Turva vai intohimo? Voit saada molemmat!

Toivoisitko ihmissuhteessa sekä turvaa että intohimoa? Oletko heilunut vuoristorata- ja “kämppissuhteiden” välillä? Kaiken takana on hermosto!

Valitsemme ja vedämme puoleemme alitajuisesti kuvioita jotka mätsäävät hermostomme tilaan, vaikka tietoisessa mielessämme haluaisimme mitä. Hermostomme vie meitä usein enemmän kuin huomaammekaan. Saatamme sekoittaa hermoston ylivirityksen mielettömään kemiaan ja luulemme, että nyt jumaleissön lähtee tajunnanräjäyttävä rakkaus kehiin. Silloin kyse on yleensä haava- tai traumaresponssista hermostossamme.

Toinen, yleinen vaihtoehto on valita turvattomuuspäissämme kumppaneita, joiden kanssa hermosto rauhoittuu, mutta samalla elämänvoima tai intohimon draivit vähän demppautuvat. Toisinaan sekoitamme läheisyyden myös ystävyydessä siihen, että hermostomme jatkuvasti vuorotellen jännittyy ja sitten hetkeksi tasaantuu. ⁠Luulemme, että meillä on toisen kanssa turvallista, vaikka oikeasti kyse on siitä, että meillä on tuttua. Se mikä on totuttua ei oikeasti välttämättä ole turvallista, mutta osaamme operoida tuossa ”kotoisassa” tunne- ja hermostomaastossa.

 

 

Kaikki tämä kumpuaa eheyttämättömästä, turvattomasta kiintymystyylistä, joka on meillä suomalaisilla kaikkein yleisin. Meillä on valtavasti kollektiivista, sukupolvelta toiselle periytynyttä turvatomuutta, jota kannamme hermostossamme. Tunneyhteyden puute, puhumattomuus ja sotatrauma ovat aiheuttaneet syvää läheisyyden, menettämisen, torjutuksi tulemisen ja yksinjäämisen pelkoa, jotka edelleen leimaavat ihmissuhteitamme ja suhdetta itseemme.

Ohjaudumme tiedostamattomien pelkojen eli turvattomuuden kautta, kunnes alamme löytää ja vahvistaa sisäistä turvaa. Hermostomme alkaa muokkautua, ja ihan uudenlainen ajattelu, toiminta ja tunne-elämä mahdollistuu. Se tietenkin räjäyttää myös ihmissuhteiden pajatson hyvällä tavalla: kiintymystyylimme turvallistuu.
⁠
Kun hermosto eheytyy, voimme kokea parisuhteissa SEKÄ turvaa että intohimoa. Voimme ylipäänsä luoda ihmissuhteita, joissa on selkeät rajat, ja joissa voi levätä, luottaa ja purkaa vanhoja haavojaan. ⁠Se mahdollistaa syvät, läheiset ihmissuhteet.

Työni ytimiä on sisäisen turvan, tunnetaitojen ja itsearvostuksen opettaminen – kaiken sen, joka on turvallistanut myös oman kiintymykseni. Monet, pitkäaikaiset suhteeni ovat avautuneet ihan nextille levelille, jos kumpikin osapuoli on tehnyt omaa sisäistä duuniaan kiintymyksensä turvallistamiseksi. Eräässäkin parikymmenvuotisessa ystävyydessä olemme lähentyneet entisestäänkin huikeasti, kun välillämme ei enää ole mitään turvattomuudesta kumpuavaa pöhinää. Jos sellaista joskus ilmaantuu, käsittelemme asiaa rakkaudella.

Olen itse myös sahannut sekä turvan että intohimon välillä; en tiennyt, että olin projisoinut toisiin turvan tai intohimon. Olen oppinut ottamaan koppia elämässäni kummastakin. Se tarkoittaa, että sisäinen turvani on vahva. Vaalin ja ravitsen intohimon energioita elämässäni itsenäisesti projisoimatta niitä toisiin.  Tunnistan ja olen tarkka siitä, mitä hermostossani (eli olossani) kenenkin kanssa tapahtuu ja mitä isossa kuvassa elämääni valitsen. Arvostan itseäni niin paljon, että teen tietoisia valintoja siitä, keiden kanssa haluan ja voin panostaa syvään läheisyyteen. Kun en hae toisista turvaa tai intohimoa, voin jakaa niitä ihmissuhteissa, jotka tekevät minulle hyvää.

Kun hermostomme rauhoittuu ja sisäinen turva vahvistuu, voimme tuoda näitä energioita ihmissuhteisiimme ja tehdä tietoisempia valintoja ihmissuhteissamme. Meillä voi olla kivoja tyyppejä elämässämme, mutta aikuista läheisyyttä, turvaa ja ihanaa vetovoimaista pöhinää syntyy sellaisten kanssa, jotka ovat riittävän turvassa itsessään ja osaavat kannatella itseään vastuullisesti. Ihana juttu on, että näitä taitoja voi opetella. Sisäistä turvaa voi oppia vahvistamaan, ja ihmissuhteistaan voi luoda tietoisesti turvallisempia.

Kuva: Unsplash

Voimauttavat kurssini, terapeuttisen valmennukseni ja parityöskentelyn löydät TÄÄLTÄ.

Miksi en saa unta? Ja mitä voin tehdä asialle?

Noin kolmasosa aikuisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Unettomuus vaikuttaa merkittävästi olotilaan ja mielentilaan. Tässä 5 yleisintä syytä unettomuudelle – ja vinkkejä, kuinka korjata tilanne.

  1. Stressi ja huoli

Mielen jatkuva aktiivisuus, kuten stressi ja huoli, voi pitää hereillä. Jos ajatukset pyörivät työasioiden, ihmissuhteiden tai muiden huolien ympärillä, kehosi voi olla liian “valmiustilassa” nukahtaakseen. Keho ikään kuin pysyy aktiivisena mahdollista uhkaa varten ja samalla mieli pysyy valpaana huomaamaan jotain uhkaavaa – ja ajatuksistahan saa aina kaivettua jotain, mistä stressata ja mistä olla huolissaan. 

Mitä voit tehdä?

– Kokeile illalla esimerkiksi rauhoittumisharkoituksia. Löydät muutaman maksuttoman harjoituksen ilmaisesta Hidasta elämää -sovelluksesta, Hetki itselle -osiosta. Kuukausimaksulla saat yli 100 meditaatiota käyttöösi.

– Vältä iltaisin huolimieltä aktivoivia ärsykkeitä, kuten uutisia, jännittäviä ohjelmia/kirjoja ja somea. Monet ärsykkeet voivat saada aikaan tiedostamattoman huolitunteen, eli ärsykkeen vaikutusta ei ymmärrä ajatuksen tasolla, mutta keho reagoi siihen.

– Tauota päivääsi, jotta mielen kuormaa ei kerry niin paljon. Kokeile vaikka Hidasta elämää -sovelluksen Hetki itselle -osion lyhyitä harjoituksia 3-7 min).

 

  1. Epäsäännölliset unirytmit

Epätasaiset nukkumaanmenoajat voivat häiritä kehon sisäistä kelloa. Tämä on erityisen yleistä, jos valvot viikonloppuisin tai altistut kirkkaalle valolle myöhään illalla. Pyri siis mahdollisuuksien mukaan rauhoittumaan unille samaan aikaan.

Mitä voit tehdä?

– Mene nukkumaan ja herää samaan aikaan joka päivä. Voit auttaa itseäsi rauhoittumaan unille erilaisilla rentoutus- ja rauhoittumisharjoituksilla, joita löydät Hidasta elämää -sovelluksen Hetki itselle -osiosta.

– Vältä ”yksi vielä” tai ”hetki vielä” -houkutuksia, jotka syntyvät esimerkiksi koukuttavien sarjojen tai kirjojen myötä. Nämä voivat venyttää aiottua nukkumaanmenoaikaa.

 

  1. Liian vähän liikuntaa – tai liian myöhään

Liikunnan puute voi vähentää kehon väsymistä, mutta intensiivinen liikunta myöhään illalla voi myös virkistää liikaa. 

Mitä voit tehdä?

– Pohdi, miten voisit saada riittävästi kehorasitusta päivän aikana, jotta myös keho on iltaisin väsynyt.

– Testaa, mikä on juuri sinulle liian myöhäistä liikkumista. Joskus kevyt liikunta myöhään ei vaikuta niin paljon kuin raskas. Mikä on juuri sinulle myöhäisin hetki rasittaa kehoa kunnolla siten, että se ei häiritse unta?

