisesta suhteesta voi kestää pitkään ja sille kannattaa antaa aikaa – tarvittaessa kannattaa myös hakea terapeuttista ammattiapua toipumisen tueksi.

”On olemassa ihmisiä, jotka kieltävät sinun tarinasi, koska sinun tarinasi kohtaaminen vaatisi heitä olemaan rehellisiä oman tarinansa kanssa. Nämä ihmiset eivät ole sinua varten.”

~ Nate Postlethwait ~

 


Artikkelikuva: Depositphotos

Vihan ei tarvitse rikkoa sinua tai muita – Miten purkaa vihan tunne rakentavasti?

Viha ei ole sama asia kuin hyökkäävä käytös. Usein viha purkautuu aggressiivisena käytöksenä, ja ehkä siksi vihaa pidetään kummajaistunteena – liian vaikeana tunteena. Ja onhan se totta, että viha on niin räjähtävä tunne, että se muuttuu liian usein saumattomasti tunteesta käytökseksi.

Mutta vihalla on tehtävänsä. Tehtävää ei kannata peittää räyhäämisen alle, jonka kohteena on yleensä joku muu ihminen. Kun tuli syöksee kohti toista ihmistä, unohtuu kysyä vihalta, että millaista tehtävää se onkaan tullut toimittamaan ja millaista asiaa sillä olisi.

Vihaa ei kannata painaa myöskään sisäänsä, koska silloin viha kääntyy sisäänpäin – itseä kohtaan. Vihan voi ottaa vastaan kehossa kihisevänä ja mielessä vilisevänä tuntemuksena, jolloin voi tulla tietoiseksi, että ”ahaa, tämä on viha”. Tunteen näyttäminen ei tarkoita siihen reagoimista, vaan sen kuuntelemista ja tutkailemista.

Samalla hetkellä, kun huomaa ja nimeää tunteen, saa omassa kokemuksessa väljyyttä tunteen ja usein sitä tosi nopeasti seuraavan reaktion (/toiminnan) väliin. Tuo pieni hetki on itsetuntemuksen valtakunta: tuossa hetkessä tapahtuu enemmän kuin ehkä ymmärrämmekään. Tuossa hetkessä tunteen kokeminen ei yhdisty toimintaan vaan aktiiviseen tarkkailuun, läsnäoloon. 

Kun tarkkailee, mitä itsessä tapahtuu, alkaa vähitellen ymmärtää enemmän: Viha kertoo, että jotain rajaasi on rikottu – mutta mitä rajaa? Vain sinä voit saada sen selville pysähtymällä tunteen kanssa ja kysymällä, että mitä tunne haluaa sanoa. Vasta sen jälkeen voi kommunikoida toiselle – usein jo rauhoittuneena – mitä kokee ja miten toivoisi, että itseä kohdellaan. Ja kun kommunikoi rauhassa, sanoittaminen on usein tarkkaa ja eteenpäin vievää. 

Instagram: @sannamwikstrom

Mutta viha, kuten kaikki muutkin tunteet, vaativat tunnistamista. Kuuntelemista. Pysähtymistä. Kestämistäkin. Koska hankalat tunteet harvoin ovat miellyttäviä – ja siksi olemme niin monta kertaa viskanneet sen syrjään – tai toisen päälle.

Ja sitten yritystä sanoittaa omaa kokemusta. Yrittää. Yrittää. Yrittää. Jolloin kun molemmat kertovat omasta kokemuksestaan, syntyy keskustelua. Yhteyttä. Ja mahdollisuutta todella ymmärtää toisen näkökulmaa, kokemusmaailmaa ja kipupisteitä.

Näin viha voi auttaa rakentamaan siltoja ihmisten välille.

Jaa juttu niille, joiden haluat lukevan tämän.

LIsää tunteiden käsittelystä ja tunnetaidoista löydät Lempeyden kirjasta. Lue kirjasta lisää klikkaamalla kirjan kantta:

7 syytä itkeä aina kun itkettää – Tällaista on itkun parantava voima

Mitä tahansa, kunhan vain et ala pillittämään!

Tämä oli vuosia ensimmäinen ajatukseni jokaisessa tilanteessa, joissa huomasin syystä tai toisesta kyynelten olevan tulossa. Julkinen itkeminen oli jotain, mitä pidin lähes noloimpana kuviteltavissa olevana asiana. Jos itkua ei voinut mitenkään välttää, kyyneleet tuli vuodattaa soveliaasti ylhäisessä yksinäisyydessä kenenkään tuota hävettävää tilannetta näkemättä tai kuulematta.

Kuinka vähän silloin tiesinkään…

Monet kantavat kyynelhäpeää: eihän se nyt ole soveliasta julkisesti alkaa pillittämään! Itkeminen ei kuitenkaan ole pelkästään normaalia, vaan suorastaan terveellistä ja ehdottoman kannattavaa toimintaa, sillä itkeminen ja kyyneleet sisältävät monia positiivisia vaikutuksia.

1. Itkeminen vähentää stressiä

Kyyneleet sisältävät monia kemikaaleja ja stressihormoneita, joita poistuu kehosta kyynelten mukana. Siten itkeminen vähentää kehon stressihormonien määrää ja stressiä.

2. Itkeminen rentouttaa ja rauhoittaa

Itkeminen aktivoi parasympaattisen hermoston, jonka tehtävänä on rauhoittaa mieltä ja kehoa ja palauttaa ne tasapainotilaan. Tämä tosin vaatii, että annamme itsellemme luvan itkeä hieman enemmän kuin muutaman kyyneleen verran, sillä vaikutus alkaa tuntua vasta muutamien minuuttien itkemisen jälkeen.

3. Itkeminen parantaa mielialaa

Itkiessä kehomme vapauttaa oksitosiinia ja endorfiineja, jotka tunnetaan myös hyvän mielen hormoneina. Tämä tarkoittaa, että jokainen vuodatettu kyynel tuo mukanaan pienen pisaran helpotusta ja parempaa oloa.

4. Itkeminen lievittää kipua

Oksitosiini ja endorfiinit eivät tuota ainoastaan hyvää oloa, vaan ne vähentävät myös henkistä ja fyysistä kipua. Kyyneleet siis toimivat samalla kivunlievittäjinä.

5. Itkeminen herättää muissa auttamishalun

On vaikeaa olla täysin kylmä ja tunteeton, kun näkee jonkun itkevän. Toisen kyyneleet synnyttävät halun olla tukena ja lohduttaa. Itkeminen siis auttaa surijaa saamaan sosiaalista tukea ja parantaa samalla ihmissuhteita.

6. Itkeminen auttaa surun käsittelyssä

Itkeminen voi toimia apukeinona surun syvyyksissä ja helpottaa menetyksen hyväksymistä. Suru halutaan usein sivuuttaa ja jättää käsittelemättä. Itkiessä surua ei kielletä, vaan se kohdataan ja sille annetaan tilaa.

7. Itkeminen parantaa unta

Vaikka syytä tälle ei tarkasti tiedetä, on havaittu itkemisen ennen nukkumaan menoa parantavan vauvojen unta. Luultavasti yhteys itkun ja unen välillä liittyy kyynelten rahoittavaan, kipua lievittäviin ja mielialaa parantaviin vaikutuksiin.

