Sivu 107 – Hidasta elämää

Oletko sinäkin herkkäuninen? Katso 10 lempeää askelta parempaan uneen

Viime aikoina varmasti moni on saattanut nukkua hieman normaalia levottomammin, kun maailman tapahtumat pääsevät öisin valtaamaan mielen. Ehkä sinäkin olet viettänyt unettomia öitä, vaikka muuten nukkuisitkin paremmin. Tai ehkä olet luonnostaan herkkäuninen, kuten minä – ja moni muu erityisherkkä.

Yksi oman elämäni haastavimmista asioista on ollut yli 10 vuoden ajan nimenomaan nukkuminen ja tässä erityisherkkyys on yksi selittävä tekijä. Omalla kohdallani taustalla toki vaikuttaa myös krooninen pitkäaikaissairaus.

Hyvät yöunet ovat joka tapauksessa sellainen harvinaisuus, että olen valmis tekemään paljon töitä niiden eteen. Ja niin sitä täytyykin tehdä – joka päivä. Priorisoida ja nähdä vaivaa. Silti hyvät unet eivät ole taattu asia.

Onneksi uni on kuitenkin asia, mihin voimme itse ainakin jossain määrin vaikuttaa. Emme toki voi pakottaa itseämme uneen emmekä alkaa sitä suorittamaan – päin vastoin, mutta on erilaisia unta tukevia askeleita, joita voi huomioida jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.

Miten erityisherkkyys vaikuttaa?

Erityisherkkyydellä on sekä tutkitusti että ihan oman kokemuksenikin perusteella vahva yhteys nukkumiseen, unen laatuun sekä yleiseen vireystilaan.

On melko yleistä, että erityisherkillä on vilkas unimaailma ja uni saattaa olla levotonta johtuen kehon ylivirittymisestä. Itse näen todella paljon unia, myös painajaisia.

Herkkä aistii helposti ympäristön ärsykkeet ja muutokset nukkuessaankin. Tästä syystä itselläni on esimerkiksi joka yö käytössä korvatulpat. En ole enää vuosiin voinut nukkua ilman.

Usein tarvitsen kaverikseni myös silmälaput, etenkin kesällä tai herätessäni aamuyöstä. Lisäksi huoneen täytyy olla pimennetty ja viileä, jotta uni olisi mahdollisimman hyvää.

Erityisherkkyyteen liittyy myös rutiinien tärkeys. Sen takia juuri iltarutiinit ovat isossa roolissa uneni kannalta. Rauhoitan hyvissä ajoin kehoani yötä varten ja viestin sille, että nyt on aika käydä nukkumaan.

Olen yleensä aina yhdeksän jälkeen jo sängyssä (myös tavallisina viikonloppuina). Kuitenkin vireystilan säätelyn, hermoston rauhoittamisen ja kehon hälytysviestien hiljentämisen pyrin aloittamaan muutama tunti aiemmin.

Ajoissa nukkumaan meneminen — Säännöllinen unirytmi ja ajoissa nukkumaan meneminen ovat tärkeitä hyvän unen kannalta.

Rauhoitan hyvissä ajoin kehoani yötä varten ja viestin sille, että nyt on aika käydä nukkumaan.

Mitä herkän kannattaa huomioida?

Jos uni ei tule, on Elaine Aronin mukaan erityisherkälle parempi vaihtoehto jäädä sänkyyn lepäämään kuin nousta heti ylös ja lisätä ylivireyttä touhuamalla jotain unta odotellessa.

Tutkimusten mukaan erityisherkkä myös tarvitsee keskimääräistä enemmän unta jaksaakseen, mikä on mielestäni myös ihan ymmärrettävää; ottaen esimerkiksi huomioon herkän kuormitusalttiuden ja keskivertoa suuremman palautumisen tarpeen.

Nukkumisolosuhteilla (äänet, valoisuus, vuodevaatteet, vieras ympäristö jne.) on myös vahva yhteys erityisherkän nukahtamiseen ja yhtenäisen sekä riittävän yöunen saamiseen. Jo pelkästään iholla epämukavalta tuntuvat lakanat voivat pilata koko yön.

Meidän erityisherkkien on siis varsin tärkeää kiinnittää huomiota niin makuuhuoneen tunnelmaan, lämpötilaan, valaistukseen, vuodevaatteisiin, ”apuvälineisiin” kuin omaan tilaan ja unirauhaan.

Jos uni ei tule, on Elaine Aronin mukaan erityisherkälle parempi vaihtoehto jäädä sänkyyn lepäämään kuin nousta heti ylös ja lisätä ylivireyttä touhuamalla jotain unta odotellessa.

Unettomuuden kokemusasiantuntija

Vuosien taistelu uniongelmien kanssa on tehnyt minusta unettomuuden kokemusasiantuntijan, vaikken sitä mitenkään virallisesti ole. Kamppailuni ovat pakottaneet hakemaan ammattiapua, ottamaan asioista selvää ja kokeilemaan melkeinpä kaikkea – etsimään uteliaasti polkuja parempaan uneen.

Joskus unta tukeva lääkityskin on tarpeen. Kun unettomia öitä on takana muutama kuukausi, keho ja mieli joutuvat yleensä niin koville, ettei päivän askareista enää selviydy ja terveys kärsii nopeasti.

Lopulta olen ymmärtänyt, että tärkeintä kokonaisvaltaisen hyvinvointini kannalta on se, että nukun – ja jos siihen tarvitaan tukea, niin olkoon niin. Omilla valinnoilla on kuitenkin se suurin merkitys.

Nykyään minulla onkin pitkälle viilatut päivittäiset iltarutiinit, jotka auttavat herkkään uneeni. Vaikka ne eivät siltikään tee elämästäni uniongelmatonta, koen näiden askelten myötä hyvien yöunien olevan helpommin saavutettavissa. Nappaa omat suosikkisi ja kokeile!

Kamppailuni ovat pakottaneet hakemaan ammattiapua, ottamaan asioista selvää ja kokeilemaan melkeinpä kaikkea – etsimään polkua parempaan uneen.

10 lempeää askelta parempaan uneen:

Syö muutama tunti ennen nukkumaan menoa kevyesti ja juo esimerkiksi rauhoittavaa yrttiteetä. Liian raskaasti syöminen sotkee herkästi unet eikä juodakaan kannata liiaksi, ettei yö mene vessassa rampatessa.
Vältä iltaisin minkään ikävän katsomista; ahdistavia sarjoja/elokuvia tai uutisia ei kannata katsoa juuri ennen nukkumaan menoa – tai liiaksi muutenkaan ja etenkään näinä aikoina.
Sammuta elektroniset laitteet hyvissä ajoin – etenkään telkkaria ei kannata katsoa kovin myöhään tai lähellä nukkumaanmeno aikaasi.
Vältä kofeiinia aamupäivän jälkeen. Myös alkoholi vaikuttaa yöuniin, joten esimerkiksi viinilasilliset kannattaa nauttia alkuillasta ja saunaoluet korvata vaikka alkoholittomilla.
Säädä myös iltaisin kotisi valaistus sekä äänimaailma niin, että se valmistaa kehoasi nukkumaan – kirkkaat valot ja voimakkaat äänet pois. Kynttilöiden sytyttäminen voi rentouttaa.
Kuuntele ennen nukkumaan menoa rauhallista musiikkia ja aktivoi parasympaattista hermostoa rauhoittaen kehoasi vaikka joogalla, venyttelyllä tai hengitysharjoituksilla. Esimerkiksi jalkojen nostaminen muun kehon yläpuolelle, vaikka sohvan tai sängyn päälle, toimii hyvin. TRE-menetelmä on myös oma uusi lemppari!
Kirjaa päivän päätteeksi ylös asioita, joista olet kiitollinen. Nukkumaan mennessä mielesi keskittyy ajattelemaan päivän positiivisia tapahtumia.
Magnesium auttaa tutkimusten mukaan sekä unen pituuteen että tehokkuuteen. Se edistää lihasten ja mielen rauhoittumista sekä rentoutumista.
Lue sängyssäsi jotain miellyttävää kirjaa tai lehteä sen aikaa, että mielesi rauhoittuu. Päivän ajatukset ja tapahtumat hellittävät, kun keskityt johonkin muuhun.
Huolehdi huoneen pimennyksestä ja lämpötilasta. Ota korvatulpat ja unimaski tarvittaessa käyttöön. Voit nukahtaa vaikka ohjatun meditaation soidessa.

