Häpeä on monimutkainen tunne, joka voi olla monenlaisen pahoinvoinnin perussyy tai taustavaikutin. Moni meistä kokee salaa häpeää ja yrittää kaikin voimin piilottaa sen.
Tässä 10 lohduttavaa ajatusta sinulle, joka yrität niin kovasti olla paljastamista häpeääsi tekemällä, jättämällä tekemättä tai yrittämällä olla aina vaan parempi. Ja sinulle, jota niin usein nolottaa, jännittää, kuumottaa tai ahdistaa. Lohduttavat lainaukset ovat Emilia Kujalan digikirjauutuudesta Tunteella. Häpeä (Otava 2020).
1. Häpeä syntyy ehdoilla rakastamisesta. Alun perin vanhemman häpeä syntyy lapsen kannettavaksi eli häpeä siirtyy sukupolvelta toiselle. ”Häpeässä ei ole ainoastaan kysymys siitä, mitä ajattelemme itsestämme vaan myös siitä, mitä arvelemme tai oikeastaan pelkäämme muiden meistä ajattelevan.”
2. ”Häpeä saa meidät lamaantumaan, vajoamaan maan alle, kieriskelemään itsesäälissä tai osoittamaan syyttävällä sormella toista. Häpeää kokeva ei pyydä anteeksi vain sitä, että on mokannut, vaan myös sitä, että on olemassa.”
3. ”Häpeä on tunteena niin ikävä, että pyrimme välttämään sitä kaikin tavoin. Se on kamala möykky, joka uhkaa syödä meidät sisäänsä”.
4. ”Häpeä sulkee ja vaientaa meidät. Se saa meidät näyttelemään itseämme ja esittämään elämämme pääroolia tavoilla, joiden oletamme saavan hyväksyntää toisilta.”
5. ”Jokainen meistä janoaa nähdyksi tulemista sellaisena kuin on. Samaan aikaan se on yksi pelottavimmista asioista koko maailmassa. Kukaan meistä ei halua tulla nähdyksi väärällä tavalla. Kun rohkenee asettautua alttiiksi toisille sellaisena kuin on, ottaa väistämättä riskin tulla hylätyksi ja altistua häpeälle.”
6. ”Paljastuminen toisille – – – on hyvin pelottavaa. Häpeän kanssa sovinnon tekeminen edellyttää tuon pelon kohtaamista.”
7. ”Häpeä ei katoa elämästämme mihinkään, mutta sen kanssa voi tehdä sovinnon ja vapautua sen yliotteesta.”
8. ”Häpeä on olemassa hyvästä syystä. – – – Rohkeus tulla näkyväksi ja asettua alttiiksi on sitä, että rohkenee tehdä itselleen tärkeitä asioita häpeästä huolimatta.”
9. ”Kun – – – opimme tunnistamaan ja hyväksymään häpeän ja käsittelemään sitä tavoilla, jotka eivät voimista sitä pidemmän päälle, luovumme kamppailusta itsemme kanssa.”
10. ”Myötätunto itseä kohtaan opettaa meitä pysähtymään itsemme äärelle ja hyväksymään itsemme sellaisina kuin olemme, ei sellaisena kuin haluaisimme olla tai muut haluaisivat meidän olevan. Myötätunto on häpeän vastavoima.”
Sami Tallberg on palkittu keittiömestari, jonka erikoisalaa ovat villiyrtit, -sienet ja muut superterveelliset ainekset. Tallberg on erikoistunut biohakkerille sopivaan ravinnetiheään, puhtaaseen ruokaan. Maailmaa kiertänyt ruokavisionääri tunnetaan myös villiruoka-aiheisista kirjoistaan ja ainutlaatuisista villiyrttikursseistaan.
Kiire, stressi, paine ja täydellisyyteen pyrkiminen olivat minulle vuosikausia nautinnollista arkipäivää. Hullulta kuulostaa, myönnän – mutta sainhan siitä palkinnoksi värisyttäviä adrenaliiniryöppyjä joka päivä.
Työskentelin Itä-Lontoon Shoreditchissä keittiömestarina, kun adrenaliinisäväyksille ilmestyi haastaja. Kuin salama kirkkaalta taivaalta ravintolaamme asteli määrätietoisesti pitkätukkainen kiiluvasilmäinen hippi, olallaan läpinäkyvä muovisäkki.
”Hello Chef, would You like to buy some sea kale?”, hän kysyi. Sekunnissa mieleeni tuli kolme kysymystä: kuka sinä olet, mitä teet täällä tähän aikaan päivästä ja mitä ihmettä on sea kale eli merikaali? Olin ällikällä päähän lyöty, sillä tämä vieras tavarantoimittaja rikkoi kaikkia sääntöjä tulemalla paikalle ilmoittamatta etukäteen, suoraan pääovesta (tavarantoimittajille on ravintoloissa oma takaovi) ja vieläpä keskellä ruuhka-aikaa.