En ehkä edelleenkään ole täysin vapaa kyynelhäpeästä. Ehkä vieläkin syyllistyn helposti kyynelten kätkemiseen ja yksin itkemiseen. Nykyään kuitenkin tiedän kyynelten ja itkun positiivisen voiman. Vaikka julkinen itkeminen on minulle edelleen haastavaa, en enää pidätä kyyneleitä ja annan itselleni luvan itkeä aina, kun vähääkään siltä tuntuu. Ja kyllä, joka kerta jotain muuttuu ainakin pikkuriikkisen paremmaksi.

Kyyneleet tekevät kaiken kauniimmaksi. Miten paljon parempi paikka tämä maailma olisikaan, jos useimmat meistä itkisivät enemmän!

Johannan kirja Pimeydessä kajastava valo – Trauman jälkeinen kasvu antaa toivoa ja käytännön keinoja sinulle, joka olet kohdannut elämässäsi menetyksiä, vastoinkäymisiä tai traumaattisia kokemuksia. Tutustu kirjaan TÄÄLLÄ.

Elämä on aina keskeneräinen, silti surun ja sotkunkin keskeltä voi löytää iloa ja täyttymystä

”Tämä, mitä nyt tapahtuu, tuntuu jotenkin tilapäiseltä, ei juuri miltään, mietin, sitten joskus muistelee, eikä muista ja toivoo, olisivatpa vielä entiset ajat”, kirjoittaa Antti Hyry romaanissaan Uuni. Kirjassa kuvataan leivinuunin rakentamista tiili tiileltä, pala palalta, pohtien sen kautta elämää, tätä hetkeä ja tulevaa, kiirettä ja kiireettömyyttä.

Hyryn ajatus tilapäisyydestä havahdutti ja tuntui tutulta. Usein sitä saa itsensä kiinni siitä, ettei ole niinkään läsnä tässä hetkessä, vaan vähintään toinen jalka tukevasti tulevassa. Elämä täyttyy hetkessä elämisen sijaan sitkuttelusta. Sitten kun tulot ovat suuremmat, sitten kun olen saanut ylennyksen, sitten kun talo on rakennettu, sitten kun lapset ovat kasvaneet… 

Kuitenkin vaikka asiaa kääntelisi ja vääntelisi mielessään kuinka paljon tahansa, lopputulos on aina sama. Kaikki mitä meillä on, on tämä hetki, emmekä tiedä millainen tulevaisuus on tai kuinka paljon sitä ylipäätään on. Voimme yrittää muovailla tulevaa haluamaamme suuntaan, mutta silti elämä saattaa yllättää.

Mitä jos sitkuttelun sijaan aloittaisimmekin nytkyttelyn? Sen sijaan, että käytämme tolkuttoman määrän energiaa tulevasta stressaamiseen ja sen suunnitteluun, keskittyisimmekin enemmän juuri tähän hetkeen. Nytkyttelyyn.

Päättäisimme ainakin yrittää olla onnellisia näillä keskeneräisillä eväillä mitä meillä on tässä ja nyt, emmekä ehdollistaisi onnellisuuttamme ”sitten kun” -ajatuksiin. Muutoin meille saattaa käydä kuten Hyryn kirjan päähenkilölle, joka sitten joskus muistelee tilapäiseltä tuntuneita aikoja ja toivoo niitä takaisin. 

Realistisesti ajatellen, emme tietenkään pysty lopettamaan kokonaan tulevassa elämistä, eikä meidän tarvitsekaan. Ajatus tulevasta pitää meidät liikkeessä.  Ehkä voisimme kuitenkin yrittää välillä pysähtyä ja muistaa katsoa enemmän ympärillemme. Sitä kaikkea mitä meillä jo on. Opetella arvostamaan tätä ainutlaatuista hetkeä, jolloin olemme elossa.

Siinä hetkessä voi olla kipua ja surua. Iloa ja täyttymystä. Vanhasta luopumista ja kevään lupauksia. Siinä voi joskus olla liikaa ja toisinaan liian vähän. Kaikkea sitä mikä tekee elämästä elämän.

Näin teet joulun sydämeesi ja rakennat onnelle pesän – 5 vinkkiä

Joulunaika. Aika hidastamisen, jouluun laskeutumisen. Ylisuorittaminen meinaa koputtaa olalle, mutta tällä kertaa olet valppaana. Ehei, Joulu, sinä et ole kärsimyksen vaan onnen aikaa!

Haluat keskittyä olennaiseen. Jättää riidat, täydellisyydentavoittelun ja kaiken sen. Ihanaa, sillä silloin tämä kirjoitus on juuri sinulle! Luonnostelin nimittäin viisi asiaa, joita pidän tietoisen hitaamman jouluni kulmakivinä ja haluan nyt jakaa ne kanssasi:

 

1. Listaa ylös kaikki se, mikä on hyvin

Tämä lista on paljon tärkeämpi kuin toivelista Joulupukille. Se nimittäin luo runsautta jo nyt, mikä puolestaan voi houkutella entistä enemmän runsautta luoksesi. Jos sinun on vaikea keksiä asioita, käytä mielikuvitustasi. Katso ympärillesi ja huomaa, missä kaikessa sinua on siunattu. Huomaa lopuksi muuttunut mielentilasi. ❤️

2. Venyttele, hengitä

Repivän liikunnan aika ei ole nyt, eikä välttämättä enää koskaan (ellet nauti siitä). Sen sijaan puuhastelu, kävely, venyttely ja syväänhengitys tuntuvat ihanilta ja aktivoivat kehoasi hyvällä tapaa. Ainoat vaihtoehdot eivät ole himoliikunta ja sohvanpohjalle jääminen. Onnellinen ihminen on tarkoitettu liikuskelemaan. Riittävästi, sopivasti, mukavasti ja antoisasti. Tunne kehossasi lämpö ja tanssahtelevat energiat. Kun sinulla on hyvä olla kehossasi, juuri mitään muuta ei tarvita! ❤️

3. Siivoa tila joululle

On tärkeää luoda selkeyttä ja tunnelmaa sinne, missä aiot hiljentyä oleellisen äärelle ja juhlistaa joulua. Se voi olla paikka, johon muut eivät välttämättä edes näe. Mutta näkivätpä tai ei, siivoa itseäsi varten, älä muita. Kenties raikkaat lakanat ja tuoksukynttilä luomaan taikaa. Jotain pientä spesiaalia itseäsi varten. Siinä se. Olet sen arvoinen! ❤️

4. Herkkujen kultainen keskitie

Jouluna ei lasketa kaloreita! Toisaalta toisella puolella piilee vaara ähkystä ja huonosta olosta liian sokerin jäljiltä. Joka toistuu… ja toistuu. Nautiskele tällä kertaa tietoisemmin, intuitiivisemmin. Kenties suklaarasian aika on vasta pienen kävelyn jälkeen. Tai ehkä salaatti voi olla hyvä lounas, kun aamiainen ja illallinen ovat raskaat. Ruoan ei ole tarkoitus masentaa, vaan nostattaa. Älä tee kuten on aina tehty tai kuten muut tekevät. Kuuntele itseäsi. Kehosi tietää paremmin. Rakasta itseäsi. ❤️

5. Ota itsellesi laatuaikaa

Mietiskele. Haaveile. Luonnostele. Ota aikaa omalle itsellesi. Jaa vastuuta niin, että sinäkin ehdit saunaan tai ottamaan päiväunet. Sinun elämäsi on nyt eikä sitten, kun olet ensin suorittanut kaiken kaikille muille niin kauan kunnes he ovat … täysin omillaan tai kuolleet? Kun olet onnellinen, onnelliset asiat kertyvät. Yhtäkkiä lapsetkin viihtyvät ja pikkulinnut laskeutuvat ikkunalaudallesi.