Psst. Lämpimästi suosittelen myös panostamaan hyvään tyynyyn ja painopeittoon!

Kiitollisuuspäiväkirja on ihana tapa päättää päivä.

Vaikka nämä askeleet ovat auttaneet minua, on hyvä toki muistaa; mikä toimii minulla, ei välttämättä toimi sinulla. Jokaisen on löydettävä juuri ne itselleen sopivat rutiinit ja askeleet parempaan uneen.

Uskallan kuitenkin väittää, että säännöllinen unirytmi, rutiinit ja ajoissa nukkumaan meneminen useimmiten auttavat asiaa.

Joten mikäli kärsit uniongelmista, toivottavasti sait tästä kirjoituksesta vertaistukea ja ehkä myös uusia vinkkejä siihen, miten voit helpottaa omaa unettomuuttasi. Kaikkea kannattaa kokeilla ja etenkin silloin, kun nukkuminen ei ole itsestäänselvyys, jokaisesta hyvästä yöstä on syytä olla kiitollinen!

Minkä uuden iltarutiinin sinä voisit ottaa käyttöösi jo tänään?

Joko sinulle on @lempeampimina seurannassa somekanavissa? Sieltä löydät lisää lempeitä vinkkejä. Annukan omaan blogiin pääset tästä ja muut Annukan Hidasta elämää -kirjoitukset tästä.

7 keinoa, joilla helpotat ahdistusta ja lopetat itsesi lannistamisen

Mainosyhteistyö Kariston kanssa.

Palkittu psykologi Ethan Kross yhdistää kirjassaan Sisäinen hälinä – Miksi ajatukset ylikuumenevat ja miten sitä voi välttää? (Karisto, 2022) aivotutkimusta, käyttäytymispsykologiaa ja kiehtovia tositapauksia siitä, miten sisäinen äänemme vaikuttaa meihin niin hyvässä kuin pahassa. Kirjassa esiteltyjen työkalujen avulla itsekritiikin ja kielteiset ajatuskierteet voi muuttaa voimavaraksi.

Minkälaiseen sävyyn sisäinen äänesi juttelee sinulle? Se, mitä sisäinen äänemme meille sanoo, on todella merkityksellistä hyvinvointimme ja jopa mielenterveytemme kannalta.

Tässä 7 työkalua, joita voit käyttää muuttamaan sävyä, jolla puhut itsellesi, ja katkaisemaan negatiivisten ajatusten lannistavan kierteen. Työkalut on poimittu kirjasta Sisäinen hälinä – Miksi ajatukset ylikuumenevat ja miten sitä voi välttää?

1) Puhu itsellesi kuin jollekin toiselle

Kun yrität työstää vaikeaa kokemusta, puhuttele itseäsi nimeltä toisessa persoonassa. Silloin aktivoit vähemmän niitä aivoalueita, jotka ovat yhteydessä haitalliseen asioiden vatvomiseen. Pystyt toimimaan paremmin, ajattelemaan viisaammin ja koet tilanteessa vähemmän kielteisiä tunteita.

2) Kuvittele, että neuvot ystävää

Mitä sanoisit ystävällesi, jos hän olisi sinun tilanteessasi? Ajattele, että neuvot häntä, ja sovella neuvoja sitten itseesi. Muuttuuko sisäisen puheesi sävy jotenkin?

3) Sano itsellesi: Sinä selviät kyllä

Ahdistus valtaa herkästi mielen silloin, kun miellämme tilanteen uhaksi – tilanteeksi, jossa emme pärjää. Silloin olo voi tuntua jopa lamaantuneelta. Onneksi meillä on kyky muuttaa tapaa, jolla suhtaudumme kokemuksiimme. Jos pystyt ajattelemaan, että edessäsi oleva vaikeus ei ole uhka, vaan haaste, selviydyt paremmin ja sinun on helpompi toimia. Muistuta myös itseäsi siitä, miten vastaavista tilanteista on aiemminkin selvitty.

4) Muista että et ole ainoa – moni muu on kokenut saman

Et ole kokemuksesi kanssa yksin, muistuta itseäsi siitä. Ajattele, että tämäkin vastoinkäyminen on osa yleisinhimillisten kokemusten kirjoa. Useat miljoonat tai ehkä jopa miljardit ihmiset ovat joskus kokeneet saman kuin sinä nyt. Kun ajattelet ikäviä kokemuksiasi ja puhut niistä, älä käperry itseesi, vaan ajattele ”minän” tilalle ”me ihmiset”.

5) Kuvittele itsesi tulevaisuuteen

Miltä tällä hetkellä kirvelevä asia mahtaa tuntua vaikkapa kuukausien tai vuosien päästä? Joskus tulevaisuudessa ajattelet tätä ikäviä tunteita herättävää kokemusta ja huomaat, että tunteet, joita tunnet nyt, eivät tunnu enää läheskään niin ikäviltä.

6) Hoida itseäsi kirjoittamalla

Kirjoita syvimmistä kielteiseen kokemukseen liittyvistä ajatuksista ja tunteista 15-20 minuutin ajan enintään kolmena peräkkäisenä päivänä. Anna ajatusten virrata vapaasti, äläkä mieti kirjoitus- tai kielioppivirheitä.

Kokemukseen keskittyminen kertojan näkökulmasta antaa etäisyyttä. Se auttaa ymmärtämään tuntemuksiasi tavalla, joka parantaa tunnetilaasi pitkällä tähtäimellä.

7) Keksi itsellesi rauhoittava rituaali

Jokin merkityksellä ladattu säännönmukainen toiminta antaa meille järjestyksen ja hallinnan tunteen, joka voi auttaa rauhoittamaan mieltä. Esimerkiksi hiljainen rukous tai meditaatio voivat toimia, mutta rituaalin voi myös keksiä itse. Itse keksitty rituaali on aivan yhtä tehokas kuin muutkin.

Lopuksi – älä kuittaa elämäsi ilonaiheita olankohautuksella. Jos haluat pitää kiinni ihanasta kokemuksesta, uppoudu siihen – pidä siitä kiinni ja nautiskele. Pienistäkin ilahduttavista asioista kannattaa ottaa ilo irti.

Sisäinen hälinä – Miksi ajatukset ylikuumenevat ja miten sitä voi välttää? (Karisto, 2022) sisältää pakillisen mielen työkaluja, joita voi käyttää lannistavan ja ahdistavan sisäisen puheen kesyttämiseksi. Voit kuunnella kirjan äänikirjana esimerkiksi täältä.