Vastasin omintakeiselle hipille, että läpinäkyvän biomuovisäkin läpi hehkuva, seksikkään oloinen, jopa mystinen merikaali kiehtoo, todellakin – mutta juuri nyt oli niin kiire, etten ehtisi asiaan perehtyä. Torstain keskipäivän hetki oli viikon kiireisin. Ravintolan saliin oli juuri saapunut sata nälkäistä ruokailijaa, joista kaikki olettivat saavansa ruokaa ja juomaa tunnin mittaisen lounastaukonsa aikana.
Ohjasin hipin keittiön laidalle odottamaan. Grillasimme hummerit, keitimme taskuravut ja valmistimme kaikki muutkin à la carte -annokset – à la minute – adrenaalin virratessa läpi aivojemme polttoaineen lailla. Ravintolan salissa puolestaan virtasi samppanja. Asiakkaamme elivät boheemia luksuselämää, dekadentisti herkutellen.
Hippi katseli kärsivällisesti, laskematta aarretta olalta hetkeksikään. Tunnin kuluttua kiire helpotti ja minulla oli mahdollisuus maistaa pussissa odottavaa kaunokaista. Merikaali oli upeaa, suolaisen, makean ja mineraalien makuista. Sekosin onnesta ensipuraisun jälkeen. Merikaalin fantastinen maku, tekstuuri ja ulkonäkö hurmasivat minut heti.
Ostin merikaalia koko säkillisen, yhteensä 60 ravintola-annoksen verran. Laitoin ne päivän erikoisuutena iltaserviisin ruokalistalle höyrytettynä hollandaise-kastikkeen kanssa. Legendaksi muodostunut annos myytiin loppuun tunnissa. Oivalsin, että nyt oli kyse spesiaalista aineksesta, johon oli syytä perehtyä syvemmin.
Matka merikaalin jäljille
Hullaannuin tästä maailman jaloimmasta vihanneksesta niin, että jo seuraavalla viikolla lähdin merikaalit tuoneen Miles Irvingin kanssa kasvin alkulähteille. Tuo retki kauniille rannikolle Kentin maakuntaan muutti elämäni.
Korimme täyttyivät hetkessä merikaalista, ja samalla keräsimme laskuveden esiin tuomia ostereita, joita emme pystyneet vastustamaan. Poksauttelimme niitä pikku veitsellä auki ja huuhdoimme kurkustamme alas.
Koko rantaviiva – silmän kantamattomiin – oli villifenkolin valtaama. Hurmaannuin sen kauniista, voimakkaan keltaisena hehkuvista kukinnoista ja huumaavasta aniksen tuoksusta, joka kantautui sieraimiini Atlantin merituulen puhaltamana.
Seuraava etappimme oli silloisen suosikkieni St. Georges-sienten eli Pyhän Yrjön sienten etsiminen. Nuo metsän siimeksessä kasvavat kevätkaunolakit (villit herkkusienet) ovat tekstuuriltaan jumalaisen lihaisia ja maultaan ihanan pähkinäisiä, mutta sillä kertaa niitä ei löytynyt ainuttakaan.
Ikään kuin lohdutuspalkinnoksi löysimme yllättäen paratiisimaisen keitaan, jonka auringonsäteet valaisivat puiden välistä. Sen keskellä soljui villinä ja vapaana kimalteleva puro. Puroveden pinnasta silmieni verkkokalvoille heijastui auringonvalon prisma, jonka vaikutus meni suoraan tajuntaani. Aika tuntui pysähtyvän. Runsas, keväisen hempeä kasvillisuus ympärilläni sai minut havahtumaan ja heräämään siihen hetkeen. Se otti minusta ylivallan.
Puron reunustat hehkuivat vihreinä mattoina vesikrassia, joka sattumalta oli siihen aikaan yksi lempiyrteistäni. Tässä sitä nyt oli, villinä, enemmän kuin olin koskaan elämässäni nähnyt, ihanan pirtsakassa kasvuvaiheessa.
Vesikrassi oli kolmas kasvi joka herätti minut villin luonnon kauneudelle, sen hoivaavalle vaikutukselle ja oivallukselle, että puhdas luonto on kaikkein ravinteikkaimman ja luonteikkaimman ravinnon aarreaitta.
Luonto auttoi päästämään irti kiireestä
Tuona merkillisenä päivänä löysin uuden, kauniin, ja herkkää elämää täynnä olevan maailman. Sen kauneus ja herkkyys ravistelivat minua irti ruostumattomasta teräksestä ja valkoisista seinälaatoista, kiireestä ja kontrollista, joissa olin vuosikausia lähes asunut.