Kun olet onnellinen, koko maailma hymyilee. Hyväksy se, ettei kaikki mene kuin elokuvassa. Sinun elämäsi on vielä parempaa, koska se on totta. ❤️

 

Ihanaa joulunaikaa toivottaen,

❤️:lla Riikka

Lisää minusta, taideterapiasta ja taiteestani löydät täältä.

 

 

Arvollasi ja rakastettavuudellasi ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka joku toinen toimii

Usein, kun meillä on häpeää / itsemme pienentämistä / arvottomuutta / huonommuuden kokemusta, vedämme puoleemme kokemuksia, jotka vahvistavat uskomusta arvottomuudesta / huonommuudesta. Ei siksi, ettemme olisi arvokkaita vaan siksi, että luulemme, ettemme ole. Siinä on se olennainen ero.

Mutta toisten ihmisten toiminta ja se, kuinka he sinua kohtelevat ei johdu sinusta – sillä ei ole sinun kanssasi mitään tekemistä. Usein ymmärrämme tämän jollain tasolla kognitiivisesti, mutta asian sisäistäminen vie oman arvon löytämisen uusiin sfääreihin.

Opimme katsomaan itseämme varhaisten kasvattajiemme ja elämän kokemusten myötä. Mutta sen sijaan että lapsina tietäisimme, että peilinä saattaa olla arvottomuudesta kärsivä, hauraalla itsetunnolla varustettu tyyppi joka ei kenties kykene peilaamaan rakastettavuuttamme (vaikka rakastaisikin meitä hurjasti), opimme uskomaan, ettemme ole täysin rakastettavia. Opimme luulemaan, että toiset ihmiset teoillaan ja sanoillaan määrittävät arvomme, vaikka todellisuudessa arvomme on mistään riippumatonta ja sisäsyntyistä.

Elämän myötä opimme usein myös (alitajuisesti) uskomaan, että kun kerran olemme näin viallisia ja olemme mokailleet ja tehneet kaikenlaisia huonouksia, emme ole itsemme rakastamisen ja anteeksiannon arvoisia. Mutta ihan jokainen on armon, rakkaudellisuuden, hyväksymisen ja anteeksiannon arvoinen. Uskon, että syvimmillään tuo armo ja myötätunto kumpuaa sielusta asti – se rakastaa ihmisyyttään ehdoitta.

Kun tätä asiaa alkaa sisäistää, voi alkaa tehdä uusia valintoja. Mitä valitsisin, jos olisin (ja olenkin) arvokas mistään riippumatta? Mitä valitsisin, jos muiden ei tarvitsisi hyväksyä minua, vaan voisin itse ottaa koppia hyväksytyksi tulemisen inhimillisestä tarpeestani? Arvomme tekee näkyväksi omat valintamme, eivät muiden ihmisten valinnat ja valitsematta jättämiset. ⁠

Kirjoitan Sydänvoimaa-kirjassani häpeän kohtaamisesta, siitä, miten sen kehollinen löytäminen alkoi avata tunneyhteyttä itseeni. Sitä, että voin olla kehossani ja itsessäni kokonaan läsnä. Tarvitsin siihen ulkopuolista peilausta ja rakkaudellista, turvallista jeesausta – sen opetteluun, että tarpeeni, tunteeni ja kaikkeuteni on ihan okei – ja saan niitä ilmineerata.

Nykyään omalla vastaanotollanikin tullaan yleensä jossakin vaiheessa prosessia pikku hiljaa (tai vikkelästikin) häpeän ja siitä vapautumisen äärelle. Se on hyvin voimakkaan kehollistakin – häpeän kohtaaminen avaa yhteyden tunteisiin ja tarpeisiin, ja sitä kautta vastuullisuuteen niiden kanssa. Häpeän äärelle voi tulla, kun turvaa ja rakkaudellisuutta (vaikkapa auttajan peilauksessa) on riittävästi. Häpeä syntyy suhteessa toisiin ja synnyttää samalla läheisriippuvuuden – ja häpeästä vapautumisen matka käy myös suhteessa toisiin. Ja lopulta siinä on kuitenkin kyse suhteesta itseen: kaiken läpi, kaiken myötä ja kaiken jälkeen voikin antaa itse itselleen luvan ehdottomaan oman arvon kokemukseen.⁠ Antaa sielun valon säkenöidä tässä keskeneräisessä ihmisyydessäni.

Lämpimästi tervetuloa voimauttavan uutuuskirjani pariin. Sydänvoimaa muutokseen löytyy täältä


Voimauttavat kurssini ja terapeuttisen valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.

Talvi kutsuu meitä hidastamaan tahtia – Luontokaan ei pakota itseään kukkimaan talvella

Talvi on aikaa, jolloin elämä ympärillämme hidastaa tahtiaan. Se tuntuu myös meissä, sillä mekin olemme osa luontoa ja sen rytmejä.

Pimeän ja kylmän tuoma väsymys luovat haasteen jaksaa, mutta näin pohjoisessa asuvalle ihmiselle ei liene parempaa aikaa itsetutkiskelulle ja hiljentymiselle.

On monia asioita, jotka auttavat talven tuomaan väsymykseen ja ovat hyväksi sen yli jaksamiseen työssä, opinnoissa ja vapaa-ajalla, mutta luonnon hidastaessa rytmiään, on täydellinen aika tarkastella omaa suhdettaan lepoon ja rauhoittumiseen. Meidän ei aina tarvitse olla tavoitettavissa, energisiä ja aikaansaavia. Luontokaan ei pakota itseään kukkimaan talvella.

”Koitin puskea lisääntynyttä väsymystä pois, sen sijaan, että olisin levännyt tarpeeksi.

Tunsin joskus talvet hyvin haastavana aikana. Varsinkin muutama vuosi sitten, kun lisäsin aktiviteetteja arkeeni. Löysin uupumukselleni suurimmaksi syyksi, en sitä, että olisin tehnyt liikaa, vaan etten osannut rauhoittua ja rentoutua kunnolla vapaa-ajalla.