Kun elämässä myrskyää, oma keho voi ankkuroida tähän hetkeen – 5 tapaa vahvistaa kehoyhteyttä

Juuri sulanut maa tuntuu pehmeänä jalkojesi alla, hidastat vauhtiasi kuin varoaksesi etteivät talvikengät juutu viimevuotisen nurmen pohjaan. Häikäisevän kirkas kevätaurinko lämmittää ihanasti kasvojasi, saa sinut sulkemaan silmäsi ja huokaisemaan ääneen. Tunnet, miten hartiasi pehmenevät ja kaikki sinussa rentoutuu uloshengityksen mukana. Hyvä olo huljahtaa lävitsesi.

Yllä mainittu kuvitteellinen hetki kertoo kehollisesta läsnäolosta, ehkä lyhyestä kävelystä lounastauolla tai kiireettömästä ulkoilusta kevätviikonloppuna. Jokainen meistä varmasti tunnistaa arjessaan hetkiä, jolloin tunnemme itsemme täysin läsnä olevaksi ja rentoutuneeksi. Hetkiä, jolloin aistimme ovat hereillä ja nautintoa ei tarvitse etsiä. Se on syvällä meissä.

Tällaisia kokemuksia soisi kuuluvan jokaiseen arkipäivään – löytyivät ne sitten luonnosta, saunasta, liikunnasta, luovasta työstä, rakkaista harrastuksista, toisten ihmisten kohtaamisesta tai mistä tahansa, mikä saa sinut tuntemaan olevasi elossa joka solulla.

Koska arki on yleensä paljon muutakin kuin kiireettömiä hengähdyshetkiä, on todellinen taito säilyttää läsnäolo ja sisäinen levollisuus myös hässäkän ja haasteiden keskellä. Ja on täysin luonnollista, että aina siihen ei pysty.

Keholliseen läsnäoloon voi kuitenkin aina palata. Oma keho voi toimia ankkurina, joka maadoittaa takaisin tähän hetkeen, kun elämässä myrskyää. Kehon avulla sisältään voi löytää ripauksen kevätpäivästä silloinkin, kun aallot lyövät yli laidan eikä tyyntä näy horisontissa.

Mitä enemmän kehoyhteyttä ruokkii ja vahvistaa, sitä helpompi siihen on turvautua silloin, kun elämän myllerrykset ja arjen haasteet keikuttavat sisäistä tasapainoa.

Seuraavat Lempeyttä keholle -korttipakasta löytyvät 5 harjoitusta auttavat sinua vahvistamaan kehoyhteyttä arjessa:

1. Tiedosta hengityksesi liike

Ota mukava istuma-asento sulje hetkeksi silmäsi. Tuo huomio sisään ja uloshengitykseen. Miltä hengityksesi tuntuu? Mitä kehonosia sisään- ja uloshengitys sinussa liikuttavat? Miten voisit antaa hengityksesi virrata vielä vapaammin? Rentoudu hetkeksi hengityksen liikkeeseen ja anna kehosi liikkua hengitysaaltojen mukana. Tämä liike on sinussa aina.

2. Tunnustele turvan kokemusta

Kehollinen luottamus syntyy turvan tunteen kautta kokemuksesta, että omassa kehossa on erilaisista olotiloista huolimatta turvallista olla. Tutkaile hetki luottamuksen ja turvan kokemusta omalla kohdallasi. Voinko luottaa kehooni silloinkin, kun tunteet ja tuntemukset sisälläni vaihtuvat? Voinko kokea olevani turvassa silloinkin, kun horjuttaa? Muista, että kaikki tunteet ja ajatukset ovat sallittuja.

3. Pysähdy tarpeidesi äärelle

Pysähdy hetkeksi keskustelemaan kehosi kanssa niin kuin puhuisit sisäiselle lapsellesi. Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset ja vastaa rehellisesti. Miten päivä on sujunut? Miten nukuin? Miten ruoka maistui? Olenko käynyt ulkona? Oliko päivässä jotakin erityistä? Miltä se tuntui? Kuuntele uteliaasti vastauksesi ja tunnustele, mitä ne herättävät sinussa. Onko jotakin mitä kehosi tarvitsee tässä hetkessä? Miten voisit antaa sitä itsellesi?

4. Läsnäolon hetki

Ota mukava istuma-asento ja sulje hetkeksi silmäsi. Hengitä muutama kerta syvään sisään ja huokaise suun kautta ulos, niin että tunnet kehosi rentoutuvan. Kun avaat silmät, katso ympärillesi kuin näkisit kaiken ensimmäistä kertaa. Mitä näet? Mitä kuulet? Mitä haistat? Mitä maistat? Mitä tunnet? Mitä aistit sisälläsi? Keskity vain hetki aistimaan ja olemaan läsnä. Huomaa lopuksi, miltä olosi tuntuu. Kiitä itseäsi pysähtymisestä.

5. Salli itsesi vastaanottaa

Mitä nautinto sinulle tarkoittaa? Milloin viimeksi hemmottelit itseäsi? Moni meistä on tottunut mieluummin antamaan muille kuin vastaanottamaan hyvää. Mieti hetki, miten voisit tuoda lisää nautintoa arkeesi. Voisitko sallia sitä itsellesi useammin?

Kurkkaa Lempeyttä keholle -kortit:

Rajojen asettaminen voi alkaa siitä, missä osaat jo sanoa ei – Näin rajattomuus näkyy käytännössä

Omat rajat kumpuavat sisäisestä turvasta ja niitä tarvitaan sydänjuttujensa toteuttamisessa. Yhteys omiin rajoihin on siinä mielessä perustarve, että rajat suojaavat elämänvoimaasi. Rajojen ensisijainen tarkoitus ei ole aidata mitään ulkopuolelle vaan pikemminkin hoivata sitä mitä on sisäpuolella. Rakkautta, hyvinvointia, itselle merkityksellisiä asioita, omia arvoja ja unelmia. Toisaalta joskus hyvinvointinsa vuoksi tarvitsee tehdä ihan selkeitä aitauksia ja ottaa etäisyyttä – jotkut ihmissuhteet tai tilanteet eivät tee hyvää. Vaikka miten osaisi huolehtia sisäisyydestään, ei kenties ole viisasta pyöriä henkisesti tai fyysisesti haitallisissa skeneissä loputtomiin.

Jos elämänvoimasi jää jollain laille vaille suojaa, omissa jutuissa eteneminen on haastavaa. Siksi rajat suojaavat myös omaa tunne-elämää: ne ovat sisäistä vanhemmuutta. Rajojen vuotaminen voi olla joko toisten rajojen ylittämistä tai sitä, että muut saavat ylittää sinun rajojasi. Yleensä rajattomuus kulkee molempiin suuntiin. Se ei välttämättä kuitenkaan tarkoita, ettet osaa sanoa mihinkään ei. Huomioi sitä, missä asioissa osaat ja uskallat sanoa ei ja asettaa rajoja sen sijaan, että survot itseäsi tilanteista joissa se vielä on vaikeaa.