Mullistava, sisäinen muutos minussa käynnistyi vääjäämättömästi, sillä ravintolakeittiön hektiseen maailmaan jumiutunut sieluni oli valmis helpotukseen. Siinä puron äärellä yksinkertaisesti antauduin villille luonnolle. Se otti minut valtaansa, ja minä kiitin siitä kaikesta sisäisellä aamenella.
Tästä merkillisestä päivästä lähtien olen katsonut uusin silmin paitsi ruuanlaittoa, myös elämää ja ennen kaikkea luontoa. Elän tämän muistoni uudestaan joka vuosi näihin aikoihin, sillä kevät on todellista kulta-aikaa, kun luontoon nousee tajuntaa räjäyttävä kirjo syötäviä kasveja.
Villikasveista superruokaa keholle ja mielelle
Keväällä villikasvitarjonta suorastaan räjähtää käsiin, joten on syytä olla jo valppaana, jotta voimme täysin siemauksin nauttia yhdestä Suomen luonnon kauneimmasta vaiheesta. Nämä kasvit eivät ole vain kakun koristeita tai ravintola-annosten hienostelua – vaan meille kaikille kuuluvaa superruokaa, joka maistuu, lääkitsee ja ravitsee niin kehoa kuin sielua.
Kun antaudumme luonnon kasvien kauneudelle ja parantaville voimille, avautuu meille uusi, ihmeellinen ja ihana maailma. Sen aineksia ovat rauha, kauneus sekä vilpittömyys, mitkä herättelevät meissä täydellistä tasapainoa.
Näkyväksi tuleminen on sitä, että ilmaisee, että tää ei hei tunnu hyvältä, en oo tästä samaa mieltä, koen näin ja tämä ei nyt käy tai toivoisin näin.
Se ON riski, aina. Paradoksaalista kyllä, kun sen riskin uskaltaa ottaa, oma elämänvoimasi pääsee virtaamaan vapaammin. Rajoillasi ja näkyväksi tulemisellasi suojaat kallisarvoista elon virtaa sisälläsi. Se avaa elämän (hyvien juttujen) virtauksen myös sinuun päin.
Kaikki eivät tietenkään tykkää rajoistasi – ihmisille on niin kivaa kun olemme ”helppoja” ja peesailemme. Mutta mitään todellista yhteyttä itseen eikä toisiin synny hajuton, väritön ja mauton -tilassa. Näkymättömissä tavalla tai toisella pysyminen on häpeästä kumpuava selviytymiskeino, jonka opimme silloin, kun koimme toistuvasti tai traumaattisesti, että eri olemuksemme puolet, tunteemme tai tarpeemme eivät olleet tervetulleita. Häpeä synnyttää valeminuuksia tai maskeja, joiden läpi miellytellään, kontrolloidaan, jyrätään tai joustetaan loputtomasti.
Rajoillasi ja näkyväksi tulemisellasi suojaat kallisarvoista elon virtaa sisälläsi
Näkyväksi tuleminen ei ole ydinfysiikkaa – sitä voi alkaa harjoitella pikku hiljaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa on syntynyt luottamussuhde. Kun uskoo vahvasti, että tämä ihminen tuskin kääntää selkäänsä jos alan varovasti ilmaista, mitä oikeasti ajattelen, tunnen tai toivon.
Itseltään ei kannata heti odottaa mitään urotekoja: näkyväksi tullaan pienin askelin eikä niin, että heti pistäisi uskaltaa sanoa ei tilanteissa joissa se tuntuu tosi vaikealta tai pitää puolensa sellaisten kanssa, joiden seurassa olo herkästi lysähtää.
Itsestä antaminen on riskin ottamista. Sitä voi opetella myös niin, että ottaa pienen tauon, kun joku ehdottaa / pyytää / ilmineeraa jotakin mikä ei sinusta tunnu hyvältä. Voi vetäistä hihastaan time out -kortin, hoitaa ja helliä itseään eli vahvistaa sisäistä turvaansa tekemällä itsestähuolehtimisen rutiinejaan, ja sitten kun on saanut vähän tilaa ja happea, voi palata sanomaan että hei tää ei nyt ihan toimi mulle. Näkyväksi tuleminen / rajojen asettaminen voi tapahtua myös rauhanomaisesti ja myös ennen kuin on vetänyt itsensä ihan puhkinaiseen tilaan.