Koitin puskea lisääntynyttä väsymystä pois, sen sijaan, että olisin levännyt tarpeeksi. Enkä tarkoita vain levon määrää, vaan ennen kaikkea levon laatua. Kävin lenkillä kuunnelle podcasteja kuulokkeista, näin ystäviäni ja katselin elokuvia, mutta tuolloin lepokin oli enemmän tai vähemmän suorittamista, jossa oli tarve tehdä samalla jotakin ”hyödyllistä tai järkevää”.

Suorittamiseen tottuneelle mielelle hiljentyminen ja hidastaminen voi olla ahdistavaa, jopa pelottavaa. Voi ajatella, että jos tekee välillä vähemmän, ei ole yhtä arvokas ihmisenä tai hukkaa aikaansa. Näin ollen suhde lepoon ja rentoutumiseen voi itsessään tulla stressin aiheeksi.

Oli se rentouttava kylpy, jooga, meditointi, saunominen, kävely ulkona, tai mikä tahansa itselle mieluisa tapa rentoutua.. on tärkeää, että kehon lisäksi, myös mieli on läsnä ja rentoutuu. Mitä tahansa se onkin, kunhan annamme itsellemme luvan rentoutua ja vain olla hetken aikaa, vain olla.

Kun lepää paremmin, jaksaa enemmän.”

Huomasin nuina vuosina pelkääväni hidastaa elämääni, etenkin silloin, kun kehoni ja mieleni sitä eniten tarvitsi. Nykyään olen löytänyt terveemmän suhteen levon ja tekemisen välille, vaikka vieläkin toisinaan niiden tasapaino vaatii tarkastelua. Kantapään kautta opittua: Kun lepää paremmin, jaksaa enemmän.

Talvi kutsuu meitä pysähtymään hetkeen ja hidastamaan tahtia. Ja on vaikea olla pysähtymättä hetken äärelle pimeässä illassa loistavan tähtitaivaan alla, tai löytää syvempää hiljaisuutta, kuin aikaisesta talviaamusta.

Millainen suhde sinulla on lepoon ja rauhoittumiseen?

Toivotuimmat joululahjat Hidasta elämää -puodista

Verkkopuodin hengettäret Susanna ja Heli valitsivat puodin valikoimista toivotuimpia joululahjoja. Poimi näistä pukinkonttiin tarjoushintaan lahjat, joita on ihana antaa ja saada.  Kaikki verkkopuotimme ihanat joulupaketit löydät täältä.

Huom: Tilaathan joululahjat viimeistään torstaina 16.12, niin pakettisi ehtii perille jouluksi! ❤️

Lasten oma lahjakassi

Lasten jouluiseen lahjakassiin on poimittu tuotteita, jotka ovat opettavaisia sekä samalla lapselle mielekäs lahja 🎁 Tuotteet mm. vahvistavat lapsen tunnetaitoja.

Oliver Oranki lasten satukirja kertoo ainutlaatuisuuden tuomista vahvuuksista ja siitä, mitä erilaisista ominaisuuksista ja tunteista voi oppia. Jokainen on erilainen ja siksi ainutlaatuinen ❤️

Tunnetaitomuistipelin värikkäiden korttien avulla on ihana harjoitella tunnetaitoja ❤️

Lasten omat voimakortit auttavat lasta löytämään sisäisiä vahvuuksia ja yhdistämään niitä liikkeeseen ❤️

> Tästä puotiin <

Parisuhteen voimapaketti

Onko teillä vielä kumppanin kanssa joululahjat mietinnässä eikä mitään oikein meinaa keksiä? Olisiko tässä teille jouluinen parisuhteen voimapaketti yhteiseksi joululahjaksi ❤️ 🎁

Toisinaan kiireisen arjen keskellä parisuhde saattaa muuttua ja pääsee rakoilemaan. Helposti myös kumppanista etääntyy eikä muista huomioida toista niinkuin olisi tarpeen. Parisuhteen voimapaketin avulla muistatte parisuhteenne kantavan voiman myös arjen keskellä ❤️

Rakkaus on tekoja arjessa on parisuhteen hyvinvointia tukeva kirja, joka tarjoaa käytännön läheistä tietoa kommunikaatiosta, tarpeista, tunteista ja seksistä. Kirja kannustaa ottamaan käyttöön parisuhdetekoja, jotka auttavat kohtaamaan toisen arjen keskellä, vahvistavat parin tunneyhteyttä ja saavat yhteisen elämän kukoistamaan.

Voimaa rakastamiseen parisuhteessa -kortit on tarkoitettu inspiraatioksi ja tueksi rakastamisen ihmeeseen. Nosta kortti yksin tai yhdessä ja tunne kortin voima sydämessäsi. Jaa kortin ajatus haluamallasi tavalla. Korttipakasta voit myös valita mieleisesi kortin ja jättää sen kumppanisi löydettäväksi sekä muistutukseksi hänen tärkeydestään sinulle ❤️

Magneetti toimii teille molemmille päivittäisenä muistutuksena teidän rakkaudestanne “Sinä riität”.

> Tästä puotiin <

Lempeyttä keholle -paketti

Suhde itseesi ja omaan kehoosi on elämäsi tärkein.  Olipa yhteys omaan kehoosi minkälainen tahansa, sitä on aina mahdollista syventää.

Lempeyttä keholle -paketti on:

  • sinulle, joka haluat oppia arvostamaan omaa kehoasi sisältä käsin ja kiitollisuudella ja vaalimaan kehosuhdettasi arjessa
  • toimii lempeänä lahjaideana jokaiselle, joka haluaa oppia kuulemaan kehonsa viestejä kuten väsymystä, stressiä ja palautumisen tarvetta paremmin.

Kotona kehossa -kirja

Sinulla on maailman uskollisin ystävä, joka pysyy rinnallasi aina eikä kaikista mokista ja kaltoinkohtelusta huolimatta jätä sinua yksin.

Keho ei ole pelkkä kuori tai kulkuväline, vaan ystävä ja yhteistyökumppani. Silti sitä hävetään tai vertaillaan muihin.

Tämä kehoyhteyttä vahvistava kirja on jokaiselle, jolle omissa nahoissaan oleminen on joskus vaikeaa. Terve suhde syömiseen ja liikuntaan, myönteinen sisäinen puhe, itsemyötätunto ja sisäisen turvan kokeminen eivät aina tapahdu automaattisesti, mutta kehon tarpeita ja viestejä on kuitenkin mahdollista oppia kuuntelemaan.

Lempeyttä keholle -kortit

Löydä syvempi yhteys omaan kehoosi!

Lempeyttä keholle -kortit kutsuvat sinua pysähtymään itsesi ja oman kehosi äärelle. Kortit jatkavat Kotona kehossa -kirjasta tuttuja teemoja vahvistaen kehotietoisuutta, itsemyötätuntoa ja kehon kokemista sisältä käsin. Lempeät harjoitukset auttavat sinua vahvistamaan suhdetta omaan ainutlaatuiseen kehoosi.

