Sivu 46 – Hidasta elämää

Oletko kokenut Lapin kesän koskettavan kauneuden? – 5 värisyttävää elämystä Ylläksen luonnossa

Kaupallinen yhteistyö Visit Ylläksen kanssa

Oletko ajatellut, että Lappiin kannattaa suunnata vain ruska-aikaan tai hiihtolomalla? Tässä 5 syytä kokea unohtumaton kesäreissu Ylläksellä 💙

1. Kesänkijärven kierros

Kesäillan aurinko kultaa maiseman ja jyrkkärinteiset Kesänkitunturi ja Kellostapuli kuvastuvat järven pinnasta. Metsä kahisee kevyen tuulen tanssittaessa oksia ja tunturipurossa solisee vesi. Laavulla repusta kaivetaan termospullollinen kahvia ja ohrajauhoon leivottua lapin rieskaa nuotiolla lämmitettäväksi. Avotulen räiskeeseen sekoittuu kuukkelin laulu läheisen puun oksalta. Lintu katselee hetken päätään käännellen, kunnes pyrähtää pois paljastaen oranssit pyrstösulkansa.

Kesänkijärven kierros on helppokulkuinen, reilun viiden kilometrin ympyräreitti Kesänkijärven ympäri. Jylhien tuntureiden syleilyssä kulkeva, aarnimetsän reunustama reitti soveltuu erinomaisesti myös lapsiperheille. Kunnostetun polun alkuosa on laavulle saakka avustajan kanssa esteetön.

Retkeilymahdollisuuksista voit lukea lisää Ylläksen sivuilta TÄSTÄ.

2. Keskiyön pyöräily Kukastunturiin

Kylä hiljenee ihmisten käydessä nukkumaan – vain pari satunnaista yön kulkijaa ja tien reunustalla seisova yksinäinen poro. On aika seikkailulle. Polkaise Kukastunturille katselemaan tuntureiden kylpemistä kultaisessa valossa. Yön usva, harsomainen valo ja täydellinen hiljaisuus ovat mykistävä kokemus, jolle kannattaa antaa mahdollisuus.

Vuokraa sähköpyörä Äkäslompolon vuokraamoista ja polkaise Kukastunturille helposti ja vaivattomasti. Sähköavustus takaa nautinnon ylämäessäkin. Bongaa porot vasoineen tunturista ja ihastele sammalmättäiden huumaavaa tuoksua. Kukastunturin valloitus on helppo ja lempeä retki kaiken ikäisille. Huipulle saakka vie leveä, helppokulkuinen reitti.

Pyöräilystä ja reiteistä löydät luettavaa ja videoita Ylläksen sivulta TÄSTÄ.

3. Suppaillen läpi lompolon

Aurinko kimaltelee kirkasvetisen lompolon pinnassa. Sup-lauta lipuu vaivattomasti eteenpäin rikkoen tyvenen. Lauta keinuu jalan painon alla ja viileää vettä valuu paljaille varpaille. Istahdat polviesi päälle. Ohjaat laudan syvempään veteen ja sukellat uimaan. Makea järvivesi sivelee ihoasi, kun kiipeät takaisin laudalle. Jäät makaamaan ja annat auringon lämmittää.

Sup-lautoja on vuokrattavissa sekä Ylläsjärven että Äkäslompolon kylältä. Ylläsjärvellä voit kokeilla myös Sup-joogaa Aava Laplandin opastuksella. Äkäslompolosta on myös kapea jokiyhteys Kesänkijärvelle. Uskallatko heittäytyä rauhallisen, mutkittelevan joen viidakkoon ja etsiä tiesi Kesänkijärvelle?

Aava Lapland -joogastudion löydät TÄSTÄ.
Kurkkaa tietoa melonnasta Ylläksen sivuilta TÄSTÄ.

4. Ylitä itsesi Pirunkurussa

Yksi Ylläksen legendaarisimmista reiteistä, Pirunkurun ponnistus, on nimensä veroinen. Hikipisaroilta ei voi välttyä rakkaista kurua noustessa ja jutustelu vaihtuu puuskutukseksi. Mitä ylemmäs nousee, sitä useammin haluaa pysähtyä ja kurkata taaksepäin. Takana aukeaa mykistävä näky: kuru täynnä suuria, pakkasrapautumisen synnyttämiä lohkareita ja taustalla Yllästunturin kaikki kolme huippua.

Pirunkurun nousu on todellinen ponnistus, mutta ylhäällä odottava pysäyttävä, aava tunturimaisema ja evästauko Tahkokurun kodalla palkitsevat kulkijan kuin kulkijan.

Tietoa luontopoluista ja Suomen kauneimmista tuntureista löydät Ylläksen sivuilta TÄSTÄ.

5. Lettukestit laavulla

Kasaat kuivia, rapisevia klapeja nuotiopaikalle kehikoksi. Puukko veistää puun pintaan lastuja ja kuiva tuohi rapisee käsissä. Aurinko kurkistelee tunturin takaa ja suopursut huumaavat tuoksullaan. Raapaiset tikun ja nuotio aloittaa tanssinsa. Pannulla sihisee rasva ja repusta löytyy pullollinen lettutaikinaa. Kuksa on kukkurallaan marjojen kultaa: viereiseltä suolta poimittua hillaa. Kaada tilkka taikinaa pannulle ja anna nuotion hoitaa loput.

Maistuuko mikään ruoka koskaan huonommalta ulkona nautittuna? Letut eivät ole poikkeus. Ylläs Ski Resortilta johtaa helppokulkuinen reitti Ojanlatvan laavulle, joka on jänkän ja tuntureiden reunustama. Hillat lettujen päälle voit poimia viereiseltä suolta heinäkuun puolestavälistä elokuun alkuun.

Alueen karttaan voit tutustua Ylläksen sivulla TÄSTÄ.

Ylläksen aktiviteetit löydät täältä

Yksikään asia, joka saa mielesi riemuitsemaan, ei ole vähäpätöinen – Hyvää oloa ei tarvitse piilottaa

Löydämme haltioituneen hehkuttamisen isojen elämyksien äärellä helposti. Huokailemme ääneen, kuvailemme tilannetta uudelleen ja uudelleen. Ja huomaamme usein, miten hyvä olo jatkuu ääneen puhumisen myötä. Kuin emme tahtoisi laskea irti ja miksi tarvitsisikaan? Ääneen sanoittaminen on keino pitää nautinnollisesta hetkestä kiinni ja vahvistaa sen merkitystä itselle.