– Kehorasituksen vastapainoksi anna kehollesi rentoutusta esimerkiksi kehorentoutusharjoituksilla, joita löydät Hidasta elämää -sovelluksen Hetki itselle -osiosta.

  1. Ympäristötekijät

Meluisat, kirkkaat tai epämukavat olosuhteet voivat häiritä unta. Myös liian kuuma tai kylmä makuuhuone voi vaikuttaa. Jos uniympäristö vaihtelee merkittävästi, on luonnollista kärsiä niin sanotusta ensiyön vaikutuksesta (First-Night Effect), jossa mieli ja keho pysyvät valppaana läpi yön. Tämä syntyy useimmin uusissa nukkumisympäristöissä. Jos siis aivojen pitää pysyä koko ajan valppaana, uni jää pinnalliseksi.

Mitä voit tehdä?

– Tee makuuhuoneesta mahdollisuuksien mukaan viileä, pimeä ja rauhallinen.

–  Käytä tarvittaessa korvatulppia tai silmälappuja.

– Hyödynnä mieltä ja kehoa rauhoittavia äänitteitä, kuten rauhoittavaa taustakohinaa (brown noise), joka peittää ympäristön ääniä ja vähentää ärsykereaktioita. Brown noise rauhoittaa hermostoa. Löydät brown noise -äänitteen sekä muita rauhoittavia taustaääniä Hidasta elämää -sovelluksen Hetki itselle -osiosta.

  1. Mielen myllerrykset

Hankalat ja mieltä painavat tunteet voivat vaikeuttaa nukahtamista. Käsittelemättömät tunteet yhdistettynä univajeeseen voivat saada aikaan raskasta oloa, kuten ahdistusta.

Mitä voit tehdä?

– Keskustele tunteistasi mahdollisuuksien mukaan  luotettavan henkilön tai ammattilaisen kanssa.

– Opettele tunnustamaan tunteita itsessäsi ja käsittelemään niitä. Löydät Hidasta elämää -sovelluksen Hetki itselle osiosta Hankalat tunteet -harjoituksia, jotka auttavat suhtautumaan levollisesti tunteiden myllerrykseen ja rauhoittamaan oloa.

 

Muista, että kehon ja mielen rauhoittamisessa ei ole oikotietä onneen: on etsittävä itselle parhaat tavat. Tutkimukset tukevat meditaation vaikutuksia, mutta yksi kerta ei riitä, vaan on tehtävä yhtä sitoutuneesti ja säännöllisesti harjoituksia kuin harjaa hampaansa. Hermosto ei rauhoitu yhdellä harjoituksella silloin tällöin. 

Mikäli unettomuus on jatkunut pitkään tai epäilet unihäiriöitä tai muita terveydellisiä syitä, hakeudu lääkäriin.

Itsehoitovälineitä löydät:

  • Lataa ilmainen Hidasta elämää -sovellus TÄSTÄ.
  • Sovelluksen sisästä löydät Hetki itselle -osion, jossa on yli 100 meditaatioäänitettä erilaisiin tarpeisiin, podcasteja ja itsetuntemusta lisääviä workshopeja.
  • Voit maksaa kuukausimaksun (8,90€/kk) tai vuosimaksun (79€/v) sovelluksen sisässä.
  • HUOM! Osa sovelluksen sisällöstä on maksuttomia.

Mitä tehdä, kun tunnelukko aktivoituu?

Mitä voi tehdä kun tunnelukko on aktiivisena? En usko, että olen ainoa joka on TODELLA toivonut jotain taikapilleriä, jolla saisi vaikeat tunteet vaan poistettua. (Terveisiä mm. hylätyksitulon pelolle). Ja samalla toki elämässä on tullut sen verran monta mahalaskua, että on vaan joutunut kohtaamaan elämän vaiheita, että edes aiemmat pakokeinot eivät toimineet vaan tunteet vaan vyöryivät päälle. Ja nyt kuulostaan varmaan ehkä ärsyttävän imelältä, mutta lopulta onneksi niin (vaikken kyllä sitä tunnekipuilua olisi välttämättä halunnutkaan), sillä elämän kriisit ovat pakottaneet minut hakemaan apua tunteiden käsittelyyn.

Tunnelukot saavat meidät herkästi reagoimaan ja toimimaan tavoilla, jotka kääntyvät meitä vastaan. Siksi yksi keskeinen asia tunnelukkojen kanssa työskentelyssä on toiminnan ja reaktion viivästämistä. Se edellyttää meiltä lopulta aika paljon. Ja siksi tämä onkin harjoitus joka kysyy toistoja. Näitä toistoja kannattaa kuitenkin todella tehdä, sillä ne vahvistavat aivan valtavaa taitoa: Kykyä tunnesäätelyyn.

Ihmisyys koskettaa jokaista ja lopulta vaikka meillä olisi millainen arsenaali kikkoja, ihminen kaipaa myös toista ihmistä, näkemään, kohtaamaan ja olemaan rinnalla. Ja samaan aikaan mielestäni on tosi hyvä, jos meillä on jotain ns. ”kättä pidempää” niihin hetkiin kun tunteet tuntuu hyökyaalloilta.On monia erilaisia tapoja tukea itseään tunteiden läpi. Mitään ydinfysiikkaa se ei onneksi ole, mutta se kyllä sisältää…. iiiiiiik…..sen että suostuu TUNTEMAAN tunteensa. Se ei siis ole tunteiden poistamista (koska vielä 2020-luvullakaan, se ei vaan ole mahdollista)

Tässä tiivistetysti mitä voimme tehdä silloin, kun tunnelukot on aktiivisena

  1. Saa tuntua. 

Sen sijaan että vastutat tunnetta, sano sille mielessäsi, että SAA TUNTUA. Voit ajatella että oikeen nojaat tunnetta vasten.

  1. Vie huomio kehoon. 

Mitä kehossasi tapahtuu? Tutki uteliaasti. Missä päin kehoa tuntuu? Mitän hengitys menee? Sinun ei tarvitse muuttaa mitään, tee vain huomioita.

  1. Kysele uteliaasti

Tutki uteliaasti tunnetta. Onko tunne tuttu jostain aiemmasta? Mitä se ehkä pelköö?

Mitä se kaipaisi? Olisiko sen tärkeä saada jotain kuuluville?

  1. Itsemyötätunto:

Mikä olisi sinulle nyt myötätuntoa? Mikä tekisi sinulle nyt hyvöä?

Tadaa! Mikään ei maagisesti muuttunut, eikä galaksit räjähtäneet, mutta sinä sait toivon mukaan kokemuksen siitä että vaativan tunteen läpi eläminen on mahdollista, ilman että kääntyy itseään vastaan. Vaan jopa päinvastoin <3

Miten tunnistaa omia tunnelukkoja ja työskennellä niiden kanssa?

Tule mukaan Ymmärrä ja käsittele tunnelukkoja -webinaariin torstaina 23.4.2026 klo 18-20

Webinaari sopii sinulle, joka..

  • Olet taipuvainen ylisuorittamaan ja tiedät jo, että hellittäminen ei onnistu vaan tahdonvoimalla
  • Et oikein tiedä miten vaativien tunteiden kanssa ollaan, joten tunteiden välttäminen tai niistä käsin reagoiminen on sinulle tutumpaa
  • Olet taipuvainen ylimiellyttämään, ja tiedät että sinun olisi hyvä opetella parempia rajataitoja
  • Jos pelkäät että sinulle suututaan tai että sinut hylätään, valitset mielummin ylisopeutua itsesi terveen puolustamisen sijaan
  • Huomaat, että elämässäsi toistuu samankaltaiset kaavat, etkä oikein tiedä miten toimia toisin
  • Haluat oppia ymmärtämään ja hyväksymään itseäsi syvemmin
  • Haluat löytää keinoja vaativien tunteiden kohtaamiseen itseäsi hylkäämättä

Mistä tunnistaa turvallisen kumppani- tai ystäväehdokkaan?

Seuraavaksi seuraa aikamoisen täpäköitä kiteytyksiä turvallisesta ja turvattomasta käyttäytymisestä ihmissuhteissa. Näistä ei tarvitse repiä pelihousujaan: JOKAINEN meistä on joskus toiminut tai toimii turvattomuuspäissään. Silloinkin, kun olemme tutkineet ja availleet ja työstäneet itseämme jo hyvän tovin.

Nämä alla olevat listaukset eivät ole mitään paremmaksi ihmiseksi tulemisen merkkipaaluja joita pitää nyt suorittaa tai joiden mukaan tulisi elää. Esitän asiat selkeästi, jotta voit kuulostella, missä menet näiden kera.