Muiden rajojen ylittäminen voi olla:

- Toisten asioihin puuttumista ja säätämistä
- Sitä ettei huomioi toisen olo- ja tunnetilaa vaan puskee omaa asiaansa
- Oletusten tekemistä toisen puolesta
- Suoraan puhumattomuutta, vihjailua
- Sheimaamista
- Omien tunteiden purkamista vastuuttomasti, syyttävästi ja loukkaavasti toiseen
- Sen olettamista, että toinen aikuinen huolehtisi minun tarpeistani
- Selän takana toimimista
- Egosta kumpuavaa rehellisyyttä eli asioiden töksäyttelyä, hienotunteisuuden puutetta (sen sijaan, että ilmaisee myötätuntoisesti ja vastuullisesti sitä mikä itselle on totta)
- Manipuloimista ja vallankäyttöä – esimerkiksi marttyroimista, uhriutta, uhkailua, kiristämistä, kaupankäymistä
- Vaatimista ja kontollia, miellyttämistä
- ”Too much information” – asioidensa ylijakamista
- Toisiin ainaista nojaamista sen sijaan, että opettelee luomaan itselleen turvaa
- Toisen fyysisen tilan ja kehon koskemattomuuden kunnioittamattomuutta

Omien rajojen ylittäminen voi olla:

- Sitä, ettei luota omaan tunteeseensa kurjasta olosta vaan alkaa selittää sitä pois: ”olen liian herkkä, ei tässä nyt ole mitään ongelmaa, olen liian vaativa, mä voin joustaa”
- Ei:n sanomattomuutta eri tilanteissa
- Miellyttämistä, ylikilteyttä
- Suostumista manipuloiduksi
- Oman fyysisen koskemattomuuden ylittämistä suostumalla sellaiseen, mikä ei tunnu täysin hyvältä
- Paahtamista ja suorittamista hyvinvointinsa kustannuksella
- Uupumusta (kun omat rajat ylittyvät tarpeeksi pitkään, uuvumme)
- Sitä, ettei uskalla suuttua – ilman toimivaa yhteyttä omaan kiukkuun eli positiiviseen aggressioon emme aseta rajoja
- Toisten syyttämistä
- Omien tunteiden ja tarpeiden ohittamista
- Toisten jatkuvaa kannattelua
- Sitä ettei hoivaa ja auta itseään

Vihaan ja pelkoon täytyy olla toimiva suhde, jos haluaa voida elämässään hyvin. Koska moni meistä on oppinut, ettei oma viha ole tervetullutta tai että pelkojen äärellä pitäisi reipastua, joudumme opettelemaan rajahommelin aikuisena ihan alusta asti.

Vihan / kiukun / ärtymyksen / kipsahtamisen tunne morsettaa rajoista siinä missä pelon ja häpeän tunteet viestivät turvan, rakkaudellisuuden ja autenttisuuden tarpeesta. Vihasta ja pelosta ei siis todellakaan tarvitse, pidä tai kannata yrittää päästä eroon tai henkistellä itseään johonkin rakkauspölyvaaleanpunavalopalleroon jossa vain ”rakastaa kaikkia” eikä tunne vihaa. Seurauksena on rajattomuutta, rauhattomuutta, rahattomuutta, uhriutta ja epäreiluuden kokemusta, hyväksikäyttöä ja sitä, etteivät omat sydänhommat ota tuulta alleen.

Viha ei ole mitään räyhäämistä vaan virtaavaa elämänvoimaa, leijonaisä sisällämme. Viha on sananan voimakas, mutta tunteena usein esimerkiksi ärtymystä

Leijonaisän kuuluukin ärähtää, jos joku tulee sisäiseen puutarhaamme häsmäköimään. Rajojen asettaminen on ei:n sanomista, joskus näennäistä tylyyttä ja etäisyyden ottamista sellaisesta, mikä ei tee hyvää. Rajat ovat sen ilmaisemista, mikä minulle ei käy, mitä en halua ja mitä haluan. Läheisriippuvaiselle (eli lähes kaikille meistä) terveiden, kunnioittavien rajojen opettelu on haastavaa koska omista tarpeistaan on ohjelmoitunut käymään kauppaa.

Rajojaan voi lähteä ihan aluksi kuulostelemaan niin että tutkii, miten sivuuttaa itsensä hoivaamisen ja turvan luomisen arkisia toimenpiteitä. Rajattomuus näkyy ihan päällimmäisenä meissä aina niin, ettemme ota tilaa ja hoivaa yhteyttä itseemme. Kun alkaa sitoutua itsensä hoivaamisen ja turvan luomiseen, alkaa tulla yhä tietoisemmaksi rajoistaan: siitä mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Kun alkaa huomioida itseään, näkee selkeämmin asioita ja tilanteita, joissa sivuuttaa sisäisyyttään.

Rajojen puolesta toimitaan ja tehdään valintoja, niitä ei tarvitse selitellä

Toinen jutska on alkaa kuulostella, minkä tekemättä jättäminen tai mistä etäisyyden ottaminen tekisi hyvää. Yleensä tiedämme kyllä intuitiivisesti, mitkä tilanteet, asiat tai ihmissuhteet juuri nyt kuluttavat ja rasittavat. Se ei tarkoita, että ihmisistä tai asioista pitäisi hankkiutua eroon vaan sitä, että ottaa vähän välimatkaa tai alkaa kertoa, kun jokin ei tunnu hyvältä. Rajoistaan täytyy siis ottaa itse vastuu – niitä ei voi sälyttää toisten kontolle ja narista nurkassa, että toi ylittelee mun rajoja. Vain sinä tiedät, mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei, ja on sinun oikeutesi ja duunisi opetella ilmaisemaan sitä toisille. Kutsun tätä kuumottavaa opettelumatkaa Sydänvoimautumiseksi.

Tutustu Annan Sydänjuttu-kirjaan TÄÄLLÄ.

Voimauttavat kurssini ja terapeuttisen valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.

Kolme tapaa kommunikoida parisuhteessa – Tunnistatko oman tapasi?

Kommunikointi on yksi kaunis väylä yhteyteen ja ymmärrykseen, mutta voi miten herkästi tällä alueella kompuroimmekin! Monista inhimillisistä syistä käsin, toki.

Kommunikointi ei ole vain sitä mitä sanomme vaan myös sitä MITEN sanomme ja vielä lisäksi: millä intentiolla sanomme. Sanat ovat väline, mutta jos kehomme tai tunneilmasto on ristiriidassa sanojen kanssa: aistimme sen kyllä. (Jokainen tietää että vihan voi aistia huoneessa vaikka ei sanottaisi sanaakaan).

Olemme myös jokainen nähneet jonkinlaisen mallin kommunikoinnista ja siitä miten vaativia asioita käsitellään (vai jätetäänkö ne käsittelemättä) ja usein olemme taipuvaisia toistamaan sitä mikä on tuttua. Onneksi uusia tapoja voi oppia ja harjoitella.

Yksi vähemmän puhuttu kommunikoinnin muoto on kuuntelu. Niin usein mietimme jo omaa vastausta, ehkä argumenttia tai selitystä, että kuuntelu jää. Kuuntelu on tärkeää myös siksi, että sen turvin saa aikaa reflektoida ja sulattaa kuulemaansa ja tarkistaa: ymmärsinkö oikein? Todella tyypillisesti mm. Parisuhteiden kommunikoinnissa kompuroidaan väärinkäsityksien kanssa, sillä alamme tulkita toista haavoistamme käsin. (Tämä tarkoittaa sitä että hän ei välitä minusta, tämä tarkoittaa sitä että jään taas yksin).

Oikeasti kommunikoinnin muotoja on varmasti satoja, mutta selkeyden vuoksi jaotellaan kommunikointi kolmeen kategoriaan.

Passiivis-aggressiivinen kommunikaatio

Mahdollisesti alistuvaa, piiloiteltua vihaa, epäsuoraa, kerryttää tunnekuonaa joka usein jossain kohtaa poksahtaa yli. Vaikeus ilmaista omaa toivetta ja tunteita suoraan, sillä pelkää konfliktia.