Hehkutus ei ole rehentelyä, eikä itsekkyyttä

Kulttuurissamme varotaan valtavasti asioilla kerskailua. Se kellä onni on, sen kätkeköön, sanotaan sananlaskussakin. Ohjetta noudattamalla jätämme paljon hyvää oloa tuottavaa tunneskaalaa kokematta. Usein unohdamme, että ihanan kokemuksen muistelukin herättää kehossa ja mielessä nautinnollisia hormoneja juhlimaan. Pienen pienestä elämyksestäkin saa hehkuttamalla suurempaa.

Maistoin juuri kesän ensimmäisen oman maan mansikan. Sen makeus suorastaan värähteli kielelläni ja sai maistamaan kesän jo yhdellä puraisulla

Hehkutus on aistien houkuttelemista uudelleen tuohon nautinnolliseen kokemukseen. Aivomme kun eivät tiedä, onko ajatus muistelua, itse tuotettua vai tapahtuuko juuri sillä hetkellä. Hyvin hehkutettuna mieli nauttii monia kertoja samasta ihanuudesta.

Jakaminen ja myötäilo henkivät hyvää oloa

Omien kokemuksien ja tuntemuksien jakaminen on ihmiselle luontaista. Haemme sen kautta merkityksellisyyden kokemusta. Kun hehkutat kokemustasi toiselle ja hän osallistuu iloosi, koet usein itsesi tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Nautinnon kokemuksen jakaminen tärkeän ihmisen kanssa tuntuu usein siltä, kuin kokisi tilanteen uudelleen. Mitä syvempiä onnellisuuden tunteita tuommekaan esille, sen syvemmin
koemme jakamisen vaikutuksen.

Mikä vapauden tunne, kun nuuhkin meren tuoksua ja istuin katselemassa niin kauas kuin silmä kantaa. Tuuli hiuksissa hulmuten ja parhaimmillaan tyrskyn pisarat ihollani

Seksuaalinen nautintokin vahvistuu hehkuttamalla

Seksuaalista nautintoakaan ei kannata rajata vain seksihetkiin. Kokemuksien hehkuttaminen kumppanin
kanssa jälkikäteen pitää yllä niin yhteistä seksuaalista kipinää, mutta herättelee nautinnon tuntemuksia
myös sinussa itsessäsi.

Olihan ihmeellisen ihanaa, kuinka nautinkaan kosketuksestasi niskassani

Hehkuttaminen tuo usein esille myös ne yksityiskohdat, joiden merkitys seksuaalisessa nautinnossa on erityisen tärkeää. Tutkimusmatkailijana kumppanisi voi poimia hehkutuksen lomasta niitä syttymisen ja nautinnon ihmeellisyyksiä, joita voidaan kokeilla uudelleen. Samalla annatte myös niin tärkeää palautetta kokemuksista toisillenne ja vahvistatte ”maailman ihanin seksikumppani” -ajatusta.

Kokeile hehkuttaa ensin itse ääneen

Hehkutustakin kannattaa harjoitella ensin itse ääneen. Maistele sanoja suussasi, toista niitä muutaman kerran ja kokeile sanoa jotain erityisen rohkeaa ja vahvistavaa hyvin vakuuttavasti. Keskity kehosi tuntemuksiin ja kuulostele, mitä siellä tapahtuu. Innostus on sallittua, ilahtuminen tekee erityisen hyvää ja yksikään asia, joka saa mielesi riemuitsemaan ei ole vähäpätöinen.

Tiesitkö nämä saunomisen 6 terveysvaikutusta aivoille ja mielen hyvinvoinnille?

Saunan terveysvaikutuksia on tutkittu viime aikoina yhä enemmän. Saunan rentoutumis- ja rauhoittumispuoleen keskittyvä Hyvää oloa saunomalla -kirja listaa saunan aivoterveysvaikutuksia. Tiesitkö, että aivosi pitävät saunomisesta?

Tässä 6 saunan aivovaikutusta:

1. Ehkäisee aivosairauksia (esim. aivoinfarkteja, dementiaa)

2. Lisää uusien aivosolujen syntymistä

3. Lisää keskittymiskykyä

4. Vähentää stressiä, ahdistusta ja masentuneisuutta

5. Auttaa nukahtamaan sekä parantaa unen laatua

6. Lisää kehon itse tuottamia hyvän olon hormoneja, endorfiineja

+ Oletko koskaan ajatellut, että sauna on nykyään miltei ainoa paikka, jossa istutaan pitkiäkin aikoja ilman puhelinta, muita laitteita tai ylipäätään ilman virikkeitä? Sauna on suomalaiselle todellinen mielen ja kehon hyvinvoinnin keidas!

Hyvää oloa saunomalla – Saunafulness -kirja sisältää paljon tietoa ja rentouttavia vinkkejä ja harjoituksia saunaan. Tilaa Kirja Hidasta elämää -puodista esimerkiksi mökkituliaiseksi:

Vauvan vakava sairaus pakotti isän kohtaamaan kuolemanpelkonsa – Voiko kaikesta selvitä?

Teksti on tuotettu mainosyhteistyössä ja yhteisestä rakkaudesta kirjoihin WSOY:n kanssa.

Miten selvitä, kun oma pieni lapsi sairastuu vakavasti? Millaisia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia käy läpi, kun kuolema tulee liian varhain liian lähelle?

Jos me tästä selvitään -kirjan (WSOY, 2023) kirjoittanut Juuso Juutinen on tehnyt pitkän uran kaupallisen muodin parissa – viimeisimpänä hän on työskennellyt tunnetun Vans-brändin parissa. Juuson elämä mullistui esikoispojan ollessa puolivuotias, kun sitkeän flunssan takaa paljastui harvinainen sairaus.

Alkoi kilpajuoksu kuolemaa vastaan, jonka aikana Juuson piti kohdata itsensä, jotta voisi tukea lastaan, puolisoaan – ja itseään.

Kirjassaan Jos me tästä selvitään Juuso kertoo päiväkirjan omaisesti mutta elokuvallisen tarkasti, mitä ihmisessä tapahtuu, kun kuolema tulee lähelle: mitä on kohdata kuolemanpelko, syyllisyys, epävarmuus? Toisaalta: miten pienet ilot, elämän arvot ja rakkaus saavat katsomaan elämää uudessa valossa?

Tässä muutama poiminta Juuson pohdinnoista:

Itkua pidättäen avaan kannettavan tietokoneeni ja jatkan tutkimista, kuin suojatakseni itseäni pahalta ololta. Kun löydän uutta tietoa, näytän sen Katille, joka pitää poikaamme tiukasti kädestä. Yritän vimmatusti saada kaiken hallintaan, sillä en pysty olemaan pelkkä sivustakatsoja, kun pieni poikani taistelee kaikin voimin elämästään.

