Sivu 249 – Hidasta elämää

TV-toimittaja Maria Veitola: ”Meidän pitäisi keskittyä toisissamme kaikkeen siihen, mikä meitä yhdistää eikä siihen, mikä meitä erottaa”

Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Seuraavassa televisiotoimittaja, käsikirjoittaja ja kolumnisti Maria Veitola kertoo, mitä eri sanoista tulee hänelle mieleen. Artikkeli on tuotettu yhteistyössä WSOY:n kanssa.

IHMISYYS – Sekä Veitola -kirjan, että Yökylässä Maria Veitola -ohjelman kohdalla toistuu yksi palaute: lukija tai katsoja on luullut, että päähenkilö on aivan erilainen kuin mitä itse on, ja ajattelee ettei meissä ole mitään yhteistä. Sitten lukija tai katsoja hämmästyy siitä, että vaikka elämme aivan erilaista elämää, olemme eri ikäisiä, kenties eri sukupuolta, toimimme eri ammateissa ja meillä on erilainen arvomaailma, niin silti pystyn samaistumaan ja löytämään paljon yhteistä.

Ihmisyyttä on juuri nämä asiat. Meissä kaikissa on paljon samaa, jos vain haluamme nähdä ja kokea sen. Meidän pitäisi keskittyä toisissamme kaikkeen siihen, mikä meitä yhdistää ja missä voimme toisiamme ymmärtää, kuin siihen mikä meitä erottaa.

URA – Kun katson taaksepäin urapolkuani, tunnen suurta ylpeyttä. Olen tehnyt rohkeasti ja päättäväisesti asioita, joita en koskaan edes osannut aavistaa tulevan eteeni. Olen edelleen yhtä nälkäinen työni suhteen kuin nuorena. Näen myös edessäni paljon asioita, mitä haluan intohimoisesti tehdä, vaikka en vielä edes tiedä tarkalleen, mitä ne ovat.

TERVEYS – Muutama päivä sitten sanoin ääneen pomolleni: ”Toivoisin, että olisin urallani jo siinä vaiheessa, että muitakin kuin minua itseäni kiinnostaisi enemmän minun terveyteni kuin tuotantoyhtiön kate.” Olin sairastunut flunssaan ja meillä olisi pitänyt olla tv-kuvaukset. Olen tehnyt urani aikana suoria lähetyksiä mm. keuhkokuumeessa, oksennustaudissa, virtsatietulehduksessa ja hirvittävässä migreenissä, koska kunnianhimoni ja lojaaliuteni on mennyt aina terveyteni edelle. Enää se ei mene.
Nyt en suostunut menemään kuvauksiin kipeänä, ja tämä taisi olla ensimmäinen kerta elämässäni. Olen asettanut työnteon aina terveyteni edelle, mutta enää en halua elää niin. Olen ylpeä, että pidin pintani.

TASA-ARVO – Minulle itsestäänselvyys, valitettavasti maailmalle ei. Onneksi ennen minua on ollut paljon ihmisiä, jotka ovat taistelleet tasa-arvon toteutumisen puolesta. Olen heille valtavan kiitollinen ja minulle on tärkeää tehdä oma osuuteni tasa-arvon edistämiseksi.

NAISEUS – Naiseus ei terminä merkitse minulle oikein mitään, vaikka olen todella onnellinen siitä, että olen nainen. En missään nimessä haluaisi olla mies. Silti muiden ihmisten sukupuolella ei ole minulle juurikaan merkitystä. Hyvät tyypit ovat hyviä tyyppejä ja oletan, että minua kohdellaan aina ihmisenä, ei sukupuoleni edustajana. En anna sukupuolen rajoittaa sitä, keneen luotan, kenen kanssa ystävystyn, keneen rakastun, tai kenen kanssa haluan tehdä töitä.

ELÄMÄ – Tässä se on.

YSTÄVYYS – Ystävät eivät kadehdi toisiaan vaan kuuntelevat, tukevat ja toimivat peilinä. Ajattelen aina, että vaikka elämässä kaikki menisi miten tahansa pahasti solmuun, ystävät ovat ne, jotka eivät häviä mihinkään. Tunnen valtavan määrän ihmisiä, mutta sydänystäviä minulla on vain muutama. Luotan heihin täysin. Kaikkia ystävyyksiä ei ole tarkoitettu elämän mittaisiksi, mutta lohduttavaa on, että uusia, rakkaita sydänystäviä ja sieluntovereita on mahdollista tulla elämään missä vaiheessa vain.

PERHE – En koskaan osannut haaveilla perheestä. Vaikka lapsuudenperheeni tarjosikin turvallisen kasvuympäristön ja rakastan heitä kaikkia, ei siinä, että minulla olisi oma perhe, ollut nuorempana mielestäni mitään erityisen kiinnostavaa tavoiteltavaa. Seitsemän vuotta sitten tapasin puolisoni, joka halusi kanssani perheen. Nyt meillä on kuusivuotias lapsi ja yhteinen koti. Hyvä niin. Elämäni on tasapainottunut perheen myötä ja minusta on tullut moniulotteisempi.

ROHKEUS – Rohkeutta on tutustua itseensä ja ymmärtää omaan elämään ja tunteisiin vaikuttavat syy-seuraussuhteet, halu kehittyä ja oppia tunnistamaan omat rajat sekä pitää niistä kiinni.

KUNNIANHIMO – Olen hyvin kunnianhimoinen, erityisesti työssäni. Kunnianhimoni ei ole pakotettua, vaan se pulppuaa sisältäni hyvin orgaanisena, eteenpäin vievänä voimana. Uskon että kunnianhimo, sitkeys, luotettavuus ja ystävällisyys ovat minua eniten määrittävät piirteet ja myös ne syyt, miksi olen elämässäni juuri tässä.

ÄITIYS – Mun lapsi kutsuu mua useimmiten Mariaksi tai mariaveitolaksi, harvoin äidiksi. Siksi, kun esimerkiksi päiväkodin vanhempainillassa esittelen itseni näin: ”Olen Maria, Taiston äiti”, hämmästyn itsekin, edelleen, että olen todellakin ÄITI. Jonkun, eli oman lapseni äiti. Koska en koskaan osannut haaveilla perheestä, en osannut haaveilla myöskään äitiydestä. Siksi se tuntuu edelleen ihan hullulta, vaikka olen tietysti hyvin onnellinen elämäni käänteistä. Onnellisuus ei kuitenkaan ole vanhemmuudesta kiinni. Ihan yhtä onnellinen – ja ehkä jopa onnellisempi – voi olla myös lapseton ja perheetön ihminen. Olemme erilaisia, ja onnellisuutta on monenlaista. Äitiyden mukana elämään astuu myös ennalta tuntematon, kokoaikainen pelko oman lapsen menettämisestä ja ilman tätä pelkoa olisi tietysti keveämpi elää.

Maria Veitolan kirja Veitola (WSOY 2018) saatavana täältä.

Kurkuma voi helpottaa masennusta ja nivelrikkoa – Kokeile myös näihin 20 muuhun vaivaan

Terveen elämän puolesta on sarja, jossa esitellään laadukkaita luontaistuotteita. Omaan elämäntilanteeseen oikein valitut ravintolisät tukevat kehoa ja mieltä matkallasi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sarjan kustantaa Biomed Oy, Asiantuntijana tässä artikkelissa toimii FLT Ravintovalmentaja Annika Havaste.

Jos saisin valita vain yhden tehokasvin käyttööni, niin se olisi aivan varmasti kurkuma. Se on aivan uskomattoman monipuolinen vaikutuksiltaan, hyvin tutkittu ja turvallinen. Ei ole ihme, että kurkumasta on tullut hitti! Sitä voi lisätä moniin ruokiin jauheena tai tuoreena. Entä oletko jo kokeillut kurkumalattea? Ohje löytyy alempaa. Sieltä löydät myös kurkumaa sisältävän tuorepuristetun mehun ohjeen.