Ihana uutinen on, että kun oppii sisäistä turvaa, yhteys itseen ja toisiin alkaa oikeasti muotoutua enemmän tuon jälkimmäisen listan mukaiseksi ilman hirmu ponnisteluja. Olen itse vetänyt turvattomuupäissäni ensimmäisen listan asiain mukaisesti ihan kybällä. Minulla – kuten about viidellä miljoonalla muullakin suomalaisella – on alunperin ollut turvaton kiintymystyyli. Mutta olen sydänvoimautunut asian kanssa ja nyt olen itselleni turvallinen ja kiintymykseni on turvallistunut. Hommeli voi ja saa syvetä – ja läheisissä ihmissuhteissa joissa molemmat tuovat turvaa, homma toden totta syveneekin.

Ytimekkäästi: turvallinen tyyppi on sellainen, jolla on sisäistä turvaa, tai joka opettelee sisäisen turvan taitoja. Turvaton tyyppi on sellainen, jolla on tunnistamatonta turvattomuutta ja hoitamaton, turvaton kiintymys. Hyvin monella meistä suomalaisista on alunperin turvaton kiintymystyyli, eikä se ole pulma itsessään. Jokaisella meillä myös tärähtää välillä turvattomuus, ämpyily tai pihalla oleminen päälle, mutta turvaa itsellemme ja ihmissuhteisiin tuo se, kuinka noiden asioiden kanssa puljaamme.

Turvallinen ihminen alkaa jo tunnistaa rajojaan ja tunteitaan. Hän toimii hyvinvointinsa puolesta. Reagoimisen sijaan hän opettelee tunnesäätelyä. Hänen miellyttämis- ja suorittamistaipumuksensa alkavat hiipua. Hän ei mökötä, vaan puhuu avoimesti ja selvittää asioita. Hän ei vastuuta toisia oloistaan. Hän osaa kuunnella itseään ja toisia, myös konfliktissa. Hän on avoin ja pyrkii hoitamaan elämäänsä suoraselkäisesti marttyroimatta. Tämä kaikki mahdollistuu, kun opettelee sisäisen turvan taitoja. 

Turvattomuuspäissämme olemme usein rajattomia, sivuutamme itseämme, suoritamme tai ponnistelemme kiihkeästi ja ihmissuhteissa haemme huomaamattamme sitä rakkautta, turvaa ja hoivaa jota emme saaneet vanhemmiltamme. Nämä ovat superyleisiä ja inhimillisiä taipumuksia ja toimintamalleja, ja ne kumpuavat turvattomuudesta, ei huonoudesta, viallisuudesta tai hyväsydämisyyden puutteesta.

 

Turvattomuuspäissämme mm:

  • Olemme rajattomia – emme tunnista omia speksejämme, emmekä osaa ilmaista niitä toisille.
  • Haemme toisilta huomiota, hyväksyntää, rakkaudellisuutta tai turvaa esimerkiksi miellyttämällä, pitämällä mölyt mahassa tai antamalla niin, että pohjimmiltaan odotamme toisilta. Emme siis sanoita tarpeitamme.
  • Emme kunnioita toisten rajoja vaan manipuloimme tai vastuutamme toisia tai ylitämme toisten rajoja.
  • Puhumme yhtä, toimimme toisin.
  • Vastuutamme muita oloistamme ja tunteistamme, emmekä tunnesäätele. Odotamme toisilta kannustusta, turvaa, hoivaa, hyväksyntää.
  • Jahtaamme tai vetäydymme. Meidän voi olla vaikeaa avautua rakkaudelle, käsitellä vaikeita asioita ja tiedostaa pelosta kumpuavia toimintamallejamme.
  • Emme ole avoimia.
  • Emme toimi suoraselkäisesti.
  • Ihmissuhdetilanteissa virittelemme yhteyksiä muiden kanssa, vaikka meillä olisi hoitamaton, kohtaamaton ja selvittämätön muu tilanne päällä.
  • Vetäydymme tai tulemme kiihkeästi kohti – yhteydenpitomme on epäsäännöllistä ja pidämme yhteyttä vain silloin, kun itsellemme sopii.
  • Pakenemme vastuutamme.
  • Teemme tulkintoja sen sijaan että kuuntelemme ja keskustelemme.
  • Näemme toisten toiminnan omien haavojemme kautta ja pitäydymme uskomuksissamme.
  • Konflikteissa pitäydymme omassa kannassamme ja heittäydymme vähän lapsiksi. Emme kuule toisen kokemusta vaan vastuutamme häntä oloistamme tai valinnoistamme.
  • Marttyroimme ja uhriudumme – odotamme jeesausta, pelastelua tai olon piristelyä muilta.
  • Mökötämme tai annamme toisen ymmärtää kaikenlaista, mutta emme ymmärrä itse avata fiiliksiämme.
  • Saatamme jopa salailla, valehdella tai manipuloida.

Turvapöhinöissämme:

  • Opettelemme ja jatkamme sisäisen turvan taitoja – hermoston rauhoittamista ja itsemme hoivaamista.
  • Opettelemme tunnistamaan ja kohtaamaan tunteitamme sen sijaan että projisoimme ne toisiin.
  • Opettelemme tunnesäätelyä ja sen tiedostamista, millaista energiaa kohtaamisiin tuomme.
  • Opettelemme sanoittamaan, mitä haluamme ja emme halua – toimimme itse rajojemme mukaan.
  • Emme selittele rajojamme tai yritä saada toista hyväksymään ja ymmärtämään niitä, vaan toimimme ITSE vastuullisesti hyvinvointimme puolesta.
  • Olemme avoimia tilanteestamme, toiveistamme ja tarpeistamme.
  • Emme tyydy murusiin vaan muistamme elämän isossa kuvassa, mitä tahdomme. Toimimme siis arvojemme pohjalta, ei pikaista mielihyvää jahdaten.
  • Kunniotamme toisen rajoja.
  • Pyydämme apua, kun sitä tarvitsemme.
  • Emme loukkaannu toisten rajoista.
  • Avaamme tunteitamme ja ajatuksiamme.
  • Emme kontrolloi tai pyyhällä joustamattomina: turva on sitäkin, että keskustelemme ja teemme hyviä kompromisseja.
  • Emme sivuuta tai hylkää itseämme vaan kohtelemme itseämme yhä arvostavammin.
  • Uskallamme kasvaa ja oppia – turva ei tarkoita täydellisyyttä vaan vastuuta omasta kasvusta.

 

Kuva: Unsplash

Voimauttavat kurssini, terapeuttisen valmennukseni ja parityöskentelyn löydät TÄÄLTÄ.

Onko vääriä tunteita olemassa? – psykoterapian erityispsykologi vastaa

Entä jos -podcastin jaksossa 6 Sanna Wikströmin vieraana on psykoterapian erityispsykologi Satu Pihlaja. Jaksossa puhutaan ”vääristä tunteista” ja siitä, mistä olemme saaneet käsityksen, että joitain tunteita ei saa näyttää. Kaikki Entä jos -podcastin jaksot voit kuunnella MAKSUTTA Hidasta elämää -sovelluksen Hetki itselle -audio-osiosta. Lataa ilmainen sovellus TÄSTÄ.

Jakso 6 käsittelee tunteiden tunnistamisen, ilmaisemisen ja käsittelyn haasteita maailmassa, jossa niitä usein tukahdutetaan.

Mistä tunteiden tukahduttaminen johtuu? Miksi tietyt tunteet ovat erityisesti aikuisille vaikeita? Tässä 8 kiinnostavaa nostoa podcastista – kuuntele aiheista enemmän sovelluksesta:

  1. Yhteiskunnalliset normit saattavat estää tiettyjen tunteiden ilmaisemisen: Satu Pihlaja nostaa esiin, kuinka tietyt tunteet, kuten viha tai suru, nähdään usein ”epäsopivina” tai ”väärinä” yhteiskunnassa. Näitä ”vääriksi” koettuja tunteita ei sallita ilmaista avoimesti, erityisesti julkisissa tai ammatillisissa ympäristöissä, mikä johtaa tunteiden tukahduttamiseen.
  2. Mitä tunteita lapsena on vahvistettu: Satu sanoo, että eri tunteiden vahvistaminen alkaa jo lapsuudessa, jos mukavia tunteita kuten onnellisuutta palkitaan, mutta hankalia tunteita kuten vihaa tai surua kielletään. Tämä saa meidät sisäistämään käsityksen ”oikeista” ja ”vääristä” tunteista jo kasvaessamme.
  3. Selviytymiskeinot ja tunteiden tukahduttaminen: Satu nostaa esiin, että ihmiset luonnostaan välttelevät epämukavuutta, myös tunneperäistä epämukavuutta. Tämä johtaa tunteiden välttelyyn tai tukahduttamiseen, kunnes ne saattavat purkautua räjähdysmäisesti sopimattomissa paikoissa.
  4. Tunteiden ilmaisu työpaikoilla ja ihmissuhteissa: Satu korostaa, että tunteiden ilmaiseminen, vaikka se ei johtaisikaan välittömiin muutoksiin, on tärkeää mielenterveydelle.
  5. Tunteiden käsittelyn tärkeys: Satu korostaa, että tunteilla on aina viesti, mutta niiden käsittely ei tarkoita, että toimitaan impulsseista tai reagoidaan heti. Esimerkiksi vihan tunne voi kertoa siitä, että rajoja on ylitetty, mutta sen ei tarvitse johtaa väkivaltaiseen toimintaan, vaan se tarjoaa mahdollisuuden käsitellä tunteita harkitusti.
  6. Tunteiden sisäänpäin kääntyminen: Tukahdutetut tunteet, kuten viha ja turhautuminen, voivat alkaa vaikuttaa itseämme kohtaan. Tämä sisäänpäin kääntyvä viha voi johtaa itseään moittivaan ajatteluun ja jopa masennukseen. Tunteiden piilottaminen voi luoda sisäisiä ristiriitoja ja vaikuttaa hyvinvointiin.
  7. Rajojen asettaminen: Yksi keskeinen teema on rajojen asettaminen ja niiden ilmaiseminen. Satu tuo esiin, kuinka rajojen asettaminen ei ole itsestäänselvyys, mutta se on elintärkeää mielen hyvinvoinnille. Kun rajat ylitetään, tunteet kuten viha heräävät, mutta niiden käsittely voi estää niiden suuntautumisen itseään kohtaan.
  8. Väärinymmärrykset ja tunteiden käsittely arjessa: Erityisesti työpaikoilla ja kouluissa ihmiset eivät aina sano suoraan, jos jokin ärsyttää. Tällöin tunteet saattavat purkautua väärissä paikoissa, ja se voi luoda ilmapiirin, jossa ihmiset tuntevat itsensä hämmentyneiksi ja väsyneiksi. On tärkeää tunnistaa, että tunteiden ilmaiseminen avoimesti voi parantaa tilannetta.

Kuuntele tämä ja muut Entä jos -podcastin jaksot maksutta lataamalla Hidasta elämää -sovellus. Lataa ilmainen Hidasta elämää -sovellus TÄÄLTÄ.

Hidasta elämää -sovelluksen mukana saat maksutta…

…tilattua ilmoitukset uusimmista sisällöistä. Kaikki hidastaelamaa.fi:n tekstisisällöt löytyvät nyt siis myös sovelluksesta.

…podcastit, osan meditaatioita ja muista audiosisällöistä. (Maksuttomat audiosisällöt saattavat vaihdella.)

Saat kaikki sadat audio- ja workshop-sisällöt käyttöösi sovelluksen sisässä olevasta Hetki itselle -rauhoittavasta äänipalvelusta kuukausihinnalla 8,90€ /kk tai vuosihinnalla 79€/v. Sisältöjä löytyy lapsille, nuorille ja aikuisille.

Kun kaipaat lohtua, tukea, mielenrauhaa ja välineitä jäsennellä sisäisiä kokemuksiasi, Hidasta elämää -sovellus on tukenasi ja turvanasi. Löydät siis yhdestä paikasta henkisen olkapään 💜

Kaksi yleisintä haastetta, joita pariterapeuttina parien välillä näen

Kaksi yleisintä haastetta joita pariterapeuttina kohtaan (ja tottakai nämä ovat minulle myös omakohtaisesti tuttuja haasteita!) ovat:

1. Suhteessa on jokin latautunut negatiivisen varauksen kehä päällä, joka vie paria pois sellaisesta ”tiimi-hengestä”. Tällöin pari on herkästi enemmänkin vastakkainasettelun moodissa. Kumpikin usein kokee, että ei oikein tule kuulluksi ja olo alkaa olla jännittynyt. Ilmassa saattaa olla etäisyyttä, pieniä pettymyksiä ja sellaista närppimistä ja härkkimistä. 

Tällainen kehä vaikuttaa suhteen tunneturvaan ja sellaiseen tiettyyn rentouteen, mikä alkaa tällaisen kehän myötä muuttua varautuneisuudeksi.

Tällaisia kehiä on onneksi mahdollista purkaa. Ja löytää toimivampia keinoja <3 

Näitä taitoja käyn läpi (ja pääsee konkreettisesti harjoittelemaan) Turva & Eloisuus kurssilla.

2. Toinen tyypillinen haaste on eloisuuden ja keveyden puute. Tämä usein vaikuttaa myös suoraan seksiin ja intohimoon parisuhteessa. Parisuhde voi olla parhaimmillaan voimavara, jossa myös (ei vain, koska aikuisten elämä..) hauskaa, kivaa ja tällöin teidän välillä on myös joku teidän oma juttunne, teidän kemianne. On ymmärrettävää ja tavallistakin, että arki tulee ja vie voimia. Ja samalla mielestäni on äärimmäisen tärkeää vaalia tätä suhteen voimavaraa. Sillä kun teidän välillä on keveyttä, suhteessa jaksaa aivan toisella tavalla myös vaativampia vaiheita. 

Suhteen elävyyttä ja keveyttä voi myös opetella vaalimaan. Mutta se ei todellakaan tapahdu tekopirteyden taikka feikkaamisen kautta. Se tapahtuu itseasiassa turvan kautta. Keveyttä ei voi pakottaa, mutta sille voi luoda tilaa tapahtua. Sille voidaan luoda olosuhteet, jossa se mahtuu ihanasti virtaamaan.

Nämä asiat kuuluvat turvalliseen suhdedynamiikkaan

⟣ Halu huomioida kummankin tarpeet

⟣ Välitän sekä omista että sinun tarpeista

⟣ Emotionaalisesti avoin ja haavoittuvaisia tunteita ilmaiseva kommunikaatio 

⟣ Yhdessä keskustellut rajat, kunnioitus, selkeys ja toisen huomioiminen 

⟣ Kummallakin valmius itsereflektioon, erheiden tunnistamiseen ja anteeksipyytämiseen

____

Jos haluatte syvää yhteyttä, ottakaa nämä kysymykset suhteessanne haltuun. 

Mitä toivoisit minulta tässä tilanteessa?

Onko jotakin millä voisin tuoda elämääsi lisää turvaa/iloa/

rakkkautta?

Milloin olet kokenut olosi erityisen rakastetuksi kanssani, mikä siihen vaikutti? 

Millä tavoin toivot tulevasi rakastetuksi?

Lisää suhdetta syventäviä kysymuksiä löydät myös pariterapeuttikaksikon Eevi Vuoriston ja Marika Rosenborgin parisuhdekorteista: Parisuhteen keskustelukortit 1 ja Parisuhteen keskustelukortit 2.

Tämä on suorittajille, ahdistuneille, tunnollisille ja muille vaatimusten uuvuttamille

 Mindfulness & Lempeys itseä kohtaan -workshop-sarja suorittajille, ahdistuneille, tunnollisille ja muille vaatimusten uuvuttamille. Löydät sen Hidasta elämää -sovelluksen Hetki itselle -osiosta. 

  • Tuntuuko sinusta siltä, että vaadit itseltäsi liikaa? Tai muut vaativat liikaa, mutta sinun on vaikea sanoa EI? 
  • Onko olosi usein väsynyt ja vetämätön? 
  • Surraavatko ajatuksesi niin, että on vaikea saada niitä pysäytettyä? 
  • Ovatko ajatuksesi vaativia, tuomitsevia tai arvostelevia – sellaisia, jotka eivät tsemppaa ja kannusta? 
  • Onko sinulla stressistä aiheutuvia oireita: ylivirittyneisyyttä, ahdistuneisuutta, jatkuvaa paineen tai huonommuuden tunnetta tai yleistä harmauden tunnetta?

Jos vastasit johonkin kysymykseen KYLLÄ, Mindfulness & Lempeys itseä kohtaan -workshop-sarja on sinua varten!

  1. Löydät workshop-sarjan Hidasta elämää -sovelluksen Hetki itselle -osiosta.
  2. Hetki itselle -palvelun kaikki sisällöt (workshopit, meditaatiot ja muut rauhoittavat sisällöt) saat käyttöösi hintaan 8,90€/kk tai 79€/vuosi. Tilauksen voi tehdä sovelluksen sisässä.
  3. Lataa maksuton Hidasta elämää -sovellus TÄÄLTÄ.