***

Tajuan, että en ole pystynyt omaksumaan elämäntilanteemme vaatimaa uutta roolia, koska kärsin heikosta itsetunnosta ja riittämättömyyden tunteesta. Olen perustellut töiden tekemistä itselleni ja puolisolleni jos jonkinmoisilla syillä: ”Tämä nyt on vaan pakko tehdä”, ”Olen päässyt jo näin pitkälle” tai ”Minulla ei ole varaa pudota kelkasta”. En ole ollut tarpeeksi kypsä ymmärtämään, että tehtäväni olisi olla perheenisä ja puoliso ja olosuhteet huomioon ottaen siinä on yhdelle ihmiselle aivan riittämiin.

***

Ihminen on siitä ihmeellinen, että meissä kaikissa piilee kyky muokata käsitystämme ympäröivästä maailmasta. Usein tulkitsemme todellisuuden mielialojemme ja tunteidemme kautta ja muokkaamme sen pohjalta omanlaisemme ihannetodellisuuden. Kohdistamme katseemme ainoastaan murto-osaan ympäröivästä maailmasta. Kaikki se, mitä päätämme olla näkemättä, ei ole osa elämäämme, mutta se on silti hyvinkin todellista.

***

Eletty elämä on iso osa ihmisen mukanaan kantamaa taakkaa, mutta sitä voi keventää muuttamalla elämänsä suuntaa. Viimeistään isyys on saanut minut ohjaamaan laivani kohti selvempiä vesiä, mutta eihän merimies koskaan täysin unohda menneitä myrskyjä. Kohdatessani uudenlaisen hirveän todellisuuden olen kypsynyt ja kasvanut viimein ajatukseen, ettei unohduksessa tulisikaan elää, vaan päinvastoin, menneisyydessä piilee suuri voimavara.

Voit kuunnella kirjan äänikirjana esimerkiksi täältä.

Aikuisen tyttären toive äidille: ”Jos tulisin edes joskus kuulluksi, olisimme yhteyden äärellä”

“Haluan vaalia ihmissuhteita, joissa välitetään, enkä suhteita, joissa pitää keskittyä siihen, ettei välitä”

Olen yrittänyt varovasti mutta silti avoimesti kertoa äidilleni, mikä minuun on sattunut ja mitä toivoisin. Olen välillä kuvannut tunteitani, sitten taas selittänyt järjellä suhteemme dynamiikkaa, pohtinut, mistä konflikti voisi johtua. Äiti on ohittanut kaiken. Jos äiti ei halua kohdata minua haavoittuvaisimmillani vaan kääntää aina uudelleen selkänsä, en koe turvalliseksi kohdata häntä. En voi mennä satutettavaksi enää.
Jotta voisimme äidin kanssa päästä lähemmäs toisiamme, minun pitäisi valita uhrautuminen. Se tarkoittaisi itseni ja hyvinvointini uhraamista. Nykyisellään en voi olla hänen lähellään.
Toinen vaihtoehto olisi se, että äitini pitäisi tehdä tai sanoa jotain, edes pientä, mistä tuntisin tulevani kuulluksi. Että kokemuksellani olisi arvoa.
Riittäisi, että äiti suostuisi näkemään oman osuutensa suhteessamme. Hän laittaa kaiken minun piikkiini, ja se on kestämätöntä. En suostu ottamaan koko konfliktia vastuulleni.
Jos äiti kysyisi, mitä minä toivoisin tai mitä hän voisi tehdä toisin, olisimme yhteyden äärellä. Tiedän, että se on ison, ehkä mahdottoman kynnyksen takana. En odota minkään muuttuvan, mutta olen valmis tarkastelemaan suhdetta uudestaan, jos tunnen, että äiti olisi avoin sille ajatukselle, että meitä on tässä suhteessa kaksi. Minä en ole ainoa, jonka täytyy ”kasvaa aikuiseksi” tai ”olla isompi ihminen”. Olin jo isompi tarpeeksi kauan.
Haluan vaalia ihmissuhteita, joissa välitetään, enkä suhteita, joissa pitää keskittyä siihen, ettei välitä.
– Anna, 42

Äitihaava on monitasoinen ilmiö, joka kuvaa mm. äitien tyttäriin kohdistamia odotuksia ja vaatimuksia. Vertaistukea ja voimauttavia ajatuksia äiti-tytärsuhteiden ristiriitoihin löydät Katri Syvärisen uutuuskirjasta Äitihaava – tyttären raskas perintö.

Rakastutko aina emotionaalisesti etäisiin ihmisiin?

Vielä alkuun selkeytykseksi: emotionaalisesti etäinen ei tarkoita pahaa, huonoa eikä tähän sanaan ei liity mitään tuomintaa.

Kukaan ihminen ei ole joka ikinen hetki kontaktissa tunteisiinsa ja meillä kuuluukin olla erilaisia defenssejä. Joskus emotionaalinen etäisyys on ikäänkuin ”olotilallista” – eli lähes jatkuvaa. Tällöin ihminen ei juurikaan ilmennä tai ehkä edes tunnista haavoittuvaisempia tunteita, kuten häpeää, hylätyksitulon pelkoa vaan toimii usein ”ikäänkuin ei tuntuisi miltään”. Emotionaalinen etäisyys kehittyy suojamekanismiksi usein jo lapsuuden kodissa, jos ”heikkoutta” taikka tarvitsevuutta ei ole saanut ilmentää ja on jatkuvasti korostettu yksin selviämistä ja pärjäämistä.

Läheisriippuvuuteen taipuvainen usein rakastuu emotionaalisesti etäisiin ihmisiin ja uskoo, että “minä voin saada toisen avautumaan”. Ja se ei sitten kuitenkaan usein ihan niin mene. Itseasiassa läheisriippuvuuteen taipuvainen on myös monesti jollain tavalla emotionaalisesti etäinen ITSELLEEN. Voi olla vaikea tunnistaa OMIA tunteita, tarpeita ja rajoja, koska on niiiiiiiiiin keskittynyt siihen toiseen, ja siihen miten häneltä saisi rakkautta ja turvaa. Todella ymmärrettävää, ja täällä huutelee siis ihan oma kantapää, ei mikään norsunluutorni viisaus.

Niin järjetöntä kun se onkin (siis sillä järjellä ajateltuna..) niin ristiriitaiseen viestintään ja epäselkeyteen (esim. sitoutumisen suhteen) voi jäädä koukkuun, tiedostamattaan. Varsinkin, jos olemme jo lapsuuden kodissa kasvaneet emotionaalisesti etäisessä ja ristiriitaisessa tunneilmastossa. Sille on hyvä toleranssi ja se on tuttua. Jatkuva pieni varpaillaan olo. Jos aikuisuudessa huomaa toistavansa kaavaa, jossa rakastuu emotionaalisesti etäisiin ihmisiin ja on ”aina se joka haluaa enemmän yhteyttä”, on mahdollista että tämä on se alitajuinen rakkauden malli, minkä omaksuit.