Joskus tarvitaan järeämpiä keinoja terveyden tueksi ja silloin voi käyttää kurkumasta valmistettuja kurkumiinia sisältäviä tuotteita, sillä niistä tehoainetta kurkumiinia saadaan hurjan paljon enemmän. Kurkumamausteen (jauhe) kurkumiinista imeytyy vain muutama prosentti, toki imeytymistä parantaa mustapippuri ja hyvälaatuiset rasvat samaan aikaan nautittuna.

Kurkuma on monivuotinen ruohokasvi ja se on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Curryn keltainen väri kertoo mausteseoksen sisältävän kurkumaa.

Miksi kurkuma tehoaa?

Käyttöalueita on niin paljon, että varmaan jokainen löytää oman syynsä käyttää tätä ihmerohtoa. Itse olen usein käyttänyt kurkumiini-kapseleita urheilun aiheuttamiin rasitusvammoihin – niihin liittyy tulehdusta, jota kurkumakasvin vaikuttava aine kurkumiini hoitaa tehokkaasti. Muutaman päivän kurkumiinikuuri on aina auttanut levon ohella.

Yksi suurimmista syistä kurkuman tehokkuuteen onkin sen tulehdusta vähentävät ominaisuudet. Eräs tutkimus osoitti, että kurkumiini on yksi parhaimmista anti-inflammatorisista aineista ja parempi kuin aspiriini tai ibuprofeiini. Tämä on tosi mielenkiintoista, sillä moni yleisimmistä sairauksista on pohjimmiltaan tulehdussairaus.

Missä tilanteissa kannattaa kokeilla kurkumaa?

Professori Sinikka Piippo listaa kirjassaan Puhdasta ravintoa (Minerva kustannus oy, 2013) seuraavia vaikutuksia:

Maksa-ja sappivaivat
Ruuansulatuksen parantaminen (nimenomaan jos on rasvojen sulamisen ongelmia, oma huom)
Ilmavaivat
Tulehdukselliset suolistosairaudet
Ärtyneen suolen oireyhtymä
Divertikkeleiden tulehdukseen
Alentaa kolesterolia ja vähentää LDL-kolesterolin hapettumista
Vähentää verihiutaleiden kokkaroitumista ja mahdollisesti alentaa verenpainetta
Torjuu diabetesta
Alentaa verensokeria
Parantaa solujen vastustuskykyä tulehduksia ja kasvaimia vastaan erityisesti suolistossa ja iholla
Auttaa maksaa tuottamaan myrkyllisten aineiden poistamisessa tarvittavia entsyymeitä
Ehkäisee estrogeeniriippuvaisia syöpiä
Kurkuma ja kaalikasvien isotiosyanaatti yhdessä torjuvat eturauhassyöpää
Suojelee hermosoluja
Toimii Alzheimerin taudin torjunnassa ja mahdollisesti parantaa toimintakykyä jo edenneessä taudissa – tässä on tärkeää nauttia jatkuvasti pieniä annoksia kurkumiinia)
Torjuu Alzheimeriin ja Parkinsonin tautiin liittyvää epänormaalia aivosolujen kasvua
Torjuu masennusta (huom, sekin on tulehdusperäinen tila ja liittyy myös suolistoon)
Vähentää nivelreumaan liittyvää kipua ja jäykkyyttä
Estää niveliä vahingoittavia aineita muodostumasta estämällä tiettyjen geenien toimintaa
Vähentää leikkausten jälkeisiä tulehduksia
Käytetään virtsatie- ja keuhkoputken tulehduksiin, vilustumisiin ja kuumeiluun

Nivelrikko

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus – ikävä ja kivulias tila, joka rajoittaa liikkumista – joka taas on huono asia nivelrikolle! Nivelrikko on nivelten rappeutumissairaus, jossa nivelen rustorakenne kärsii, mutta muutoksia tapahtuu koko nivelen alueella. Nivelrikkoa esiintyy useimmiten polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkänikamien välisissä nikamissa. Riskitekijöitä ovat ikä, ylipaino, nivelten liikarasitus, niveleen kohdistuvat vammat ja lisäksi perinnölliset tekijät. Nivelrikossa rustoa häviää nopeammin, kuin sitä muodostuu ja näin nivelpinnat joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa ja kuluvat. Ruston kuluminen voi johtua ikääntymisestä, kulumisesta tai vammasta. Nivelrikossa nivelessä on myös tulehdusta.

Nivelrikkoa voi onneksi hoitaa myös luontaisilla keinoilla ja ravinnon avulla. Nivelruston uudistumista voi edistää ja tulehdusta vähentää. Ruokavaliossa on tärkeää painottaa tulehdusta vähentäviä Omega 3-rasvahappoja ja antioksidanttipitoisia, värikkäitä marjoja ja kasviksia. Yhtä tärkeää on välttää tulehdusta edistäviä sokeria ja huonolaatuisia, teollisia rasvoja ja kuituköyhää ja/tai valmista ruokaa. Paras on tehdä itse kasvispainotteista ruokaa puhtaista suomalaisista ja luomuraaka-aineista – niin voi parhaiten vaikuttaa oman ruokansa laatuun.

Moni on saanut apua myös MSM-jauheesta, kalaöljystä, glukosamiini- ja kondroitiinisulfaatista ja D-vitamiinista – ja kurkumiinista! Aina kannattaa käyttää kaikkia keinoja. Kaikki ravintolisät auttavat parhaiten, kun ruokavaliokin kunnostetaan.

Kurkumiini vähentää nivelrikon tulehdusta ja tässä tutkimuksessa osoitetaan kurkumiinin edut nivelrikon hoidossa.

Masennus

Aivan mielettömän hienoja tutkimustuloksia saatiin tässä tutkimuksessa vuodelta 2014, joka oli kuusi viikkoa kestävä satunnaistettu kaksoissokkotutkimus ihmisillä. Siinä havaittiin, että kurkumiini (1000 mg) tehosi masennukseen yhtä hyvin kuin fluoksetiini (Prozac) eli masennuslääke. Tämä on hienoa myös siksi, että kurkumiinia näytettiin siedettävän hyvin, eikä sillä ollut vastaavia sivuvaikutuksia kuin masennuslääkkeellä – eli itsemurha-ajatusten lisääntymistä tai psykoosia. Kannattanee kokeilla, jos kärsii oireista! Tässä tutkimuksessa yksi ryhmä sai sekä fluoksetiinia, että kurkumiinia, joten näyttää siltä, että ne eivät haittaa toistensa toimintaa. Tietysti oman lääkärin kanssa pitää jutella asiasta jos on lääkitys .

Tutkijat päättelivät, että tämä on ensimmäinen kliininen osoitus siitä, että kurkumiinia voidaan käyttää lievän masennuksen hoidossa tehokkaasti.

Kurkumalatte

2 dl mantelimaitoa (tai muuta sokeroimatonta kasvimaitoa, mieluiten luomulaatuista)
1 tl kurkumamaustetta (luomuna)
ripaus mustapippuria
1 tl kookosöljyä
3 neilikkaa ja 2 tähtianista (ei välttämättömiä)
1 tl luomuhunajaa
Päälle halutessasi ripaus Ceylonin kanelia

Kuumenna mantelimaito neilikoiden ja tähtianiksen kanssa ja anna mielellään hautua 10 minuuttia. Ota sitten nämä mausteet pois ja kaada mantelimaito mukiin tai lasiin, johon olet laittanut kurkumajauheen. Sekoita hyvin. Sekoita joukkoon mustapippuri ja kookosöljy. Anna jäähtyä vähän ja lisää sitten hunaja. Hunajaa ei kannata laittaa kiehuvan kuumaan nesteeseen, vaan noin 70 asteiseen, jotta hunajan hyvää tekevät entsyymit säilyvät.

Kurkuma-inkiväärimehu

Tähän tarvitset mehulingon. Purista yhtä lasillista varten 2 porkkanaa, 1 omena, 1 tanko varsiselleriä ja muutaman sentin pala inkivääriä ja 1-2 kurkumanjuurta. Nam! Toki kurkumaa voi tuoreena lisätä myös smoothieen.

