Ihmisen lahja sekä haaste on samaan aikaan käsittämätön kyky selviytyä. On uskomatonta, että lapsi selviytyy lähes minkälaisessa tunneilmastossa hyvänsä. Selviytyy sopeuttamalla itsensä sellaiseen koloon, missä selviää.
Nämä selviytymismallit jäävät kuitenkin päälle. Niistä alkaa tulla automaatioita, joita toistamme aikuisena elämässämme ja ihmissuhteissamme.
Vaikka enää ei tarvitsisi vain selviytyä, suojamuurit suojaavat meitä alitajuntaan painetulta kivulta, turvattomuudelta ja hädältä, jonka kanssa on joskus jäänyt toistuvasti yksin. Hyvässä ja turvallisessa terapia- tai ohjaussuhteessa on tilaa sanoittaa ja kohdata näitä tunteita ääneen ilman pelkoa siitä, että oma kokemus tulee mitätöidyksi tai että sen päälle tarjotaan jotain näppärää ”kaikella on tarkoitus” -korttia liian nopeasti.
Taakkasiirtymästä on ollut viime aikoina yhä enemmän puhetta. Se tarkoittaa sitä, että ne traumat ja tuskat, jotka jäävät tunnetasolla vanhemmalta käsittelemättä, siirtyvät lapsen kannettavaksi jollain tavalla. Minun tuskani on samaan aikaan minulle yksilöllistä, mutta sen juuret voivat olla pitkällä sukupolvien ketjussa.
Olen kuullut sanottavan, että sota-ajan traumoista eheytymiseen menee 5–6 sukupolvea. En valitettasti tiedä lähdettä, mutta jokin tässä tuntuu todelta. Ei ole vielä montaakaan sukupolvea, kun elämä on ollut lähes pelkkää selviytymistä. Ei silloin ole ollut tilaa syvempien tarpeiden täyttämiselle, tunnesäätelytaitojen harjoittelulle tai edes välttämättä toisen ihmisen kohtaamiselle. Tämä historia kulkee jollain tavalla suorasti tai epäsuorasti jokaisen meidän matkassa.
Haluan uskoa, että tässä maailman ajassa meillä on riittävästi resursseja pysähtyä ja tehdä oma osamme, jotta emme enää jatkaisi kivun kierteitä. Ja nyt aletaankin olla jo aika herkällä alueella: Syytetäänkö vanhempia ja isovanhempia? Auttaako menneisyyden miettiminen?
Itse uskon syvästi (ja myös ohjauksissani toistuvasti tämän havaitsen), että eheytymisen tiellä auttaa, kun menneestä voidaan puhua ja tunteita sallia ilman, että ketään täytyy puolustella tai nimetä kaiken syntipukiksikaan. Helpottaa, kun näkee ja antaa itsensä kokea, että on todella jäänyt vaille.
Yksi omaa prosessiani kantanut lause on: ”The cure for the pain, is in the pain” eli suomennettuna ”Vastaus kipuun, on kivun keskellä”. Se on juuri siellä, missä sitä vähiten odottaisi, juuri siellä, minne ei ainakaan haluaisi katsoa.
Meillä on enemmän tai vähemmän käsittelemättömiä tiedostamattomaan painettuja kipuja ja traumoja, joita on vältelty ehkä vuosia addiktioilla, suorittamisella tai millä hyvänsä. Syvän kivun äärelle pysähtyminen ei ole mikään vitsi. Siihen saa kaivata apua. Suositukseni onkin löytää sellainen turvallinen tila ja ihminen, jossa kipu saa kannatellun tilan tulla näkyville.
Lapsena me kaikki synnymme hyvin herkkään kohtaan. Olemme täydellisen riippuvaisia vanhempiemme hoivasta ja rakkaudesta, riippumatta siitä, miten tasapainoisia tai kykeneviä he ovat turvallisen kiintymyksen luomiseen. Lapsi ei tarvitse täydellistä vanhempaa, mutta hän tarvitsee riittävän tasapainoisen vanhemman.
Vanhemman omat käsittelemättömät traumat voivat hankaloittaa suhdetta lapseen. Osa näistä traumaattisista kokemuksista voi olla varastoituneena implisiittisen muistin aluelle, eli aikuisen omaan tiedostomattomaan. Ei-kielellinen vuorovaikutus taas on paljon impliittisen muistin ohjaamaa.
Lapsen tulo voi nostaa esiin vanhemman omia traumoja, ja heikosti tiedostettuna ne voivat saada reagoimaan tavoilla jotka ovat emotionaalisesti tai fyysisesti turvattomia. Toivottavasti tällaisista asioista voitaisiin puhua jo vaikka neuvolassa ja ohjata ihmisiä avun piiriin jo hyvissä ajoin. Apua ei ole häpeä hakea, vaan se on suurta viisautta.
Vanhemmat parhaimmillaan luovat lapselle turvallisen pohjan elämään. Alla erittelen vielä hieman kohtia, jotka tähän turvalliseen pohjaan vaikuttavat.
Turvallinen pohja
Vanhemman riittävä henkinen taspainoisuus
Kyky huolehtia lapsen fyysisistä JA emotionaalista tarpeista (esim. kuulluksi ja nähdyksi tulo, tarve yhteyteen)
Kyky jakaa iloa lapsen kanssa ja antaa myönteistä palautetta
Kyky erottaa omat tarpeet lapsen tarpeista ja tunteista
Kyky asettautua lapsen asemaan
Pääasiassa johdonmukaisuus ja selkeys kasvatuksessa
Kyky luoda ja ilmaista turvallisia rajoja lapselle
Kyky vastaanottaa ja sietää lapsentunnereaktioita
Voit tutkailla omaa kokemustasi, miten nämä kohdat ovat sinulla täyttyneet. Entä mitä olet jäänyt vaille? Mitä olisit kaivannut enemmän? Entä miten nämä asiat ovat täyttyneet sinun vanhemmillesi? Mitä he olisivat kaivanneet? Entä mahdollisesti isovanhemmillesi?
Huomaat varmasti, että jokainen kantaa omaa lastiaan. Se ei silti ole oikeutus satuttavalle kohtelulle, vaikka tuokin ymmärrystä.
Rakkauden ja yhteyden alueella alkunsa saaneet haavat pääsevät parhaimmillaan eheytymään turvallisessa vuorovaikutussuhteessa.
Esimerkiksi terapiassa tekniikoita keskeisempää on turvallinen terapiasuhde sekä kuulluksi ja nähdyksi tuleminen. Jos tarvitset tukea oman lapsuutesi käsittelyyn, kannustan siihen lämpimästi. Olen itse hyötynyt valtavasti hyvästä terapiasuhteesta, ja ohjauksissani jatkuvasti huomaan, miten arvokasta on turvallisessa vuorovaikutuksessa pysähtyä kipeiden asioiden äärelle. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta suhdetta siihen voi.
Kirjoituksessa olen käyttänyt lähteeenä mm. Duodecimin Psykiatria-kirjaa ja Terapiasuhteessa olemisen taito -kirjaa sekä omia kokemuksiani.
Haluaisitko lisää onnellista oloa elämääsi? Mieltä kannattaa jumpata ja onnellisuutta harjoittaa, sillä se vahvistaa aivoissasi onnelliseen oloon liittyviä neuronipolkuja. Mitä useammin ja säännöllisemmin onnellisuuttasi harjoitat, sitä helpommaksi tulee kytkeytyminen sisälläsi olevaan onnellisuuteen. Tässä yhdeksän käytännöllistä vinkkiä onnellisuuden harjoittamiseen:
1. Pidä päivittäin hassutteluvartti, varsinkin jos sisälläsi jäytää jatkuva virheettömyyden vaatimus. Toteuta spontaaneja mielihalujasi tai tee jotain itsellesi iloa tuottavaa. Hulluttele lasten tai lemmikkisi kanssa, naura ja käkätä vitseille, piipahda kotimatkalla herkkukaupassa tai loikoile juoksulenkin jälkeen hetki eteisen matolla mitään tekemättä.
2. Harjoittele avun vastaanottamista, varsinkin jos energiasi suuntautuu koko ajan muiden auttamiseen ja tukemiseen. Sinä tiedät, kuinka hyvä ja lämmin olo tulee muiden auttamisesta. Salli myös muiden kokea iloa ja onnistumisen tunteita sinua auttaessaan. Anna itsesi tuntea muilta tuleva lämpö ja arvostus. Vapaudu tuntemaan aitoa iloa ja mielihyvää kaikesta, mitä sinulle annetaan.
3. Ryhdy salaiseksi hyvyyden agentiksi, varsinkin jos sisälläsi polttaa ainainen menestymisen tarve. Tee hyvää muille ilman, että kukaan lähipiirissäsi tietää toiminnastasi. Voit hykerrellä itseksesi ja nauttia hyvän tekemisen onnellistavasta tunteesta ilman, että sisäinen piiskurisi ryhtyy kiillottamaan imagoasi, paistattelemaan onnistumisen tunteessa ja nostattamaan sen avulla arvoasi.
4. Laita aktiivisuutesi ja energisyytesi virtaamaan, varsinkin jos tunteillasi on taipumus jäädä vellomaan. Sitoudu johonkin sinulle merkitykselliseen, tavoitteelliseen tekemiseen. Edistä projektia, jossa olet jo mukana. Tai ota tavoitteeksesi kuvata päivittäin jotain kaunista kotonasi tai ympäristössäsi. Tai tee saannollisesti kävely‑ tai pyöräilylenkkejä sinua inspiroiviin kohteisiin.