”Rakkaus on sitä että, aina kaipaan toista enemmän”.

Epäselkeys ja ristiriitainen viestintä herättää usein itseasiassa turvattomuutta, jonka saatamme sotkea intohimoon. Että nämä pehoset vatsassa on vaan elämää suurempaa rakkautta, mutta mun pitää vaan saada tuo toinen tajuamaan se! Ei tarvitse. Rakkautta ei tarvitse jahdata, toista ei tarvitse saada näkemään sinun arvoasi. Sinä olet jo arvokas.

Jos huomaat elämässäsi toistuneen kaavan, jossa rakastut emotionaalisesti etäisiin ihmisiin, janoten aina enemmän, voi olla melkoinen ”maapallo onkin pyöreä” juttu tajuta että selkeys on hemmetin vetovoimaista ja kiinnostavaa.

3 askelta, joiden avulla voit kohdata pelkosi

Olen viime vuodet pyrkinyt hahmottamaan elämäni pelkoja ja sitä, kuinka niiden aiheuttamasta tunnejäljestä voi parantua. Olen tullut siihen tulokseen, ettei niistä voi – eikä tarvitse.

Pelkoa ei ole pakko voittaa, riittää että kulkee sitä kohti. Pelkoa ei tarvitse pyyhkiä elämästä pois. Loppupeleissä on oma valinta, suuntaako sitä kohti vai loittoneeko kauemmas.

Pelko pienenee kohti kuljettaessa

Pelko ja rakkaus ovat valintoja. On paradoksaalista, että valitsemalla toisen, saat samalla molemmat. Kulkiessasi kohti pelkoja, lähestyt myös rakkautta. Samoin kulkiessasi kohti rakkautta, kohtaat myös pahimmat pelkosi.

Ero piilee siinä, että lähestyessäsi rakkautta, se kasvaa. Kun taas kuljet kohti pelkojasi, ne pienenevät.

Pelko lepää vankimmin sisälläsi olevassa lapsessa, joka mitä ilmeisemmin ei ole aikoinaan kyennyt kohtaamaan sitä. Kehoon on lukkiutunut energiaa, joka myllää siellä vielä aikuisena. Ellei tuota energiaa pura, ei sen aiheuttamasta pelosta voi myöskään toipua. Tällöin tahattomasti satuttavat sanat ja teot saavat meidät yhä häpeämään pelkäämistä ja tuntemaan olomme pieneksi.

Pelon kohtaamisen kolme tärkeintä asiaa

Ensimmäinen iso harppaus pelon kohtaamiseen lähtee kolmesta pienestä askeleesta. Ne täydentävät toisiaan ja ovat yhtä yksinkertaisia kuin puolueiden vaalilupauksen ennen varsinaista äänestyspäivää.

Oletko valmis?

Hyväksy.
Päästä irti.
Anna olla.

Joku saattaa pöyristyä kehotuksesta, että vallitsevassa maailmantilanteessa pitäisi päästää irti. Loppupeleissä se on silti parasta, mitä voimme tehdä, sekä itsellemme että ympäristölle.

Useat meistä on kasvatettu ihailemaan periksiantamattomuutta ja hampaat irvessä suorittamista. Silti usein vasta irtipäästäminen mahdollistaa todellisen ihmeen. Sen, että voi todella antautua elämälle.

Se, että hyväksyy asioiden tolan ei tarkoita, että hyväksyisi itse asiaa. Minkä itsessään hyväksyy, sitä voi kehittää. Mutta mitä ei hyväksy, se muuttuu ajan saatossa möröksi.

Kirjailija ja terapeutti Tommy Hellsten kiteytti saman ajatuksen seuraavanlaisesti: “Jos haluat parantaa maailmaa, mene itseesi. Siellä tapahtuvat muutokset heijastuvat hetken päästä ympäristöön. Silloin muutat maailmaa. Et sillä mitä teet, vaan sillä mitä olet.”

Pelkoa ei tarvitse voittaa, sen kanssa voi oppia elämään. Kun pelkoa siedättää, se pienenee. Samalla rakkaus sisälläsi saa tilaa kasvaa. Asetelma elää ja hengittää läpi ihmisen ainutlaatuisen elämän.

Mielikin on kuin lihas, jota voi treenata – Näin vaativan mielen voi pehmentää lempeyden voimalla

Lempeyden voima on jotain, minkä olen löytänyt vasta viime vuosina elämänmuutokseni ja etenkin säännöllisen joogaharjoittelun myötä. Sitä ennen sisälläni eli vahvana ainoastaan suorittajan sisukas, mutta vaativa ja ankara voima.

Minulle lempeämpi voima tarkoittaa voimaa, joka ei ole puskevaa tai pakottavaa voimaa, vaan se tulee jostain paljon syvemmältä. Se on paljon rakastavampaa voimaa. Kun lempeämpään voimaan keskittyy, se kasvaa läsnäolon ja jokaisen hengityksen myötä. Se on hyväksyvää eikä vaadi äärimmäisyyksiä. Se ei vie mielen ja kehon voimavaroja, vaan kasvattaa ja tukee niitä ylläpitäen myös kehorauhaa.

Lempeämpään voimaan liittyy itsensä valitseminen – välillä vähempikin riittää ja se voi joskus olla jopa enemmän. Aina ei tarvitse venyä äärimmäisyyksiin, aina ei tarvitse vain selviytyä. Lempeämpi voima ei myöskään tuomitse eikä vertaile. Se lähtee syntymään sisältäpäin ja on tärkeä osa mielen hallintaa, kehon kuuntelua sekä oman jaksamisen ja terveyden kunnioittamista.

Mistä lempeyden voiman löytää?

Voit löytää lempeyden voiman sydämestäsi. Minulle se on lopulta auennut vasta joogan tultua elämääni. Joogaopettajani viisaista sanoja lainaten “annan hyvää keholleni, en egolleni” – siitä on lempeämmässä voimassa kyse. Joogaharjoituksessa jokaisen uuden ja vaihtuvan asennon myötä lempeämpi voima täytyy löytää ja aktivoida uudelleen – aivan, kuten elämässä yleensäkin.

Liian helposti saatamme sen unohtaa ja tarrautua kiinni siihen puskevampaan voimaan. Lempeämmän voiman valjastamiseen tarvitaan hengityksen ja läsnäolon lisäksi pysähtymistä sekä rajoja. Kun itsetuntemus ja itsemyötätunto kehittyvät, on entistä helpompaa löytää lempeämpi voima ja luottaa siihen. Sillä on ollut omaan elämääni parantava vaikutus ja sen myötä jaksan jatkaa omaa kasvumatkaani eteenpäin.