Tämän artikkelin inspiraationa toimi Biomedin Vahva Kurkumiini BCM-95 -uute, joka on 100 % luonnollinen kurkumauute, jossa yhdistyvät kurkuminoidit (kurkumiini) ja kurkuman eteeriset öljyt. Biomedin Vahva Kurkumiini on Vuoden 2019 Terveystuote.

5 tapaa suojella itseään kiusaamiselta – Nämä sopivat sekä lapselle että aikuiselle

Sekä lapset että aikuiset joutuvat joskus kiusatuiksi. Ja se tekee kipeää. Tässä 5 tapaa suojella itseään kiusaamiselta. Vinkit on poimittu neuropsykiatrisen valmentajan Mervi Juusolan lapsille kirjoitetusta kirjasta Kuinka minusta tuli rohkea (Otava, 2018).

1. Pidä mielessä, että vika ei ole sinussa, vaan kiusaajissa.

2. Älä usko, mitä kiusaajat väittävät sinusta. ET OLE huonompi, heikompi, rumempi tai tyhmempi kuin muut. Kaikilla on vahvuuksia ja heikkouksia. Ja sinulla on MONIA VAHVUUKSIA!

Monesti ne asiat, joista sinua kiusataan, ovat suuria vahvuuksia, joista sinulla on vielä paljon hyötyä elämässäsi.

3. Opettele rauhoittamaan itseäsi hengityksen avulla. Harjoittele hengittämään syvään ja rauhallisesti. Kun joudut hankalaan tilanteeseen, keskity hengittämään ainakin viisi kertaa. Niin tunteesi tasaantuvat ja pystyt toimimaan tilanteessa hallitummin.

Mitä rauhallisempi olet, sitä järkevämmin pystyt harkitsemaan, mitä sanot ja teet. Kerää kehosi ja pääsi täyteen rauhallista voimaa!

4. Kuvittele, että vatsassasi on iso, keltainen aurinko, joka lämmittää mukavasti ja antaa voimaa. Hengitä hitaasti niin, että auringon posket pullistuvat ja se hymyilee leveästi.

5. Älä suostu kiusaamiseen. Sano kiusaajille rauhallisesti, vahvasti ja kuuluvasti:

Lopeta!

Ymmärrätkö, että tämä on kiusaamista? Joudut korvaamaan vahingot, jos tavarani menevät rikki.

Tämä on kiusaamista ja sinun pitää lopettaa se NYT HETI.

Tiedätkö, että kiusaaminen on rikos?

Et pysty kiusaamaan minua, koska minuun sinun käytöksesi ei tehoa.

Nyt riittää! (Se ainainen muiden ymmärtäminen ja itsensä pienentäminen)

Yksi haastavimmista ja samalla avaavimmista jutuista minulle on ollut tämä: jos jokin asia on elämässäni, se palvelee minua jollakin tavalla. Jotain siitä saan. On se sitä, että minua ei arvosteta, rajojeni yli kävellään, aina on rahapaniikki, en voikaan luottaa.

Pelasin pelejä vaikka miten kauan: ”jos mä nyt tätä asiaa tässä eheytän ja työstän, se muuttuu”. Oli kyse rahan manifestoimisesta, itsearvostuksen opiskelusta tai sen ymmärtämisen yrittämisestä, miksi rajojani ylitellään.

Sitten tajusin, että vapautuminen on paljon simppelimpää. Riittää, että itse syvällä sielussani totean, että nyt perkele riittää. Anything but this. Olen esimerkiksi ihan tosissani kokenut, että olen mieluummin yksin kuin enää yhdessäkään huonossa parisuhteessa. Että en enää suostu stressaamaan raha-asioita. Että en enää ole terapeutti yhdellekään kamulleni (olen ystävä ystävilleni ja työroolissa asiakkailleni).

Niin kauan, kuin suostuin ”työstämään” ja ”eheyttämään” asioita, suostuin olemaan asioihini sellaisessa suhteessa kuin olin tottunut olemaan. Työstämisellä, eheyttämisellä, ymmärtämisellä ja prosessoimisella usein lukitsee energiaa vielä enemmän paikalleen. Kaavat jämähtävät entistä syvemmälle. Pitää olla valmis räjäyttämään koko systeemi. (Ps. se on se, mitä valmennuksessani tapahtuu. Sen vuoksi 95% asiakkaistani kokee isoja, myönteisiä ja perustavanlaatuisia muutoksia ja loput 5% lopettaa homman kesken. Jota en tuomitse enkä arvostele: meillä on oma sisäinen aikataulumme, ja ohjauksessani opetan myös kuulemaan ja kunnioittamaan sitä.)

Olen kokenut totaalisia muutoksia asioissa, jotka olen räjäyttänyt taivaan tuuliin. Ja believe you me, ihan valtavan kauan yritin ymmärtää ja työstää noita juttuja ja tajuta, mikä minussa veti niitä puoleeni. Mitään tajuttavaa ei ole muuta kuin tämä: minä arvostan itseäni. Haluan hyvää. En anele ja toivoskele, mutta en myöskään vaadi elämältä tai toisilta. Ja tietysti koska ihmisen elämä on ihmisen elämää, se sattuu välillä ja tapahtuu shittijuttuja – se kuuluu tähän kokemukseen. Kaikesta voi ammentaa kasvua, laajenemista, voimaantumista, ymmärrystä.

Pitää haluta muutosta niin syvästi, ettei enää välitä mitä tapahtuu. On valmis kasvamaan uudeksi itsekseen – vaikka asia olisi ulkoisesti ihan minimaalinenkin.

Pitää haluta muuttaa koko juttu, vaikka kuolisi. Ihan sama, vaikka ystävinäni olisi loppuelämän kirahveja, mutta terapeutiksi en enää yksityiselämässäni ryhdy.

Jos rajojasi ylitellään, ylittelet itse toisten rajoja (huomaamattasi) tai vähintään omiasi jättämällä niitä puolustamatta. Jos olet aina persaukinen, virratat energiaa elämässäsi jatkuvasti johonkin uskomukseen, ajatukseen tai suuntaan, joka ei tue sinua, joka ei ole sinulle rakkaudellinen. Jos törmäät jatkuvasti samaan kuvioon ihmissuhteessa, jos jokin juttu tämän tästä toistuu, on sisäisyydessäsi olemassa kohta, jossa suostut vähempään kuin siihen, että nyt jo perhana riittää.

Jos rajojasi jatkuvasti ylitellään, ylittelet rajoja huomaamattasi myös itse. Jokin sinussa uskoo, että et voi jo sanoa, että nyt perhana riittää. Kenties pelkäät jääväsi yksin (turvattomuuden kokemus ON todella validi ja aiheuttaa ylikiltteyttä ja rajattomuutta) – ja jätät itsesi jatkuvasti yksin oman totuutesi kanssa.

”Nyt riittää” ei ole uhri-statement, siis niin että toivot, rukoilet ja manifestoit universumilta että voisko jotain kivempaa tulla. Se ei ole jalan polkemista maahan. Se on long hard look siihen, miten itse toimit ja kuinka energiaasi ohjaat ja suojaat (tai jätät suojaamatta) ilman mitään meditoimisia ja kristalliparantamisia.

Universumi on hyvin kirjaimellinen. Se vastaa suoraan uskomukseesi itsestäsi sen suhteen, että luulet että sinun pitää toivoa, rukoilla ja manifestoida. Ei, perhana. Saat ottaa iisimmin. Ei sinun tarvitse työstää itseäsi miksikään yli-ihmiseksi, olla vähemmän herkkä, enemmän tiedostava tai itseäsi arvostava. Sinun ei tarvitse kräkätä mitään koodia. Isoin koodin kräkkääminen on, kun hokaat ettei mitään koodia koskaan ollutkaan. Asiat tuntuvat monimutkaisilta silloin, kun teet itsestäsi kompromissia, et ota elämäsi energioista vastuuta, uskot voimattomuuteesi, etkä suostu teoin ja sanoin arvostamaan itseäsi ja vetämään rajojasi.