5. Hengitä yhteys kehoosi, varsinkin jos huomaat usein eristäytyneesi kiireiseen mieleesi. Yksinkertaisimmillaan löydät yhteyden kehoosi seuraamalla hengitystäsi, miten ilma liikuttaa kehoasi ja tuntuu sieraimissasi virratessaan sisään ja purkautuessaan ulos. Hyödynnä odottamishetket ja tiedosta hengityksesi aina liikennevaloissa, kaupan kassajonossa tai tietokoneohjelman avautuessa.
6. Poikkea tietoisesti rutiineistasi ja valitse kiinnostava uusi juttu, varsinkin jos tunnet usein houkutusta turvautua tuttuun ja turvalliseen. Tilaa ravintolassa rohkeasti jotain, mitä et ole koskaan maistanut. Valitse kotimatkalle ennestään tuntematon reitti. Tai kutsu ystäväsi perinteisen torstain teen sijaan sunnuntaina pitkälle aamiaiselle. Uuden asian kokeminen saa aivosi hykertelemään tuoreista virikkeistä.
7. Anna kiitollisuuden pysäyttää, varsinkin jos mielesi juoksee alituiseen edellesi ja fiilistelee jo seuraavaa kivaa juttua. Löydä arjestasi ihan tavanomaisia asioita, joista voit tuntea suurta kiitollisuutta. Jää hetkeksi havainnoimaan, mitä hyvää juuri tässä hetkessä on. Anna hyvän ja kauniin ympärilläsi koskettaa sisintäsi. Venytä kokemustasi tietoisesti ja nauti siitä mahdollisimman pitkään.
8. Hiljenny luonnossa ja anna sen tasapainottaa sinua, varsinkin jos tunnet pakottavaa tarvetta uurastaa ja olla aina vahva. Keskity kuuntelemaan luonnon ääniä, tunne tuulenvire poskellasi ja tunnustele sammalta tai rannan hiekkaa. Huomaa, miten kaikki kasvit ja eläimet toteuttavat pakottomasti omaa luontoaan. Saman luonnollisen ja ponnistelemattoman tasapainon löydät hiljentyessäsi myös itsesi sisältä.
9. Tutustu omaan arvoosi ja sisäiseen kauneuteesi, varsinkin jos sinulla on jatkuva taipumus vähätellä itseäsi, mielipiteitäsi tai osaamistasi. Tunnista – ja täytä unelmakarttakirjaasi – mitä haluat, mitä tarvitset, mistä olet kiinnostunut, mistä unelmoit, mitkä ovat tavoitteesi ja mihin haluat käyttää aikaasi. Kun tiedät suuntasi, käytä voimavarojasi itsesi ja taitojesi kehittämiseen. Olet oman aikasi ja panostuksesi arvoinen.
Lapsena olemme kaikki leikkimisen mestareita. Emme suorita elämää tai tee asioita, koska niin pitää tehdä tai kaikki muutkin tekevät, vaan lähestymme asioita avoimin mielin ja näemme mahdollisuuksia kaikkialla. Leikkimiseen liittyy myös vahvasti kehollisuus. Lapset rakastavat juosta, hyppiä, pomppia, kiipeillä, tanssia ja keksiä erilaisia tapoja liikuttaa kehoaan.
Jossain vaiheessa tuo taito alkaa salakavalasti huveta. Arjesta alkaa tulla enemmän suorittavaa ja – noh, vähemmän riemukasta ja spontaania. Sama suorittamisen mentaliteetti siirtyy usein myös kuntosalille ja lenkkipolulle.
Ajattele, jos voisimme säilyttää lapsenomaisen innon, uteliaisuuden ja hetkeen heittäytymisen taidon myös aikuisena. Se on täysin mahdollista, mutta vaatii hieman harjoitusta.
Tässä 5 tapaa, jotka auttavat sinua palauttamaan leikkimielisyyden arkeesi:
1. Riko rutiinia. Hämää suorittavaa robottivaihdettasi ja tee mikä tahansa arkinen asia totutusta poikkeavalla tavalla. Valitse eri kävelyreitti töihin tai lue ratikassa romaania kännykän sijaan. Tai mitä jos tuijottelisit ulos ikkunasta (toisin kuin kaikki muut) ja antaisit katseesi vaeltaa ympäristössä? Bongaa eriskummallisia puita tai mielenkiintoisia hahmoja kadulla. Jos mahdollista, niin hyppää kulkuvälineestä pysäkki tai pari aikaisemmin ja nauti raikkaasta ulkoilmasta ja uudesta ympäristöstä.
2. Tarkastele tuttua ympäristöä uudesta näkökulmasta. Miltä kotisi ympäristö näyttää lapsen silmin? Mitä kaikkea kivaa siellä voisi tehdä? Oletko jo testannut lähimaastojen metsäpolut? Entä lähimmän lasten leikkikentän? Milloin viimeksi kokeilit kiipeillä tai hyppiä? Jos yleisillä paikoilla riekkuminen nolottaa, kokeile hassutella metsässä. Hyppää kantojen yli ja loiki kinttupoluilla. Kokeile venytellä puuta vasten tai istua kallion laelle rauhoittumaan.
3. Keskity tekemisen sijasta kokemiseen. Unohda hetkeksi se, mitä olet tekemässä ja keskity aistimaan. Jos olet kävelyllä, tutkaile luontoa, kuuntele ääniä, haistele ilmaa ja tunne, miltä se tuntuu iholla. Missä kohtaa vuoden aikaa luonto menee? Jos venyttelet olohuoneen lattialla, vie huomio venytettävään lihakseen ja hengitä vähän syvempään. Onko jotain muuta, millä voisit terästää aistejasi? Ehkä haluat laittaa rauhallista musiikkia soimaan tai tuoksukynttilän palamaan. Lapsilla huomio on luonnostaan tässä hetkessä, mutta meidän täytyy usein vähän houkutella itseämme olemaan läsnä – siirtymään mielestä kehoon, ajattelemisesta kokemiseen.
4. Uskalla kokeilla jotakin uutta. Milloin viimeksi kokeilit jotakin uutta? Uusien asioiden kokeileminen asettaa aivosi aloittelijan moodiin ja kannustaa sinua heittäytymään hetkeen. Kun teet jotakin ensimmäistä kertaa, olet väkisinkin hieman hataralla alustalla – ja se jos mikä on parasta leikkimielisyydelle! Sinulla on mahdollisuus ylittää itsesi. Ja jos niin ei tapahdu, saat luvan kanssa mokata ja nauraa itsellesi. Tärkeintä ei ole onnistunut suoritus vaan se, että uskaltaa yrittää – eikö?
5. Luo lisää leikkiä ympärillesi. Etsi saman henkisiä ihmisiä ympärillesi ja tukekaa toistenne luovuutta ja leikkimielisyyttä. Naurakaa, mokailkaa ja hassutelkaa. Elämän ei tarvitse olla niin vakavaa! Kokeile tuoda leikkimielisyyttä myös työpaikallesi – miten olisi vaikkapa jokaisen maanantaipalaverin aloittaminen nostamalla yhteinen rauhoittumiskortti? Jos elämässäsi on lapsia, nauti heidän seurastaan ja opi parhailta! Myös eläimet ovat mahtavia leikkilähettiläitä.
Olen aina ajatellut olevani sisimmiltäni introvertti. Tarvitsen paljon omaa aikaa ja yksinoloa. Monesti sosiaaliset tilanteet synnyttävät liian tiheänä ryöppynä vahvan oman tilan kaipuun. Tällaiselle introvertille on tuskin kovin helppoa löytää sopivaa kumppaniakaan. En varmasti jaksaisi toisen ihmisen läsnäoloa jokaikinen päivä – ainakaan pidemmän päälle. Niin olen järkeillyt.
Olen päättänyt, että yksin on aika hyvä olla. En tarvitse välttämättä kumppania, kädestäpitäjää tai edes matkaseuraa yksinäisyyttä hätistelemään. Suuria päätöksiäkin olen tottunut pähkimään pitkälti omillani.
Introverttiuttani ja yksinolon tarvetta vahvistamaan olen saanut tukea myös viime vuosina erilaisilta guruilta, mentoreilta ja henkisiltä valmentajilta. Heidän mukaansa vastaukset mieltä kaihertaviin kysymyksiin löytyvät aina lopulta itsestäni. Hiljaisuudesta ja omaa sydäntäni kuuntelemalla.
Uskon siihen edelleen. Olemalla itselleen aidosti rehellinen, löytää monesti vastaukset ja oikeat päätökset tilanteeseen kuin tilanteeseen. Silti eräs kohtaaminen laittoi minut hiljan miettimään yksinoloa, itsensä kuuntelemista ja sitä introverttiuttakin uudelta kantilta.
Puhuin tapaamani kanssaihmisen kanssa meditoinnista, hiljentymisestä ja vastausten löytämisestä eräässä tapahtumassa (kyllä sosiaalinen tilaisuus, jonne kannatti mennä). Juuri tapaamani ihminen ihmetteli, että miksi istua yksin hiljaa lootusasennossa ja etsiä vastausta sisimmistään, kun voisi paljon nopeammin saada asiaan vastauksen kysymällä sitä joltain viisaammalta. Ystäväni heitto oli tarkoitettu humoristiseksi ja kaikenlaiset henkiset itsetutkiskelut teilaavaksi, mutta minusta heitossa oli silti vinha perä.
Voisiko olla niin, että halu olla yksin ja osin introverttiuskin olisi ainakin osin päätöskysymys? Voisiko päätös johtaa juurensa pelosta päästää toinen ihminen lähelle? Voisiko olla niin, että vaikka lähes aina vastaukset kysymyksiin löytyvät sisältäni, toisinaan pääsisi tosiaan helpommalla esittämällä kysymyksen jollekin toiselle?