Korttien upeat maalaukset ovat joogaopettaja ja taiteilija Emmi Ohraniemen käsialaa 😍

> Tästä puotiin <

Hyvän mielen villasukkapaketti

Hyvän mielen villasukat lapsille

Lasten hyvän mielen villasukissa on raikkaita värejä, kekseliäitä yksityiskohtia ja hauskoja kuvioita. Eläinhahmosukat ja nokkelat lorut tuovat pienelle ihmiselle lämpöä jalkoihin ja mieleen. ​

Aloittelijallekin sopivassa kirjassa on kymmenen erilaista sukkamallia 3–8-vuotiaille. Jokaisessa villasukkamallissa on vinkit aikuiselle, millaisia hyvän mielen ajatuksia villasukkiin voi lapselle neuloa. Jokaiseen silmukkaan voi esimerkiksi neuloa lämpimiä ajatuksia, joiden haluaa kannattelevan lasta.

Löydät kirjasta myös pieniä viestejä, jotka voit antaa lapselle villasukkien mukana. Samalla kun lapsi saa lämpöä pieniin jalkoihin, hän saa lämpöä mieleen – kannustavia ja kauniita sanoja, jotka kannattelevat häntä elämässä eteenpäin. Lämmöllä annettu on lämmöllä kannettu!

Kirjassa annetaan myös vinkkejä sukkien neulomiseen aikuisen koossa.

Hyvän mielen villasukat

Nyt sukkiin neulotaan mukaan lempeyttä, unelmia, rohkeutta, rakkautta, iloa, tsemppiä ja paljon hyviä ajatuksia. Kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle, jalkaansa voi vetää esimerkiksi Huolettomuus-villasukat. Kirjasta saa inspiraatiota hyvän mielen neulomiseen, värien valintaan ja hyvien tunteiden ja ajatusten välittämiseen.

Kirja sisältää 12 ihanaa sukkamallia. Jokaisesta mallista löydät ihanan inspiraatiotekstin ja ohjeet, miten valitset värit ja sanat juuri saajalleen sopivaksi. Kirja sisältää myös viestejä, joita voit liittää mukaan sukkien saajalle.

Maailmassa, joka on täynnä tavaraa, itseneulotut hyvän mielen sukat on parasta, mitä toiselle voi antaa. Jokainen silmukka on ladattu kaikella sillä hyvällä, mitä itselle tai toiselle haluat välittää.

Huom! Kirja sopii hyvin myös aloittelijoille! Ei tarvitse osata. Tarvitsee vain istua alas ja tehdä parhaansa. Se riittää ❤️

> Tästä puotiin <

Naisen nautinto -paketti

Lisää mehukkuuta arkeen 

Aloita matkasi itseesi ja naiseuden ytimeen. Millainen on sinun naiseutesi, entä mistä nautintosi kumpuaa? Löydä oma hehkuva villi naiseutesi <3

Naisen nautinto -paketti

  • sinulle, joka haluat tutustua itseesi syvemmin sekä vahvistaa nautintoa omassa kehossasi
  • toimii kutkuttavana lahjana elämäsi naiselle

Hehkuvan naisen salaisuuksia

Kirsti Kuosmasen kiehtova elämäntarina kuljettaa kohti säteilevää naiseutta. Kirjan avulla voit löytää sisäisen hehkusi, herkkyytesi ja rohkeutesi. Kirjan tarinat ja monipuoliset harjoitukset kannustavat naista nauttimaan omasta kehostaan ja aistillisuudestaan.

Tämä kirja on Sinulle, joka haluat…
– kokea että olet riittävä ja lopettaa itsesi ja kehosi kritisoimisen
– löytää itsevarmuutesi ja nauttia naiseudestasi koko olemuksellasi
– lisää aistillisuutta ja nautintoa arkeesi
– rakastua itseesi ja kehoosi
– puhjeta kukkaan ja kukoistaa naisena
– ymmärtää naiseutta ja feminiinisyyttä syvemmin
– kokea enemmän rakastavaa yhteyttä itseesi ja kumppaniisi
– heittäytyä rohkeasti nauttimaan seksistä
– kokea sielukasta seksiä ja säkenöiviä orgasmeja
– jakaa kaiken tämän tulevan tai nykyisen kumppanisi kanssa.

Kuosmasen tavoitteena on kirjassaan tarjota avaimia kukoistavan elämään ja rohkaista ihmisiä tulemaan sinuiksi oman kehonsa ja seksuaalisuutensa kanssa.

+ Seksuaalisen nautinnon kortit

Voit käyttää kortteja yksin tai luotettavan kumppanin kanssa. Tee pariharjoitukset ainoastaan sellaisen ihmisen kanssa, johon luotat. Luo ensin pohja turvalle, luottamukselle ja yhteydelle. Vasta sen jälkeen keho antaa luvan rentoutua ja kokea, mitä on tarpeellista kokea. Osa harjoituksista voi olla kipeitäkin, niinpä anna harjoituksille aikaa, jotta ne pääsevät eheyttämään omaa suhdettasi kehoosi ja omaan seksuaalisuuteesi. 

Korttien osa-alueet:

  • intiimi kosketus 
  • avaavat kysymykset 
  • rentoutukset 
  • pohdittavaa 

> Tästä puotiin <

Lahjakortti

Lahjakortti Hidasta elämää -puotiin. Lahjakortti toimitetaan sähköpostiin maksun jälkeen ja on voimassa 12 kuukautta sen ostopäivästä. Lahjakortin saaja voi rauhassa tutustua puodin valikoimiin ja valita sieltä itselleen mieluisat lahjat. Lahjakortin voit ostaa täältä.

Puodin väki toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua ❤️

P.s. Kaikki verkkopuotimme ihanat joulupaketit löydät täältä.

Erityisherkkä, millaista tarinaa kerrot itsestäsi? Ole rohkeasti sinä – ja anna supervoimasi loistaa!

Opiskelin viime keväänä HSP Suomi ry:n järjestämässä koulutuksessa erityisherkkyyden kokemusasiantuntijaksi. Yksi asia, mitä koulutuksessa pohdimme, oli meidän erityisherkkien identiteetti, sen rakentuminen ja tarina, mitä me itsestämme kerromme – muille ja myös itsellemme.

Olen oivaltanut oman uupumiseni myötä, miten tärkeää on, että omaan herkkyyteen tutustuu kunnolla ja sitä työstää rakentavalla sekä itsekunnioitusta lisäävällä tavalla.

Miten tärkeää on, että huolehdimme omasta herkkyydestämme ja kunnioitamme sitä. Sen myötä pystymme paremmin kertomaan itsestämme myös ulospäin tarinaa positiivisessa valossa – niin, että erityisherkkyys on voimavara, ei heikkous tai vika.

Herkkyys on lahjani maailmalle

On hyvä myös muistaa, että meidän herkkyyttämme ei tarvitse poistaa eikä muuttaa – tai meitä ihmisinä korjata, vaan me saamme olla juuri sellaisia kuin olemme. Itse ajattelen, että herkkyys on juuri se, mikä tekee minusta minut. Kokonaisen ja eheän.

Koen, että erityisherkkyys on minun lahjani tälle maailmalle. Jos joku ei sitä näe niin, se on hänen menetyksensä. En kuitenkaan tarkoita, että me erityisherkät olisimme yhtään sen ”parempia” ihmisinä kuin vähemmän herkät, mutta meidän herkkyytemme on erilainen – toisin sanoen: emme ole yhtään sen erityisempiä, mutta olemme erityisen herkkiä.