Kaikkein eniten törmään asiakastyössäni siihen uskomukseen, että itsearvostus tai kaikki edeltä mainitsemani dilemmat olisivat jotakin sisäisyydessä, ajattelussa ja oivalluksissa ratkaistavia asioita. Se on harhaa, itsensä rakastamiseen usein liitetty uskomus. Sisäisyys muuttuu, kun alkaa toimia toisin. (Okei, muutosta avutuu usein myös spontaanien ja intuitiivisten oivallusten kautta – mutta nekin tarvitsevat momentumia). Voisitko ottaa riskin luottaa itseesi ja tunteisiisi niin paljon, että jos jokin ei tunnu hyvältä, saat sanoa sille, että nyt saa jo riittää. Ilman megalomaanisia täydenkuun seremoniota, energiatöitä, kristalliparantamisia ja terapiasessioita? Nekin voivat olla kauniita ja palvella omalla tavallaan, mutta mitä enemmän käytät energiaa ja hilavitkuttimia ”itsesi työstämiseen”, sitä enemmän saat kosmokselta lisää työstettävää. Divinaation välineet voivat toimia, mutta tiedän myös tosi monia joille ne eivät ole toimineet vaan lisänneet ahdistusta ja huonouden tunnetta.

Tykkään itse voimakivistä ja rakastan kuuta – mutta ne päivät ovat aikaa menneet, kun annoin voimani itseni ulkoisille tekijöille, mandaloille, rituaaleille ja eheyttämisille. En dissaa toimintaa, vaan motiivia. Käyn valmennuksessa ja hoitajilla ja olen itsekin näkijä. Mutta sen voin sanoa ihan yleismaailmallisesti, että tulevaisuudessa näkyy sitä mitä tähänkin asti, ellet itse astu voimaasi. Elämäämme muuttaa, virtausta lisää ja oikeasti toimivaa ”manifestaatiota” tuottaa se, että suhteessa itseemme tapahtuu arvostavaa avautumista. Se tarkoittaa rajojen vahvistumista.

Tulevaisuudessa näkyy sitä mitä tähänkin asti, ellei sisäisyydessä tapahdu transformaatiota. Elämäämme muuttaa, virtausta lisää ja toimivaa manifestaatiota tuottaa se, että suhteessa itseemme tapahtuu arvostavaa avautumista. Se tarkoittaa rajojen vahvistumista.

Ala arvostaa itseäsi. Ei sinun tarvitse selitellä itseäsi, ei pyytää lupaa asettaa raja. Silloin se ei ole rajan asettamista vaan ylikiltteyttä. Työstämällä pelaat aikaa, jotta ei tarvitse ottaa vastuuta siitä, mitä ihan oikeasti haluat elämääsi ja mitä et. Milloin kyllästyt toistuviin haasteisiin ja ennen kaikkea niihin toistuviin stooreihin joita itsestäsi (voit) kertoa, kun haasteita tapahtuu? Mistä sinun pitäisi luopua (itsessäsi, elämässäsi), kun saisit kokea asioita, joista haaveilet? Kuka silloin olisit? Voi olla, että koko elämä ja oma historia pitääkin tutkia uudelleen kun ei enää ole tarinan uhri.

Ja nyt: voit ottaa näistä sanoista marttyyrivibat, voit loukkaantua ja voit tuumia, että hitto miten ylimielinen eukko (siis minusta). Se on minulle ok. En ole kaikkien tyyppi, tietenkään. Minua kiinnostaa transformaatio, ei ikuisesti samoista asioista pään paijaaminen. Haluan todellista muutosta, en kristallien heläyttelyä. Olen luonnoltani tosi empaattinen, mutta en jaksa kuunnella ihmisten valituksia samoista toistuvista kaavoista ikuisesti. En ole jaksanut omianikaan – miksi jaksaisin siis toistenkaan kun tiedän, että elämällä on hitosti enemmän annettavaa? Olen ottanut – ja otan – itseäni hanakasti niskasta kiinni aina, kun havaitsen uhriutta ja voimaantumattomuutta itsessäni. En ankaruudella vaan myötätunnolla ja uteliaisuudella.

Muutos on mahdollista. Joskus se on Tough Love.

Olen tehnyt itse kaiken tämän, josta kerron. Minulle ja asiakkailleni (niille jotka ovat saaneet tarpeekseen) tämä toimii. Muutos on mahdollista, ja toivon voivani auttaa toista oman voimansa löytämisessä. Joskus se on tough love. Kukaan ei löydä voimaansa säälin ja energialähetysten avulla. Voima löytyy, kun syvästi hokaa, että hitsi olen niin sisäsyntyisen voimakas ja arvokas, ettei millään kristallilla, parantajalla, terapialla, hoitajalla, kuunpimennyksellä, verottajalla tai enkelillä ole elämääni ja sydämeeni sellaista valtaa kuin itselläni. Kaiken tämän saa löytää lempeästi ja myötätuntoisesti – saa surra sitä, mikä kaikki on jäänyt saamatta tai kokematta ja mikä kaikki on ollut vaikeaa. Ja saa myös tulla uuteen kokemukseen itsestä ja elämästään.

Ja silloin kun sanon, sieluni pohjasta, että nyt riittää (ja suostun kasvamaan ulos kaavoistani ja katsomaan, missä oma energiani falskaa) pääsen käsiksi siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja se kiinnostaa minua itseäni kaikkein eniten. Miten rakkaudessa itseni kanssa silloin olenkaan? Mitä muuta elämä voi olla? Ja palaan taas tähän: juuri tämän takia olemme parasta, mitä meille on tapahtunut. Päätämme itse.

Kuva: Unsplash.com

Kurkkaa Annan uusi kirja:

Lämpimästi tervetuloa voimauttavaan valmennukseen tai konsultaatioon tästä.

”Kun aloin toipua uupumuksesta, huomasin, miten vähän mitään kaunista ja hyvää olin sallinut itselleni”

Elämän kuuluu olla raskasta, pienikin hyvä pitää ansaita vaikeimman kautta. Näin moni meistä ajattelee. Mutta entä jos elämästä saisikin nauttia? Ihan siitä tavallisesta, velvollisuuksien täyttämästä arjesta? Hyvinvointikouluttaja Katri Syvärinen (FM) muistuttaa uutuuskirjassaan Vuoden paras päivä arkisten taikahetkien tärkeydestä.

Viikon mittainen meditaatioretriitti, puuduttavan pitkät joogasessiot, prosessoimattomat luomuruoat. Ei ihme, että hyvinvointi kuulostaa välillä uuvuttavalta! Henkisen hyvinvoinnin valmentaja ja joogaohjaaja Katri Syvärinen kannustaa lisäämään nautintoa elämäänsä pienten ja vaivattomien taikahetkien kautta.

“Kun aloin toipua uupumuksesta, huomasin, miten vähän mitään kaunista ja hyvää olin sallinut itselleni. Aina piti venyä velvollisuuksiin ensin. Olin totaalisessa nautintovajeessa. Siksi aloin opetella sitä, että tarjoan itselleni helliviä, hoitavia kokemuksia, mukavuutta ja arjen ylellisyyttä”, kommentoi Syvärinen.

Uutuuskirjassaan Vuoden paras päivä Syvärinen jakaa helpot jooga-, meditaatio- ja kirjoitusharjoituksensa, jotka opettavat vaalimaan arjen pieniä ja suuria hetkiä. Hän painottaa lempeää ja sallivaa suhtautumista itseen.

Katri Syvärisen viisi vinkkiä – näin lisäät taikahetkiä omaan elämääsi:

1. Madalla kynnystä

Aloittaminen on usein vaikeinta, joten madalla kynnystä tehdä henkisiä harjoitteita ja luoda taikahetkiä. Yksi venytys joogamatolla tai yksi tietoinen hengitys voi olla tarpeeksi.

2. Kokonaisuus on tärkeämpi kuin pikaratkaisut

Viikon joogaretriitti voi kuulostaa ihanalta, mutta mieti miten saat hyvän olon jatkumaan myös nykyisessä arjessasi.