Kertomalla nolon haaveensa tai päättämättömyytensä jollekin kanssaihmisille, tulee päästäneeksi toisen ihmisen omalle turva-alueelleen. Ja se saattaa olla pelottavaa. Mutta silloin voisi jakaa arjen haasteita tai vaikka yksittäisen pulman kahtia. Uskaltamalla tunnustaa, ettei kaikki viisaus asukaan itsessä, elämänviisauden kokonaismäärä tuskin ainakaan vähenisi.
Toisen ihmisen läsnäolo ja osallistuminen elämään voisi tehdä sitä vastoin elämästä rikkaampaa – ja kenties helpompaakin. Samalla myöntäisi itselleen sen, ettei ihan aina ole pakko pärjätä yksin. Ettei toiseen tukeutuminen ole merkki heikkoudesta, vaan rohkeudesta kuunnella ja päästää lähelle.
PS. Vaikka monesti vastaukset löytääkin kuuntelemalla omaa sydäntään, joskus parhaat päätökset syntyvät kuuntelemalla jonkun toisen sydäntä.
Moni meistä kuorruttaa elämänsä turhilla peloilla, jotka kuluttavat energiaa ja estävät meitä hyödyntämästä todellisia voimavarojamme. Luulemme usein olevamme yksin pelkojemme kanssa, mutta todellisuudessa pähkäilemme samojen teemojen parissa yhteisöllisesti. Hellitä otteesi viidestä yleisestä pelosta ja vapauta itsesi olemaan juuri se upea ihminen, joka olet.
1. Pitävätkö ihmiset minusta?
Se mitä ihmiset sinusta ajattelevat, ei ole sinun asiasi. Muiden ihmisten kokemukset ovat aina heidän omia tulkintojaan. Kun lopetat pyrkimyksesi miellyttää muita ja vapaudut rakentamistasi rooleista, huomaat vilpittömyytesi miellyttävän sekä itseäsi että muita. Olemalla oma itsesi, teet parhaan palveluksen koko maailmalle ja mikä tärkeintä, opit pitämään itsestäsi. Olet täydellinen.
2. Osaanko tämän?
Ehkä! Se että sinua jännittää osaamisesi, on merkki siitä, että välität. Ehkä olet jopa innoissasi ja voitkin kääntää pelkosi positiiviseksi voimavaraksi. Luota itseesi ja siihen, että teet parhaasi. Silloin onnistut mitä suurimmalla todennäköisyydellä. Päätä myös kuka määrittelee, onko osaamisesi riittävää vai ei. Muista, että olet täydellinen.
3. Mitä jos epäonnistun?
Sitten voit halutessasi yrittää uudelleen. Salli itsellesi mahdollisuus oppia ja kehittää osaamistasi, sillä se on valtava ilo sekä sinulle, että kaikille ympärilläsi oleville. Kuin kävelemään opetteleva lapsi, kaadu ja nouse ylös. Toista tätä riemulla, kunnes keksitkin, että osaatkin jo juosta! Muista myös elämän mittasuhteet ja se mikä on sinulle aidosti tärkeää. Ole täydellinen.
4. Mitä tulee tapahtumaan?
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä, jotain todella mahtavaa. Elämä on suurin arvoitus, joka kantaa itsessään loputtoman määrän mahdollisuuksia. Luota siihen, että elämä kantaa sinua. Jokainen juonenkäänne tarinassasi ja jokainen haaste on olemassa sinua ja läheisiäsi varten. Muista aina, että asiat eivät tapahdu sinulle, vaan sinua varten. Sinä olet täydellinen.
5. Olenko riittävän hyvä?
Olet. Et voisi olla tippaakaan enempää. Olet juuri sellainen, kun sinun on tarkoitus olla. Riippumatta elämäntilanteestasi, ympäristöstäsi tai olosuhteistasi, sinussa on kaikki maailman hyvyys sisälläsi. Voit oppia uusia asioita ja kehittää taitojasi, mutta se ei muuta sitä, että olet jo nyt (joko arvaat?) täydellinen. Sinä olet täydellinen ja ihana ihminen.
Suurin osa meistä haluaisi olla hyvässä kunnossa. Tie tavoitteeseen tuntuu kuitenkin usein vaivalloiselta. Takana on ehkä jo monta yritystä – monta elämäntaparemonttia, jotka ovat osoittautunut liian raskaiksi ja ennen pitkää epäonnistuneet.
Jos liikunta ja terveellinen ruokavaliota ovat asioita, joita pitäisi harrastaa tai tulisi noudattaa, jotta paino putoaisi, riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin laskisi tai se kuuluisa kesäkunto olisi viimein saavutettavissa, homma menee helposti suorittamiseksi. Ja suorittaminen on harvoin hedelmällisin lähtökohta pysyviin elämäntapamuutoksiin. Jossain vaiheessa suorittaminen vääjäämättä epäonnistuu – silloin moni tuntee olonsa riittämättömäksi ja toivoo lisää itsekuria.
Uskon, että itsekurin sijaan moni meistä tarvitseekin lempeyttä ja armollisuutta. Sitä, että kääntää katseen sisäänpäin ja kysyy keholtaan, mitä se toivoisi. Mitä se haluaisi tuntea? Mitkä asiat saisivat kehosi voimaan hyvin – nyt, tänään, huomenna ja ihan jokaisena päivänä?
Seuraavat 11 askelta voivat hyvinkin olla tärkeimmät askeleet matkalla kohti elämäsi kuntoa:
Tavoitteen määritteleminen uudella tavalla. Matka kohti elämäsi kuntoa alkaa siitä, kun päätät, että haluat tehdä asioita kehosi parhaaksi. Et siksi, että näyttäisit paremmalta tai pystyisit kovempaan suoritukseen, vaan siksi, että haluat pitää itsestäsi ja kehostasi huolta.
Kehon kuuntelemisen harjoitteleminen. Kun opettelet olemaan läsnä omassa kehossasi, kuulet paremmin, mitä kehollasi on asiaa. Miten se voi? Mitä se tarvitsee? Mikä siitä tuntuisi hyvältä? Samalla opit tuntemaan kehosi paremmin ja liikkeisiinne tulee uusia ulottuvuuksia – luovuutta, iloa ja nautintoa.
Lempeydestä käsin toimiminen. Lähestymällä kehoasi lempeyden kautta sinun on helpompi luoda arjen rutiineja, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointiasi. Et rasita kehoasi silloin, kun se tarvitsee lepoa etkä laiminlyö kehosi tarpeita, silloin kun se kaipaa liikettä tai ravintoa.
Oman hyvinvoinnin asettaminen etusijalle. Sitoutuminen itseesi ja omaan hyvinvointiisi on pieniä päivittäisiä tekoja, arjen valintoja, joiden avulla osoitat arvostusta itseäsi ja kehoasi kohtaan. Se on sitä, että asetat asioita tärkeysjärjestykseen – ja nostat oman hyvinvointisi ykköseksi.
Itsensä tsemppaaminen. Sinä ja kehosi ansaitsette huomiota ja huolenpitoa huonoinakin päivinä, ja etenkin silloin. Antamalla itsellesi aikaa ja huomiota silloinkin, kun sitä vähiten jaksaisit, viestit kehollesi, että välität. Pienistä teoista syntyy kasvava hyvän olon virta.
Jokaisesta askeleesta iloitseminen. Sinun ei tarvitse juosta puolimaratonia tai treenata fitness-kisoihin ollaksesi hyvässä kunnossa. Jokainen askel, jonka itsesi hyväksi otat, lasketaan. Riittävyys on sitä, että keskityt omaan arkeesi ja kokeilet, mikä toimii juuri sinulle.
Armollisuuden opetteleminen. Meillä kaikilla on kehomme kanssa keskeneräisiä asioita. Jokainen meistä opettelee jotakin. Ole itsellesi armollinen ja anna oppimiselle aikaa. Jos joku ei onnistu tänään, tällä viikolla, tässä kuussa tai edes tänä vuonna, älä lakkaa yrittämästä. Loppujen lopuksi olemme kaikki ikuisella oppimatkalla.
Leikkimielisyyden herätteleminen. Mitä vähemmän suorittamista, sitä enemmän iloa. Tämä lause pätee myös liikkumiseen. Ole utelias kehosi suhteen ja anna itsellesi lupa leikkimielisyyteen. Se voi tarkoittaa mitä tahansa, mitä et yleensä tee – ehkä jonkin uuden taidon opettelua tai vanhojen taitojen aktivointia? Tai kenties sitä, että poikkeat tutulta metsäpolulta ja avaat silmäsi arjen seikkailulle.
Monipuolisuuden lisääminen. Kehosi janoaa monipuolista liikettä. Kaikki lihaksesi on tarkoitettu käytettäviksi, luut ja nivelet liikutettaviksi. Myös sydän on iloinen, kun se pääsee töihin ja vahvistamaan itseään. Ajattele – sinulla on mahdollisuus antaa kehollesi kaikkea tätä. Vastalahjana saat käyttöösi extramäärän energiaa, virkeyttä ja voimaa.
Hyvän olon salliminen itselle. Unohda itsekuri, suorittaminen ja kyttääminen ja ota tilalle sallivuus, joustavuus ja oman kehon kuuntelu. Arjen pienistä valinnoista tulee huomattavasti helpompia, kun lähestyt niitä velvollisuuden sijaan mahdollisuutena tehdä itsellesi hyvää.
Kiitollisuus. Opettele kiitollisuutta kehoasi kohtaan. Puhu sille kauniisti ja kerro, miten tärkeä se on. Aloita vaikka yhdestä asiasta. Kun kiinnität huomiota siihen, mikä on hyvää, se vahvistuu. Vaikka ette ihan vielä olisi kavereita, pikku hiljaa teistä voi tulla parhaat ystävät.