Mikä estää olemasta oma herkkä itsemme?

Pohdimme kokemusasiantuntija koulutuksessa myös sitä, miten jokaisen meidän erityisherkkyys on yksilöllinen ja me herkätkin olemme erilaisia keskenämme – toinen on introventti, yksi elämyshakuinen, kolmas ambivertti ja neljäs kaikkea tätä tai jotain siltä väliltä.

Pohdimme myös, mikä on joskus estänyt meitä olemasta oma herkkä itsemme – miksi olemme joskus piilottaneet tämän ominaisuuden ja yrittäneet olla jotain muuta? Tämän kysymyksen äärelle olen itsekin pysähtynyt viime aikoina, etenkin lempeämmän elämäni myötä – ja löydän tähän myös valitettavan monta eri syytä.

Omaan kipuiluuni on vaikuttanut valitettavan paljon muiden ihmisten mielipiteet. Usein olen kokenut, että herkkyyteeni on suhtauduttu negatiivisesti enkä ole kokenut oloani ymmärretyksi. Tällaiset kokemukset ovat myös muokanneet minäkuvaani hieman vääristyneeseen suuntaan, minkä takia en ole halunnut näyttää herkkyyttäni.

Sen sijaan olen yrittänyt peittää sen, kompensoinut sitä väärillä tavoilla ja kokenut itseni hankalaksi tai vääränlaiseksi.

Olen esimerkiksi kokenut, että työelämä ei ole sellainen paikka, missä herkkyyttäni olisi nähty liiemmin voimavarana, vaan enemmänkin rasitteena. Asiana, joka kannattaa pitää omana tietonaan ja piilossa. Juuri tästä syystä koen päätyneeni etenkin työelämässä sellaisiin ratkaisuihin, mitkä eivät aina ole olleet herkkyydelleni ja terveydelleni suotuisia.

Toisaalta näihin arvomaailmoihin vaikuttavat vielä laajemmat ja hitaammin muuttuvat tekijät, kuten yhteiskunnan normit ja meidän koko ympäröivä kulttuurimme. Ne eivät oikein vieläkään pidä herkkyyttä suurena hyveenä.

Toivottavasti tämä on kuitenkin muuttuva asia ja siihen pyrin myös omalla toiminnallani vaikuttamaan; pienistä puroista muodostuu suuri joki, joten jokaisen omalla asenteella ja teoilla on merkitystä.

Supervoimat
Miten voimme vaikuttaa muutokseen?

Onneksi itse en enää ajattele, että herkkyys olisi elämääni ja ihmissuhteitani rasittava taakka – piirre, joka tekisi minusta heikon tai viallisen. Eikä se myöskään ole asia, mitä häpeäisin. En enää pienennä itse itseäni, vaan päinvastoin – olen herkkyyteni puolella.

On tärkeää huomioida, että myös sillä on suuri merkitys, miten me erityisherkät itse suhtaudumme herkkyyteemme – ja myös toisiimme. Vastuu ei ole ainoastaan muilla, vaan muutos on yhtä lailla meidän omissa käsissämme.

5 ensimmäistä askelta siihen, että käännät oman herkkyytesi supervoimaksi:

1. Tutustu omaan herkkyyteesi ja tarkastele elämäsi eri osa-alueita, tukevatko ne herkkyyttäsi?

2. Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka arvostavat sinua juuri sellaisena kuin olet – herkkänä ja tuntevana.

3. Kiinnitä huomiota omiin vahvuuksiisi, kirjoita ne itsellesi ylös – ja vaali niitä. Sinä riität juuri sellaisena kuin olet.

4. Kuuntele sisäistä puhettasi, voisitko puhua itsestäsi kauniimmin? Se, miten puhut itsellesi, välittyy myös ulospäin.

5. Anna itsellesi tarpeeksi aikaa palautua ja huolehdi omasta ajastasi – pidä herkkyydestäsi huolta ja kunnioita sitä.


Lunasta Annukan tekemä maksuton Herkkyys voimavaraksi -työkirja täältä.

Arvot kantavat läpi elämän myrskyjenkin – Mikä sinulle on elämässä tärkeintä?

Tämä artikkeli on osa Bonfire.fi -bisnesmedian ja Hidasta elämää -hyvinvointimedian välistä sisältövaihtoa. Bonfire.fi -bisnesmedia on yli 170 bisnesvaikuttajan sisällöistä pääosin koostuva arvopohjainen ja moniääninen media, joka haluaa sisällöillään rohkeasti ravistella olemassa olevia liike-elämän rakenteita.

Oletko valinnut ja listannut omat arvosi? Ne asiat, joita et suostu uhraamaan isonkaan rahasumman, tai vaikutusvaltaisimmankaan ihmisen edessä? Ankkurit, joihin voit tukeutua, kun maailma ympäriltäsi murenee, ja meno alkaa näyttämään yhä hullummalta. Kivijalka, joka pitää päätäsi pystyssä, vaikka kuinka iso paha susi puhaltelisi taloasi kohti.

Kysyn jokaisella puhekeikallani yleisöltä tämän otsikon mukaisen kysymyksen. Olipa salissa yrittäjiä, asiantuntijoita, myyjiä tai markkinoijia, jää aina liian moni käsi nousematta pystyyn. Empiirinen havaintoni on, että noin 40% ihmisistä ovat tehneet nämä elämämme kannalta tärkeimmät strategiset valinnat.

Valintojen tekeminen kun on oikeasti vaikeaa. On paljon helpompaa antaa jonkun toisen määritellä arvot puolestamme. Se toinen osapuoli voi olla työnantaja, ystävät, harrastusporukka, puoliso. Yhtä kaikki, olemme silti ulkoistaneet päätöksemme jollekin toisella. Arvojen luovuttaminen on kuin antaisit kotiavaimesi tunnetulle murtomiehelle. Arvot ovat nimensä mukaisesti arvokkaita. Niitä tulee suojella, vaalia ja vahvistaa teoilla. Ei antaa niitä muiden riepoteltavaksi.

Olen puhunut viime aikoina toksisesta yrityskulttuurista. Eikä kyse edes ole huonosta johtamisesta tai työpaikkakiusaamisesta. Tarkoitan tässä tapauksessa yrityksiä, jotka ovat niitä brändäämisen ja työnantajamielikuvan mallioppilaita. Nämä yritykset luovat niin vahvan kulttuurin, että se korvaa helposti sellaisten yksilöiden arvot, jotka eivät ole omaa strategiatyötään vielä tehneet. Yritykset assimiloivat työntekijän yhteisöön, joka on siihen kuuluttaessa paras paikka maailmassa, mutta siitä ulkokehälle esimerkiksi yt-neuvotteluiden heittämänä kylmin ja yksinäisin paikka maan päällä. Kuin joku repisi identiteetin kappaleiksi, ja jättäisi yksin. Tämä repiminen ei aina tarvitse edes irtisanomista. Eriyttäminen voi tapahtua esimerkiksi elämäntilanteen muutoksen myötä. Kun et olekaan enää yhtä vapaa menemään ja osallistumaan työajan ulkopuoliseen tekemiseen vaikkapa lasten vuoksi, jäätkö paitsi juuri niistä asioista, joiden vuoksi koit olevasi oikeassa paikassa, oikeiden ihmisten kanssa. Millaiseen kivijalkaan silloin nojaat?