3. Löydä tasapaino itsesi haastamisen ja hoitamisen välille

Aika ajoin voit tarkoituksella valita sen, mikä tuottaa nautintoa (vaikkapa lohtuherkut). Toisena päivänä haastat itseäsi kasvamaan. Muista tietoisuus, muista tasapaino. Monilla meistä on taipumus kallistua jompaankumpaan ääripäähän.

4. Kunnioita luonnollisia syklejä

Elämässä on jatkuvasti meneillään erimittaisia syklejä päällekkäin. Vuoden- ja vuorokaudenkierrot, eri elämänvaiheet, naisilla kuukautiskierto. Eri ajat soveltuvat eri toimille. Tarkkaile itseäsi ja opi hyödyntämään eri energiatiloja.

5. Hyväksy huonot päivät

Joskus heräät ihanan aamun sijaan vuoden huonoimpaan päivään. Jos siltä tuntuu, ryve rauhassa. Minkään sortin henkinen harjoitus ei siinä hetkessä yleensä kiinnosta tippaakaan ja taikahetki tuntuu lähinnä vitsiltä, mutta juuri silloin tarvitset sitä eniten. Kysy, millaisen juhlan tunnemössösi haluaisi. Sytytä sille kynttilä ja sano lempeän arvostavasti, että sinä olet ansainnut tämän.

Syväriseltä on aiemmin ilmestynyt menestysteokset Löydä elämän taika sekä Löydä elämän taika tehtäväkirja.

”Hymy ei tarkoita, että kaikki on täydellisesti. Hymy on merkki toivosta ja sisäisestä valosta.” – 6 kuvaa hymyn voimasta

Muista hymyillä – samalla kun muutat omaa maailmaasi, voit muuttaa jonkun toisen maailmaa. 🙂 Lisää voimakuvia löydät Instagram-tililtämme @hidasta.

@hidasta

Milloin olet viimeksi kysynyt itseltäsi, mikä on sinulle kaikkein tärkeintä elämässä? Se voi olla elämäsi tärkein kysymys

Jokaisella meistä on yksilöllinen ja omanlainen arvomaailma ja maailmankuva, ja hyvä niin. Milloin sinä olet viimeksi pohtinut omia elämänarvojasi: mikä sinulle on elämässäsi kaikkein tärkeintä? Samalla kun etsit vastauksia tähän, on hyvä myös tiedostaa, mistä ja millä tavalla olet omat arvosi luonut ja palvelevatko tämänhetkiset arvosi elämääsi.

Moni meistä ainakin jossakin vaiheessa elämäänsä joutuu ristiriitaan syvimpien arvojensa ja koettujen vaatimusten välillä. Monet, jotka tämän ovat kokeneet – minä mukaan lukien – ovat huomanneet hyvinvoinnin ja jopa terveyden selvästi heikentyvän tällaisen ristiriidan seurauksena. Itse olen elänyt useita elämänvaiheita, joissa koin voimakasta stressiä sekä työ- että yksityiselämässä sen vuoksi, ettei minulla ollut mahdollista elää omien arvojeni mukaista elämää. Oireilin näissä elämänvaiheissa monin tavoin: pitkittynein ja monimuotoisin kivuin, olin uneton sekä tunteiden ja kehon tasolla kovin turtunut, koska piti vain yrittää selviytyä. Oireilla kehoni yritti jatkuvasti pyytää minua pysähtymään itseni ja syvimpien tarpeitteni äärelle.

NLP-koulutuksessa ollessani tutustuin tarkemmin arvoihin ja uskomuksiin ja ymmärsin selkeämmin näiden välisen viisaan yhteyden. Aina eivät syvimmät ja aidoimmat elämänarvomme ja arkea hallitsevat uskomuksemme ole synkassa. Esimerkki omasta elämästäni:

Jo nuorena tiedostin, että minulla on tietynlaista potentiaalia, mikä liittyy myös syvimpiin arvoihini. Minulle oli todella tärkeää saada auttaa muita ja sain siitä itse suurta iloa. Toki sain nuorena äitinä hoivata lapsiani ja auttaa ja tukea muitakin ihmisiä. Silti sisimpäni tiesi, että minua odottaa jokin suuri elämäntehtävä, jossa voin elää yhä syvemmin humaanien arvojeni mukaista elämää. Uskomukseni oli kuitenkin se, että kuinka ihmeessä minä voisin olla jotakin niin suurta tai erikoista, että voisin toimia tuolla tavoin. Ja enhän minä voi jatko-opiskella, koska…, en voi luoda omaa uraa, koska…, en voi keskittyä sellaisiin asioihin, jotka saavat sydämeni laulamaan, koska… Uskomuksia todella löytyi riittämiin yhdelle ihmiselle!

Lopulta olin 37-vuotias, kun kykenin päästämään irti näistä kehossani olevista ja ahdistusta ja alemmuutta aiheuttavista uskomuksistani. Muistan vieläkin, kuinka tämä ”pato” murtui kehostani eräässä ohjatussa mielikuvarentoutuksessa. NLP-koulutuksessa tutkin omia uskomuksiani ja arvojani vielä syvemmin ja sillä tiellä nyt ollaan. Tällä hetkellä voin sanoa, että saan tehdä elämässäni sellaisia asioita, jotka tukevat arvojani. Kaikesta innostuvana (ja samaan aikaan innostuksesta kuormittuvana) tässä kuitenkin piilee pieni heräte, joka kertoo minulle siitä, että arvot ja uskomukset kaipaavat jatkuvaa päivittämistä. Tällaisena minuna on kuitenkin mukavampi elää kuin entisenä 🙂

Jos sinä voit tällä hetkellä huonosti, olet ehkä uupunut tai sairastunut, pysähdy miettimään omia arvojasi, mikä on sinulle tärkeintä elämässä. Samalla tulet todennäköisesti tietoiseksi myös niitä uskomuksistasi, jotka ovat tähän asti rajoittaneet elämääsi, ja jotka tälläkin hetkellä vaikuttavat hyvinvointiasi alentavasti. Kohtaa uskomuksesi, kiitä niitä siitä, että ne ovat koittaneet auttaa sinua jo pitkään parhaaksi tietämällään tavalla. Jos mahdollista, päästä niistä irti samalla kun mietit, millaiset uudet ajatukset voisivat tukea paremmin sitä, että voit elää arvojesi mukaista elämää. Usko ja luota siihen, että sinussa on kaikki mitä elämässäsi tarvitset!

Artikkelikuva: Karita Palomäki

Emme synny vain kerran vaan heräämme uuteen kukoistukseen useasti elämän aikana

Ensimmäinen heräämisen hetki elämässä on usein oivallus, että elämän ei tarvitsekaan olla sitä, millaiseksi se on ehkä huomaamattakin ajautunut.

Olen nykyisellään oikeastaan aika väsynyt.
Tämä ei ole minun elämääni vaan jonkun muun.
Ehkä automaattiohjauksella eläminen ei olekaan pakollista.
Tätä en enää halua!
Minähän voin itse vaikuttaa elämääni.

Moni voimaantuu ja alkaa tehdä muutoksia. Oma itse alkaa löytyä. Mutta mitä sitten tapahtuu? Tarkoittaako tämä, että elämä on tässä ja minä olen kasvanut valmiiksi? Mitä todennäköisimmin ei.

Henkinen kasvu, luovuus ja elämän voima ovat luonteeltaan syklisiä. Emme synny elämässä vain kerran vaan heräämme uuteen kukoistukseen useasti elämän aikana. Meidän ei ole tarkoitus olla jatkuvasti täydessä voimassamme vaan nousta siihen levon ja uusiutumisen kautta yhä uudelleen. Jokaisella kasvun kierroksella voiman tieltä väistyy kerros vanhaa.