Näkyväksi tuleminen / rajojen asettaminen voi tapahtua myös rauhanomaisesti ja myös ennen kuin on vetänyt itsensä ihan puhkinaiseen tilaan
Rajasi ja sen ilmituominen mitä haluat on itsearvostusta käytännössä. Ja kun ohjaat elämänvoimaasi itsearvostavasti, elämänenergia virtaa myös sinuun päin arvostavasti.
Kun näet itse itsesi kuuntelemalla mitä tarvitset ja mitä et halua ja alat ottaa askeleita sen mukaisesti, muutkin alkavat nähdä sinut. Seuraava askel on havaita, ketkä kykenevät kunnioittamaan rajojasi ja josko joku niistä möksähtää. Sitten voi harkita, keiden kanssa pyöriminen kunnioittaa sinua ja keistä voisi ottaa hiukan etäisyyttä, jotta sinulla on tilaa olla sinä.
Lämpimästi tervetuloa Annan voimauttavaan valmennukseen tai näkijäkonsultaatioon Helsingissä tai Skypeitse. Täällä voit tutustua tarkemmin.
Kehollisten kokemusten syventäminen on ollut yksi tärkeimpiä asioita matkallani nauttivaan naiseuteen. Joogapolkuni olen aloittanut perinteisen ja aikalailla patriarkaalisen joogan parissa, mutta irtauduin siitä, kun aloin huomata, mitä kehoni todella haluaa.
Alkusysäys tutkivaan ja sallivaan kehollisuuteen tapahtui, kun usean rankan harjoitusvuoden ja ainaisten migreenien jälkeen tajusin muuttaa harjoitustani ja oikeastaan koko elämänasennetta. Aloin kuuntelemaan vatsani pohjasta – kohdustani – nousevaa ääntä joka aluksi sopersi hiljaisena mutta pian alkoi voimistumaan niin suureksi etten enää voinut laiminlyödä itseäni. Ymmärsin, että lantioni haluaakin keinua, vatsani haluaakin pehmentyä ja hengittää, selkärankani muodostaa spiraalin…
Ja kun sisäinen ohjaukseni vahvistui, huusi se minua tanssimaan ja rikkomaan kaikki opitut muodot. Oman mehukkaan liikkeen muotokielen löytäminen on ollut tärkeimpiä suunnanmuutoksia matkalla omaan nautintoon. Nautinnosta saan voimaa arkeen, uskallusta toteuttaa itseäni ja siten pysyn yhteydessä oman tahtotilani kanssa.
Kun tunnet itsesi, tunnet nautintosi
Oma voima on myös sitä, että kyseenalaistaa totutut toimintatavat. Meidän ei tarvitse seurata jotain tiettyä traditiota – oli se sitten uskonto, veriheimon käytänteet tai seksuaalisuuden ilmenemismuoto – vain sen takia, että muut kokevat sen sopivaksi.
Nautinnon löytäminen on autenttisempaa kun nainen on sisäisesti motivoitunut eikä ulkoa päin ohjattu. Tätä varten on tietenkin rohkeasti uskallettava luottaa omaan sisäiseen intuitiiviseen ääneensä (joka ei ole itsestäänselvyys). Sekä pysyä myötätuntoisena ympäristöämme ja muita, jopa toisin ajattelevia kohtaan.
Oma voima asuu kaikissa ihmisyyden kerroksissa. Kehollisuus on niistä yksi tuntuvimmista ja turvallisesti itsekseen tutustuttavissa. Omassa voimassa eläminen edellyttää omien terveiden halujen tunnistamista. Kun tulemme ystäviksi kehotemppelimme kanssa, aistimme avautuvat ja herkistymme kokemaan kaikki elämän maut, sävyt ja värit, pysymme omassa voimassamme myös arjen keskellä, eikä meidän tarvitse lähteä erityisesti etsimään nautintoa tai pakenemaan omaa arkeamme.
Seitsemän tapaa nousta Omaan voimaan:
Rakasta itseäsi kuten toivot sinua rakastettavan.
Selvitä millaisesta kosketuksesta pidät.
Puhu kehostasi kauniisti.
Sukella suin päin omaan nautintoosi, ja nauti mehukkuudestasi. (Vaikka se aluksi tuntuisikin oudolta ja jännittävältä).
Anna itsesi kokeilla jotain aivan uutta, saatat yllättyä!
Ole itseäsi kohtaan armollinen. Siten voit olla myötätuntoisempi myös muita kohtaan.
Kuinka monta kertaa olet haukkunut itseäsi laiskaksi? Kuinka usein olet epäillyt itseäsi ja onnistumistasi jonkin uuden asian edessä? Kuinka usein olet tuntenut ahdistusta, syyllisyyttä tai huonommuutta, koska et koe olevasi tarpeeksi hyvä.