Joogaopettajani viisaista sanoja lainaten “annan hyvää keholleni, en egolleni” – siitä on lempeämmässä voimassa kyse.

Mitä on mielen voima?

Mielikin on kuin lihas; kun sitä käyttää, se vahvistuu. Mielen voima on olennainen osa lempeyden voimaa. Mielen voimalla ei välttämättä voi parantua esimerkiksi kroonisista sairauksista, jota itse sairastan, mutta sen avulla olen itse sopeutunut paremmin, elämänlaatuni on kohentunut ja olen pystynyt keskittämään ajatukseni muualle kuin huonoon fyysiseen vointiin.

Etenkin silloin, kun on vaikeaa, tarvitaan henkistä lujuutta ja resilienssiä. En oikeastaan uskalla edes ajatella, missä olisin ilman mielen voimaani. Jos keskittyisin vain suruun, voimattomuuteen ja kipuihini, vointini menisi äkkiä entistä huonompaan suuntaan – mieli voi vaikuttaa fyysiseen jaksamiseen sekä pahentaa oireita.

Kun valjastan mieleni itseni puolelle, voin sen avulla vaikuttaa elämääni ja päättää, että tästä päivästä tulee hyvä, vaikka haasteita olisikin. Omalla asenteellani on suuri vaikutus. Sen avulla voin muokata sitä, miten maailman näen sekä koen.

Miten jooga voi auttaa?

Joogaharjoituksen myötä minulla on aina mahdollisuus valita lempeys itseäni kohtaan ankaruuden sijaan. Kun kadotin yhteyden itseeni ja keskityin vain suorittamiseen, en osannut ottaa vastuuta tunteistani tai elämästäni. Saavutin kyllä tavoitteitani ja menestyin opiskelussa, työelämässä ja urheilussa, mutta ne eivät lopulta tuntuneet enää miltään.

Jossain kohtaa luovutin oman onnellisuuteni toisten ihmisten käsiin. Nousin jokaiseen päivään tiedostaen, että olin tyytymätön elämääni. Jokaisen pettymyksen myötä katkeroidun entistä enemmän ja syytin menneisyyttäni. Traumojani. Epäonneani. Enkä enää kokenut, että voisin itse vaikuttaa asioihin.

Näin kaiken sumuisten ja mustien linssien läpi, mikä varjosti elämääni vuosien ajan. Jooga on auttanut minua löytämään mielen ja lempeyden voiman sekä ottamaan vastuuta elämästäni.

Mielikin on kuin lihas; kun sitä käyttää, se vahvistuu.

Miksi mielen ja lempeyden voima on niin tärkeää?

On ihan tutkittu juttu, että meidän ihmisten negatiivinen asenne, rajoittavat uskomukset ja pessimistiset ajatukset heikentävät terveyttämme ja onnellisuuttamme. Kun taas myönteinen ja myötätuntoinen tapa suhtautua elämään sen sijaan tukee ja edistää hyvinvointiamme.

Olen vihdoin sisäistänyt, että minä itse voin vaikuttaa siihen, miten itseeni, elämääni ja sen tapahtumiin asennoidun. Minulla on vastuu omista tunteistani, mutta ei toki muiden tunteista tai käytöksestä. Ei ole myöskään tarkoitus, että ikävät asiat vain ohitetaan tai teeskennellään, ettei niitä olisi tapahtunut.

Ikäviä tunteita saa edelleen nousta pintaan – se on vain inhimillistä. Eikä niitä tunteita missään nimessä pidä tukahduttaa, vaan ne tulee kohdata ja käsitellä. Tässä jo pelkkä astuminen joogamaton kannateltavaksi auttaa minua. Se on turvallinen paikka tunteiden käsittelyyn. Vastoinkäymisten ja syyllisten etsimisen sijaan keskityn niihin asioihin, mihin voin itse vaikuttaa tai mitkä asiat elämässäni ovat haasteista huolimatta hyvin. Keskityn ajatukseni siihen, miten voin selvitä tilanteesta ja päästään eteenpäin.

Miten voi treenata mielen voimaa?

Yksi asia joogan lisäksi, mikä on itseäni tässä muutoksessa auttanut eteenpäin ovat voimalauseet – ja se, miten puhun itselleni. Kun joogan myötä opettelin myös lempeämpää ja kannustavampaa sisäistä puhetta, elämänasenteeni muuttui ja kehittyä positiivisempaan suuntaan.

Utuiset linssit kirkastuivat ja samoin suhtautumiseni elämääni muuttui valoisammaksi. Yleinen tyytyväisyys lisääntyi. Kun en enää jatkuvasti ruoskinut mielessäni itseäni, sinne alkoi vapautua tilaa myös kaikelle hyvälle – eteenpäin vievälle voimalle. Lempeyden voimalle.

Voimalauseita tulee toistaa itselleen uudestaan ja uudestaan, jolloin pikku hiljaa niihin alkaa uskoa. Toistamisessa merkityksellistä on se, että ne alkavat vaikuttaa suoraan aivoissamme kulkeviin ratoihin ja muuttamaan niitä. Sen myötä tunnetilamme muuttuvat ja alitajunnassa jumissa olevat virheelliset ja haitalliset uskomukset alkavat murtua.

Omaa mieltä voi kehittää monellakin tavalla. Itselleni toimii parhaiten joogan ja voimalauseiden lisäksi muut mielenharjoitukset kuten meditointi, kylmäuinti sekä hengitysharjoitukset, jotka kaikki kehittävät mielen lujuutta ja joustavuutta sekä ylläpitävät kehomieliyhteyttä.

Vaikka tällainen mielen muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vaan vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä sekä paljon työtä itsensä kanssa, on se ollut kaiken sen uurastamisen arvoista.

Kun en enää jatkuvasti ruoskinut mielessäni itseäni, sinne alkoi vapautua tilaa myös kaikelle hyvälle – eteenpäin vievälle voimalle. Lempeyden voimalle.

Tässä muutama voimalause, jota voit kokeilla:

Olen itseni puolella.
Minä riitän.
Vähempikin riittää.
Kaikki järjestyy ajallaan.
Olen kaiken hyvän arvoinen.
Elämälläni on tarkoitus.
Luotan, että olen juuri nyt oikeassa paikassa.
Olen kiitollinen tästä hetkestä.

Kuvat: Emmi Kiesvaara

Oletko jo tutustun Annukan joogapalveluihin? Lataa maksuton harjoitus ja katso lisätiedot täältä.

On luonnollista, että elämän epävarmuus lamaannuttaa – Näillä 3 vinkillä lievität stressiä ja ahdistusta

Viime aikoina ystävieni kanssa jutellessa olemme pohtineet, vaivaako meitä jokin kollektiivinen lamaannus. Tuntuu kuin voimat olisivat valuneet johonkin eikä jaksa aloittaa edes iloa tuottavia asioita.