Henkisen kasvun ja luovuuden syklit noudattavat tyypillisesti seuraavia vaiheita:

Uuden alku. Kun maltat pysähtyä ja olla yhteydessä itseesi, jokin houkutteleva idea tai ajatus löytää sinut. Se kutkuttelee mielessä uteliaisuutena ja kipinänä, joka haluaa syttyä roihuun. Uteliaisuus kutsuu sinua matkalle ja kasvamaan.
Inspiroituneen toiminnan vaihe. Kun otat ensimmäisen askeleen, astut ihmeelliseen virtaan. Lähde rohkeasti liikkeelle, niin maailmankaikkeus asettaa jotakin tukevaa jalkasi alle. Inspiroitunut toiminta on vuorottelua tekemisen ja olemisen välillä. Ei valmiita suunnitelmia eikä väkisin tekemistä, vaan herkkää, luottavaista leikkiä, jossa aika ajoin pysähdyt kuulemaan elämän antamaa ohjausta ja sitten toimimaan sen mukaisesti.
Kaaosvaihe kasvattaa eniten. Matka tuo mukanaan kivet ja kuopat, joihin kompastut ja jotka tuovat yleensä tietoisuuteesi samat sisäiset haasteet, jotka luulit jo selättäneesi. Mutta niistä löytyy vielä syvempi kerros, jota et aiemmin ollut valmis kohtaamaan. Nyt olet.
Kun kaikki on valmista, on aika nauttia saavutuksistaan. Otat vastaan, astut uudelle tasolle, jonne haasteet ovat sinut nostaneet – ja sitten päästät irti. Tai ainakin opettelet.
Paluu olemisen tilaan purkaa sinusta kasvumatkan synnyttämän ylimääräisen kuonan: väsymyksen ja mielen hälinän. Sen jälkeen olet valmis rentoutumaan ja hiljentymään niin, että todella palaudut ja uusiudut. Ja juuri silloin, kun sinulla ei ole tarvetta lähteä minnekään, jokin kutsuu sinua aloittamaan uuden kierroksen…

Henkisen kasvun vaiheiden kautta kulkee perinteinen sankarin matka. Sankarimyytti on toistunut läpi ihmiskunnan historian tarinoissa ja tosielämässä, tuhansissa muodoissa.

Perinteiset sankaritarinat ovat olleet miehisiä taisteluita. Sankariksi ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä taistelemalla kynsin ja hampain. Nyt on uudenlaisten sankaritarinoiden aika: pehmeiden, herkkien, intuitiivisten tarinoiden – ja juuri siksi niin voimallisten.

Olisiko sinun aika löytää itsestäsi jotain uutta? Kun haluaisit toteuttaa itseäsi rohkeammin (vaikka et ehkä edes tiedä miten), Katri Syvärisen inspiroiva Luovuuskartta-workshop on sinua varten. Se pidetään la 6.1.24 Zoomissa (tallenne saatavilla). Tule tekemään oivalluksia itsestäsi ja luovuudestasi sekä hakemaan taikaa uuteen vuoteen. Lue lisää ja varaa paikkasi!

Kuva: Emilia Ikäheimo (Vuoden paras päivä -kirjasta)

Mistä masentunut saa voimaa lähteä toipumisen tielle, jos ei ole yhtään energiaa?

Olen jäänyt pohtimaan asiaa otsikon kysymystä, koska minulta on kysytty sitä kirjani (Toivon kirja masennuksesta) ilmestymisen jälkeen lukemattomia kertoa erilaisissa kohtaamisissa ja haastatteluissa. Jos tietäisin yksiselitteisen vastauksen, olisin sen kuuluttanut ääneen, jotta kenenkään ei tarvitsisi olla masentunut.

Masennuksesta toipumista ajatellen kysymys on kuitenkin mitä olennaisin, ehkä jopa kaikkein tärkein kysymys. Mistä saa voimaa lähteä toipumisen tielle, kun ei ole yhtään energiaa? En tiedä oikeaa vastausta, mutta pohditaan yhdessä ja kerro kommenttiketjussa oma vastauksesi – koostan vastauksista myöhemmin tekstin ja jaan sen teillekin.

Miten voi toipua, jos makaa masentuneena ”kellarin lattialla” kasvot maata kohti eikä toivon valoa näy missään? Jos ei jaksa kättään nostaa tai edes kunnolla hengittää, miten voi jaksaa ottaa selvää erilaisista hoitovaihtoehdoista tai alkaa tehdä niitä asioita, joiden sanotaan tekevän hyvää?

Mikä ihmeen painolasti vie itsesi niin kumaraan, etteivät voimasi riitä mihinkään? Vedätkö perässäsi lapsuuden kivirekeä, elätkö sellaisessa parisuhteessa, joka ei tuota sinulle muuta kuin pahaa mieltä, kiusataanko sinua koulussa tai työpaikalla, onko sisäinen puheesi kamalan ankaraa, onko jokin tunne tai ajatus jäänyt päälle niin, ettei mikään liiku?

Syitä masennukseen on lukuisia eikä kenenkään masennus ole samanlainen kuin toisen, mutta masentuneen mielenmaisemassa on usein hyvin samankaltaisia piirteitä; itsevihaa, häpeää, vahvoja tunnelukkoja, jotain riippuvuuden muotoa ja kasapäin syyllisyyttä, nämä nyt esimerkkeinä.

Mikä tuo toivoa, kun kaikki valo tuntuu hävinneen?

Itse aloin toipua, kun löysin halun nousta masennuksen suosta. Ja minulle sanottiin, että voin toipua. Mutta en uskonut, että voisin jonain päivänä voida näin hyvin. Minä jaksan ja tunnen elämäniloa ja se on ihmeellistä!

Mitäkö tein? Halu parantumiseen antoi minulle valtavasti toivoa. Sitten aloin kokeilla erilaisia täydentäviä hoitomuotoja. Löysin homeopatian, joka on ollut minun pelastukseni – homeopaattinen hoito alkoi nostaa elinvoimaani hyvin nopeasti.

Aloitin myös mindfulness –harjoittamisen. Mindfulness antoi ymmärryksen siitä, miten paljon murehtiminen vei voimiani. Lisäksi opin hyväksymään kaikki tunteeni. Mindfulnessin perusajatukset osuivat ja upposivat minuun niin, että opin aivan uudenlaisen tavan ajatella.

Pikkuhiljaa aloin innostua ja opiskella uusia asioita, joiden myötä astuin maailmaan, jossa kaiken päämääränä on rakkaus – erityisesti itsen rakastaminen. Masennuksesta toipumisen matka on itselleni ollut nimenomaan rakkausmatka. Tällä matkalla luokseni on tullut lukemattomia ihania ihmisiä.

Fyysistä ulottuvuutta ei tässä voi sivuuttaa. Luonnossa liikkuminen ja liikunta muutenkin sekä suoliston hyvinvoinnista huolehtiminen ovat minulle tärkeitä asioita ja pitävät energiani virtaavana. Vinkiksi voisin antaa laajojen verikokeiden ottamisen: vähintäänkin kilpirauhasarvot, D-vitamiinitasot ja ferritiiniarvot kannattaa mittauttaa, jos masentaa (vinkkaa muitakin tärkeitä labrakokeita, jos tiedät näistä paljon!). Nukkuminen on tosi tärkeää. Unettomuus saa ihmisen henkisesti ihan polvilleen.

Ja toipuminen on paljon muutakin, erityisesti valintoja, jotka tukevat omaa hyvinvointia (kantapään kautta oppii, jos ei muuten). Masennuksesta toipuminen on pitkä matka ja sinnikkään työn tulos. On tärkeää ottaa vastuu itsestä pieni askel kerrallaan. Masentuneena se on hyvin vaikeaa, mutta vastuun ottaminen tuottaa valtavasti iloa ja tunteen siitä, että omaan elämään voi vaikuttaa.

Mikä nosti sinut tai jonkun, jonka tiedät, masennuksesta toipumisen tielle? Mikä oli se ihan ensimmäinen hiirenaskel kohti toipumista?

Mistä sinä olet löytänyt voimaa masennuksesta toipumiseen? Jaa omat kokemuksesi ja keskustele aiheesta TÄÄLLÄ.

Lisää aiheesta Miian kirjassa Toivon kirja masennuskesta.