Workshop-sarja opettaa sinut vahvistamaan itseäsi sisäisesti niin, että sinun on helpompi…

…oppia tuntemaan itsesi ja myös tunnistamaan omat henkiset ja fyysiset rajasi
…näyttää rajasi ilman sisäistä vääntöä
…toimia omana itsenäsi hankalien ihmisten kanssa menettämättä omaa voimaasi
…käsitellä tunteita – myös niitä, jotka vievät voimia
…erotella ja annostella ajatuksia ja ajatusvirtaa
…toimia arvojesi mukaisesti
…keskittyä siihen, mihin haluat
…ottaa aikaa lepäämiselle ja palautumiselle
…lisätä pitkäaikaista henkistä hyvinvointia
…laskeutua mahdolliselle lomalle tai kesäfiilikseen

Workshop-sarjan tekijät:

Workshop-sarjan pohjana on mindfulness ja itsemyötätunto, joiden vaikutusta on tutkittu paljon. Workshop-sarjan toinen tekijä Reija Könönen on “mindfulnessin maisteri” eli saanut yliopistotasoisen koulutuksen mindfulnessiin (Master of science) Aberdeenin yliopistossa. Toinen tekijä Sanna Wikström on mindfulness-ohjaaja (CMIF). “Mindfulness on siitä hienoa, että se sopii sekä aloittelijoille että kokeneemmille. Harjoitus ei vaadi ennakko-osaamista – eikä kokemus estä erilaisten harjoitusten hyötyä ja tehoa. Jokainen tehty harjoitus on panostus omaan hyvinvointiin ja itsetuntemuksen lisäämiseen”, Reija ja Sanna sanovat.

Workshop-sarjasta saat:

  • Oppeja ja harjoituksia, jotka auttavat jäsentämään arkeasi, aikataulujasi, tarpeitasi ja luomaan tilaa omalle hyvinvoinnille.
  • Välineitä tutkailla omia vahvuuksia juuri sinuna – ja uskallusta käyttää niitä.
  • Välineitä tutkailla niitä tunteita, joille ei aiemmin ole ollut tilaa tai joita on ollut hankala käsitellä. Tutkimalla eri kerroksissa olevia tunteita, et enää käytä energiaa niiden välttelyyn.
  • Oppeja annostella ja jäsennellä ajatusten vyöryä, jotka valvottavat, virittävät, väsyttävät ja raastavat.
  • Vahvuutta ihmissuhteisiin – erityisesti niihin, joissa koet, että et tule kuulluksi tai jotka raastavat sinua.
  • Vakautta itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen ja oman näköisen elämän toteuttamiseen vähän kerrallaan.
  • Harjoituksia, jotka vahvistavat sisäistä tyyneyttä elämäntilanteissa, joissa myrsky keikuttaa venettä enemmän kuin olisi tarpeen.

Lataa maksuton Hidasta elämää -sovellus TÄÄLTÄ.

Workshop-sarjan sisältö:

workshop 1: Lempeyden käyttöaloja ja itsetutkiskelua
workshop 2: Lempeys itseä kohtaan
workshop 3: Tunteet ja keho
workshop 4: Sisäinen puhe
workshop 5: Lempeys muita kohtaan ja rajojen vahvistaminen
workshop 6: Omien arvojen arvostamiene ja itselle merkityksellisten asioiden lisääminen

Huom! Workshop-sarja ei ole terapiaa eikä korvaa terapiaa. Se lisää mielen hyvinvointitaitoja ja sen kautta hyvinvointia.

Workshop-sarjassa harjoitettavan itsemyötätunnin eli minälempeyden vaikutuksia:

Fysiologisia vaikutuksia

  • Stressihormoni kortisolin eritys vähenee. Kun stressihormoni vähenee kehostamme, saatamme huomata erilaisia muutoksia: verenpaine laskee, lihasjännitys ja hartioiden ja pään alueen jännitystilat vähenevät, sydämensyke laskee ja sen myötä jopa paniikkioireet saattavat vähentyä, erilaiset hengityksen oireet kuten pintahengitys ja liikahengitys tasoittuvat, vatsan/pallean jännittyneisyys vähenee, ruoansulatus paranee, iho-oireet saattavat vähentyä, immuunipuolustus paranee, painonhallinta helpottuu, päänsärky- ja migreenioireet saattavat helpottua, nukkuminen paranee ja nukahtaminen helpottuu.
  • Hyvän olon hormoni oksitosiinin eritys lisääntyy, mikä saa olomme turvallisemmaksi, rauhallisemmaksi, jopa onnellisemmaksi, ja tunnemme suurempaa yhteyttä muihin. Näin ollen myös kontakti toisiin on parempi, mikä lisää entisestään oksitosiinin eritystä. Lisäksi oksitosiini vähentää stressihormonin vaikutuksia kehossa.

Mentaalisia vaikutuksia

  • Minälempeä stressaa itsekriittistä vähemmän. Hän ei vaadi itseltään kohtuuttomia ja tietää, että kukaan ei ole täydellinen eikä kenestäkään koskaan tule täydellistä. Minälempeys on parasta vastalääkettä itsekritiikille. Kun stressihormonin vaikutus vähenee minälempeyden myötä, mielentilassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, esimerkiksi seuraavat stressioireet saattavat vähentyä: hermostuneisuus, ylivirittyneisyys, alakulo, ahdistuneisuus, masentuneisuus, saamattomuus, toivottomuus, ärtyneisyys, vihan tunteet, mielialan nopeat vaihtelut, yleinen väsymystila, huono keskittymiskyky, lyhyt pinna, passiivisuus ja levottomuus.
  • Minälempeä on rohkeampi ja uskaltaa elämässä enemmän. Hän tietää, ettei epäonnistumisesta seuraa itsensä solvaamista ja itsesyytöksiä.
  • Minälempeä osaa vetää rajansa – hän tietää, mikä on hänelle hyväksi ja toimii sen mukaan. Hän ei uhraudu eikä uhriudu, vaan elää tasavertaisena muiden kanssa.
  • Minälempeä osaa asettaa asiat mittasuhteisiin ja suhtautuu niihin sen mukaisesti. Hän tietää, että ajatukset ovat vain ajatuksia eivätkä totuuksia.
  • Minälempeä uskaltaa kohdata kaikki tunteensa. Näin esimerkiksi masennus ja ahdistus eivät jää niin helposti asumaan. Vapautuu rutkasti energiaa, kun ei ole jatkuvalla karkumatkalla omista tunteistaan.
  • Minälempeä on luova, sillä hän rohkenee tehdä asioita, joita häpeä voisi rajoittaa. Minälempeä nimittäin tietää, että häpeä eristää ja estää luovan ajattelun vapaata virtausta.

Sosiaalisia vaikutuksia

  • Minälempeydestä seuraava stressihormonin väheneminen ja oireiden hälveneminen vaikuttaa positiivisesti sosiaalisiin suhteisiin: törmäyskursseja tulee vähemmän, eivätkä yllättävätkään tilanteet tai keskustelut saa meitä reagoimaan liian nopeasti, suurella tunteenpalolla.
  • Minälempeyden lisäämä oksitosiini saa meidät kokemaan turvaa ja läheisyyttä toisten ihmisten kanssa, jolloin vastakkainasettelu itsen ja muiden välillä vähenee.
  • Kun suhtaudumme itseemme lempeästi ja ymmärtäen, voimme suhtautua samalla tavalla muihinkin. Kun hyväksymme omat riittämättömyyden, turhautuneisuuden ja epäonnistumisen tunteemme läpikotaisin, koemme, että kaikki tunteet ja kokemukset ovat sallittuja muillekin. Oman ja toisten vaillinaisuuden ja keskeneräisyyden aidosta hyväksymisestä alkaa aito ja syvä vuorovaikutussuhde ja yhteys muihin ihmisiin.
  • Minälempeä on sosiaalisesti rohkea. Emme enää pelkää niin paljon muiden arvostelua ja mahdollista hylkäämistä, kun tiedämme, ettemme itse hylkää itseämme ja olemme omana tukenamme. Näin uskallamme kertoa rohkeammin omat mielipiteemme ja ajatuksemme sekä vetää rajamme.
  • Minälempeän seurassa on helppoa ja mukavaa olla: Vuorovaikutus minälempeän ihmisen kanssa on helppoa, koska hän kertoo selkeästi, mutta muita arvostaen, mitä haluaa ja mitä ajattelee. Muiden ei tarvitse arvailla, mitä hän oikeasti toivoo, tai miettiä mahdollisia taka-ajatuksia sanojen takana. Siksi minälempeän parisuhdekin toimii paremmin.