Omassa elämässäni huomaan usein soimaavani itseäni. Jos sorrun lukemaan kirjaa liian kauan tai jos en jaksa lähteä lenkille, kuulen usein sisältäni moittivan äänen, joka saa minut tuntemaan huonommuutta tai syyllisyyttä. Sisäinen vartijani rupeaa ilkkumaan, kun käteni havittelee viidettä keksiä tai latistaa itsetuntoni, kun sovitan uutta mekkoa. Puhumattakaan jos en saavuta työtavoitteita itselle asettamassani aikataulussa, se hukuttaa minut ahdistukseen. Ja aina se muistaa epäillä, kun yritän saavuttaa jotain itselleni tärkeätä.
Meillä jokaisella on sisäinen pomo, eräänlainen mielen ylituomari tai ikävien tunteiden generaattori, joka yrittää saada meidät kulkemaan oikeaan suuntaan, kehittymään, muuttumaan ja olemaan parempia. Sisäisen pomon aikomus on sinänsä ihan hyvä, mutta sen keinot saavat meidät usein tuntemaan olomme huonoksi ja arvottomaksi.
Tunnistatko sisäisen pomosi?
Kun seuraavan kerran tunnet syyllisyyttä, huonommuutta tai ahdistusta, löydätkö tunteesi takaa oman sisäisen pomosi? Sisäinen pomo on erilainen eri persoonallisuustyypeillä. Tuo pomo voi olla kuin
… sisäinen kriitikko, joka arvostelee heti sinua, jos et pysty täydelliseen virheettömyyteen.
… sisäinen ankeuttaja, joka antaa sinun olettaa, ettet ole riittävän epäitsekäs.
… sisäinen piiskuri, joka vaatii sinua olemaan nopeampi, tehokkaampi ja menestyvämpi.
… sisäinen erottautuja, joka uskottelee sinun olevan jotenkin viallinen ja erilainen kuin muut.
… sisäinenoppimestari, joka muistuttaa, ettet vieläkään tiedä ja ymmärrä niin paljon kuin pitäisi.
… sisäinenepäilijä, joka pelottelee sinua kaikella, mikä voi mennä pieleen.
… sisäinenahnehtija, joka varoittelee tylsyydestä ja juoksuttaa sinua hauskuuden perässä.
… sisäinentaistelija, joka vaatii sinua olemaan vahva ja vastuussa kaikesta.
… sisäinenhyssyttelijä, joka painostaa sinua olemaan näkymätön ja väittää, ettei mielipiteilläsi ole arvoa.
Tärkeää on tietää, että tuo pomosi ei ole todellinen minuutesi. Se ei ole totuus sinusta. Sisäinen pomo ei näe sinun todellista arvoasi. Se ei näe sitä, missä sinä olet hyvä ja mitkä ovat sinun vahvuutesi. Sillä sisäinen pomo tarttuu kohtiin, joita sinun pitäisi parantaa, kehittää tai missä sinun pitäisi muuttua ja olla erilainen.
Se näkee vain epäkohtia, koska se pelkää. Sisäinen pomo pelkää, että emme kelpaa muille tai emme ole riittävän hyviä ja sen takia meidät hylätään. Meillä jokaisella on sisällämme tuo inhimillinen peruspelko. Se on kirjoitettu geeneihimme evoluution myötä, sillä historian hämärissä ihminen ei selvinnyt hengissä yksin. Hylkäämisen pelko aktivoituu jo heti vastasyntyneenä, kun rinta ei ensimmäisen kerran osu suuhun tyydyttämään nälkää.
Sisäinen pomo on rakentunut selviytymismenetelmäksi peruspelkoamme vastaan jo lapsuudessamme. Mutta selviytyminen ei välttämättä tuota arvostusta itseäsi kohtaan. Sinun todellinen arvosi ei ole hylkäämisen pelon välttämisessä. Älä siis usko sisäistä pomoasi. Sillä sinä olet paljon enemmän kuin se kykenee koskaan edes kuvittelemaan.
Jokainen meistä on ydinolemukseltaan eheä, kaunis ja kokonainen. Kaikki hyvät ominaisuutemme ovat meissä jo valmiina. Mitään ei puutu, mikään ei ole rikki. Mitään ei tarvitse muuttaa tai parantaa. Meidän tarvitsee vain tunnistaa persoonallisuustyyppimme ja tiedostaa sisäisen pomomme rajoittavat uskomukset vapautuaksemme näkemään ja tuntemaan todellinen arvomme ja kauneutemme.
Kun pelon sijasta näemme itsemme rakkaudesta käsin, tiedämme olevamme hyviä ja arvokkaita juuri näin. Ja rakkaus kertoo aina totuuden.