Miksi et kelpaa itsellesi? – 9 sisäistä sääntöä, joilla torjumme onnen

Mielemme toimintatavat ovat välillä käsittämättömän kummallisia. Vuosia sitten löysin oman mieleni sisältä kellokallen, joka mittaa aikaa kaikelle mahdolliselle. Se saa minut yrittämään suoriutumista ihan rutiinijutuistakin, kuten kaupassa käymisestä tai kotimatkasta, vielä normaaliakin nopeammin. Joskus se kehuu minua, kun olen ollut itseänikin nopeampi, mutta useimmiten kuulen sen moittivan minua hitaudesta ja tehottomuudesta, jolloin tunnen itseni tosi huonoksi.

Jokainen meistä kaipaa tuntea olonsa hyväksi ja olla onnellinen. Tiedostimmepa sen tai emme, pyrimme kaikissa toimissamme välttämään kipua ja lisäämään parempaa oloa. Niin minäkin yritän tehdä kellokallea totellessani ja sisäisiä kehuja odottaessani.

Samoin meillä jokaisella on halu tulla hyväksytyiksi, arvostetuiksi ja rakastetuksi. Hylätyksi tulemisen pelko on suurin pelkomme, sillä aikojen alussa se tarkoitti kuolemaa. Se on ns. peruspelkomme, josta juontuvat kaikki kipeät tunteemme. Kun pikkuisen pöyhimme tunteitamme, niiden takana on halu löytää turva peruspelkoamme vastaan sekä toive rakastetuksi ja arvostetuksi tulemisesta. Niin myös huonommuuden tunteen takaa löytyy pelko, etten kelpaa.

Mutta kenelle emme kelpaa?

Enneagrammi-persoonallisuusmalli kuvaa osuvasti toimintatapojemme taustalla olevaa sisäistä pomoamme, mielemme ylituomaria. Se pakottaa meidät kulkemaan oikeaksi katsomaansa suuntaan, jotta välttyisimme tuolta peruspeloltamme. Sitä varten se on luonut meille tiukat säännöt, joiden avulla se uskoo meidän selviytyvän elämässä. Lisäksi se väittää, että vain sen sääntöjä noudattamalla kelpaamme muille ihmisille ja tulemme rakastetuiksi, arvostetuiksi ja onnellisiksi.

Riippuen persoonallisuustyypistämme mielemme sisältä löytyy jokin seuraavista säännöistä:

1. Minun täytyy olla aina virheetön ja oikeassa.
2. Minun täytyy olla aina avulias, ystävällinen ja läheinen muiden kanssa.
3. Minun täytyy olla aina tehokas ja menestynyt.
4. Minun täytyy olla aina yksilöllinen ja erottua muista.
5. Minun täytyy olla aina viisas ja asioihin perehtynyt.
6. Minun täytyy aina varautua kaikkeen ja olla luotettava.
7. Minun täytyy olla aina iloinen ja nauttia.
8. Minun täytyy aina pysyä vahvana ja olla vastuussa.
9. Minun täytyy aina pysyä rauhallisina ja sopeutua kaikkeen.

Mutta valitettavasti jokainen noista yhdeksästä säännöstä vie meitä vain kauemmaksi onnellisuudesta ja rakkaudesta. Vaikka me kaikkemme yritämme, ylituomarimme mielestä voimme olla vielä virheettömämpiä, avuliaampia, tehokkaampia, yksilöllisempiä, perehtyneempiä, luotettavampia, iloisempia, vahvempia tai rauhallisempia. Jopa iloisuus vaatimuksena ja väkisin tehtynä lakkaa olemasta iloa. Me emme kelpaa ylituomarillemme. Ja koska emme ole täyttäneet viimeiseen saakka sen sääntöä, se rankaisee meitä syyllisyydellä, ahdistuksella ja huonommuuden tunteella.

Koska ylituomarimme säännöt perustuvat pelkoon, niitä noudattamalla emme koskaan saavuta onnea ja rakkautta. Sillä rakkaus ja onnellisuus ovat vapaita pelosta. Mutta kun tiedostamme oman ylituomarimme tärkeimmän säännön olevan vain mielemme sisäinen vankila, voimme vapautua sen käskyvallasta. Voimme lohduttaa hylkäämistä pelkäävää ylituomariamme ja kertoa, että emme kuole eikä elämämme sorru siihen, ettemme täytä sen sääntöä. Voimme kiittää ylituomariamme, että se on yrittänyt pitää puoliamme omalla kummallisella tavallaan. Mutta oikeasti emme enää tarvitse sen apua, vaan olemme vapaita olemaan onnellisia, rakastamaan ja tulemaan rakastetuiksi.

Kuuntele Aulin Onni asuu jo sinussa -kirjasta lisää eri persoonallisuustyypeistä:

Tämä teksti on julkaistu myös Iloversumin sivuilla.

Tervetuloa henkilökohtaiseen valmennukseen tai varaa koulutus yhteisöllesi TÄSTÄ

Avioon astelleet Jutta ja Juha: Vaikka seksissä kyse onkin fyysisestä nautinnosta, suurin osa siitä syntyy korvien välissä

Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Seuraavassa Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen kertovat, mitä heille tulee mieleen sanoista.

ARKI

Juha: ”Arki aiheutti ennen stressiä. Me elämme niin kiireisessä ajassa, että jos arkea ei saa kesytettyä, se vie täysin mehut. Oma kokemukseni meditoinnista vahvistaa sen vähentävän ahdistusta ja lisäävän joustavuutta. Stressaantuneen mielen kanssa arki kaatuu päälle. Joustavan mielen kanssa arjesta tulee ystävä, joskus tosin yllätyksellinen sellainen. Parisuhteessamme emme pyri arkea pakoon, vaan luomme siihen tapoja sulostuttaa toisen elämää.”

Jutta: ”70 % elämästämme on arkea ja siksi siitä on paras tehdä sellaista, että siitä nauttii. Emme ole rakentaneet elämäämme lomien ja erikoispäivien varaan, vaan aivan jokainen päivä on juhlapäivä! Joka aamu kun avaan silmäni, on syytä hymyillä.”

YSTÄVYYS

Juha: ”Ystävyys on parisuhteemme perusta. Jutasta tuli minulle hyvin läheinen ja tärkeä ystävä kauan ennen kuin hänestä tuli elämänkumppanini ja uskottuni. Olen joskus aiemmin ‘järkeillyt’ ystävien ja puolisojen rajanvedon puolesta. Ystävyys syventää rakkautta ja tekee asioiden ja tunteiden jakamisesta luonnollista ja helppoa.”

Jutta: ”Ei ole itsestäänselvyys, että oma kumppani on myös paras ystäväni. Sen myötä asioiden jakaminen arjessa ja päivittäin on luonnollista ja lataavaa. Se on myös yksi niistä tekijöistä, jotka tekevät meistä läheisempiä, ja uskallan olla oma itseni eikä minun tarvitse pelätä sitä, millaisena toinen näkee puutteeni tai huonot puoleni.”

KOHTAAMINEN

Juha: ”Matti Nykästä mukaillen, jokainen kohtaaminen on mahdollisuus – antaa toiselle huomioiduksi tulemisen lahja. Vaikka elämässä onkin kiireitä ja velvollisuuksia, valitsemme kohdata toisemme arvostamalla sitä mahdollisuutta. Etenkin, kun arjessa on rajallisesti aikaa, on tärkeää että annamme täyden huomiomme. Meille arjen tärkein ensikohtaaminen on aamuisin, kun toivotamme toisillemme hyvää huomenta. Aikataulutamme aamumme sellaiseksi, että voimme huomioida toista juomalla kahvit ennen lapsiin tai töihin liittyviä velvollisuuksia.”

Jutta: ”Mitä ikinä teenkin, pyrin tekemään sen aina tietoisesti ja olemaan läsnä mahdollisimman hyvin. Aina se ei toki onnistu, mutta oppimassahan täällä ollaan. Kohtaan kaikki ihmiset saman arvoisina. Erityinen ilon aihe on, kun olemme olleet Juhan kanssa päivän erillään ja tapaamme toisemme. Jo pelkästään ajatus tästä kohtaamisesta saa minut hymyilemään.”