Olen 15 vuoden valmennustyön aikana huomannut, että monien ihmisten elämä on kuin vene, joka ajelehtii meren aalloilla. Veneessä ei ole moottoria eikä ruoria, joka ohjaisi sitä johonkin suuntaan. Se kelluu sinne, minne tuuli sen vie, kenenkään hallitsematta sitä. Veneen omistaja herää aamulla, pukeutuu, syö aamupalan, menee töihin, käy ruokakaupassa, pesee pyykkiä, vie lapsia harrastuksiin, katsoo televisiota ja somea, juttelee puolison kanssa ja menee nukkumaan. Hänellä saattaa olla korkeakoulututkinto ja riittävästi rahaa pankkitilillään. Hänen olo saattaa olla tyhjä, muttei tiedä mitä puuttuu. Kysypä häneltä:
Miksi teet, mitä teet? Mikä on elämäntehtäväsi? Mikä on tarkoituksesi?
Hän todennäköisesti nauraa, koska ei ole koskaan edes pohtinut kysymystä.
Itsekin olin tällainen, kunnes uupumus otti ylivallan. Siitä lähti intensiivinen kasvun tie, jolla olen varmasti loppuelämäni.
Uskon, että kaikkien ihmisten toteuttaessa omaa tarkoitustaan rohkeasti, siitä muodostuisi erittäin toimiva kokonaisuus, jossa kaikki hyötyvät kaikkien muiden osaamisesta ja vahvuuksista. Työuupumustilastot romahtaisivat, kun kaikki olisivatkin innoissaan omasta työstään ja elämästään. Se on unelmani!
Minkä ongelman ratkaisemisesta sinä unelmoit?
6 ajatusta elämäntehtävästäsi
1.Sinulle on varattu elämäntehtävä, jota kukaan muu ei voi täyttää.
2. Elämäntehtäväsi on olla aidoin oma itsesi joka hetki elämäsi loppuun asti. Selvitä siis ensin, kuka olet.
3. Kun toteutat elämäntehtävääsi, eli olet aidoin oma itsesi, se auttaa tavalla tai toiselle muita ihmisiä.
4. Elämäntehtäväsi voi näkyä myös erilaisina ammatteina ja työtehtävinä, se ei ole koko ajan sama.
5. Elämäntehtävää toteuttaessasi olet innostunut, hyvinvoiva ja koet merkityksellisyyttä elämässäsi.
6. Elämäntehtävääsi ohjaavat arvot eli sinulle tärkeimmät asiat. Toteuttaessasi sitä tärkeimmät arvosi toteutuvat automaattisesti.
Itävaltalainen filosofi Rudolf Steiner (1861–1925) uskoi, että jokaisella meistä on omat vahvuutemme, joita kehittämällä voimme muuttua paremmiksi ja tasapainoisemmiksi ihmisiksi. Hän uskoi, että jos harjoitat ja kehität edustamiasi hyveitä, saat uusia voimia – ja kun toimit edustamiesi hyveiden mukaan, täytät oman elämäntehtäväsi.
Uskon vakaasti siihen, että jokaisella meistä on ainutlaatuiset vahvuutemme, ja niihin keskittymällä olemme onnellisia ja voimme hyvin. Omien vahvuuksien tunnistamiseen saat apuja aiemmassa blogissani täällä.
Oletko täällä tarkoituksesta vai sattumalta?
Niin tai näin, täällä kuitenkin olet! Sinä olet se, joka voitit rankan uintikilpailun satojen tuhansien kilpailijoiden joukossa äitisi vatsassa jo kauan ennen syntymääsi. Synnyit voittajana. Uskon, että sillä on jokin erityinen tarkoitus, että se olit juuri sinä.
Suurimmalla osalla on jo aavistus omasta tarkoituksestaan jo alakouluiässä. Siinä iässä lapsella ei ole rajoittavia uskomuksia eikä järjen tuomia rajoitteita.
Lapsi vastaa kysymykseen: ”Mikä sinusta tulee isona” täysin vilpittömästi. ”rallikuski”. ”lentäjä”, NHL-pelaaja” ”presidentti”. Siinähän aikuiset voivat naureskella lapselleen, mutta kas kummaa, lapsen ylpeydellä ei ole rajoja, kun hän vihdoin aikuisena saa lentäjän lupakirjan tai ajaa ensimmäisen rallikilpailunsa.
Mikä oli sinun lapsuuden unelma-ammattisi?
Äitini kertoo vitsailleen minulle, että kannattaa ryhtyä joko opettajaksi tai juristiksi. Opettajilla on pitkät lomat ja juristeilla hyvät palkat. Olin kieltänyt ehdottoman jyrkästi kummankin vaihtoehdon. Joku kaunis päivä olin sitten heille ilmoittanut, että pääsin juuri opettajankoulutuslaitokselle ja muutan täältä meidän tuppukylästä isoon ja kiinnostavaan Helsinkiin!
Parhaan ystäväni kanssa visiomme oli muuttaa poikaystäviemme kanssa samaan asuntoon (kaikki neljä?!) ja ostaa kuplavolkkari, jolla sitten ajelisimme pitkin Helsingin katuja. Isäni kertoi, että käytyäni koeajamassa kerran kuplavolkkaria, totesin, etten haluakaan sitä. Reisilihakseni meni kuulemma jumiin jarrua painaessa.
Jälkikäteen mietittynä kimppakämppä kulpavolkkarilla ei ehkä minulle toimi, mutta opettajankoulutus on ollut minulle juuri oikea valinta, jota olen täydentänyt erilaisilla valmentajan ja vuorovaikutustaitojen opinnoilla. Olin jo nuorena ollut partiossa sudenpentuja ohjaamassa ja siitä lähtien olen saanut valtavasti energiaa muiden ihmisten kannustamisesta.
Mitä sinä muistat tehneesi ”aina” mielelläsi?
Jokainen valmistelee itseään nuorena omaa tehtäväänsä varten. Jokainen kokemuksesi on hyväksi, ja on tuonut sinulle jotain taitoja ja viisautta, mitä tarvitset toteuttaessasi myöhemmin elämäntehtäviäsi. Itse uskon siihen, että mikään ei ole mennyt väärin. Kaikella kokemallasi on ollut tarkoituksensa ja nyt on aika kerätä kypsät hedelmät puista!
Jokaisella on aina yksi elämäntehtävä: Olla oma itsensä.
Lisäksi löydät yhden tai todennäköisesti useamman käytännön tavan käyttää vahvuuksiasi. Suuntaviittana on aina oma innostuksesi.
Liittolaisesi oman näköisen elämäsi luomisessa,
Riikka
Ps. Olen iloinen saadessani avata oman näköisen elämän luomisen vinkkejä keväällä 2019 ilmestyvään kirjaani, jonka teemana on oman tehtävän, vahvuuksien ja intohimojen löytäminen.
Kuuntele maaliskuussa 2019 pitämäni FB-live: Urakriisistä unelmatyöhön – kohti omannäköistä työelämää tästä.
Lue lisää siitä, miten luot itsellesi onnellisen työelämän Montevistan sivuilta tästä.
Teksti: Virpi Raipala-Cormier on Frantsilan Luomuyrttitilan perustaja, yrttien ja luontaishoitojen kouluttaja ja Frantsilan tuotekehitysvastaava sekä meditaatio- ja joogaopettaja.
Ihminen vahvistuu ja jaksaa olla vireä, kun keho saa kaikki ravinto- ja suojaravinneaineet – pystyy ne hyvin sulattamaan ja imeyttämään elimistönsä käyttöön. Kasvisvoittoinen, antioksidanttirikas ja värikäs ruoka energisoi eikä aiheuta kehoon happamuutta ja kuona-aineiden keräytymistä. Niiden kunnollinen poisto tapahtuu eri erityselinten aktivoinnin kautta (maksa, suolisto, munuaiset, keuhkot). Syvähengitys, raikkaassa luonnossa liikkuminen ja myönteinen, vähästressinen elämäntapa auttavat jaksamaan energisenä.
Munuaiset ovat ihmisen fyysisen, psyykkisen, hermoston ja voiman tyyssija. Keuhkot taas ovat energian mestari eli ne auttavat puhdistamaan verta hiilidioksidista ja tuomaan sitä taas sydämen käyttöön kaikkialle elimistön vireydeksi ja uudistamiseksi. Niitä tukee ja auttaa jaksamaan yrtit, jooga, meditaatio ja yleensäkin hidastaminen, hiljentyminen ja luonto. Minulle ne ovat olleet ehdottoman tärkeät voimaantumisen eväät jo lähes 50 vuotta.
5 VAHVISTAVAA YRTTIÄ
Vahvistavia mielikasvejani ovat nokkonen, siankärsämö ja voikukka. Ja jos hermot ovat kovilla eikä saa nukuttua, kauranröyhy (eli kauranversouute Frantsilan Tyyneydentipat) helpottaa. Monelle stressimahaiselle myös rauhoittava kamomilla on tärkeä kotiapteekkiyrtti. Tavoitteena on mielestäni se, että ihmisen tarvitsisi vain harvoin saada potkua kofeiinista kahvin, mustan tai vihreän teen kautta tai käyttämällä vahvempia adaptogeenisia kasveja kuten ginsengiä, venäjänjuurta, ruusujuurta, vuorenkilpeä tai rohtokoisiota.
Kokeile vaikka kuukausi joitain tai kaikkia seuraavia kasveja, eteerisiä öljyjä ja kukkatippoja, niin saat varmasti lisävirtaa luonnollisesti, kehoa kuunnellen.