Aggressiivinen kommunikaatio

Voi olla syyllistävää ja dominoivaa, keskittyy siihen että saa oman tahdon läpi, toisen kokemus tai tasavertaisuus ei toteudu.

Assertiivinen/selkeä kommunikaatio

Tasavertaista. Haluan tulla kuulluksi ja haluan kuulla sinua. Huomioi itsen ja toisen ja ilmaisee selkeästi toiveensa. Löytyisikö tähän jokin yhteinen ratkaisu? Missä sinä menet asian kanssa? Minä toivoisin xxx. Sopisiko että yyy? Mitä ajattelet tästä?

Millainen kommunikaation malli on sinulle tyypillisin?

Katso lisää kommunikoinnista ja siitä miten sitä voi harjoitella parisuhteessa videolta!

Yhden sanaparin vähentäminen voi helpottaa ahdistusta merkittävästi

On ajanjaksoja, jolloin ahdistus ja pelko ulottavat lonkeronsa kokonaisvaltaisesti päästä varpaisiin. Tapahtuu paljon samaan aikaan, kaikki ympärillä uhkaa romahtaa. Oma elämä tuntuu merkityksettömältä eikä mistään saa oikein otetta. Oman mielen valtaa epätoivo, ja tekee mieli sukeltaa peiton alle nukkumaan väsymys ja maailman vallannut kaaos pois.

Kun pelko ja ahdistus tuntuvat leviävän pandemian lailla, olen huomannut, että yksi sanapari nousee esiin muita useammin.

Mitä jos. Mitä? Jos.

Pienissä sanoissa yhdistyvät suuret asiat: epätieto ja ehdollisuus. Ahdistava tiedonpuute ja pelottava uhkakuva. Mitä jos jotain (pahaa) tapahtuu?

Olen vuosien ajan opetellut nyt-ajattelua; unohda menneet, älä murehdi huomisesta, elämä on nyt. On ainoastaan tämä hetki. Mitä jos -ajattelu tähtää päinvastaiseen, se keskittyy ainoastaan tulevaisuuteen — tulevan ja tuntemattoman murehtimiseen.

Pohdin hiljan, miksi pelon ilmapiiri ja siihen liittyvä loputon jossittelu ahdistavat ja kaihertavat minua niin paljon: mitä jos -ajattelu uhkaa romuttaa kaiken vaivalla oppimani ja koko tapani elää.

Uskon, että pelko ja ahdistus tarttuvat. Kenties silloin, kun tuntuu erityisen vaikealta, ei kannata ympäröidä itseään ihmisillä, jotka heijastavat näitä tunteita tai maalaavat maailmaan pelkkiä uhkakuvia.

Levottomina ja epävarmoina ajanjaksoina, mitä jos -ajattelun vallatessa kollektiivisesti ympäristöä, voin vaikuttaa ainoastaan omaan tapaani puhua asioista. Voin päättää, miten puhun itselleni ja muille. Voin rakentaa lisäksi ympärilleni minulle sopivan suojamuurin. Tiedostan ympärilläni tapahtuvat asiat, mutten ota vastaan kaikkea ikävää.

Pelottavina aikoina ja murheshakin tehdessä siirtojaan päässäni, muistutan itseäni eräästä minulle tärkeästä elämänopista. Kuulin sen vanhalta ja viisaalta gurulta Intiassa vuosia sitten. Mies kysyi minulta, mikä oli murheeni kolme murhetta sitten? Olin hämmentynyt kysymyksestä. En muistanut. Entä mikä oli murheeni kaksi murhetta sitten? Entä ihan edellinen murheeni? En ollut varma siitäkään, sillä olin niin keskittynyt sen hetkiseen murheeseeni. Intialaismies sanoikin, että miksi murehtisit nyt siis tätäkään murhetta, sillä aina tulee uusi murhe, ja silloin et muista edes edellistä.

Toki ihminen murehtii aina vähän, se kuuluu eloonjäämistaisteluumme. Mutta mitä jos vähän vähentäisi, keventäisi murehtimisen osalta? Vähentäisi kahden sanan yhdistelmän viljelyä. Sillä mitä jos? johtaa harvoin hedelmälliseen keskusteluun. Se ei oikeastaan koskaan johda mihinkään todelliseen. Se johtaa ainoastaan uhkakuvien ketjuttamiseen. Mitä jos sairastun? Mitä jos menetän rahani, kotini, työni, hänet?

Mitä jos en menetäkään?

P.S. Emme voi tietää, mihin jokin hypoteettinen ajatus johtaa, miksi siis murehtisimme etukäteen? Täsmälleen tällä hetkellä minulla on harvoin mitään hätää.

Toimituksen vinkki: Helpotusta ahdistukseen

Miten päästä ahdistuksesta eroon? Miten hallita stressiä? Miten käsitellä ahdistusta? Miten saada henkinen paha olo pois?

Kun tuntuu pahalta -kortit ovat Sinulle, joka…

…haluat kartuttaa tunnetaitoja, itsetuntemustaitoja ja stressinhallintataitoja.
…haluat itseymmärryksen lisäksi harjoittaa uusia mielen taitoja mindfulnessin avulla.
…tunnet olosi hankalaksi, ahdistuneeksi tai muutoin raskaaksi, mutta sinun on vaikea saada kiinni siitä, mistä pahassa olossa on pohjimmiltaan kyse.

Tutustu kortteihin TÄÄLLÄ.

Kun elämä tuntuu kuormittavalta – 7 vinkkiä, jotka lisäävät rakkautta ja myötätuntoa elämääsi

Hei ihana! Täällä kirjoittelevat Lotta ja Laura auringon alta. Päästiin muuttamaan vihdoin ja viimein ulkomaille, ihanaa! Maailmassa tapahtuu tällä hetkellä paljon ja tuntuu, että ihmisten varjot ovat hyvin pinnalla ja läsnä. Maailmassa vallitsee epätasapainoa ja tästä syystä tarvitsemme toisiamme, rakkautta ja myötätuntoa entistäkin enemmän. Halusimme kirjoittaa sinulle 7 kohdan listan siitä, miten pystyt lisäämään rakkautta ja myötätuntoa elämääsi. Voit pitää listaa mukanasi ja palata siihen aina silloin, kun elämä tuntuu kuormittavalta. Tämä on muistutuksena siitä, mitä ikinä tunnetkaan, on se täysin sallittua ja että aina löytyy tukea ympäriltä.

1. Katso ympärillesi ja tiedosta asiat, joista voit olla erittäin kiitollinen.

Tietoinen kiitollisuus on hyvin tehokas tapa lisätä myötätuntoa ja rakkautta. Tiedosta se kaikki hyvä, mitä ympärilläsi ja sisälläsi on. Voit pitää esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjaa tai miettiä ennen ja jälkeen unien kolme asiaa, joista olet kiitollinen.

2. Vietä aikaa ihmisen kanssa, jolta saat tukea ja turvaa ja jolle saat kertoa vapaasti ajatuksistasi.

On hyvin tärkeää, että sinut ja ajatuksesi kuullaan ja nähdään. Hakeudu siis sellaisen ihmisen seuraan, joka ei kyseenalaista eikä tuomitse sinua ja jolle voit olla täysin rehellinen omasta kokemuksestasi. Meidän kohdalla ammennamme toisistamme iloa, turvaa ja rakkautta.