HENKINEN KASVU

Juha: ”Elämä tarjoilee meille kasvun paikkoja jatkuvasti. Niihin pitää vaan tarttua. Lapsuudessa ja nuoruudessa kasvamme fyysisesti, vasta aikuisina voimme kasvaa henkisesti. Rakkaus tukee henkistä kasvuamme, ja tämän takia me tarvitsemme muita ihmisiä. Emme ole samoja ihmisiä kuin 10 vuotta sitten, eikä meistä koskaan tule tässä asiassa valmiita. Jutan kanssa tuemme toisiamme kasvamaan ja kehittymään ihmisinä, mutta emme yritä muuttaa toisiamme.”

Jutta: ”Voi, minkä matkan olenkaan saanut kulkea! Kun katselee elämää taaksepäin, voi vain todeta, että kaikki tapahtuneet niin myötä- kuin vastoinkäymisetkin ovat jokainen omalla tärkeällä tavallaan kasvattaneet minusta vahvemman ja tasapainoisemman ihmisen. Olen myös kiitollinen, että olen löytänyt oman totuuteni siitä, mistä tässä elämässä on kysymys. Sekä siitä, mistä tulemme ja minne täältä menemme.

Olin vuosia “kaapissa” henkisten asioideni kanssa, koska pelkäsin menettäväni uskottavuuteni. Kirjoitin kirjan Mielen Päällä yhdessä meedio Harriet Piekkolan kanssa ja huomasin, että niin ei käynytkään. Ihmiset haluavat tällä hetkellä saada koko ajan enemmän tietoa asioista ja henkinen kehitys kiihtyy monen kohdalla kovaa vauhtia.”

ITSENSÄ RAKASTAMINEN

Juha&Jutta: ”Kaikki hyvä, jonka voit antaa ulospäin, lähtee sinusta. Itsensä rakastaminen ei liity millään tavalla omahyväisyyteen vaan kykyyn arvostaa ja kunnioittaa itseään, oikeuteen pitää kiinni rajoistaan ja omien puutteiden ja haavoittuvaisuuden hyväksymiseen. Olemme just niin hyviä kuin olemme nyt, mutta haluamme silti oppia paremmaksi.”

Juha: ”Olen Jutan puolesta iloinen, että hänellä on niin hyvä olla itsensä kanssa, sillä sen hyvän saavat kokea kaikki hänen lähellään olevat ihmiset.”

SEKSI

Juha: ”Intiimielämäämme yksityiskohtia tärkeämpää on jakaa se, miten väärin monet ymmärtävät seksin. Wham-bam-thank-you-mam -miehille voi tulla yllätyksenä, että seksiä voi olla ilman yhdyntää. Seksissä tärkeintä ei ole se, millaiset välineet parilla on, vaan millaiset välit parilla on. Avoimuus ja luottamus luovat perustan, jossa on helppoa ja turvallista kertoa toiveistaan, haluistaan ja nautinnoistaan. Eikä tarvitse pelätä, jos joku asia ‘ei oo ihan mun makuun’ 🙂 Ja vaikka kyse onkin fyysisestä nautinnosta, suurin osa siitä syntyy korvien välissä, joten asiaa kannattaa miettiä ennen-aikana-jälkeen.”

Jutta: ”Seksuaaliterapeuttina olen opiskellut paljon seksuaalisuuteen liittyviä asioista. Viestinä pareille aina teroitan, että nautinnollinen seksi on paljon muutakin kuin pelkkä yhdyntä. Luulemme usein tietävämme, mistä kumppani pitää, mutta todellisuudessa saatammekin olla hakoteillä. Kehotankin käymään avoimesti keskusteluja seksiin liittyen.

Olen ihan fiiliksissä, että Juha on astunut kanssani tantriseen maailmaan. Voi sentään, millaista nautintoa se voi antaa – niin fyysisellä kuin henkiselläkin tasolla.”

Miksi taas kävi näin? – Mihin haasteeseen törmään yhä uudelleen?

Elämän oppitunnit – nuo haastavat, hienot tilaisuudet! Mitä olet tullut oppimaan? En puhu nyt virallisista koulutuksista, vaan kärsimyksestäsi, iloistasi, haasteista ja haaveistasi. Mihin asiaan törmäät yhä uudestaan? Mitä tunnet jo oppineesi? Laita merkille kysymyksesi ja oivalluksesi.

Elämän oppitunnit voivat liittyä mihin tahansa aiheeseen. Yleensä ne heräävät suurten inhimillisten tilanteiden äärellä – syntymässä, kuolemassa ja rakkaudessa. Oppitunnit haastavat myös arjessa ihan joka päivä. Ne voivat liittyä esimerkiksi luopumiseen, nöyrtymiseen, hyväksymiseen, voimaantumiseen tai rehellisyyteen. Mitä joustavammin kohtaat elämän oppitunteja, sitä vähemmällä saatat päästä, tosin tätä en lupaa. Joskus niitä, keillä on vaikeimmat oppiläksyt, valmistetaan tärkeisiin tehtäviin. Yritä muistaa se, jos meinaat joskus murtua.

Elämä antaa uusia mahdollisuuksia

Kyse on persoonasi hioutumisesta, joka tapahtuu usein ihmissuhteiden välityksellä. Kuten timanttia, sinuakin hiotaan. Hionta on timantin tärkein ominaisuus ja sillä on ratkaiseva vaikutus timantin kauneuteen. Timantti on maailman kovinta ainetta ja välillä tuntuu, että ihminenkin on kovin periksiantamaton virheissään ja puutteissaan. Mutta kyllä ihminen oppii. Elämä antaa uusia mahdollisuuksia.

Muista tämä myös silloin, kun katsot läheisiäsi tai sinulle vieraita ihmisiä ja heidän kipuiluaan. Neuvosi ja arviosi saattavat mennä harakoille, mutta vierelläolo ja myötätunto harvemmin.

Jokaisella on omat läksynsä.

Elämä tekee sinusta löytäjän, jos se on tahtosi. Se ravistelee, rakastaa ja varmistaa, että ymmärrät mistä puhutaan. Ehkä synnyit suuren oppitunnin kanssa, jota käsittelet läpi elämän. Sen rinnalla sinulla on todennäköisesti muitakin oppitunteja. Tunnistat sellaiset toistuvista teemoista. Jos huomaat miettiväsi, miksi taas kävi näin, olet elämän sinulle suoman oppitunnin äärellä.

Vaikkei aina siltä tuntuisi, muista, että elämä on puolellasi. Sen tehtäviin kuuluu opettaa sinua maailman tavoille, eikä tämä ole kivutonta. Kysyikö joku, oletko valmis? Ehkä ei. Ei sitä aina tekisi mieli nousta sängystäkään, kun nukuttaa. Elämä herättelee kyllä, kun on aika, sillä sillä on sopimus kanssasi. Olet elämän oppisopimuskoulutuksessa.

Solmun aukeaminen vapauttaa, jopa kollektiivisesti

Kun oppitunti on ohi ja läksyt tehty, tunnet vapautta. Vapautuminen voi tuntua kevyeltä tai siltä kuin vuosien taakka irtoaisi. Muista kiittää itseäsi – olet tehnyt tärkeää työtä ihmisyytesi parissa. Työlläsi voi olla myös kollektiivista merkitystä. Ehkä joku toinen pääsee jatkossa helpommalla, koska sinä selvitit solmun.

Vanhempasi tai esivanhempasi ovat voineet kohdata saman oppitunnin ja sinun työsi itsesi kanssa vapauttaa jotain heiltäkin. Myös mahdolliset lapsesi tai muut läheisesi tuntevat sen olossaan, kun näet elämässä uuden puolen.

Mikä elämän oppitunti on sinulle ajankohtainen tai muuten tärkeä?

Löydät osan tästä tekstistä myös Etsijän kirjasta (Otava/Hidasta eämää, 2017).