Nokkonen (Urtica dioica)
Nokkonen on Pohjolan tärkein villivihannes ja puhtia antava rohdoskasvi, joka toimii hellänä adaptogeenina eli kasvina, joka lisää ihmisen kestävyyttä. Se sisältää erittäin paljon ravintoaineita. Siinä on esimerkiksi piitä 60-kertaisesti lehtisalaattiin verrattuna, kalsiumia kolminkertaisesti maitoon verrattuna, rautaa seitsenkertaisesti pinaattiin verrattuna ja C-vitamiinia viisinkertaisesti appelsiinin verrattuna. Nokkosen siemenet sisältävät kaikkia ihmisen tarvitsemia rasvahappoja sekä runsaasti E-vitamiinia. Kansa tuntee nokkosen ”verta puhdistavana” ja ”vertaluovana” rohtona ja sitä on pidetty yleisesti hyvän kunnon, vastustuskyvyn, elinvoiman ja virkeyden lisääjänä. Kansa on arvostanut nokkosen siemeniä myös potenssia kohottavana ja muistia virkistävänä rohtona, jotka elvyttävät myös lisämunuaisten toimintaa uupumusaikoina.
Nokkonen vahvistaa munuaisia ja poistaa lievästi nestettä ja virtsahappoa ja hoitaa virtsatietulehduksia, kihtiä, turvotuksia ja iskiasta. Nokkosta on käytetty estämään eturauhasen liikakasvua. Se tasaa verenpainetta, alentaa verensokeria, kohottaa hemoglobiinia ja lisää punasolujen määrää hoitaen siten anemiaa ja alhaisia ferritiiniarvoja eli väsymystä. Nokkonen on perna- ja haimarohto, ja sitä on käytetty tukena yleensä verisairauksien hoidossa. Se edistää ruoansulatusta, ja sitä käytetään normalisoimaan suolen toimintaa, parantamaan ruoansulatusvaivoja, ripulia, ummetusta ja peräpukamia, maha- ja pohjukaissuolenhaavaumia sekä maksa- ja sappivaivoja.
Nokkonen irrottaa limaa hengitysteistä, ja sitä käytetään hengitysteiden ongelmien tukihoitona, kuten esimerkiksi krooniseen bronkiittiin, yskään ja astmaan, heinänuhaan ja allergioihin sekä yleiseen väsymykseen. Nokkosen sisältämä pii ja asetyylikoliini torjuvat allergisia reaktioita.
Kylvyissä nokkonen on yleisesti elimistöä vahvistava, vireyttä ja vastustuskykyä antava. Se elvyttää ihon ja päänahan pintaverenkiertoa ja vahvistaa myös hiustenkasvua. Nokkonen lievittää lihaskipuja ja reumaa ja edistää nesteen, turvotuksen ja virtsahapon poistumista.
Käytä nokkosta tuoreena tai kuivattuna ruoassa (1-2rkl) jauheena, yrttiteessä 1tl 2dl kuumaa vettä kohti tai 20 tippaa uutteena useasti päivän mittaan.
Kuva: Anna Karhu-Cormier
Siankärsämö (Achillea millefolium)
Siankärsämö eli akantupakki on Suomen kansan tuntema ”tuhattaituri”. Sitä on pidetty vahvuuden symbolina. Esimerkiksi kreikkalainen soturi Akilles tuli haavoittumattomaksi kun hänen äitinsä kastoi hänet siankärsämöteehen – ainoastaan kantapää jäi hänen heikoksi kohdakseen eli ”Akilleen kantapääksi”. Rohtona käytetään kukkivaa kasvia, kukkia ja lehtiä.
Siankärsämö laukaisee sileiden lihasten kouristuksia erityisesti mahavaivoissa. Se lisää sapen ja mahanesteen eritystä. Näin se edistää ruoansulatusta, ravintoaineet imeytyvät paremmin ja ihminen vahvistuu. Se on tärkeää monelle, jolla on ruoansulatusvaivoja. Lisäksi se edistää suoliston toimintaa, auttaa ummetuksen hoidossa ja vähentää kaasunmuodostusta.
Siankärsämö sisältää mm. karvasaineita, kamatsuleenia, atsuleenia ja salisyylihappoa sekä runsaasti sydämen toiminnalle tärkeitä hivenaineita, mangaania ja magnesiumia, ja se alentaa verenpainetta ja verensokeria. Siankärsämö lisää virtsaneritystä ja sitä on käytetty helpottamaan virtsatievaivoja ja eturauhasvaivoja.
Siankärsämö vahvistaa immuunijärjestelmää ja on tulehduksia estävä, antibakteerinen ja antibioottinen ja alentaa jonkin verran myös kuumetta. Sitä on käytetty flunssan torjunnassa ja hoidossa samaan tapaan kuin auringonhattua eli kaunopunahattua. Siankärsämö tehoaa myös homeisiin ja hiivoihin. Sitä on käytetty puhdistamaan ja vahvistamaan elimistöä, ja kansanlääkinnässä sitä on arvostettu ”verta ja maksaa puhdistavana” rohtona ja siitä on tehty vahvistavaa siankärsämöviinaa.
Nimi ”akantupakki” viittaa siankärsämön käyttöön hengitysteiden vaivoissa, yskässä ja astmassa. Siankärsämöllä hoidetaan ulkoisesti ihoa erilaisissa iho-ongelmissa, haavoissa. Siankärsämön betosiniini estää verenvuotoja ja eugenoli lievittää paikallista kipua. Siankärsämötinktuuraa onkin käytetty kipuja lievittävänä linimenttinä.
Siankärsämöä arvostetaan erityisesti suonikohjujen ja peräpukamien rohtona kylpyinä, kääreinä, salvoina ja voiteina käytettynä. Se elvyttää muutenkin myös sisäisesti käytettynä laskimo- ja ääreisverenkiertoa sekä lämmittää kylmiä jalkoja ja käsiä. Sitä on käytetty sisäisesti ja ulkoisesti kylpyinä kuukautiskipuihin ja vaihdevuosivaivoihin.
Käytä yrttiteenä, -jauheina ja –uutteena sekä mausteena – myös ulkoisesti.
Voikukat (Taraxacum spp.)
Voikukka on monimuotoinen ja monivuotinen sikurikasveihin kuuluva rohtokasvi, joita tunnetaan on 700 lajia. Eri kielillä voikukkaa kutsutaan mm. leijonanhampaaksi tai sängynkastelijaksi, mikä viittaa kasvin virtsaneritystä lisäävään vaikutukseen. Suvun tieteellinen nimi voidaan johtaa sanoista taraxis (= eräs silmäsairaus) ja akeomai (=parantaminen).
Rohtona käytetään voikukan juurta, lehtiä, versoa, kukkia ja tuoreesta voikukasta puristettua mehua. Vaikuttavia aineita ovat taraksiini-karvasaine, hartsit, flavonoidit ja inuliini (syksyllä jopa 40%), A-, B-, C- ja D-vitamiini, kalsium, fosfori, magnesium, rauta sekä kalium (versossa 4,5%).
Voikukan lehdet lisäävät haimanesteen eli ruoansulatusta helpottavien entsyymeiden tuotantoa, jolloin ruoka sulaa taas paremmin ja ihminen vahvistuu. Lehdet helpottavat myös perna- ja munuaisvaivoja, kihtiä, reumaa ja nesteenkertymiä. Voikukka tunnetaan myös ”verta ja kehoa puhdistavana” rohtona. Juuri lisää huomattavasti sapeneritystä, lisää ruokahalua, edistää ruoansulatusta ja vahvistaa maksaa. Voikukka auttaa vatsakatarriin, ummetukseen ja peräpukamiin ja lisäksi estää kasvaimia ja tulehduksia. Voikukan juuren inuliini alentaa korkeaa huonoa kolesterolia ja verensokeria. Voikukkaa käytetään myös ihottumiin, kutinaan ja selluliitin hoitoon sisäisesti.
Käytä lehtiä tuoreena ja kuivattuna ruoissa, viherjauheina, yrttiteinä ja –uutteina sekä juurta paistoksina, keitteenä ja kahvin sijaan sekä uutteina.
Kuva: Anna Karhu-Cormier
Kaura (Avena sativa)
Kaurasta käytetään rohtona heilimöinti ja maitoasteella olevia kauran röyhyjä sekä kauranjyviä. Kauranversoa käytetään sisäisesti rauhoittamaan mieltä, hermostolliseen väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin. Siitä on apua vieroitettaessa lääkkeiden, tupakan ja alkoholin käytöstä; mm. Intiassa sitä käytettiin keitteenä oopiumin vieroitusoireiden lievittämiseen. Kaura sisältää aveniinia, jota pidetään tärkeänä hermostoa rauhoittavana ja vahvistavana aineena. Kauranverso on ollut eniten käytettyjä rohtoja myös yleisesti hermoston vahvistamisessa.
Kauranjyviä kansa on käyttänyt puurona hermoja ja muistia vahvistavana ruokana. Keittämällä valmistettua kauralimaa on käytetty mahahaavaumien hoitoon. Ulkoisesti kylpyinä kaura rauhoittaa myös ihoa. Hermoston hoidossa kauranversoa käytetään lähinnä uutteena, sillä sen vaikutus heikkenee kuivattaessa.