Henkilökohtaisten arvojemme mukaan eläminen kasvattaa onnellisuuttamme. Kun meidän ei tarvitse yhtäaikaa ostaa ja myydä maailmankuvaamme, voimme keskittää kaiken energiamme niihin asioihin, jotka vievät meitä oikeaan suuntaan. Tässä kuvaan astuu myös henkilökohtainen missio ja visio. Merkityksestä ja vaikuttavuudesta puhumattakaan. Kun vaakakupit ovat kauniissa tasapainossa tekojemme ja puheidemme painosta, on olokin kumman rauhallinen. Se heijastuu myös ulospäin. Myyt itsesi, muttet sieluasi. Myyjä myy tuotteidensa ja palveluidensa lisäksi asennettaan ja persoonaansa. Onnellisuus myy paremmin kuin lannistuneisuus.

Yleensä meiltä kysytään, mitä tuomme tilaan, kun saavumme siihen. Millaisesta energiasta rakennamme vuorovaikutusta? Miten huomioimme muut ihmiset, ja miten kuuntelemme heitä. Voidaan puhua oman brändin rakennusaineista. Ensivaikutelmasta. Mutta jo ihan markkinoinninkin sääntöjen mukaan meidän jättämä mielikuva on se, josta kerrotaan parhaat tarinat. Tärkein kysymys onkin se, mitä jätät tilaan, kun poistut sieltä. Tila voi olla niin neukkari, työpaikka, parisuhde, kuin koko elämäkin. Oman brändisi kaava onkin loppupeleissä yksinkertainen. Ensivaikutelma + käyttäytyminen – odotukset = sinä.

Tiedämme, että strategia on aina valintoja. Itsestäänselvyydet eivät koskaan ole valintoja. Se, mihin suuntaan suunnistamme elämässämme, on aina valinnan arvoinen matka. Omat arvomme ovat kuin kompassi, jonka avulla on helppo suunnistaa. Vaikka elämää emme pysty hallitsemaan, niin kompassimme takaa meille sen, että myrskyjenkin keskellä nenämme osoittaa arvokkainta kohti.

Kirjoittaja Petri Matero on markkinoinnin, myynnin ja konseptien monitaituri, joka tuli tutuksi koko kansalle Jaajo Linnonmaan luotsaamasta Diilistä, ylettyen kisassa toiseksi.

Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä Bonfire.fi-bisnesmedian kanssa.

Kuin amerikkalaiset pannukakut mutta terveellisempinä – Herkkusuiden mustikkapannukakut

Nämä herkulliset mustikkapannukakut sopivat hetkeen kuin hetkeen. Itse nautin näitä niin aamupalana, välipalana, iltapalana kuin jälkiruokanakin. Fiiliksen mukaan.

Näissä pannukakuissa on ihanan tiivis, jopa kakkumainen suutuntuma. Banaanin ja mustikan makeus ihan todella riittävät makean hampaan kolotukseen. Kokeile vaikka itse. Mutta mikäli kuitenkin kaipaat lisää makeutta päivääsi, niin saat sitä lisäämällä taikinaan haluamasi määrän vaikkapa hunajaa tai muuta makeutta.

Jos siis olet ajatellut vähentää turhaa sokerikuormaa arkiruokailuissasi, niin tässä on todella hyvä vaihtoehto herkkuhetkiin. Saat suun makeaksi ja samalla hyödyllisiä ravintoaineita kehollesi. Liiallisen sokerin nauttimisen haitat, kun tiedetään.

(ohje on gluteeniton ja maidoton)

MUSTIKKAPANNUKAKAKUT

(Ohjeesta tulee noin 10 pientä pannukakkua)

2 tummapilkkuista banaania

2 tl leivinjauhetta

1 rkl hunajaa

1 rkl öljyä

1 tl vaniljaa

1 tl kanelia

2 kananmunaa

1,5 dl kauramaitoa

1,5 dl kaurajauhoja

2,5 dl mantelijauhoja

ripaus suolaa

mustikoita paistoon

VAIHE 1) Yhdistä blenderissä banaanit, leivinjauhe, hunaja, öljy, mausteet, munat sekä kauramaito

VAIHE 2) Lisää joukkoon jauhot ja tarkista taikinan maku

VAIHE 3) Anna taikinan tekeytyä muutama minuutti. Paista pannukakkuja paistinpannulla öljytilkassa. Lisää muutama mustikka kunkin pannukakun päälle juuri ennen toisen puolen paistamista

Joskus henkinen väsymys on pahempaa kuin fyysinen väsymys – 5 vinkkiä uupumuksen torjuntaan

Teksti on tuotettu mainosyhteistyössä Mindui-taukosovelluksen kanssa.

Väsyttää aamulla herätessä, lounaan jälkeen – ja illalla vasta väsyttääkin, vaikka nukkuu hyvin tai vähintään kohtalaisesti. Tuntuu, että juuri ja juuri selviytyy kaikesta välttämättömästä, mutta siihen sitten energiat loppuvatkin. Väsymyksessä ei aina ole kyse siitä perinteisestä univajeen aiheuttamasta väsymyksestä vaan kyse voi olla henkisestä väsymyksestä.

Eikä se ole ihme! Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa siten, että elämän kuormittavuus kohdistuu erityisesti mieleen: Mieli ei ole ehtinyt mukautua maailman muutokseen. Emme ole ehtineet oppia niitä taitoja, joita muuttunut tilanne vaatii. Nykyisenkaltainen elämä uuvuttaa mielen.

Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämiselle ja ne ovat myös yleisin syy pitkäaikaisille sairauspoissaoloille. Henkisestä väsymyksestä on tullut uusi kansantautimme, mutta miten sitä hoidetaan? – Opettamalla mielelle uusia taitoja uudessa tilanteessa. Mieltä voi nimittäin kehittää samalla tavalla kuin fyysisiä ominaisuuksiakin. 

Tarvitaan selkeät ohjeet ja paljon toistoja. Mielen työhyvinvoinnin asiantuntija ja Mindui-taukosovelluksen kehittäjä Sanna Koskelan antaa viisi vinkkiä siihen, miten omaa henkistä väsymystä voi lievittää:

1. Rentouta kehosi

Mielen rauhoittaminen tapahtuu kehon kautta. Jos keho on kovilla kierroksilla, niin mielen on mahdotonta rentoutua, sillä kehon tuottamat stressihormonit ylläpitävät kuvitelmaa siitä, että nyt on hätä ja nyt täytyy toimia. Keho lähettää siis mielellekin viestiä siitä, että on kiire ja pakko ja täytyy ja nyt heti – tai jotain kamalaa tapahtuu. Opettele siis rentouttamaan kehosi.