Löydät workshop-sarjan Hidasta elämää -sovelluksen Hetki itselle -osiosta. Hetki itselle -palvelun kaikki sisällöt (workshopit, meditaatiot ja muut rauhoittavat sisällöt) saat käyttöösi hintaan 8,90€/kk tai 79€/vuosi. Tilauksen voi tehdä sovelluksen sisässä.

Lataa maksuton Hidasta elämää -sovellus TÄÄLTÄ.

 

Mikä auttaa, kun ahdistaa?

Yleensä, kun ahdistaa, tuntuu hankalalta tai kärvistää, haluaisimme tuosta tunteesta mahdollisimman vikkelästi eroon. Ahdistus on usein niin haastava fiilis siksikin, että se herättää meissä muussioloa itsestämme, siis häpeää. Ahdistus voi rauhoittua ihan yllättävän vikkelästikin, kun siihen saa oikeita työkaluja.

Ahdistus on pohjimmiltaan pelkoa. Turvattomuus systeemissämme on aktivoitunut, ja meissä käynnistyy pakene- taistele- tai lamaannu- reaktio. Suuri osa meistä suomalaisista on kroonisesti turvattomia eli huomaamattoman pelon vallassa vähän aina. Se näkyy mm. turvattomana kiintymystyylinä. Olemme niin tottuneet selviytymiskeinoihimme kuten suorittamiseen, mentaalimyllyttämiseen, miellyttämiseen, rajattomuuteen, itsemme sivuuttamiseen ja ponnistelemiseen, ettemme edes tiedä saavamme elää rauhallisemmin. Emmekä usein tiedä, ettei meissä ole mitään vialla, emmekä ole huonoja!

Usein pelko on tunne, jonka kanssa olemme jääneet yksin ja siksi uskomme, että siitä on päästävä vikkelästi eroon, jotta olo voi helpottaa. Samalla olemme usein vähän sen sitomia: pelkäämme menettämistä, yksin jäämistä ja torjutuksi tulemista. Hommeli alkaa helpottaa syvästi, olo elämässä rauhallistua ja ihmissuhteet muuttua, kun alamme löytää sisäistä turvaa. Esimerkiksi turvaton kiintymystyylimme voi turvallistua. Se ei ole avaruustiedettä vaan taitoja ja mahtavaa voimautumista, joita saamme oppia nyt aikuisina.

Katso videolta lisää ahdistuksen rauhoittamisesta:

Kuva: Unsplash

Voimauttavat kurssini, terapeuttisen valmennukseni ja parityöskentelyn löydät TÄÄLTÄ.

Iva satuttaa ja rikkoo ihmissuhteita – Halu haavoittaa toista nousee, kun sisältä nousee jotain hävettävää

Parisuhdetutkija John Gottmanin mukaan yksi eroa tai huonoa parisuhdetta kaikkein voimakkaimmin ennustava tekijä on ivallinen halveksunta. Tämän voi varmasti siirtää koskemaan myös muita ihmissuhteitamme.

Iva on ilkeää, sen tarkoitus on toisen lyttääminen. Ivallinen halveksunta tähtää aina itsensä ylentämiseen toisen alentamisen kustannuksella, lytätyn rinnalla voi itse olla erinomainen.

Iva ilmenee esimerkiksi silmien pyörittelynä, tuhahteluna, ivanauruna ja sarkastisina kommentteina toisen persoonasta ja ominaisuuksista. Epäsuorat ilmaisut saattavat olla seuraavanlaisia: ”Fiksut ihmiset eivät ajattele ja toimi noin”, ”Jokainen älykäs ymmärtää kyllä” tai ”Vain itsekkäät ihmiset toimivat tuolla tavoin”.

Kommentit saattavat sisältää melko suorankin viestin, että ”Olisit parempi ihminen, jos sinulla ei olisi tuota ominaisuutta.” Ivaaja saattaa myös viitata kohteen läheisiin, kuten ”Äitisi on aivan samanlainen.” Harvinaista ei myöskään ole muiden ihmisten vetäminen mukaan todistamaan manipuloijan näkemykset oikeiksi ”Hekin sanoivat sinun olevan sellainen.”

Ivalla satuttaminen on tehokkaan myrkyllinen tapa rikkoa minkä tahansa suhteen tunneturvaa ja yhteenkuuluvuutta.

Iva ja satuttavat sanat eivät useinkaan pysy asiassa, tai sitten ne tarttuvat jokaiseen asiaan, johon vain voi tarttua. Ivan kohteesta tuntuu, ettei hän kerta kaikkiaan osaa olla toiselle mieleinen, vaikka olisi miten.

Sääli kuvataan toisen kärsimyksen herättämäksi sympaattiseksi suruksi, myös myötätunnoksi. Myötätunto ilmaisee mielestäni vilpitöntä ja sydämestä kumpuavaa myötäelämistä toisen ihmisen vaikeuksissa, sääliä puolestaan käytetään myös ivalliseen tarkoitukseen toisen alentamiseksi. Kun joku ilmaisee alentuvasti säälivänsä sinua jonkun ominaisuutesi tai tunnereaktiosi vuoksi, kyse on halventavasta ivasta, jolla hän ilmaisee pitävänsä sinua pahaisena raukkaparkana.

Vihaakin pahemmaksi kuvataan se, kun halveksunta, mitätöiminen ja iva vuorottelevat ennakoimattomasti hyväksynnän, kehumisen ja kauniiden sanojen kanssa. Kun toinen on yhdessä hetkessä aurinkoisen ystävällinen ja rakastava ja toisessa hetkessä satuttaa tahallisesti, ei ole oikein mitään, mihin luottaa.

Eräs valmennettavani kertoi kuvitelleensa, että ystävällinen ja rakastava käytös kumppania kohtaan ikään kuin hyvittää ajoittaisen loukkaavan ja satuttavan käytöksen, kunnes ymmärsi, miten tuhoisaa hänen ajattelunsa ja toimintansa oli.

Yhteenkuuluvuus ja tunneturva rikkoutuvat iva ivalta, loukkaus loukkaukselta ja haava haavalta.

Halu haavoittaa toista, jopa rakasta ihmistä syntyy, kun sisältämme nousee jotain heikkoa ja hävettävää, jonka haluamme peittää kaikin mahdollisin egon esittämin keinoin. Kun pitäisi pyytää egoa rauhoittumaan ja katsoa itseään peiliin, ja katsoa sellaistakin, mitä ei haluaisi nähdä, on helpompi kääntää peilin salamana toiseen ihmiseen, jota sitten halveksia, ivata ja tuomita asioista, joita ei kykene itsessään näkemään ja kohtaamaan.

Uskon, että meistä moni on sortunut peilinkääntötemppuihinkin, olennaista on kuitenkin se, tunnistaako satunnaisen ala-arvoisen toimintansa ja pyytää sitä vilpittömästi anteeksi, vai onko se usein toistuvaa ja omasta mielestä jopa oikeutettua. ”Anteeksi” on ihmeitä tekevä taikasana silloin, kun se esitetään aidosti ja vilpittömästi, pahoittelua todella tarkoittaen.

Kun sinua satutetaan sanoilla, sinua haastetaan valtataisteluun. Haasteeseen ei pidä vastata haastajan odottamalla tavalla, sen sijaan voi esimerkiksi kysyä suoraan, mihin toinen satuttavaa ja alentavaa käytöstään tarvitsee, mitä hän ivallisen pinnan alla kaipaa ja haluaa.

Lyttäävä puhe ei lopu, ellei siihen puutu, eikä itsensä kanssa sinut olevakaan kestä kovin kauan toistuvaa halveksuntaa ja mitätöintiä.

Voit lukea muistakin ihmissuhteita myrkyttävistä ominaisuuksista kirjastani 

Kun yrittää välttää hylkäämistä, voi päätyä hylkäämään itsensä

Minulle hylätyksitulon pelko on ollut hyvin tuttu tunne läpi elämän, vaikka olen toki monin tavoin koittanut välttää sitä ja piilottaa sitä itseltänikin. Sittenhän siinä kävi huomaamattani niin, että minusta itsestäni tuli itseni ”pahin” hylkääjä. Tunnelukkoni ja pelkoni ohjasivat minua alitajuisesti.

Tunnelukko on hyvin kokonaisvaltainen ilmiö (keho-mieli-tunteet) jossa koitamme suojautua kokemasta uudelleen sellaisia satuttavia tunteita, joidenka kanssa olemme joskus jääneet yksin. Yritys välttää vaativia tunteita on osa ihmisen biologista selviytymisjärjestelmää, mutta tänäpäivänä itseasiassa juuri välttäminen tuottaakin elämäämme enemmän kipua, ahdistusta ja ihan suoranaisia ongelmiakin. Se saa meidät tuntemaan olomme ahtaaksi ja elämä alkaa rajoittua. Tunnelukot kääntyvät meitä itseämme vastaan.