Kamomilla (Matricaria recutita)
Kamomilla on vanha peltojen ja pientareiden yksivuotinen asterikasveihin kuuluva rikkakasvi, joka on harvinaistunut kasvinsuojeluaineiden käytön sekä pientareiden rehevöitymisen vuoksi. Yrtin rauhoittavan vaikutuksen vuoksi egyptiläiset kutsuivat sitä ”Auringonjumalan kukaksi”. Rohtona käytetään kukkia. Sen vaikuttavia aineita ovat mm. eteerinen öljy, kamatsuleeni, salisyylihappo, flavonoidit, kversetiini, luteoliini, kumariinit ja karvasaineet. Kamomillan kukat laukaisevat sileiden lihasten kouristuksia ja rauhoittavat vatsaa; sitä käytetään vatsavaivoihin, maha-suolikanavan tulehduksiin, ilmavaivoihin, koliikkiin ja kuukautiskramppeihin. Kamomilla on yksi tärkeimmistä nykyihmisen rohtokasveista, sillä moni kärsii ruoansulatuskanavan ja ihon ongelmista. Stressi, kiire ja ylijalostettu ruoka ovat oletettavasti syynä näihinkin ongelmiin. Kamomillalla on tulehduksia parantava, antibakteerinen vaikutus, joka edistää myös haavojen paranemista.
Ulkoisesti käytettynä kamomilla desinfioi ja rauhoittaa ihoa; lievittää iho-, limakalvo- ja silmätulehduksia. Käytä kukkia yrttiteenä tai –uutteena sisäisesti ja ulkoisesti.
5 TUOKSUA VIRKISTÄMÄÄN OLOA
Tiesitkö, että eteerinen eli haihtuva öljy on kasvin oma luonnonapteekki, jolla kasvi hoitaa ja korjaa itseään ja houkuttelee tuoksulla pölyttäjiä luokseen. Ei siis ihme, että eteeriset öljyt ovat niin ihanan tuoksuisia ja täynnä hoitavaa voimaa. Eteeristä öljyä voisi kuvata taianomaisesti pullon henkenä. Pieneen pulloon mahtuu valtavan suuri hoitovoima. Eteerisen öljyn hoitavasta vaikutuksesta voi nauttia hengitettynä tai ihon kautta hoitoöljyihin sekoitettuna. Iholle laitettaessa öljy tulee aina laimentaa. Niitä ei yleensä suositella sisäiseen käyttöön, sillä ne ovat hyvin voimakkaita. Energisoivat tuoksut sopivat hyvin aamuisin herättämään ja virkistämään mieltä uuteen päivään. Voit halutessasi yhdistää tuoksuihin pienen mielikuvaharjoituksen, missä suljet silmäsi ja visualisoit itsesi esimerkiksi lempimetsääsi. Anna hengityksen virrata vapaasti. Voit mielessäsi nojata suureen puuhun tai köllähtää sammalmättäällä. Lepää hetki omassa sisäisessä metsässäsi ja anna tuoksun virkistää ja elvyttää koko olemustasi. Tästä on hyvä aloittaa uusi päivä! Katso käyttöohjeet artikkelin lopusta!
APPELSIINI — Citrus sinensis
Appelsiini antaa energiaa ja kohottaa mielialaa. Eteerisessä appelsiiniöljyssä on makean raikas ja hedelmäisen energinen tuoksu. Appelsiiniöljy lämmittää, piristää ja lisää rohkeutta, mutta samalla myös rauhoittaa ja hillitsee stressiä. Loistava öljy talveen. Käytä ihonhoitoöljyssä, kylvyissä sekä huonetuoksuna.
EUKALYPTUS — Eucalyptus globulus / radiata
Eukalyptus on miellyttävän virkistävä tuoksu, joka raikastaa ja puhdistaa huoneilmaa. Tämä tuoksu sopii hyvin talviaikaan. Se lievittää hengitysteiden tukkeumia ja on erityisen hyvä apu flunssan oireiden lievitykseen. Kokeile eukalyptusta höyryhengityksessä, diffuuserissa tai saunatuoksuna. Eukalyptus vahvistaa ja elvyttää väsynyttä oloa sekä poistaa lihasjännityksiä. Jos käytät eukalyptusta höyryhengityksessä, muista olla varovainen, koska jopa yksi tippa riittää kahteen litraan kuumaa vettä! Älä koskaan heitä eteeristä öljyä suoraan kiukaalle.
MÄNTY — Pinus sylvestris
Mänty on raikas, metsäinen tuoksu, joka avaa ja vahvistaa hengitysteitä ja desinfioi huoneilmaa. Voimaa antavaa ja virkistävää männyn eteeristä öljyä käytetään väsymystilojen hoitoon. Mänty tuo ikivihreän puun voimaa omaan olohuoneeseesi. Männyn energisoiva tuoksu sopii hyvin aamuun. Kokeile yhdistää männyn eteeriseen voimaan energisoivia sitrustuoksuja kuten greippiä ja appelsiinia.
Kuva: Sanna Saastamoinen-Barrois
SITRUUNA — Citrus lemon Sitruunan raikas, puhdas ja virkistävä tuoksu auttaa japanilaisten tutkimusten mukaan parantamaan työtehoa. Sitruuna sopiikin loistavasti diffuuseriin esimerkiksi töihin. Raikkaan tuoksunsa lisäksi sitruuna on hyväksi ruoansulatukselle sekä verenkierrolle ja se on hyvin antibakteerinen. Varo sitruunan fototoksisuutta eli älä käytä sitruunan eteeristä öljyä iholla aurinkoon mennessäsi, koska se herkistää ihoa auringolle. Mutta talviaikana sitruuna on mitä ihanin raikas ja energisoiva tuoksu esimerkiksi vartaloöljyyn tai kylpyyn!
ROSMARIINI — Rosmarinus officinalis
Rosmariini on mausteisen raikas tuoksu, joka aktivoi ruoansulatusta. Sitä on käytetty virkistämään muistia, poistamaan väsymystä, antamaan voimaa, hoitamaan reumatismia ja kipuja. Runsaasti käytettynä se saattaa nostaa verenpainetta. Rosmariini tunnetaan hyvin hiusten ja hiuspohjan hoidossa sen antibakteerisen ja verenkiertoa stimuloivan vaikutuksen vuoksi.
Rosmariini onkin yksi Frantsilan Hiuspohjan Hoitoöljyn aktiivisista raaka-aineista, jolla hoidetaan kuivaa ja kutiavaa päänahkaa. Kokeile myös lisätä tippa rosmariinia hiustenhoitoaineeseen, hiero päänahkaan ja anna saunan lämmön tehostaa vaikutusta. Älä käytä rosmariinia, jos sinulla on epilepsia.
Kun valitset eteerisiä öljyjä itsellesi, niin testaile niiden tuoksuja esim. terveystuotekauppojen testereistä. Ideana on se, että pidät niistä (ks. www.frantsila.com/tuoksut).
Ohjeita annosteluun:
Pienet lapset, vanhukset ja herkät ihmiset:
Sekoita 1 tippa eteeristä öljyä > 10 ml:aa kohti esim. Frantsilan Hellä Hoitoöljyyn
Kokeile lempeitä öljyjä mm. laventeli, mandariini, appelsiini, roomalainen kamomilla, neroli
Vartaloöljy:
Sekoita 4 tippaa eteeristä öljyä 10 ml esim. Frantsilan Hellä perusöljyyn tai Ayurvedisiin hoitoöljyihin Rauha, Harmonia tai Virkeä.
Kokeile eri öljyjä mm. greippiä tukemaan aineenvaihduntaa, santelipuuta rauhoittamaan mieltä, ruusua tasapainottamaan naisen hormonitoimintaa, mandariinia raskausarpiin, jasmiinia tai ruusua stressiä lievittämään ja naisellisuutta vahvistamaan, roomalaista kamomillaa, fenkolia, kardemummaa, piparminttua tai laventelia vatsakramppeihin.
Diffuuseri ja tuoksulyhty:
Huoneilmassa tuoksutettuna eteerinen öljy valitaan aina herkimmän haistelijan mukaan, jolloin huomioidaan lapset ja eläimet. Käytä eteeristä öljyä kohtuudella ja anna tuoksun olla vivahteen kaltainen.
Parfyymi
Lisää 10-15 tippaa mieltymyksesi mukaisia eteerisiä öljyjä 10ml pullolliseen kasviöljyä tai alkoholia. Sivele.
Kylvyt:
Eteeriset öljyt sopivat hyvin kokovartalokylpyihin ja jalkakylpyihin. Emulgoi, eli sekoita 6 tippaa eteeristä öljyä esim. 1rkl:een suihkugeeliä tai shampoota; näin eteerinen öljy sekoittuu kylpyveteen, muuten se jäisi kellumaan pisaroina veden pinnalle.
Sauna:
Lisää muutama tippa eteeristä öljyä löylynhenkeen, keraamiseen astiaan, joka asetetaan kivien päälle kiukaalle. Voit lisätä niitä myös löylykauhalliseen vettä.
Muita ideoita:
Eteerisiä öljyjä voit pirskotella matoille, lisätä ilmankostuttimeen, lisätä ilmanraikastin suihkepulloon alkoholin ja veden kera. Pyykkietikkana 5 tippaa eteeristä öljyä 0,5dl väkiviinaetikkaa kohti.
Muuta huomioitavaa:
Emme suosittele eteeristen öljyjen nauttimista sisäisesti niiden voimakkuuden takia. Kannattaa aina kääntyä ammattilaisen eli aromaneuvojan/hoitajan tai -terapeutin puoleen, joka neuvoo oikeat eteeriset öljyt, mikäli sinulla on ongelmia verenpaineen kanssa, muita sairauksia tai olet raskaana. Jos jostain syystä otat niitä vahingossa sisäisesti, ota päälle heti muutama ruokalusikallinen kasviöljyä. Älä oksennuta. Ja jos niitä joutuu silmiin, huuhtele heti runsaalla määrällä viileää vettä.