Lue lisää sisäisestä pomostasi ja oman persoonallisuustyyppisi tavasta toimia kirjastani Onni asuu jo sinussa
Tutustu koulutus ja valmennustarjontaani tai tilaa onnellisuusluento TÄSTÄ.
Väsyttää ja uuvuttaa. Vaikka ei pitäisi. Enhän tee niin paljon kuin muut. Sitä paitsi: miten hitokseen noi muut jaksaa?
Usein katselemme enemmän muiden suorituksia, pystymistä ja vauhtia, vaikka todellisuudessa meidän pitäisi katsoa sitä, mitä meissä itsessämme tapahtuu ja miltä se ihan oikeasti tuntuu.
Jos väsyttää, se ei johdu luultavastikaan laiskuudesta. Se saattaa johtua tunteesta (esim. stressi, pelko, suru), joka yrittää tulla näkyväksi ja jonka kuittaamme ehkä pannullisella kahvia – ja säksättämällä pikkaisen lisää. Tai se johtuu yksinkertaisesti siitä, että keho ei osaa enää levätä silloin, kun saisi nukkua – se käy ylikierroksilla.
Voimme mitata ihmisenä olemista joko suorituksissa tai siinä, miltä meistä tuntuu. Jälkimmäinen on oman elämämme, hyvinvointimme ja elämänkokemuksemme kannalta paljon olennaisempaa.
Ja tämä tarkoittaa myös rehellisyyttä omaa kokemusta kohtaan: vaikka minua hävettäisi olla tehottomampi tai hitaampi kuin joku toinen, lepään silti. Levätessä tutkin mielenkiinnolla (ei sättien!) samalla sitä, kuinka kierroksille oma keho on joutunut ja mitä se todella nyt kaipaa.
Kukaan ei voi sanoa, miltä sinusta tuntuu ja kuinka paljon sinun pitäisi jaksaa. Jos sinulla on väsy, sinulla on väsy. Eikä se poistu vastustelemalla tai yrittämällä pikkaisen enemmän. Eikä se poistu itseä mollaamalla tai vertailemalla muihin. Väsy poistuu lepäämällä ja katsomalla niitä syitä, joita väsymyksen taakse piiloutuu.
Väsyneenä sinun tehtäväsi on:
Tunnistaa väsymys.
Myöntää väsymys.
Levätä.
Tutkia, mikä johti väsymykseen.
Lempeintä, mitä voit tehdä itsellesi, on ottaa itsesi ja kokemuksesi todesta.
Sinä olet nimittäin paljon tärkeämpi kuin se, mitä yrität saada aikaiseksi. Muista se <3
Haastateltu asiantuntija: Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen
Aivoillesi ei ole merkityksetöntä, mitä syöt ja missä kunnossa suolistosi on. Eikä suolistollesi ole merkityksetöntä, mitä mielessäsi liikkuu ja miltä sinusta tuntuu. Nykytiedon valossa tiedetään, että suoliston ja aivot yhdistävän vagushermon kautta liikkuu informaatiota (välittäjäaineita ja hormoneja) molempiin suuntiin: suolistosta aivoihin 90 prosenttia ja aivoista suolistoon 10 prosenttia.
Toistaiseksi tämä vahva yhteys aivojen ja suoliston välillä ei ole kaikilta osin läheskään selvä tutkijoille, mutta laillistetun ravitsemusterapeutin Leena Putkosen mukaan on lohduttavaa, että tämän tiedon myötä suoliston ongelmiin voidaan puuttua sekä mielen työkaluilla että ruokavaliolla.
”Melkeinpä jokainen ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) kärsivä kärsii ajoittain myös alakuloisuudesta, masentuneisuudesta ja katastrofiajattelusta”, Putkonen sanoo. Katastorofiajattelulla tarkoitetaan sellaista ajatteluketjua, jossa yksi pieni ärsyke saa mielen kuvittelemaan pahinta mahdollista. Se on kuin lumivyöry, joka vain kasvaa.
Tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi muistiongelmista tai masennuksesta kärsivillä on köyhempi suoliston mikrobisto kuin terveillä ihmisillä. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymässä mikrobisto voi olla niin köyhä, ettei se muodosta riittävää suojamuuria suoliston ja kehon välille, jolloin suoli alkaa falskata. Falskaaminen taas aiheuttaa kehossa matala-asteista tulehdusta.
Mikäli mieli on maassa mutta vatsa toimii, ei ole syytä epäillä suolisto-ongelmia. Mutta mikäli sinulla on ripulia, ummetusta, vatsan turvotusta ja/tai närästysoireita ja lisäksi mieli on maassa, kannattaa antaa huomiota paremmalle ruokailutilanteelle ja panostaa stressinhallintaan. Mikäli oireet jatkuvat useamman kuukauden, kannattaa mennä lääkäriin.