Tässä muutamia esimerkkejä miten tunnelukot oikeastaan kääntyvät meitä vastaan

  • Se joka yrittää hinnalla millä hyvänsä välttää hylkäämistä, hylkääkin itseään sopeutumalla satuttaviin suhteisiin (usein huomaamattaan)
  • Se joka yrittää välttää altistumasta muiden vaatimuksille ja tuominnoille, vaatii ja tuomitsee jatkuvasti itseään
  • Se joka yrittää välttää torjutuksi tuloa miellyttämällä yli rajojensa, torjuukin itse omaa inhimillisyyttään ja niin edelleen.
  • Tässä vielä muutamia merkkejä siitä, että alitajuisesti hylkää itse itseään:
  • Yksin selviäminen hinnalla millä hyvänsä, ei tunnista tuen tarvetta vaan pyrkii selviytymään itse kaikesta
  • Turvattomissa ja epävakaissa ihmissuhteissa oleminen
  • Erilaiset itseä mitätöivät ja lamauttavat ajatuskuviot jotka estävät muutoksen: Minä nyt vain olen tällainen, aina minulle käy näin
  • Rajattomuus, ei tunnista/uskalla ilmaista rajojaan joka johtaa usein uupumiseen ja ahdistukseen
  • Omien tarpeiden tunnistamattomuus: elämä on jatkuvaa selviytymistä
  • Addiktiot

Tunnelukot saavat meidät tuntemaan ja toimimaan kuin automaatio ohjauksella. Selviytymisjärjestelmän automatisoituminen on osa jokaisen ihmisen taipumusta, eikä siinä ole mitään tuomittavaa tai väärää JA samalla itsetuntemuksen tie antaa mahdollisuuden meille tulla tieotiseksi, hoitaa tunnehaavojamme ja valita ihan oikeasti tuoreita, raikkaita ja itseämme sekä toisia kunnioittavia tapoja toimia. 

Kukaan ei varmaan tietoisesti valitse hylätä itseään.Vain sellaista voi lähteä muuttamaan, mitä tunnistaa.

Mitä tarkoittaa se, ettei ei anna  hylätyksi tulon pelon hallita?

Kerron muutamia esimerkkejä, mitä se on omassa elämässäni:

En pääasiassa tuomitse itseäni tunteistani tai tarpeistani (joihin liittyi ennen hemmetisti häpeää ja viallisuuden fiilistä)

En ole ihmissuhteissa, joissa on epä tasavertaista tai epäkunnioittavaa kohtelua

En yritä pitää väkisin rauhaa suhteessa hiljenemällä (vaikka en pidä konflikteista)

En yritä muuttaa ketään (…jotta minulla olisi turvallisempi/parempi olo)

En yritä saada ketään väkisin ymmärtämään minua ( tasavertaisissa ihmissuhteissa ei tarvitse  huutaa tullakseen kuulluksi)

Ja siis, selvennetään, että tottakai minuulla voi olla impulsseja edellä mainittuihin juttuihin hetkittäin. Usein jään kyllä aika äkkiä itselleni siitä kiinni, haen tarvittaessa apua tilanteen reflektoimiseen ja otan seuraavan mahdollisen rakkaudellisen askeleen itseäni kohtaan. Toipuminen ei ole vaikeiden tunteiden puutetta, vaan inhimillisiä keinoja niiden äärellä <3

Miten tunnistaa omia tunnelukkoja ja työskennellä niiden kanssa?

Tule mukaan Ymmärrä ja käsittele tunnelukkoja -webinaariin torstaina 23.4.2026 klo 18-20

Webinaari sopii sinulle, joka..

  • Olet taipuvainen ylisuorittamaan ja tiedät jo, että hellittäminen ei onnistu vaan tahdonvoimalla
  • Et oikein tiedä miten vaativien tunteiden kanssa ollaan, joten tunteiden välttäminen tai niistä käsin reagoiminen on sinulle tutumpaa
  • Olet taipuvainen ylimiellyttämään, ja tiedät että sinun olisi hyvä opetella parempia rajataitoja
  • Jos pelkäät että sinulle suututaan tai että sinut hylätään, valitset mielummin ylisopeutua itsesi terveen puolustamisen sijaan
  • Huomaat, että elämässäsi toistuu samankaltaiset kaavat, etkä oikein tiedä miten toimia toisin
  • Haluat oppia ymmärtämään ja hyväksymään itseäsi syvemmin
  • Haluat löytää keinoja vaativien tunteiden kohtaamiseen itseäsi hylkäämättä

Kun toisen ärsyttävä käytös pilaa tunnelman, kokeile tätä yksinkertaista ideaa

Olisi mahtavaa, kun tulisin aina toimeen ympärilläni olevien ihmisten kanssa, ja yhteiselo läheisten kanssa olisi sujuvaa ja leppoisaa. Välillä ihmisistä on kuitenkin tosi vaikea ymmärtää, miksi he käyttäytyvät jossain tilanteissa niin kuin käyttäytyvät. Aina en oikein ymmärrä edes, miksi minä itse toimin jollain tavalla tai miksi vaikkapa ärsyynnyn jostain – jälkeenpäin ajateltuna – pienestä asiasta. 

Mikä siis avuksi?

Olen huomannut, että parempi itseni tunteminen on auttanut ymmärtämään tällaisia ärsytystä, pelkoa tai muita negatiivisia reaktioita herättäviä tilanteita todella paljon paremmin. Esimerkiksi, oivalsin jossain vaiheessa että en siedä kovin hyvin äänen korottamista, riitelyä tai suoranaista vihaisuutta. Poistuisin mieluiten tilanteesta, jos siihen liittyy yhtään mitään konfliktin kaltaista, varsinkin, jos se kohdistuu minuun itseeni, mutta muutenkin. 

Tämän oivaltaminen on auttanut minua sekä hyväksymään tuon puolen itsessäni että yrittämään hellästi kehittää itseäni sietämään paremmin negatiivistenkin tunteiden ilmaisua ihmisten välillä. Ihmisiä on tosi erilaisia, ja toisille kärkevämpi keskustelutyyli on ihan normaalia vuorovaikutusta. Ihan vastaavasti oma pidättyväisyyteni saattaa sellaisesta henkilöstä tuntua välinpitämättömyydeltä tai epäaitoudelta.

Tämän kaltaisten asioiden tunnistaminen itsessäni on tosi arvokasta parempien kohtaamisten ja sitä kautta parempien ihmissuhteiden rakentamiseksi. Olen työelämässä paljon tekemisissä erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien kanssa, ja etenkin työkontekstissa meidän onkin usein tarpeen tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Tähän avuksi on löytynyt Minun käyttöohjeeni -työkalu.

Tee itsestäsi ”käyttöohje”

Minun käyttöohjeeni idea on yksinkertainen. Siinä vastaan kuuteen kysymykseen itsestäni vuorovaikutustilanteissa, jotta ymmärrän ensinnäkin itse paremmin mitä tarvin, ja voin tarvittaessa avata tarpeitani myös niille, joiden kanssa olen tekemisissä.

  • Millainen/mikä on tapani toimia?
  • Miten kanssani kannattaa kommunikoida?
  • Mitä arvostan?
  • Mitä en voi sietää?
  • Miten minua voi auttaa?
  • Mitä ihmiset ymmärtävät minussa väärin?

Kysymyksiin kannattaa vastata mahdollisimman aidosti, eikä “niin kuin tähän kuuluisi vastata”. Silloin harjoitus todella parantaa itsetuntemusta. 

Käytän tätä harjoitusta töissä niin, että kaikki tiimin jäsenet tekevät ja jakavat käyttöohjeensa keskenään. Niissä tiimeissä yhteistyö on mielestäni saanut tosi hyvän alun, ja mahdolliset tulevat hankalat tilanteet on onnistuttu minimoimaan jo ennalta. Ja silloinkin kun niitä on tullut, niistä on ollut helpompaa puhua, koska näistä aiheista on tehty sellaisia, mistä ylipäätään voi puhua.

Minun käyttöohjeeni -kirjan avulla voi huomata esimerkiksi sen, että muista ihmisistä tulee vähemmän ärsyttäviä.