5 SUOMALAISTA KUKKAA VOIMAN JA TASAPAINON LÄHTEENÄ
Suomalaiset kukat voivat antaa voimia, nostaa kehon immuniteettia kohottamalla ja tasapainottamalla mielialaa. Niitä käytetään kukkaterapeuttisessa uutosmuodossa pieniä määriä. Kukkatippojen vaikutus selittyy niiden antamaan informaatioon eli resonanssiin – hieman samaan tapaan kuin homeopaattisetkin aineet. Ohessa 5 esimerkkiä kukista, jotka tuovat uutta virtaa elämään.
Koivu (Betula pendula) – ”Tunnen kuinka elämä virtaa minussa kuin uudistava, elvyttävä mahla”
Koivu antaa levollisen olon ja poistaa epävarmuuden. Se saa mielen ja energian virtaamaan elvyttävästi kuten vihta kotoisessa saunassa. Samalla se auttaa tasapainottumaan sekä puhdistaa ajatukset pois itsekkyydestä. Koivu virvoittaa uupunutta ja lisää nesteiden kiertoa.
Kuusi (Picea abies) – ”Olen turvassa, tiedän suuntani ja hyväksyn elämän ympärilläni”
Kuusi sopii huolista, velvollisuuksista ja ympäristöstä aiheutuneeseen stressiin. Se keventää elämän taakkaa hartioilta ja antaa sisäistä tukea ja turvaa. Se helpottaa myös liiallista itsekritiikkiä ja auttaa irrottautumaan omista ja ympäristön asettamista paineista.
Nokkonen (Urtica dioica) – ”Minulla on kaikki tarvitsemani voimavarat ja tartun toimeen”
Nokkostipat ovat vitalisuutta lisääviä ja edesauttavat rautaista kuntoa. Ne auttavat tulkitsemaan omia tarpeita ja tuntemuksia. Nokkonen opettaa ymmärtämään, että olet osa luontoa ja opit elämään sen mukaisesti, myös sen rytmissä.
Kuva: Anna Karhu-Cormier
Siankärsämö (Achillea millefolium) – ”Uudistuvan luomisvoimani avulla voin hyvin ja olen terve”
Siankärsämö antaa suojaa haitallisilta ulkoisilta ja psyykkisiltä ja fyysisiltä vaikutuksilta (esim. homeet, saasteet, lisäaineet), joiden seuraus voi olla hyvinkin erilainen henkilöstä riippuen. Se lisää sitkeyttä ja sisäistä vahvuutta. Ota siankärsämöä elvyttämään sisäistä uudistuvaa luomisvoimaasi ja kun vastustuskykysi on heikentynyt esim. flunssakauden aikana. Kun suhde itseen on kunnossa, on suhde ympäristöön kunnossa.
Voikukka (Taraxacum spp.) – ”Näen auringon ja voin hyvin”
Voikukka laukaisee kaikenlaisia jännityksiä, avaa mielen lukkoja ja helpotta masentuneisuutta. Uute virkistää tuomalla keveyden, sopusoinnun ja auringon valon. Ota voikukkaa kun haluat valoa syksyn pimeyteen, kaamosmasennukseen tai keväällä kesän pitkään odotukseen.
Kun mieleen ja tunne-elämään tulee tasapaino, niin kehokin vahvistuu. Muita vahvistavia kukkia ovat mm. mustikka, mänty ja ratamo.
Kukkaterapia on aina yksilöllistä. Käy esim. www.frantsila.com –sivuilla. Voit valita kukat myös intuitiivisesti.
Käyttöohje:
Suomalaisia kukkauutoksia sekoitetaan kätevimmin 1 tippa vesilasilliseen vettä ja nautitaan pitkin päivää. Voit myös tehdä itsellesi sekoitteen eri kukkauutoksista lisäämällä 30ml:n vedellä täytettyyn pulloon 2 tippaa jokaista 3-5 kukkatippaa. Käytä seosta 4 tippaa 4 kertaa päivässä tai tarvittaessa. Muistuta piilotajuntaasi lausumalla oheisia vahvistuslauseita niin saat vielä lisävoimaa elämääsi.
Tutustu Frantsilan Luomuyrttitilan kevään koulutuksiin tästä.
Ei ole varmaan yhtään ihmistä, joka ei olisi elämässään kokenut jonkinlaista sisäistä kiristystä. Joskus saattaa huomata, että kiristää, kun alkaa jännittää kehossa tiettyjä kohtia. Tai saattaa huomata, että on ajatellut niin paljon, että on vaikea keskittyä enää mihinkään.
Joskus kehon ja mielen ylikierrostila saattaa jäädä päälle pidemmäksikin aikaa, ja silloin saattaa olla vaikea enää tunnistaa kiristyksiä, puristuksia tai pientä ahdistuneisuutta – se on muuttunut normaalitilaksi.
Tässä kolmen kohdan pikarentoutus, jolla voit skannata tilasi miltei milloin ja missä tahansa.
1. Rentouta pallea, hartiat ja kasvot
Pallea, hartiat ja kasvot kiristyvät usein silloin, kun yrittää oikein selviytyä ja pinnistellä. Tee näin: Hengitä kerran syvään niin, että tunnet pallean liikkeen, sitten normaalihengityksellä koita tietoisesti rentouttaa pallea. (Jos olet pitkään ollut jännitystilassa, pallea saattaa tuntua kireältä.)
Nosta kerran hartiat korviin, pidä muutama sekunti ja laske sitten alas.
Lopuksi kuvittele kasvot ihan rennoiksi, päästä kieli rennoksi ja ravistele päätä kuin pudistaisit päätä Ei:n merkiksi (mutta sano mielessäsi JOO!).
2. Sano itsellesi, että kaikki järjestyy lopulta
Mielen ja kehon kireys vastaavat aivoista tulevaan pelkokäskyyn, joten paras tapa on syöttää aivoille rentouttavaa viestiä on sanoa itselle: ”Kaikki järjestyy lopulta. Riippumatta siitä, miten asiat ovat nyt, olen turvassa eikä minulla ole hätää. Kaikki menee ihan hyvin.”
3. Sitoudu ja uppoudu siihen tekemiseen, mikä on käsillä
Iso osa kiristyksestä johtuu siitä, että yritämme multitaskata eli tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Monesti se tarkoittaa ihan vain sitä, että teemme yhtä ja ajattelemme toista. Käsillä olevan hetken tekeminen ei välttämättä aina ole sitä mukavinta ja ehkä yritämme ajatuksissamme paeta muualle. Samalla sisällämme syntyy kuitenkin ristiriita, jossa olemme jossain ja haluaisimme olla muualla (esim. ajatuksissa). Tämä vetää sisuksiamme joka suuntaan.
Mitä ikinä nyt teetkin – vaikka se olisi miten mälsää tahansa – sitoudu ja uppoudu joka solullasi siihen, mitä olet tekemässä. Jos et tee mitään, uppoudu ja sitoudu hengitykseesi.
Kun koet, että olet aina oikeassa paikassa ja teet juuri oikeita asioita, rauhoitut. Kun vielä teet kaiken sitoutuneesti ja uppoutuneesti, voit kokea suurta iloa pelkästään siitä, että juuri nyt asutat elämääsi itse.
HUOM! Jos kaipaat lisää keinoja stressin ja ahdistuksen tunteen helpottamiseen, kurkkaa Kun tuntuu pahalta -kortit.
Sinun ei pitänyt vielä lähteä. Eihän? Unohditko hengittää? Vai etkö vain jaksanut juuri nyt? Juuri nyt, kun kaikki näytti olevan kauniimmin?
Kun painava sydämesi oli kevenemässä – murheista?
Kun uskalsit näyttää herkkyytesi ja lämpösi yhä avoimemmin?
Kun Sinun ei ehkä enää tarvinnut pitää niin paljon huolta?
Jätit sadat kysymykset vaille vastauksia.
Miksi pysäytit meidät niin käsittämättömän tuntuisesti? Halusitko kertoa meille jotain tärkeää? Elämästä ja elämisestä? Kaiken ohikiitävyydestä, särkyvyydestä ja lyhyydestä?
Sinullahan oli unelmia, visioita ja suunnitelmia? 40-vuotisjuhlakonsertti ja muita, entisestä erilaisia konsertteja. Ulkomaan reissuja. Reissuja, joilla voi vain kävellä ja olla.
Halusit myös treenata kroppasi vielä sellaiseen kuntoon, että Sinun olisi mukavampi olla. Ettei tarvitsisi aina olla rikki.
Rakastit treenaamista. Nappasit intohimoisesti kovaa rautaa ja juoksit vaikka oksennuksen maku suussa. Sinähän huomasit kroppasi viestit ja väsymyksen, kuulit sen hätähuudot. Ymmärsit olevasi rikki. Miksi et voinut vain kävellä ja olla täälläkin? Miksi kroppaa olisi pitänyt vielä treenata?
Rakastit työtäsi. Teit täysillä. Et kumarrellut kuvia, mutta musiikille, yleisölle ja tiimillesi annoit kaikkesi. Kannoit vastuusi, pidit huolta, puolustit reviiriäsi ja omiasi. Annoitko liikaa? Kannoitko liikaa? Huolehditko liikaa, yrititkö hallita liikaa ja vielä enemmän?
Rakastit laulujasi. Annoit itsesi myös laulujesi tekijöille. Niin, ettei kukaan. Minullekin. Annoit aiheita lauluihin. Sinulle tosia. Puhuit kaikesta. Joskus sellaistakin, jota en ehkä olisi halunnut tietää. Pidit ajan tasalla ja sanoit suoraan ja nopeasti, piditkö laulusta vai oliko se sellainen, jolla ei mennä kuuhun.
Rakastit alalle haluavien tulokkaiden valmentamista. Sait auttamisesta suurta mielihyvää. Sinua arvostettiin. Sinulle ei naurettu.