Tilannetta ei tienkään auta, että media on viimeiset vuodet täyttynyt toinen toistaan ahdistavammilla uutisaiheilla. Kaiken tämän maailmanlopun meiningin keskellä meillä on ollut ikään kuin lupa ahdistua ja lamaantua. Koska ei itse kuitenkaan voi noihin isoihin asioihin vaikuttaa, elämän epävarmuus on lyönyt meidät kanveesiin.

On luonnollista, että epävarmuus ja tulevan pelko lamaannuttaa. Aivomme toimivat kuin pienellä jänöllä, joka vaaran uhatessa jähmettyy paikoilleen. Lamaantuminen on yksi stressireaktioistamme.

Valitettavasti elämä on aina epävarmaa. Elämä on koko ajan muutoksessa. Mikään ei ole pysyvää, ei kärsimys eikä huono olo, mutta ei myöskään ilo ja loistava fiilis.

Jospa meitä ei lamaannutakaan elämän epävarmuus, vaan se, ettemme voi luottaa elämän olevan pelkästään hyvää. Jospa meillä onkin väärät odotukset ja mielikuvat elämän suhteen?

Suurin osa elämästämme on tavallista arkea, jossa välillä on pieniä ilon hetkiä ja välillä surettaa ja harmittaa ihan huolella. Jokaiselle ketutukselle ei kuitenkaan tarvita diagnoosia. Ikävätkin hetket kuuluvat osana elämään.

Harmittavasti negatiivisesti vinoutuneilla aivoillamme on taipumus juuttua kaikkeen ikävään. (Lue aiheesta lisää blogistani Väsyneenä ja stressaantuneena älä usko ajatuksiasi, sillä aivosi huijaavat sinua ) Vähän niin kuin lihas käyttämättömänä veltostuu ja lähtee surkastumaan, niin myös myönteisyys veltostuu. Silloin elämässämme oleva hyvä katoaa mielestämme, jos emme aktiivisesti ja tietoisesti kiinnitä siihen huomiota.

Mikä on jo hyvin

Onneksi voimme myös itse vaikuttaa aivojemme toimintaan ja lieventää stressiä. Mitä ankeampi ja lamaantuneempi olosi on, sitä tärkeämpää on lähteä jumppaamaan aivoja kohti myönteisyyttä.

Ikävää asiaa tai kipeää kokemusta ei tarvitse kuitenkaan vääntää väkisin myönteiseksi, vaan siirtää katse ankeasta niihin asioihin tai juttuihin, jotka ovat jo hyvin elämässämme.

Kysy itseltäsi:
Mikä elämässäni on hyvin?
Mitä hyvää näen ympärilläni juuri nyt?
Mikä tässä tilanteessa tai elämässäni jo toimii?

Se voi olla hyvinkin pieni tai arkinen juttu, mutta saatat huomata sillä olevan ison arvon tai merkityksen omassa elämässäsi. Kuten eräs vaikeassa elämäntilanteessa oleva ystäväni kertoi parvekkeella pyykkiä kuivumaan ripustaessaan oivaltaneensa, miten arvokasta on, että hänellä on koti ja parveke, jolle sillä hetkellä vieläpä paistoi aurinko.

Emme voi koskaan olla varmoja tulevasta, mutta hyvinvoinnillemme ja mielialallemme on äärettömän suuri vaikutus sillä, miten suhtaudumme elämäämme juuri nyt, tässä hetkessä.

Vaikka lopputulema olisi millainen tahansa, voimme tällä hetkellä valita asennoitumisemme elämämme tapahtumiin. Voimme itse päättää, elämmekö peläten jo nyt mahdollista tulevaisuuden murhetta, jota ei ehkä koskaan tulekaan, mutta jonka pelkääminen on syö ilon elämästämme. Vai porskutammeko myönteisinä ja tyytyväisinä elämäämme eteenpäin ja otamme murheen vastaan vasta sitten kun – tai jos – se tulee kohdalle.

Miten tehdä itselle parempia tulkintoja

Ikävät tapahtumatkaan eivät välttämättä ole pelkästään ikäviä. Myöhemmin voimme jopa olla kiitollisia hetkistä, jotka kokemuksen hetkellä tuntuivat todella ylivoimaisilta haasteilta. Opimme ehkä jotain arvokasta tai uusia taitoja noissa hetkissä. Tai ikävät kokemukset olivat välttämättömiä tienhaaroja elämämme polulla kohti sitä suuntaa, jossa me nyt olemme.

Epävarmuuden hyvä puoli on se, että silloin ovat kaikki vaihtoehdot ja mahdollisuudet avoimina edessämme. Siis ihan kaikki – myös ne hyvät. Se, miten tulkitsemme kunkin tilanteen, vaikuttaa omaan olotilaamme. Usein tulkinnat syntyvät täysin alitajuisesti ja huomaamattamme. Siksipä omiin käsityksiin ja tulkintoihin kannattaa välillä tutustua ja huolehtia siitä, että ne auttavat omaa olotilaa parempaan suuntaan.

Kysy itseltäsi:
Onko tämä käsitykseni 100-prosenttisesti totta joka tilanteessa?
Minkälaisia vaihtoehtoisia, itselleni parempia tulkintoja tästä voisi tehdä?

Omassa elämässäni on ollut parempia ja huonompia jaksoja. On ollut todella hyviä päiviä ja pohjattoman surullisia päiviä. On ollut iloista tekemisen meininkiä ja pitkiä aikaansaamattomuuden kausia. Olen onneksi oppinut, että huonojakin jaksoja seuraa aina paremmat päivät.

Miten lisätä luottamusta tulevaan

Itselleni erityisen lohduttava on ollut ajatus, että tarinani on yhä kesken. Pystymme vasta myöhemmin näkemään, miksi mikäkin juttu on tapahtunut elämässämme. Tapahtumien arvo kirkastuu meille vasta jälkeenpäin.

Tarinamme ollessa kesken meidän kannattaa luottaa tulevaan. Vaikka optimismi ei muuttaisikaan tulevaisuutta, se tekee tästä hetkestä mukavamman elää. Myönteisyyden ja optimismin avulla pystymme toimimaan epävarmoissakin hetkissä. Todella tukalissa hetkissä voi lähteä ihan pienin askelin eteenpäin.

Kysy itseltäsi:
Mikä ajatus toisi minulle pikkiriikkisen paremman olon?
Minkälainen pienenpieni teko tai muutos kääntäisi päiväni hieman myönteisempään suuntaan?