2. Hengitä rauhallisesti ja syvään

Hengitämme, vaikka emme ajattele sitä, mutta miten hengitämme, on se olennaisin asia – ja sitä kannattaa tutkia! Kun hengitämme rauhallisesti ja syvään, pallea kohoaa hengityksen rytmissä rauhallisesti ylös ja alas. Kun taas on stressaantunut, on hengitys pinnallista ja nopeaa, ja pallea kohoaa ja laskee nopeasti. Pallea on osa autonomista hermostoa, ja kun sen rytmi rauhoittuu, se lähettää muulle hermostolle viestiä, että ”kaikki on hyvin, ei mitään hätää”. 

Keho alkaa reagoida tähän muuttuneeseen tilaan ja lähettää viestiä ”uhkaavaa tilannetta ei olekaan” ja alkaa rauhoittua. Rentoutunut keho lähettää aivoille viestiä muuttuneesta tilanteesta ja tällöin myös aivojen virittyneisyyden taso laskee, ja mieli pääsee rentoutumaan.

Hengityksen kautta voimme siis päästä vaikuttamaan kehoreaktioihin, kun opimme vaikuttamaan hengityksen laatuun.

3. Harjoittele tekemään yksi asia kerrallaan

Väsynyt ja stressaantunut mieli on poukkoileva, ja silloin ajatukset hyppivät asiasta toiseen. Asiasta toiseen poukkoileva mieli oppii siihen, että näin kuuluu tehdä ja siitä tulee mielelle tapa. Kaikki se, mitä toistamme, muuttuu tavaksi ja lopulta automaatioksi. 

Jos mieli saa hyppiä asiasta toiseen toistuvasti, on tuloksena mieli, joka ei pysty keskittymään yhteen asiaan, vaan ajatus karkailee alvariinsa tuhanteen muuhun asiaan. Tämä on hyvin stressaava ja kuormittava olotila, mutta varsin yleinen nykypäivänä. Aivotutkijat ovat jopa nimenneet tällaisen keskittymishäiriön, sillä siitä on tullut niin yleinen. Kyseessä on ADT, eli ”itse itsensä keskeyttämisen häiriö”.

Kun olet rauhoittanut kehosi ja hengityksesi, voit rauhoittaa myös ajatuksesi virtaa. Pyri ajattelemaan yhtä asiaa kerrallaan. Jos mieli harhautuu muihin ajatuksiin, palauta se takaisin siihen asiaan, mihin olit keskittymässä. Tällä tavalla opetat mieleltä olemaan järjestelmällisempi. Tämä auttaa sinua myös parantamaan keskittymiskykyäsi.

4. Tarkkaile mielen hyvinvointia

Uupumus hiipii hiljaa. Mielellä on taipumus sopeutua vallitsevaan tilanteeseen ja siksi väsynyt tai uupuva henkilö harvoin itse huomaa omaa tilannettaan – ennen kuin se on muuttunut vakavaksi. Usein lähipiiri havaitsee uupumuksen muodostumisen ennen kuin asianomainen itse. Kuuntele siis läheisten havaintoja! Jos heillä on huolta jaksamisestasi, hidasta tahtia vaikka vain varmuuden vuoksi, sillä heidän havainnossaan todennäköisesti piilee totuuden siemen. 

Mielen liiallisesta kuormittumisesta kertoo myös se, jos olet pitkin päivää väsynyt, nukahtaminen on vaikeaa ja heräilet öisin, unohtelet asioita ja keskittyminen on vaikeaa, et saa asioita tehdyksi tai edes aloitetuksi, olet ärtynyt ja lyhytpinnainen. 

Mielen kuormittuminen on yksilöllistä ja siksi olisi tärkeä oppia tunnistamaan, että mikä on oikea määrä stressiä juuri itselle. Tätä varten on olemassa myös luotettava mittari: Moodmetricin älysormus mittaa hermoston aktiivisuutta ja kertoo reaaliaikaisesti, lähes laboratoriolaitteiden tarkkuudella, mielen kuormittumisesta ja palautumisesta. Sormuksen datasta voi myös yksilöllisesti nähdä, mitkä asiat kuormittavat juuri omaa mieltä ja mitkä ovat palauttavia. Näin voi löytää itselle sopiva kuormituksen taso.

5. Priorisoi ja ota vastuu omasta hyvinvoinnista

Meiltä ihmisiltä löytyy tuhat ja miljoona syytä siihen, miksi emme voi rauhoittua tai hidastaa tahtia – ehkä sinulla on jo oma lista mielessäsi? Syyt vaihtelevat sisäisistä odotuksista ulkoisiin, ja ne menevät niin kauan hyvinvoinnin edelle, kun annamme sen tapahtua. Tai niin kauan kuin toimintakykyä riittää edes hitusen. 

Lopulta kuitenkin jokainen on vastuussa omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Kyse on priorisoinnista. Jos meillä ei ole aikaa pitää huolta omasta jaksamisesta, silloin olemme priorisoineet asiat väärin. 

Pienistä ja vähäpätöisistä asioista tulee usein niitä, jotka ovat prioriteettilistan kärjessä ja ne kuormittavat silloin kohtuuttomasti. Kun väärät asiat laittaa listan kärkeen, siitä tulee myös helposti riistetty ja hyväksikäytetty olo itselle. Kun prioriteettilistan laittaa uusiksi ja asettaa oman jaksamisen ensimmäiselle paikalle, niin maailma muuttuu kovin erilaiseksi. Silloin ei enää tule sitä tunnetta, että kukaan ei pidä minusta huolta ja ”aina minun täytyy…” ja minua riistetään ja imetään kuiviin. 

Vastuun ottaminen itsestä ja oman hyvinvoinnin laittaminen ykköseksi ei ole itsekkyyttä, vaan välttämättömyys. Jos et ole itse kunnossa, et voi vastata odotuksiin lainkaan. Sinun tehtäväsi on pitää sinut elämäsi tärkeimpänä ihmisenä!

Jos sinun on vaikea löytää palautumistaukoja arkeesi, kokeile Mindui-taukosovellusta, jossa on lyhyitä pysähdyksiä päivään – myös uniäänite nukahtamista varten! Taukosovellus auttaa mieltä palautumaan ja rytmittämään palautumishetkiä päivän aikana. Sovellus sopii loistavasti myös työpaikoille (esim. työnantaja voi tarjota sen työntekijöilleen!) Sovelluksessa on työyhteisön Taukohaaste -peli, joka auttaa tekemään mikrotauoista yhteisen asian ja muokkaamaan työnteon kulttuuria aivoystävällisempään muotoon. Lue lisää taukosovelluksesta TÄSTÄ.

Mindui on suomalainen hyvinvointiteknologia-innovaatio. Se on kehitetty erityisesti tukemaan mielen työhyvinvointia. Palveluun kuuluu mielen taukosovellus, eri teemaiset koulutuspalvelut sekä mielen kuormittuneisuuden ja palautumisen mittaus Moodmetric -älysormuksen avulla. Mindui tuo tauon mielelle työpäivän aikana. 

Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image