”Aivan aluksi kannattaa kiinnittää huomiota ruokailuväleihin, jotta ne pysyvät säännöllisinä eivätkä veny liian pitkiksi eikä tule ahmittua nälkäisenä liian isoja annoksia. Toiseksi kannattaa käyttää ruokailuun riittävästi aikaa, ainakin 20 minuuttia: kannattaa ensin syödä ruokaa silmillään, jotta suolisto ehtii mukaan ruokailutilanteeseen – ruoan fiilisteleminen nimittäin parantaa ruoansulatusta. Ja kolmanneksi tietenkin kannattaa alkaa myös panostaa ruoan laatuun”, Putkonen ohjeistaa. Hän vinkkaa vaihtamaan arkiruokailussa ainakin kolme asiaa: ruisleipä kauraleipään, sipuli esimerkiksi ruohosipuliin tai muihin sipulin vihreisiin osiin sekä omenat ja päärynät sitrushedelmiin.
”Stressi vähentää suoliston mikrobistoa, ja siksi on olennaisen tärkeää löytää itselleen sopiva tapa rauhoittua. Suosittelen ennen kaikkea niin sanottua turhaa harrastusta. Tarkoitan tällä jotain luovaa harrastusta, josta ei ole varsinaisesti hyötyä. Se voi olla saviruukun tekemistä, kuorossa laulamista tai vaikka metsässä samoilua”, Putkonen vinkkaa.
Monet kokevat saavansa apua ahdistukseen, alakuloon ja stressiin myös erilaisista tietoisuusharjoituksista, kuten mindfulnessista. Joskus keholle kannattaa puhua kehon kieltä, eli rauhoittuminen voi olla helpointa vaikka joogassa. Mutta toimivin rauhoittumisharjoitus on se, joka todella tulee tehtyä, ja siksi olennaisempaa on löytää juuri se oma tapa stressin lievittämiseen.
Hyvä uutinen ärtyvän suolen kanssa kamppaileville on se, että suoliston kuntoon ja mikrobiston rikastuttamiseen voi vaikuttaa monesta suunnasta: parantamalla mieltä ja parantamalla ruokailutottumuksiaan. Ja sekin kannattaa tehdä rennolla otteella, ettei syömisestä ja stressinhallinnasta tule stressiä!
Mistä ja miten ammentaa voimaa työhön? Miten löytää oma sydämen asia työssä? Ja entä jos ei ole sydämellä mukana työssä?
Hyvinvointivalmentaja ja -kirjailija Tara Langen vieraana Keittiöpsykologiaa-jaksossa on yrittäjä Maija Vastamäki.
“Olen huomannut, että vaikka minulla on ollut ihania työpaikkoja ennen yrittäjyyttä, mutta jos se ei ole ihan sun sydämen asia, niin se vie voimia. Mutta sitten kun sinä teet sitä sydämen juttua, niin sinä saat siitä voimaa”, yrittäjänä jo vuosia työskennellyt Tara kuvailee yrittäjyyden antoisia puolia.
“Sydämestä tekemisen lisäksi usein sen kaiken päättäväisyyden, uskon ja heittäytymisen pohjalla on hyvin vankka arvomaailma”, Tara jatkaa.
Katso koko keskustelu videolta:
Kuvauspaikka: Keittiömaailman A la Carte Rigato -keittiö
Kurkista Keittiömaailman ihaniin erilaisiin keittiövaihtoehtoihin TÄSTÄ.
Nämä ihanat banaanilätyt ovat yksi arki-iltojemme suosikkiherkuista.
Ohje on superhelppo. Pidän tästä herkusta maun lisäksi myös siksi, että se on valmis nautittavaksi hyvin nopeasti.
Banaanilätyt ovat maidottomia ja ne sopivat hyvin myös gluteenittomaan ruokavalioon, sillä ne eivät sisällä lainkaan jauhoja. Ja ah, miten joku näin herkullinen voi olla saman aikaisesti myös terveellistä? Lättyjen makeus on peräisin pelkästään banaaneista.
BANAANILÄTYT
(Ohjeesta tulee noin 8 pientä / tai 2 suurikoista lättyä)
2 kananmunaa
2 hieman tummunutta banaania
1 vaniljatanko
ripaus suolaa
VAIHE 1) Viillä vaniljatanko auki pituussuunnasta ja raaputa sen sisällä olevat vaniljan siemenet talteen.
VAIHE 2) Sekoita kaikki ohjeen aineet yhteen esimerkiksi sauvasekoittimella.