Rakastit sitä, että artistina sait olla vähän överi-hullu. Mitä väliä, jos nauretaan. Mutta oliko se oikeesti niin? Kun naurun lisäksi vielä pilkattiin? Kätkitkö osumat rennon ja kaikille leppoisasti rupattelevan, helposti lähestyttävän olemuksesi sekä kauniin hymysi taakse? Raadollisena rehellisyytenä näyttäytyvän itseironiasi taakse? Paljastitko kuitenkaan koskaan kenellekään haavojasi? Annoitko kenenkään hoitaa niitä?
Rakastit ystäviäsi, joita Sinulla oli paljon. Soittelit ja kyselit kuulumisia.
Rakastit lapsiasi yli kaiken. Olit ylpeä heistä. Pidit huolta. Rakastit myös maailman lapsia.
Lauloit rakkaudesta. Pyysit minua kirjoittamaan laulun siitä, kun rakastaa ja pelkää samaan aikaan. Pelko ja rakkaussaman sydämen päällä. Kirjoitin Sinut siihen vanhana, kun ei enää ole pelättävää. Kun rakkaus on voittanut pelon. Sinä et ehtinyt vanhaksi saakka.
Sanoit, ettet pelkää kuolemaa, mutta itseäsi pelkäät. Väsyitkö Sinä pelkäämään?
Rakastit paljon, mutta unohditko tärkeimmän? Unohditko rakastaa itseäsi? Halusitko kertoa meille sen tärkeyden?Halusitko kertoa myös siitä, että elämä on nyt?
Kiitän Sinua niin paljosta, ettei se mahdu sanoihin. Sinä tiedät. Uskon, että voit siellä jossain nyt vain kävellä ja olla. Rauhassa.
Maskuliinisuuden uudet määritelmät voivat sekoittaa tai vahvistaa ihmistä.
Tämä aihe on niin monimutkainen, että se vaatii isompaa tarkastelua. Koen tärkeäksi, että otetaan kuitenkin ensin perusteemat esille, joista voimme lähteä liikkeelle.
Nämä ovat sanoja, joilla on monia erilaisia merkityksiä. Ihmiset ymmärtävät eri tavoilla sanaa maskuliinisuus. Osalle se on kirosana, osalle se on osa identiteettiä, osalle se ei tarkoita mitään, osa liittää sen ainoastaan sukupuoleen. Niinpä tämä on monimutkaista, koska tälle ei ole yhteistä sovittua määritelmää. Myös oma kokemus ja historia vaikuttavat suhtautumisesta tähän asiaan.
Jokaisella pitäisi olla oikeus elää, ilmentää itseään niin kuin haluaa. Siihen (ilmentämiseen) ei pitäisi enää tässä ajassa olla mitään pakkoa tai rajoitteita. Niin kauan kuin elää toisia kunnioittaen ja elämää ylläpitäen, jokainen saa tehdä elämässä mitä haluaa.
Meissä jokaisessa on ihmisyyden kaikkia puolia, eri suhdanteissa. Tässä yhteydessä voitaisiin sanoa, että meissä kaikissa ihmisissä on sekä maskuliinisia, että feminiisiä ominaisuuksia. Ja näkemykseni on, että kun ihminen elää vapaasti, itseään ilmentäen, näillä termeillä ei ole enää mitään merkitystä. On vain elämä. Ainoastaan näin symbolisessa kirjoitetussa kielessä (joka on rajallinen elämään verrattuna) sillä voi avata ajatuksia toisille ihmisille. Mutta meissä on monia piirteitä, ominaisuuksia, joita voimme ihmisenä käyttää. Nämä eivät ole liitoksissa kulttuurin ”ohjelmointiin”, eli opittuihin tapoihin kulttuurista. Sekä miehissä, että naisissa on maskuliinisuutta ja feminiinisiä ominaisuuksia.
Sinulla tai minulla ei ole mitään pakkoa tehdä mitään, mikä ei tähän hetkeen tunnu sinun jutultasi.
Jokainen määrittelee itse sanat, tässä tapauksessa maskuliinisuuden. Osalle se on ”paha”, osalle se on ”hyvä”, osalle se on neutraali. Ei ole mitään yhteistä tulokulmaa tai ennen kaikkea yhteistä tunnetulokulmaa. Minulle maskuliinisuus on kaunista ydinolemista.
Tässä muutamia asioita, jotka mielestäni ovat perusteita tälle keskutelulle. Lyhyesti, SAAT OLLA SITÄ MITÄ HALUAT. Kunnioita elämää ja toisten tapaa olla.
Kuva: Jouni Ranta
Toksinen maskuliinisuus
Maailmalla on levinnyt kovaa vauhtia termi ”toksinen maskuliinisuus”. Tällä viitataan maskuliinisiin piirteisiin, joita pidetään haitallisena, suorastaan myrkyllisenä. Haluan heti tässä vaiheessa pysäyttää keskustelun. Maskuliinisuus ja toksinen maskuliinisuus eivät ole mielestäni sama asia.
Maskuliinisuus on erittäin hieno asia ja sen takia toksinen maskuliinisuus voitasiin kääntää eri sanamuotoon, jotta siitä ei ala kehittyä alitajuntaisesti liike itse maskuliinisuutta vastaan. Itse ehdottaisin epäkypsä maskuliinisuus. Maskuliinisuus, joka ei ole ehtinyt vielä kehittyä siihen muotoon, mitä maskuliinisuus voi parhaimmillaan olla.
Mikäli puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, silloin pitäisi pystyä puhumaan myös toksisesta feminiinisyydestä. Mutta sekään ei vie mielestäni kahta erilaista energiaa lähemmäs toisista, niin siihenkin voitaisiin miettiä sanaa epäkypsä, kehittymätön feminiinisyys.
Toksinen feminiinisyys voisi olla vastuun välttelyä, selän takana puhumista, juoruamista ja mahdollisesti käytöstä, joka käyttää emotionaalista vahvuutta manipuloidakseen muita ihmisiä. Tämä on nykyään paljon tunteita herättävä asia, joten selkeytetään. Ovatko miehet tehneet pahaa naisille menneisyydessä ja vielä nykyäänkin? Kyllä. Ovatko miehet tehneet pahaa MIEHILLE menneisyydessä ja vielä nykyäänkin. Todellakin. Ovatko miehet olleet tekemässä suurinta osaa historian pahuuksista. Kyllä. Voiko niitä perustella millään? Eipä juuri. Mutta on myös tosi tärkeä muistaa:
Maskuliinisuus on myös suojellut koko ihmishistorian kaikkea sitä mikä on ihmisille tärkeää. Maskuliinisuus on palvellut kylää ja heimoa omalla voimallaan.
Se on tehnyt valtavan paljon hyvää juuri sillä ydinenergiallaan, jota nykyisin yritetään väheksyä ja kitkeä pois. Ei kaikki, mutta tähänkin törmään. Maskuliinisuus ei ole pahaa – se on elintärkeää, jos minulta kysytään.
Paljon on nykyisin konsepteja ja ajatuksia varsinkin parisuhteissa, joissa ydinenergiana on feminiininen energia. Me tarvitsemme feminiinisen energian nousemista ja sillä rakentamista, siitä varmasti moni on samaa mieltä. Mutta me myös tarvitsemme vahvaa maskuliinista mallia tukemaan, voimistamaan ja suojelemaan kaikkea sitä mikä on niin kaunista ja elämää ylläpitävää.
Jos uskomme ajatukseen, että jokin perustavanlaatuinen ydinenergia on turhaa ja toksista, se ei jätä juuri tilaa sen terveelle, kypsälle ilmentymiselle. Itse haluan olla tukemassa sitä vahvaa, juurevaa ja tietoista energiaa, joka tuoksuu testosteronille. Se haju on nimittäin tuomassa miehille myös hyvää, tasapainoista mieltä, joka pitää esimerkiksi masennuksen loitolla.
Miesten viikonlopun tunnelmaa
Haluan olla luomassa tilaa miehille, jotta he saavat ilmentää sitä mitä he ovat sisältään. En ole niinkään luomassa ”herkkää miestä”, vaan enemmän minua kiinnostaa rehellinen, avoin mies, joka tiedostaa oman tarpeensa. Jos se jollain miehellä tarkoittaa enemmän tiputtautumista omaan herkkyyteensä, niin mahtavaa. Jos se jollain miehellä tarkoittaa enemmän tiputtautumista omaan fyysiseen vahvuuteensa, niin mahtavaa.
On tärkeää antaa tilaa monenlaiselle maskuliinisuudelle, ei pelkästään tietynlaiselle ilmentymälle. Monet miehet kaipaavat tilaa, jossa saavat ilmentää aggressiotaan turvallisesti, saada tuntea oman voimansa tukevasti. Monet kaipaavat myös tilaa omille tunteilleen ja niiden ilmentämiselle. Monet kaipaavat yksinkertaisesti vain hyväksyntää siihen ydinenergiaan, joka heissä on, mutta jota ei vielä tueta.
Maskuliinisuus ei ole toksista, ei ole koskaan ollutkaan. On ollut paljon ihmisiä, jotka ovat epäkypsyydessään tuoneet paljon pahaa ja tuhoa mukanaan. Mutta toivon, että sekä maskuliinisuus ja feminiininen energia tulevat vahvistumaan ja tulemaan enemmän tasapainoon toistensa kanssa, kumpikin omasta ydinenergiastaan tullen.
Suomennettuna, toivottavasti saamme jatkossakin olla sitä mitä haluamme olla. Toivottavasti kohtaamme toisenlaisen ihmisen kunnioittavasti ja tukevasti, sekä saamme tältä ihmiseltä samanlaisen kohtelun. Arvostus luo tilaa ihmisyydelle.
Luonnollisin versio minusta -blogia sponsoroiBiomed
