Positiivisen psykologian asiantuntija Johanna Huhtamäen UUTUUSKIRJA Pimeydessä kajastava valo tarjoaa trauman kokeneille toivoa ja käytännöllisiä tapoja auttaa itseään tai muita.
Elämä on parhaimmillaankin arvaamatonta ja epävarmaa, ja jokainen kohtaa sen aikana erilaisia haasteita. Onnellisuus ja hyvä elämä ovat kuitenkin mahdollisia jokaisessa elämän vaiheessa ja kaikissa olosuhteissa.
Johanna Huhtamäki avaa posttraumaattista kasvua käsitteenä ja ilmiönä Hidasta elämää -kirjassaan Pimeydessä kajastava valo. Hän summaa aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja konkretisoi aihetta tosielämän tarinoilla. Huhtamäki korostaa, että posttraumaattinen kasvu ei tarkoita vain selviytymistä tai toipumista vaan keskeistä on kehittyminen menetysten ja vaikeuksien jälkeen. Surut ja kriisit voivat muovata ihmistä ja avata mahdollisuuksia lisätä toiveikkuutta ja myönteisyyttä sekä kokea elämän hyvyyttä.
Löydät uutuuskirjan Hidasta elämää -verkkopuodista, johon pääset @hidasta -profiilin kautta.
Tässä ajassa on rakenteellista, että mennään muiden tahtiin. Minulle toisten tahtiin meneminen tuotti valtavaa kuormitusta ja luuloa siitä, että minussa on vikaa kun en sopeudu.
Voi olla, että iso osa ympäristöä menee johonkin muuhun tahtiin ja antaa ymmärtää, että sinunkin olisi hyvä nyt vaan tehdä niin kuin toimivaksi on havaittu tai niin, ettei kukaan jää vaille vastuuntuntoisuuttasi, huolehtimistasi tai täydellisyyteen pyrkimistäsi.
Joskus tunnen epävarmuutta, jos näen, että se mitä joku toinen omassa tahdissaan tekee, toimii hänelle. Pelkään, kateilen tai ihailen: olisiko minunkin hyvä mennä tuohon tahtiin? Mutta sitten taas muistan, että ei oma polku löydy toisten polun vieressä toisten tahtiin ravaamalla. Mitä enemmän menen omaan tahtiin, sitä enemmän elämä tuntuu omalta sielulta ja sydämeltä.
Omaan tahtiin meneminen kysyy turvaa, koska voi olla, että olet saanut hyväksyntää tai rakkautta vain muiden tahtiin menemällä.
Omaan tahtiini meneminen on ollut minulle sitä, että olen joskus vähän terrierinkin lailla ollut oman sydämeni puolella. Ja se on kyllä muuttanut elämäni, koska nyt olen yrittäjä, ja tosi vapaa, ja teen aika lailla justiin mitä lystään.
Onko se hyvää lykkyä, että elämäni on nykyään tällä tolalla? Ei todellakaan; se on ollut sinnikästä, kyseenalaistettavaksi asettuvan, haavoittuvaisen kokeilunhaluista omaan tahtiini menemistä.
Teksti on koottu Anna Taipaleen blogitekstistä: Luulin, että vika on minussa, kun en sopeudu – Mitä enemmän menen omaa tahtiani, sitä enemmän omalta elämä tuntuu. Koko teksti on luettavissa Hidasta elämää -sivustolla. Sivustolle pääset @hidasta -profiilista.