3. Anna itsesi tuntea kaikkia tunteita. Ne ovat täysin sallittuja.

Saat tuntea ahdistusta tietyistä tilanteista. Saat myös tuntea samalla onnea uudesta mahdollisuudesta. Saat tuntea kiitollisuutta ja iloa omasta itsestäsi. Saat hypettää elämää niin paljon kuin haluat. Saat myös itkeä ja räjähtää. Mitä ikinä tunnetkaan, anna tunteiden olla ilman, että podet tietyistä tunteista syyllisyyttä tai että yrität tukahduttaa toisia.

4. Huolehdi itsestäsi tietotulvan keskellä.

Tiedon tulva uutiskanavissa ja sosiaalisessa mediassa on tällä hetkellä todella suuri. Ihmisten tarinat koskettavat, pelko tulevaisuuden tapahtumista voi hiipiä mieleesi ja olosi on kuormittunut. Jos uutiset ja tieto tuntuvat laskevan omaa värähtelyäsi, on täysin sallittua sulkea itsensä hetkeksi uutisilta tai pitää itsensä ajantasalla vain silloin tällöin. Tärkeintä on, että sinulla on hyvä olla ja pystyt tuntemaan rakkautta ja myötätuntoa siltikin, vaikka elämä tuntuu välillä kuormittavalta. Se on tärkeintä, mitä voit tällä hetkellä tehdä.

5. Jos sinulla on lemmikki, paijaa sitä. Jos ei, käy paijaamassa naapurin lemmikkiä.

Lyyli on ollut meidän tuki ja turva, koska hän auttaa meitä elämään tässä hetkessä ilman huolia ja murheita. Eläimen energia on hyvin puhdasta ja pyyteetöntä, täynnä myötätuntoa ja rakkautta. Tästä syystä kehotamme ehdottomasti sinua paijailemaan eläimiä!

6. Vastaanota fyysistä kosketusta.

Toisen ihmisen fyysinen koskettaminen ja kosketuksen vastaanottaminen lievittää ahdistusta ja rentouttaa kehoa. Myös fyysinen kosketus sinulta sinulle on toimivaa. Voit halata, silitellä ja hieroa omaa kehoasi.

7. Ota hetki aikaa ja harjoita mettameditaatiota.

Sinun ei tarvitse osata erityisesti meditoida harjoittaaksesi tätä meditaatiotekniikkaa. Mettameditaatio luo heti myötätunnon ja rakkauden värähtelyä siihen tilaan, jossa olet. Kun harjoitat tätä tekniikkaa, muut tavoittavat tämän ihanan värähtelyn myös.

Sulje silmät. Laita käsi sydämelle ja ota muutama syvä hengitys. Tuo mieleesi sinulle tärkeä henkilö, jota kohtaan tunnet suurta myötätuntoa ja rakkautta. Voit toistaa: ”Olkoon niin, että olet onnellinen. Olkoon niin, että olet turvassa ja suojattu.” Tuo nyt mieleesi neutraali henkilö ja toivota hänelle onnea, turvaa ja suojausta. Lopuksi toivota tätä kaikkea kaikille olennoille. Tunne myötätunnon ja rakkauden värähtelyt.

Ahdistus voi tuntua epämääräisenä möykkynä kehossa – Mutta sitä ei tarvitse pelätä

Viime ajat ja vuodet ovat olleet monelle isoa myllerrystä. Kun ympärillä tai omassa elämässä myrskyää ja kaikki on epävarmaa, muuttuu sisäinenkin tila helposti epämääräisen levottomuuden ytimeksi.

Ahdistus tuntuu koko kehossa. Se on möykky, joka asettuu puristamaan kehoa.

Minulla se juurtuu palleaan, kiristää hengityksen pinnalliseksi. On vaikea keskittyä, ei tiedä mihin menisi, mitä tekisi, kaikki on liikaa tai liian vähän.

Niin vaikeaa kun ahdistuksen äärellä onkin olla, silläkin on aina jotain kerrottavaa. Sen alla usein tunteita, jotka vain kaipaavat nähdyksi tuloa. Joskus pelkoa, surua, jännitystä, joskus jotain muuta.

Emme voi kontrolloida elämän tapahtumia, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten niitä kohtaamme. Voimme harjoitella kääntymään kohti omaa kokemusta, sisintä, kehollisia tuntemuksia — ja olla kaikesta huolimatta läsnä niille. Ilman blokkaamista, tunteiden sivuun siirtämistä tai pakoilua. Vaikka se tuntuisi pelottavalta.

Kun levoton möykky ilmestyy puristamaan sisuskaluja, harjoittelen kääntymään kohti sen syvää ydintä, silloinkin, kun tekisi mieli tehdä kaikkea muuta. Niin epämukavaa, kuin pysähtyminen ahdistuksen äärelle voikin olla, yhtä tärkeää se on — sillä apu löytyy usein vain kokemisen kautta, ei tunteen sivuun työntämisestä.

Vaikka mieli heittelisi kärrynpyöriä vuoroin menneessä ja tulevassa, vatvoisi, analysoisi, pyörittelisi möykyn sisimpään, kehosi on ja pysyy siinä hetkessä, missä juuri nyt hengität. Ja vaikka läsnäolo ei ratkaise isompia maailman ja oman elämän solmuja, se auttaa olemaan niiden kanssa – ja keskittymään siihen, mikä on olennaista.

Kehon äärelle ja omaan kokemukseen kääntyminen ei sulje järkeä, ajattelua tai muita ihmisiä ulkopuolelleen — päinvastoin. Se luo linkin kaiken välille, maadoittuneen paikan, josta tarkastella maailmaa, tunteita, kaikkea liikkuvaa.

Ahdistuskin on vain osa ihmiskokemusta. Ja kun oppii olemaan läsnä sen kanssa, tutkimaan mitä löytyy pinnan alta, pitää käsissään valtavaa aarretta. Sillä vaikka tapahtuisi mitä, olet silti tässä,

hengittämässä tätä hetkeä.

Ja se itsessään voi tuoda helpotusta kaiken keskellä.

3 myötätuntoista tapaa olla ahdistuksen kanssa

Läsnäolo. Käänny kohti omaa kokemustasi, sitä hetkeä, missä nyt olet. Vie huomio aisteihisi — mitä näet, kuulet, tunnet, maistat, haistat? Mitä on nyt, tässä hetkessä oleellista ja käsinkosketeltavaa?
Kosketus. Asetu istumaan tai makaamaan mukavaan asentoon. Huomaa, missä ahdistus sinulla tuntuu, mitkä kehon osaset tuntuvat epämukavalta? Vie oma kätesi koskettamaan tuota osaa, ja anna kätesi levätä kehollesi hetken aikaa. Tunnustele, miltä oma kosketus tuntuu. Harjoituksen voit tehdä myös toisen kanssa.
Luonnossa olo. Luonnossa kaikki vain on, liikkuu omassa rytmissään. Käy kävelyllä, istuskele ulkona, kuuntele luonnon ääniä, mistä sitten pidätkään. Huomaa, miten rauhallisen ympäristön seuraaminen vaikuttaa omaan oloon.

”Aina tulee uusi hengenveto. Se riittää juuri nyt.”- 4 tsemppiä ja toivoa tuovaa voimakuvaa

Koostin neljä voimakuvaa Hidasta elämää -korttiperheen korteista Sinulle, joka tarvitset juuri nyt tsemppiä ja toivoa hieman tavallista enemmän arkeen

Kaksi ylimmäistä korttia on poimittu Toivon kortit -pakasta. Toivon kortit tuovat toivoa hetkiin, jolloin sitä eniten tarvitaan.