Luotetaan tulevaan ja uskotaan, että elämä kantaa. Aivan kuten presidentti Mauno Koivisto aikoinaan totesi: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

Lue lisää, miten voit rentouttaa aivojasi ja helpottaa olotilaasi kirjastani Olet kaiken hyvän arvoinen

Tutustu koulutus- tai valmennustarjontaani tai tilaa onnellisuusluento TÄSTÄ

Moni meistä sortuu vilppiin omassa arjessaan – Tunnistatko nämä epärehellisyyden merkit?

Meidän kaikkien vuorovaikutuksessa on petosta ja vilppiä. Tutkimusten mukaan sitä on noin yksi neljäsosa, jopa yksi kolmasosa eli suhteellisen paljon. Jokainen tietää kuitenkin yksilöitä, joilla vilppiä tuntuu olevan poikkeuksellisen paljon mukana. Tapana on valehdella hyvin arkisistakin asioista, mutta samalla pelataan kovilla panoksilla, kun mukana kuviossa on luottamus, mikä on helppo menettää, mutta vaikea hankkia takaisin.

Yleensä valheet havaitaan vasta jälkikäteen.

Tässä yhteydessä petoksella tarkoitetaan vuorovaikutusta, jossa viestejä lähetetään tietoisesti toisen henkilön harhaanjohtamiseksi. On suoria valheita, kalavaleita, sepittämistä, harhaanjohtamista, liioittelua, väistöjä, salailua, laiminlyömistä, tietojen kalastelua ja naamiointia. Nyt tulee yksi tämän artikkelin tärkeimmistä asioista: valehtelija vähättelee vilpin vaikutusta muihin henkilöihin ja jättää lähes aina huomiotta pitkän aikavälin vaikutukset ei vain muihin, mutta myös itseen. Kyse ei siis ole vain muiden luottamuksesta vaan myös siitä, miten petostelija itse pystyy arvostamaan itseään.

Valehtelija vähättelee vilpin vaikutusta muihin henkilöihin ja jättää lähes aina huomiotta pitkän aikavälin vaikutukset ei vain muihin, mutta myös itseen.

Erityisen paljon vilpillistä vuorovaikutusta harjoittava saattaa usein olettaa muiden reaktioiden pohjalta, että vilppi on mennyt perille, mutta näin ei välttämättä ole. On havaittu, että vain 2% muistetuista valheista jää kiinni kertomishetkellä kertojan käyttäytymisen perusteella. Yleensä valheet havaitaan vasta jälkikäteen. Jos taas valheen havaitseminen tapahtuu kertomishetkellä, niin valehtelija reagoi tähän yleensä tekemällä korjausliikkeen. Usein vilpillinen viestijä mittaa onnistumistaan sen mukaan, miten toinen reagoi valheeseen. Tästä voi myös alkaa viestijän ja kuulijan välinen synkkä paritanssi.

Toisinaan yksilö huomaa toisen vilpin vuorovaikutuksessa mutta ei tarkoituksella reagoi siihen. Tähän voi olla erilaisia syitä, kuten sen seuraaminen, että miten pitkälle toinen on valmis viemään petoskäytöstään. Usein syynä voi olla myös toisen kasvojen säilyttäminen tilanteessa, ei haluta nolata tätä, joskin luottamus on jälleen helposti koetuksella. Erityisen huolissaan olisin yksilöistä, jotka suhtautuvat muihin ihmisiin lähinnä vaikuttamisen kohteena. Kyse on manipulatiivisesta käyttäytymisestä, missä jätetään huomiotta toinen yksilönä ja tämän kuuleminen.

Erityisen huolissaan olisin yksilöistä, jotka suhtautuvat muihin ihmisiin lähinnä vaikuttamisen kohteena.

Totuuden kertominen voi joskus tuntua vaikealta monestakin syystä. Totuuden valossa ei esimerkiksi näyttäydy itse niin taitavalta mitä haluaisi tai asia voi olla vaikea ilmaista häpeän tunteen pelossa. Joskus valkoisen valheen kertominen tuntuu helpommalta, joskin valehteleminen vaatii enemmän kognitiivista työtä, kuin totuuden puhuminen. Vilppi pitää usein sisällään myös nonverbaalisia vihjeitä, jotka paljastavat petoksen. Tästäkin huolimatta ihmiset usein pitävät itseään parempina tunnistamaan valheen, mitä he todellisuudessa ovat.

Kun kiinnitetään huomiota petoksen määrään vuorovaikutuksessa, niin tätäkin asiaa sekoittaa ajatusvinoumat, joista tässä kohtaa erityisesti pöydällä totuusvääristymä ja yksimielisyysharha. Totuusvääristymällä tarkoitetaan ihmisille tyypillistä toimintoa pitää muita yksilöitä luotettavampana, mitä he todellisuudessa ovat. Tämä on meillä useimmiten lähtökohtana. Vastaavasti petostelijaa koskee taas yksimielisyysharha, jonka mukaan oletamme muiden yksilöiden olevan kanssamme enemmän samaa mieltä, mitä he todellisuudessa ovat. Ajatusvinoumat syntyvät meillä luonnostaan reaktiivisesti ilman sen suurempaa ponnistelua.

Luottamus on helppo menettää, mutta vaikea hankkia takaisin.

On huomattu, että eri ryhmien jäsenet käyttävät myös vilppiä eri tavoin. Esimerkiksi eri maissa asiaan suhteudutaan kovin eri tavalla ja taitavaa valehtelua saatetaan jopa arvostaa. Samalla melko rehellisiä suomalaisia taas saatetaan pitää naiiveina. Oli miten oli, itse arvostan rehellisyyteen pyrkimistä. Jatkuva yltiöpäinen petoksen kautta eläminen ei mielestäni tee hyvää ihmisen omalle terveydelle. En myöskään voi liikaa olla korostamatta luottamuksen merkitystä tässä yhteydessä. Kuten sanottu, luottamus on helppo menettää, mutta vaikea hankkia takaisin.

Jos jatkuvasta vilpistä on tullut arkinen malli toimia lähes kaikissa tilanteissa, voi olla hyvinkin virkistävää ja omaa itsekunnioitusta sekä ihmissuhteita parantavaa pyrkiä muuttamaan omaa pohjavirettä. Siinä missä vilpin ilmapiirin aistii joidenkin ihmisten ympärillä, myös luottamuksen jykevyyteen voi toisissa kiinnittää huomiota. Kummanlaisen kentän sinä pyrit luomaa ympärillesi?

Tutustu Kristiinan sekä vankilapastori Jukka Vänskä luomiin Riidan ratkaisu -kortteihin täällä. Kortit auttavat kääntämään riidan oppimiskokemukseksi.

Päästäessäsi irti suhteesta, jossa on ollut vaara menettää kokonaan itsensä, ei ole menetys vaan lahja itselle

Millainen on ihmissuhde, jossa on vaara menettää ihan oikeasti kokonaan oma itsensä?