Juotko sinäkin alkoholia sosiaalisen jännittämisen helpottamiseksi? – Näin opit kohtaamaan haastavat tilanteet selvinpäin

Join alkoholia sosiaalisen jännittämisen helpottamiseen noin 12 vuotta sitten ensimmäisen kirjani julkaisutilaisuudessa. Tarkoitukseni ei ollut etukäteen juoda, mutta tilaisuuden alkuvaiheessa jännitys nousi äkkiarvaamatta valtavaksi ja tilasin Helsingin Töölössä sijaitsevan Korjaamon tiskiltä oluttuopin. Muistan päätöksen vielä kirkkaasti. Juttelin ystäväni kanssa tiskillä, kun hän tilasi oluen. Sanoin baarimikolle, että laita minulle samanlainen.

Olin tätä ennen etenkin varhaisaikuisuudessani juonut useita kertoja itseni humalaan kyetäkseni osallistumaan johonkin vastaavaan sosiaaliseen tilaisuuteen. Olin jo tuolloin päässyt tavasta pääosin eroon, mutta vaikeammat tilanteet tuntuivat edelleen haastavilta ilman alkoholin rentouttavaa vaikutusta. Varhaisaikuisuudessa tilanne oli toinen. Melkein mikä tahansa sosiaalinen tilanne, jossa oli enemmän tuntemattomia ihmisiä, jännitti minua voimakkaasti. Minun oli hyvin vaikea olla oma itseni; ilmaista tunteitani tai edes puhua ihmisille.

Alkoholi piilotti epävarmuuteni muilta

Alkoholi toisaalta oli tähän kuin ihmelääkettä. Se avasi tunnespektrini kuin viuhkan ja Mika Waltarin Sinuhea lainatakseni kaksi maljaa teki kielen liukkaaksi. Mikä parasta; alkoholi piilotti epävarmuuteni ja jännittämiseni muilta. Pystyin sen avulla operoimaan paremmasta itseluottamuksesta käsin ja sosiaalisesti rennommin, eivätkä muut ihmiset kyenneet näkemään sisälleni piilotettua epävarmuutta. Ennen kaikkea humalaan pääsi siis kätevästi piiloon muilta ihmisiltä.

Japanissa on sanonta, että ensin mies ottaa juoman, sitten juoma ottaa juoman ja lopulta juoma ottaa miehen. Ujouden ja sosiaalinen jännittämisen lisäksi luonteessani oli etenkin nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa myös toinen puoli. Kun otin juoman, niin juoma otti herkästi toisen juoman ja pian juodut juomat veivät lopulta miehen. Sosiaalisen jännittämisen helpottamiseksi otettu ensituoppi venyi helposti useamman päivän ryyppyputkeksi. Waltari-lainauksia jatkaakseni; ”se, joka sortuu kokonaiseen viiniruukkuun, löytyy katuojasta rosvottuna ja kolhittuna”. Näinkin saattoi käydä.

Monen päivän juomisen jälkeen oli usein tunne, että rahat, maine ja muisti olivat menneet. Tämä lienee suomalaisessa kulttuurissa aika tuttu tarina. Erilaisten tilaisuuksien alkurituaaleihin on oikeastaan sisään rakennettu odottavan kiusallisuuden purkaminen alkoholilla. Kyllähän sitä yhden voisi. Monelle ihmiselle, ja vielä useammalle ainakin lähipiirinsä kautta, on myös tuttua tilanne, jossa yhden tuopin jälkeen tuoppi ottaa toisen ja lopulta kaikki aiemmat suunnitelmat lentävät roskakoriin humalahakuisen juomisen tieltä.

Juominen on kehno keino hallita tunteita

Psykologiassa sosiaalisen jännittämisen helpottamista alkoholin avulla kutsutaan suojakäyttäytymiseksi. Sosiaaliset suojakäyttäytymiset ovat tunteiden hallintakeinoja, joilla pyrimme hallitsemaan sosiaalista jännittämistä̈. Kutsumme niitä suojakäyttäytymisiksi, koska niiden taustalla on pyrkimys itsensä̈ suojaamiseen. Ne ovat epätoiminnallisia tunteiden hallintakeinoja, sillä ne auttavat meitä pääsemään jännittämisen tunteesta eroon hetkellisesti mutta samalla ylläpitävät sitä pitkällä tähtäimellä.

Suojakäyttäytymisiin turvaudutaan herkästi, koska ne helpottavat tehokkaasti jännittämisen tunnetta ja auttavat piilottamaan jännittämisemme muilta. Kun onnistumme niiden avulla selviämään jännittävästä sosiaalisesta tilanteesta, ne vahvistuvat. Opimme, että käyttäytymistä kannattaa toistaa seuraavassakin tilanteessa. Pitkällä aikavälillä suojakäyttäytyminen estää meitä kuitenkin oppimasta, ettei sosiaalisissa tilanteissa ole mitään pelättävää. Alkoholin juominen sosiaaliseen rentoutumiseen on siis yksi muoto monista suojakäyttätymisistä, joita käytämme sosiaalisen jännittämisen helpottamiseen, mutta jotka lopulta kääntyvät itseään vastaan.

Alkoholi helpottaa jännittämistä nopeasti ja auttaa piilottamaan sen, mutta estää meitä oppimasta, että tilanteessa ei ollut alunperin mitään pelättävää. Hermostomme ja uskomusjärjestelmämme eivät saa tätä oppituntia, koska humalassa piilossamme ollessamme, emme varsinaisesti kohtaa tilannetta.

Juon edelleen ajoittain alkoholia, mutta juon sitä harvoin humalahakuisesti. Joskus menee vuosikin huomaamatta yhden viinilasin voimalla. En ole myöskään enää vuosikausiin juonut alkoholia tarpeeseen piilottaa jännittämistäni tai muita heikkouksiksi kokemiani puolia itsestäni. Tähän ei ole liittynyt mitään suurempaa päätöstä, vaan asia on kypsynyt ikään kuin luonnostaan vuosien varrella.

Jälkikäteen ajattelen, että mitä enemmän olen kyennyt työssäni ja vapaa-ajallani liittymään muihin ihmisiin tasapainoisemmalla tavalla, eli tuomaan myös kätkemiäni puolia avoimemmin muiden nähtäville, sitä vähemmän olen kokenut tarvetta kätkeä itseäni humalatilaan sosiaalisissa tilanteissa. Toisaalta olen myös oppinut, että olen sosiaalisesti taitavampi selvinpäin; en enää pidä siitä tunteesta, kun puheeni alkaa sammaltaa ja en enää samassa määrin huomaa hienovaraisia vihjeitä sosiaalisissa tilanteissa. Tunne, joka ennen näytti minut rentoudella, tuntuukin nykyisin epämukavalta.

Omana itsenä esiin tuleminen vaatii harjoitusta – aloita näistä

Itsenä kätkemisen purkaminen on pitkä tie ja itsellänikin vielä kesken. Ei ole mitään nopeaa taikatemppua, jolla yhtäkkiä liittyä tasapainoisemmalla tavalla toisiin. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on kuitenkin suojakäyttäytymisten purkaminen; eli sosiaalisten tilanteiden kohtaaminen ilman turvautumista itsensä suojaamiseen.

Jos tunnistit itsesi tekstistä ja alkoholi on sinulle ajoittain ongelma samoista syistä, voit kokeilla olla aluksi ensimmäisen tunnin selvinpäin. Huomaat jo tässä kohtaa, että hermostollinen ylivireystila helpottaa luonnostaan. Sen jälkeen voit kokeilla juoda jokaisen alkoholijuoman jälkeen vettä.

Näillä kahdella pienellä muutoksella voit nauttia illasta tasapainoisemmin ja löytää uusia oivalluksia alkoholin käyttöön. Kun olet ensimmäisen tunnin selvinpäin, hermostosi tottuu tilanteeseen, etkä operoi enää yhtä voimakkaasta impulsiivisesta tarpeesta helpottaa jännittämistä. Kun juot vettä jokaisen alkoholiannoksen jälkeen, juoma ei pääse ottamaan juomaa, eikä yhtä herkästi sinua.

Haluatko päästää irti jännittämisestä? Lisää sosiaalisesta jännittämisestä ja sen helpottamisesta voit lukea Jonin kirjasta Rohkaisukirja ujoille.

10€ OSTOSRAHAA etukoodilla OSTOSRAHA10 (yli 45€ tilauksiin) 
PUOTIIN
close-image
KORTTIPAKAT OSTA 3 MAKSA 2
PUOTIIN
close-image
PÄÄSIÄISETU: MATKAHUOLLON TOIMITUSKULUT  3,90€
PUOTIIN
close-image
ILMAINEN toimitus Matkahuollolla yli 30€ tilauksiin 
PUOTIIN
close-image