VAIHE 3) Kuumenna paistinpannu, voitele sen pinta kookosöljyllä ja kaada sen jälkeen lättytaikinaa pannulle. Käännä lätty ympäri vasta kun sen reunat ovat alkaneet hyytyä melko pitkältä matkalta.
Ps. Ethän paista banaanilättyjä liian kuumalla lämmöllä, jotta niiden pinta ei pala.
Harvoin elämä menee niin kuin olemme suunnitelleet sen menevän. Älä kuitenkaan luovuta, vaikka elämä olisi töytäissyt sinut eri suuntaan mitä alunperin suunnittelit kulkevasi. Joskus ikävimmät käänteet vievät sinut tielle, jossa tapahtuvat elämäsi parhaimmat asiat.❤️
Toisinaan tuntuu siltä kuin haasteet tai elämänmuutos koettelisivat vähän liikaa. Tekisi mieli laittaa pillit pussiin. Voimat uhkaavat loppua ja universumi tuntuu heittelevän omalle kohdalle haasteen toisensa perään kuin kiusallaan. Tai sitten yhden megahaasteen, josta toipuminen ottaa raivostuttavan paljon aikaa.
Mutta niin se vain on, että vaikeinkin elämäntilanne ja synkimmätkin tunteet menevät lopulta ohi – niin kuin elämässä tuppaa tapahtumaan kaiken kanssa. Kiitos elämän ikuisen väliaikaisuuden.
Ystäväni pyysi minua hiljan listaamaan omasta vinkkelistäni konkreettisia selviytymiskeinoja haastavan elämäntilanteen keskelle. Spontaanisti mieleeni tulivat alla olevat asiat. Siltä varalta, että löytäisit jostain niistä lohtua tai hännänpään helpotukseen, päätin jakaa ajatukseni myös Sinun kanssasi.
ITSESYYTTELYSTÄ Lopeta itsesyyttely alkuunsa ja erota faktat omista tulkinnoistasi. Älä ajattele, että menetit työsi, läheisesi tai parisuhteesi jostain tietystä syystä. Usein analyysisi ovat pelkkää omaa tulkintaasi tai itsesyyttelyä. Lopulta tiedät ainoastaan sen, mitä on tapahtunut, et sitä miksi se on tapahtunut.
OLE OMAN ITSESI ASIANTUNTIJA Jokaisella on omanlaisensa tarinankäänteet ja omanlaisensa keinot selviytyä niistä. Neuvonantajia on silti monenlaisia. Luota itseesi. Jos tarvitset toipumiseen jotain muuta kuin jatkuvaa seuraa, ota oma aikasi. Olet oman elämäsi ja itsesi paras asiantuntija.
OLE AVOIN, NIIN MUUTKIN AVAUTUVAT Puhu avoimesti asioistasi. Olen saanut omien kirjoitusteni myötä paljon viestejä, joissa ihmiset haluavat kertoa omia kokemuksiaan. Yllättävän monella on samankaltaisia vaikeuksia kuin sinulla, mutta niistä puhuminen hävettää. Näytä omalla esimerkilläsi, että haasteissasi tai kohtaamissasi asioissa ei ole mitään hävettävää.
YMPÄRISTÖN VAIHDOKSESTA Monesti vaikeuksien hetkellä tekee mieli pakata laukku ja paeta omaa elämää toiselle puolelle maapalloa. Mutta omia ajatuksiaan ja taakkojaan ei voi juosta karkuun. Voi vaihtaa hetkeksi ympäristöä hengähdystauon toivossa, mutta asiat eivät silti katoa. Ennemmin tai myöhemmin ne joutuu käsittelemään.
UNOHDA MINIMURHEET Yritä olla vellomatta pienissä ongelmissa. Ne ovat usein sellaisia joita et muista enää seuraavalla viikolla. Niihin käytetty murehtimisaika on siten mennyt hukkaan. Varsinkin, jos et voi itse tehdä sen hetkiselle ongelmalle mitään.
MENNYT JA TULEVA Yritä olla järjestelemättä jo tehtyjä tekoja tai sanottuja sanoja toisin. Se ei hyödytä ketään. Se saattaa vain vääristää sitä, mitä oikeasti on tapahtunut. Älä sorru myöskään tulevaisuusmatkailuun, ajatteluun, että ”Sitten kun minulla on sitä ja tätä, kaikki on paremmin.” Sinulla on ainoastaan tämä hetki. Tee siitä niin hyvä kuin pystyt.
P.S. Muista uni. Kaikki asiat tuntuvat paljon pahemmilta ilman unta. Pidä huolta, että nukut tarpeeksi. Jos et saa unta, hae apua rentoutumisharjoituksista tai meditoinnista. Katkaise unettomuuskierre tavalla tai toisella ajoissa.