Tämä kortti löytyy Sielun sopukoita -kirjoituskorteista. Nämä kauniin herkät runo- & kirjoituskortit kutsuvat sinua tutkailemaan omaa sisimpääsi ja voimaantumaan kirjoittamisen avulla. Kortit soveltuvat hyvin päiväkirjatyöskentelyn tueksi.

Kortti on nostettu Katri Syvärisen uutuuskorteista Anna valosi loistaa -rohkaisukorteista. Nämä kortit auttavat löytämään vastauksia sisältä päin ja löytämään uusia näkökulmia omaan elämäntilanteeseen.

Nämä tosiasiat narsistisesta suhteesta on tärkeää ymmärtää, vaikka ne tekisivät kipeää

Kysyin Instagram -tilini seuraajilta, että minkälaisten asioiden hyväksymisestä he olisivat kokeneet hyötyneensä narsistisessa suhteessa ja/tai narsistisen suhteen jälkeen. Vastauksia tuli useita kymmeniä ja niissä toistuivat hyvin samankaltaiset asiat ja jopa sanamuodotkin.

Vastaukset antoivat monelle vertaistukea ja vahvuutta ja niistä tuli paljon kiitosta ja nuo kiitokset kuuluvat kaikille kysymykseen vastanneille.

Kokoan alle nuo vastaukset ja toivon, että ne voivat olla apuna ja tukena esimerkiksi niinä hetkinä, jolloin ehkä mietit, että miksi lähdit narsistisesta/epäterveestä/toksisesta/traumasuhteesta ja pohdit ehkä paluuta, tai niinä aikoina, jos pohdit ehkä suhteesta lähtemistä.

Näiden vastausten myötä voit huomata sen, kuinka samalla tavalla me ihmiset näitä vaikeita suhteita koemme.

Toivon vastausten antavan sinulle erityisesti tunteen siitä, että et ole yksin kokemustesi, ajatustesi ja tunteidesi kanssa, et nyt, etkä tulevaisuudessa.

Kokemukseni on totta. Samalla tavalla kuin aurinko nousee joka aamu, kokemukseni on totta.

Mikään ei koskaan riitä.

Alun onni ei koskaan palaa. Ei tule onnellista loppua.

Anteeksi pyyntöä on turha odottaa tai että hän myöntäisi omat virheensä.

Hän ei tahdo minulle hyvää.

Toisen käyttäytyminen ei ole syytäni, se ei ole minun vikani.

Todellisuuden ja haavekuvan erottaminen toisistaan.

Hyväksyä se, että toinen ei muutu.

Narsisti ei muutu.

Hän ei koskaan muutu tai kadu. Katuu teennäisesti, jos hyötyy siitä itse.

Hyväksy se, ettet voi muuttaa toista ja ettet ole itse syypää.

Minulla ei ole lupa lähteä, vaan minun pitää lähteä jos haluan elää.

Ymmärtäisin oman arvoni.

Voin antaa itselleni anteeksi.

Itselleen anteeksi antaminen. En voinut tietää…

Riitaan ei tarvita kahta.

On olemassa ihmisiä, joita mikään terapia ei voi muuttaa. Heillä ei ole empatiakykyä.

Pienet asiat todella merkitsevät.

Älä provosoidu, joiltain kuiluilta on vain käveltävä pois.

Hän ei kohtele toista naista yhtään sen paremmin, kuin minuakaan.

Että olin uhri siinä missä edelliset ja tulevat.

Mikään määrä joustamista ja sovittelua ei riitä.

Ihan sama mitä tekisit/sanoisit, ei mitään merkitystä mihinkään.

Ongelmista puhuminen ei auta, vaan useimmiten pahentaa asiaa.

Se ihminen ei muutu rakastamalla tai miellyttämisellä.

Vaikka hän antaa ymmärtää, että kaikki tykkäävät hänestä se ei ole niin.

Hyvät vaiheet ja oivallukset joita hän sai olivat vain sumutusta jotta jäisin.

Apua ja tukea satuttavasta suhteesta irtautumiseen ja toipumiseen löydät Jennin kirjasta Toivu satuttavasta suhteesta.

10 syytä siihen, miksi on ihanaa olla elossa juuri nyt!

1. Yhdenkään ihmisen tulevaisuudessa ei ole tahran tahraa.

Voit omata vaikka minkälaisen historian ja mokaamislistasi voi olla kilometrin pituinen, mutta siitä huolimatta tulevaisuutesi on avoin, eikä siinä toistaiseksi ole ainoatakaan tahraa. Toki joudumme kukin kantamaan vastuun omista valinnoistamme ja ne osaltaan asettavat raameja. Tulevaisuus on silti kuin puhdas kangas, joka kaipaa väritetyksi tulemista. Katso minkälaisia värejä sinulla on ja ala maalaamaan. Värien määrät lisääntyvät kyllä, kunhan et käytä pelkkää mustaa ja valkoista.

2. Jos ylipäätään luet tätä, sinulla on todennäköisesti asiat melko hyvin.

Se, että olet päätynyt tämän tekstin pariin on vaatinut sen, että moni muu asia elämässäsi on mallillaan. Osaat esimerkiksi lukea ja sinulla on toimiva nettiyhteys. Mitä todennäköisimmin olet myös ratkaissut asumiseen ja syömiseen liittyviä ydinkysymyksiä siinä määrin, että sinulla on aikaa lukemiselle. Väitän myös, että tämän artikkelin lukeminen kertoo osaltaan sinusta. Sisäistät hyvinvointisi merkityksen ja altistut sitä tukevalle tiedolle ja kokemukselle. Sinulla on tarpeeksi voimavaroja, että voit kiinnostua omasta hyvinvoinnistasi.

3. Loppupeleissä on varsin vähän syitä pelätä

Älä pelkää, kuolet kyllä, samoin läheisesi. Kaikki me kohtaamme viikatemiehen jossain vaiheessa. Se on vääjäämätöntä. Siispä sitä on turha pelätä, ennemmin hyväksyä, sillä toistaiseksi olemme elossa. En usko ihmisten lähtökohtaisesti pitävän pelkäämisestä, jonka vuoksi on hämmentävää, kuinka kollektiivisesti sitä silti harjoitamme. Uutisia kantautuu niin läheltä kuin kaukaa: jossain on aina jotain mihin tulisi kiinnittää huomiota ja mitä tulisi varoa. Samalla kun katson ulos, aurinko nousee tänäkin aamuna ja hengitykseni kulkee juuri niin syvään kuin annan sen kulkea. Minulla on mahdollisuus ilmaista itseäni ja kahvinkeittimessä on aamukahvi ladattuna. Kuolen ennemmin tai myöhemmin, joten tänään on hyvä päivä elää ja rakastaa.

4. Sinulla on mahdollisuus valita

Ei ole olemassa oikeita tai vääriä valintoja, on vain valintoja. Ne määrittävät lähtökohtaisesti suunnan, eivät lopputulemaa. Sattuman merkitys on elämässä niin suuri, ettei sinulla ole minkäänlaisia takeita siitä, että joku toinen päätös olisi vienyt sinut johonkin tiettyyn lopputulemaan. Sinulla on lukemattomia asioita, joita voit valita päivittäin. Se on ihana vapaus!

5. Elämässämme on musiikkia

Nyt en tarkoita pelkästään Spotifyta, joka sekin mahdollistaa, että voin kuunnella likimain mitä tahansa haluamaani musiikkia koska vain. Rytmi kuohuu veressä, sen voi kuulla niin luonnossa kuin kaupungissa. Askeleiden äänet, puiden humina, liikennevalojen raksutus, ihmisten hälinä, veden solina. Ympäröivä maailma on kuin sinfonia, altistu kuulemaan sen sävyjä.