Maalatessamme pohjan epäterveelle, satuttavalle ja toksiselle suhteelle sen muodostavat ainakin seuraavat mustat ja myrkylliset ainekset:

epäluottamus
epärehellisyys
turvattomuus
omana itsenä olemiseen ei ole lupaa, eikä mahdollisuutta
kunnioituksen puute
lohdun ja anteeksiannon puute
joustamattomuus
rajattomuus
haluttomuus ja kyvyttömyys keskustella vaikeista asioista
halveksunta ja vähättely
epätasavertaisuus
sitoutumattomuus suhteeseen vaikeina aikoina

Nämä asiat kykenevät helposti tuhomaan minkä tahansa ihmissuhteen, erityisesti parisuhteen, jonka sanotaan olevan aikuisiän läheisin ihmissuhde.

Nuo asiat ovat kuin kuolettava samea seos, joka syö hitaasti, mutta varmasti energiaa, sekä mielen ja kehon terveyttä, aiheuttaen lopulta kaaoksen, josta selviytyäkseen on irroitettava otteensa ja päästettävä irti.

Yksin puurtajat

Jos pelkästään suhteen toisen osapuolen olisi mahdollista poistaa kaikki suhdetta tuhoavat toksiset tekijät ei myrkyllisiä suhteita varmaankaan olisi olemassa kovinkaan paljon. Moni on tätä yrittänyt ja väittäisin, että yhtä moni on siinä myös epäonnistunut.

Yksin suhteen parantaminen ja elvyttäminen on valitettavasti mahdotonta, vaikka kuinka paljon itsestään antaisi.

Ja koska on hyvin yleistä, että toksisissa suhteissa empaattinen ja ymmärtäväinen osapuoli yrittää tehdä kaikkensa suhdetta parantaakseen on hänen vaarana uupua ja lopulta menettää itseään tähän tuloksettomaan taistoon.

Itsensä menettäminen voi tarkoittaa esimerkiksi:

kaiken energian käyttämistä suhteen selvittelyyn
omista ystävistä ja mielenkiinnon kohteista luopumista
oman ajan vähyyttä/olemattomuutta
elämän kapeutumista
vetäytymistä
mielialan laskua
mielenkiinnon menettämistä ennen itseä innostavia asioita kohtaan
stressiä
yli- tai alivirittymistä
ahdistusta
masennusta

Jos siis löysit tämän kirjoituksen alussa olevasta toksista suhdetta kuvaavien piirteiden listasta tuttuja asioita (mitä enemmän, sitä haitallisempaa), suosittelen pysähtymään ja katsomaan totuutta silmiin.

Nuo asiat tuskin ovat häviämässä itsestään ja valitettavasti on suuri mahdollisuus että ne ajan saatossa vain kasvavat ja lisääntyvät.

Siksi sellaisen ihmisen menettäminen, jonka vuoksi on menettää itsensä ei ole menetys vaan lahja itselle.

Ja kunhan aikaa vaan kuluu, uskon ja toivon, että pystyt samaistumaan tähän.

Lisää tietoa narsismia, lähisuhdeväkivaltaa ja traumasidosta sisältävistä satuttavista suhteista, sekä keinoja toipumiseen ja uuden elämän rakentamiseen löydät kirjastani Toivu satuttavasta suhteesta!

Elämännälkä valtaa minut joka kesä – käykö sinullekin niin?

Valoisaa, lämmintä ja kaunista – nyt voi tehdä mitä tahansa! Elämännälkä tuntuu ylitsevuotavalta, ja tiedän että tulossa on vielä vapaata töistä ja muista rutiineista.

Puutarha, ranta, pyöräily, kaupunkiretki, mökkeily, piknik ystävien kanssa, lojuminen riippumatossa… Miten ihmeessä löydän aikaa kaikkeen tähän tekemiseen? Entä olemiseen?

Elämännälkä on ilontäyteinen voima, mutta se voi myös kuluttaa

Elämännälkä tuo minulle iloisen tunteen. Koen, että maailma on täynnä mahdollisuuksia. Tekemistä tuntuu olevan kesällä paljon. Oleilu ja pelailu takapihalla on hauskaa, kun on lämmin. Reissaaminen on mukavaa ja helppoa, kun voi pakata kevyesti ja ulkona jaksaa olla kauemmin.

Luontokin kirjaimellisesti kukkii ilosta, mikä sekin tuntuu juhlistavan elämän ihanuutta. Vesi on lämmintä, illat valoisia ja lämpimiä, ihmiset hyväntuulisia. Voin pitää kevyitä vaatteita, joissa minulla on helppo ja mukava olla.

Joskus minun on silti vaikea pysyä letkeän rauhallisena kesällä. Pitäisikö mennä metsään vai rannalle? Tai rannan jälkeen kävelylle, kyläilemään tai jäätelökioskille?

En halua menettää arvokkaan kesän ihania hetkiä, koska en tajunnut käyttää mahdollisuuksia hyväkseni. Mutta en myöskään halua menettää noita hetkiä yrittämällä optimoida niitä. Tai pohtia jossakin ihanassa hetkessä seuraavaa hetkeä!

Siksi minun pitää todellakin rauhoittua hetkeen, niin vaikeaa kuin se toisinaan onkin. Silloin koen, että juuri nyt rannalla on hyvä. Kyläily tai jäätelökioski tulevat myöhemmin, jos tulevat. Keskityn maisemaan, iloisiin ääniin ja ihanaan seuraan, jossa saan viettää aikaani. Kiitollisuus auttaa minua ymmärtämään jokaisen hetken arvon.

Sisäisen rauhan taika

Mitä enemmän sisäistä rauhaa koen, sen vähemmän ulkoiset olosuhteet vaikuttavat olooni. Noin 10-20 vuotta asiaa ajateltuani alan vähitellen todellakin oivaltaa tämän. Olosuhteet muuttuvat, mutta sisäinen rauha pysyy.

Olen aina kotona sisäisessä tyyneydessäni, olipa ulkona sitten sadetta tai paistetta. Tosin, mitä enemmän koen sisäistä rauhaa, sen paremmat ulkoiset olosuhteet osaan ja uskallan järjestää itselleni.

Se, että sisäisen rauhan kokemus välillä häilyy, on silti oikeastaan jopa arvokas osa ihmiskokemusta. Olisi oikeastaan tylsää elää niin, että kaikki asiat olisivat aina täysin zen.

Elämään kuuluu monta väriä: kesän kirkkas ilottelu, syksyn maanläheinen tummuus, talven kuulaat kontrastit ja kevään orastavat kimallukset. Miten upeaa onkaan saada kokea elämän ihmeellisyyttä!

Inspiraation kipinöitä löydät myös Mitran upeasta kirjasta Sydämen seksi – Laajenna nautintoasi!