6. Sinulla on aistit joilla fiilistellä

Tuoreen korvapuustin tuoksu, aamukahvin puraisu, vesiputouksen pauhu, paahtavan oranssi auringonlasku, pehmeä tyyny vasten poskea. Päivät täyttyvät aistielämyksistä, joihin useimmilla meistä on täydet oikeudet. Aistit tuottavat osaltaan mielihyvähormoneja, joten niitä kannattaa helliä tietoisesti aina kun mahdollista.

7. Rakkautta on kaikkialla, ihmiset auttavat toinen toisiaan.

Monet korostavat erillisyyttä ja vastakkainasettelua. Samaan aikaan ympäristö tuntuu silti yhtenäisemmältä kuin aikoihin. Euroopan valtiot lähestyvät toinen toisiaan, yksittäiset ihmiset kerääntyvät joukoiksi pystyäkseen laajempaan hyvään. Ihmiset lähestyvät toisiaan ja ottavat osaa talkoisiin. Mediassa ruoditaan sitä erästä kertaa, kun apua tarvinnut ihminen ei sitä saanut, ei niitä yhdeksää, jolloin hän sitä sai. Me toden teolla välitämme toinen toisistamme.

8. Takapihallasi on metsä

Mitä ilmeisimmin sinulla on, jos ei päivittäin, niin viikoittain mahdollisuus laskeutua luonnon helmaan. Kotimaamme on vuorattu metsillä, jokainen löytää sinne tien. On tutkittu, että metsässä käyskentely lisää levollisuutta ja sen myötä hyvinvointia. Hauskaa, että vaikutus on likimain sama riippumatta siitä, uskooko henkilö näihin vaikutuksiin itse. Halaa siis puuta, usko pois, se halaa sinua takaisin.

9. Valon määrä lisääntyy

Suomessa ei toden totta herätä läpi vuoden valoon, mutta nyt herätään. Kevätaurinko muistuttaa elämän voimallisuudesta ja tuo päiviin uudenlaista energiaa. Se saa ihon tuottamaan D-vitamiinia, jonka vaikutukset hyvinvointiin ovat moninaiset. Paistattele siis antaumuksella. Valo saa elämän tuntumaan paremmalta.

10. Elämän tarkoitus on sinun päätettävissäsi.

Tiettävästi yksikään ihminen ei ole tähän päivään mennessä ratkaissut elämän tarkoitusta aukottomasti, joten on hyvin epätodennäköistä, että sinä tulet sen tekemään. Hanki siis itsellesi jokseenkin kunnollinen moraali ja pyri edes välttävästi elämään sen mukaisesti. Valitse itse, mikä on elämäsi tarkoitus ja pyri elämään sitä todeksi jo tänään. Luulen, ettei oleellista ole se mikä on totta, vaan ennemmin, millä on sinulle merkitystä.

Kurkkaa myös Harri-Pekan kirja:

Tämä tasapainoisen elämän kulmakivi usein unohdetaan tai ymmärretään väärin – Löytyykö se sinun arjestasi?

Jokainen tietää, että itsestä on tärkeä pitää hyvää huolta. Happinaamari asetetaan ensin omille kasvoille, vasta sitten autetaan muita. Itsensä auttaminen ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista.

On vaikea erottaa, milloin kyse on todellisesta tarpeesta, milloin hedonismista tai egon vaatimuksista. Mistä sen voi tietää?

Kuuntelemalla itseään. Katsomalla itseään. Kiinnostumalla itsestään.

Itsehoiva on arvokas käsite. Se saattaa kuulostaa hemmottelulta, lepäämiseltä ja hellittelyltä – jotka ovat toki sinällään ihania asioita – mutta itsehoiva on paljon muutakin.

Itsehoivalla tarkoitetaan jotain syvempää kuin rentouttavaa jalkakylpyä. Olennainen on kysymys: mitä sinun pitkän aikavälin hyvinvointiasi ajatteleva, hyvä vanhempi tekisi hyväksesi?

Itsehoivan lähtökohtia ovat itsearvostus ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen. Elämän syvyys ja merkitys voivat avautua monella tavalla, ja huolenpito itsestä on tähän yksi oiva keino. Hoiva on paljon parempi ja tehokkaampi vaihtoehto kuin esimerkiksi rankaisu.

Psykologian tutkimuskin osoittaa, että rankaiseminen saa ihmiset oppimaan nopeasti, mutta menetelmällä on lieveilmiöitä: pelko ja stressi lisääntyvät. Rankaisun kautta tapahtuva oppiminen ei johda onnen tai hyvän olon kasvuun. Siksi olisi tärkeää, ettei itsekasvatus tapahtuisi rankaisun, vaan itsehoivan kautta.

Hyvän ja terveellisen suominen itselle saattaa kuitenkin olla vaikeaa. Vaikka tunnistaisimme omaa väsymystämme tai hoivan tarvetta, meillä voi olla monenlaisia ajatuksia siitä, että emme ansaitse hyvää tai ole tarpeeksi arvokkaita, tai että jonkun muun pitäisi pitää huolta meistä.

Arvostusta ei kuitenkaan voi saada (ainakaan tarpeeksi) ulkopuolelta. On hyvin tärkeää kiinnostua itsestään.

Ajatteluaan kannattaa muuttaa ja huomata, ettei (henkisiä, fyysisiä tai mitä tahansa elämän eteen tuomia) harjoituksia ole pakko tehdä, vaan niiden tekeminen saattaa olla myötätuntoista itseä kohtaan. Itselleen voi siis tarjota mahdollisuuksia pakon sijaan, antaa itselleen tilan tutkia ja olla utelias itsen suhteen – koska haluaa niin.

Itsehoiva saatetaan sekoittaa itsekkyyteen ja itsekeskeisyyteen. Kasvun ja kypsymisen perusedellytys on kuitenkin itsensä tunteminen aiempaa kokonaisemmin. Kun omat psyykkiset ja fyysiset voimavarat ovat jotakuinkin tasapainossa, myös kapasiteetti nähdä ja kohdata toisia ihmisiä on suurempi.

Jos ihminen on ”erossa itsestään”, hänellä ei ole kontaktia omaan kokonaisuuteensa ja hän on jatkuvasti väsynyt tai muutoin epätasapainossa. Se vaikuttaa myös läheisiin, ja tällaisen henkilön kanssa oleminen on vaativaa tai ärsyttävää, vaikka hän itse kuvittelisi olevansa avuksi tai uhrautuvainen. Itsehoiva on siis myös nöyrtymistä siihen, että myös minua tarvitsee hoitaa ja kasvattaa, jotta voin olla myös toisia varten.

Viisas itsehoiva on erityisesti naisen hyvinvoinnin kulmakivi. Itsehoiva ei tarkoita vain terveellistä ruokaa ja liikuntaa. Itsehoiva on tapa, jolla kohtelet itseäsi. Se on tasapainoa, yhteyttä elämäniloon ja kumppanuuteen.

Aloittaa voi huolehtimalla siitä, että ihan jokaisessa viikossa on hetkiä, jolloin keskittyy itsehoivaan – ja kääntyy sieltä taas toisia kohti.

Tekstin pohjana on käytetty Nooran ja Emilia Vasko-Kujalan helmikuussa 2022 ilmestynyttä kirjaa Nainen omassa voimassaan, josta voi lukea myös enemmän konkreettisia ohjeita itsehoivaan.