Ruoka on rohtomme – luonto tarjoaa ilmaiseksi tärkeät suojaravintoaineet

Teksti: Virpi Raipala-Cormier on Frantsilan Luomuyrttitilan perustaja, yrttien ja luontaishoitojen kouluttaja ja Frantsilan tuotekehitysvastaava sekä meditaatio- ja joogaopettaja.

Villivihanneksina käytetyt luonnonkasvit sisältävät jopa useita kymmeniä kertoja enemmän hivenaineita ja vitamiineja kuin tavallinen lehtisalaatti tai muut kasvikset. Esimerkiksi nokkosessa on 60 kertaa enemmän piitä kuin lehtisalaatissa, 3 kertaa enemmän kalsiumia kuin maidossa ja 7 kertaa enemmän rautaa kuin pinaatissa sekä 5 kertaa enemmän c-vitamiinia kuin appelsiinissa. Saamme näin ilmaiseksi ja luonnon omissa suhteissa tärkeät kehomme suojaravinteet.

Luonnonkasvit ovat myös ns. lieviä rohtokasveja. Ne toimivat ennalta ehkäisevinä ja myös hoitavina poistaen kehosta kuona-aineita ja stimuloiden ruoansulatus- ja muita erityiselimiä. Kuona-aineita on kertynyt elimistöömme vuosien varrella ja varsinkin talven usein yksipuolisen ruoan jälkeen. Saamme mm. kevätväsymystä, iskias-särkyjä ja niveliämme kolottaa. Kannattaa siis maistella luonnon villivihanneksia pihamaalla kulkiessa ja kerätä niitä ruoanlaittoon, salaatteihin, muhennoksiin, keittoihin ja juoma-aineeksi. Muista kerätä vain kasveja, jotka tunnet olevan myrkyttömiä ja joiden mausta pidät.

Myös tuoreet ja kuivatut mausteyrtit ruoanlaitossa ja leivonnaisissa ovat ruoansulatuksen kannalta edullisia. Ruoka sulaa paremmin, kun ruoansulatusentsyymit stimuloituvat toimimaan. Samalla suolisto toimii paremmin ja yleinen hyvä olo kasvaa. Mausteyrtit ovat myös keuhkojen toimintaa voimistavia ja sitä kautta puhtia ja vitaalisuutta riittää. Tukkoinen olo saattaa häipyä näin ruoan ansiosta. Kokeile saksankirveliä, mäkimeiramia, liperiä ja minttuja, joita on helppo kasvattaa ja jotka talvehtivat erinomaisesti.

KEVÄÄN VILLIVIHANNESSALAATTI

Kerää mm. mustaviinimarjan, vuohenputken, koiranputken, voikukan, siankärsämön, poimulehden, piharatamon ja koivun lehtiä sekä kuusen vuosikasvaimia. Voit kokeilla myös myöhemmin kesällä yksivuotisia rikkaruohoja kuten kanankaalia, pihatähtimön ja jauhosavikon lehtiä. Revi lehdet kerroksittain kulhoon. Voit lisätä siihen myös juuresraasteita. Tarjoile salaattikastikkeen kera, jossa on esim. 1 osa kylmäpuristettua kasviöljyjä ja ½ osaa sitruunamehua ja maun mukaan vähän hunajaa.

KEVÄINEN KASVIS-NOKKOSKEITTO

  • ½ litraa nokkosen lehtiä
  • yht. noin 2dl porkkanan, sellerin, palsternakan, perunan ja tomaatin paloja – kasvikset voi jättää myös kokonaan pois
  • 1-2l vettä (osa maitoa jos haluat), maissitärkkelystä 1/2dl
  • mausteeksi kuminaa, meiramia, basilikaa, persiljaa, valkopippuria ja soijakastiketta tai suolaa.

Suurusta vesi maissi- tai kokojyväjauhoilla sileäksi. Paloittele kasvikset ja lisää ne seokseen ja keitä noin 5 minuuttia niin, että juurikkaat ovat puolikypsiä. Lisää huuhdellut ja murskatut nokkoset ja mausteet ja anna hautua vielä noin 5 minuuttia. Tarjoile vaikka lämpimän ruisleivän tai rieskan kera, jonka valmistuksessa voit myös käyttää nokkosta ja muitakin villivihanneksia. Jos käytät pelkkää nokkosta laita mausteeksi meiramia ja valkopippuria suolan lisäksi ja tee samalla tavalla kuin pinaattikeitto.

VOIKUKAN LEHTIKÄÄRYLEET  

  • isoja voikukan lehtiä
  • keitetty ohra-, riisi-, hirssi- tai tattaripuuro
  • porkkana- tai punajuuriraastetta
  • timjamia, kuminaa, meiramia ja mustapippuria
  • soijakastiketta tai suolaa

Ainekset sekoitetaan keskenään ja levitetään kokkareeksi suurikokoisten huuhdeltujen voikukan lehtien päälle. Lehdet kääritään sivuistaan ensin keskelle ja sitten lehden pituussuunnassa kerälle. Kääriminen tapahtuu helpoiten, jos lehdet on kastettu ensin kuumaan veteen.

Kääryleet paistetaan uunissa noin 20 minuuttia 175 asteessa tai pannulla öljyssä tai voissa pari minuuttia ja tarjoillaan esim. keväisen villivihannessalaatin ja nokkosmuhennoksen kera.

YRTTITEE

Kerää mm. seuraavia yrttejä ja käytä tuoreena tai kuivattuna: vadelman lehdet, siankärsämön kukat, mansikan ja horsman lehdet, mustaviinimarjan lehdet. Käytä kuivattua rouhetta noin 1 tl / 1 tkp. Tuoretta kasvia tarvitset 3-5 kertaa enemmän. Hauduta lähes kiehuvassa vedessä 5-15 minuuttia. Älä keitä, sillä maku heikkenee. Nauti lämpimänä tai kylmänä janojuomana.

MUSTAVIINIMARJAN LEHTISIMA (Louhisaaren juoma)

  • 1,5l tuoreita lehtiä
  • 6 l vettä
  • nokare hiivaa
  • 2 dl hunajaa tai tummaa sokeria
  • 1 sitruuna siivuina

Valmista sima tavallisen siman tapaan niin, että ensin kaadat kiehuvan veden lehtien päälle ja annat jäähtyä kädenlämpöiseksi. Lisää hunaja (sokeri) ja hiiva. Anna käydä huoneenlämmössä noin 1-2 vrk, siivilöi ja pullota. Pidä viileässä.

Voit valmistaa siman myös kuusen vuosikasvaimista. Ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja tekevät terveellisen ja pirteän makuisen siman. Kuusenkerkkä myös irrottaa limaa keuhkoista ja auttaa näin ollen yskässä.

Voit tehdä siman myös nokkosen lehdistä ja voikukan kukista.

KUUSENKERKKÄ- TAI VOIKUKKASIIRAPPI

Juomiin, voileivän tai esim. lättyjen päälle

  • 1 osa kuusen vuosikasvaimia tai voikukan kukkia
  • 3 osaa kylmää vettä

Lämmitetään hitaasti lähes kiehuvaksi. Seoksen annetaan jäähtyä itsekseen useita tunteja, jonka jälkeen yrttimassa puristetaan pois.

Jäljelle jäänyt liuos annetaan olla liedellä ilman kantta pienellä lämmöllä niin, että liika neste haihtuu pois. 1/10 osaan haihtunutta liuosta lisätään sama määrä sokeria ja annetaan kiehahtaa.

Siirappi säilytetään jäähtyneenä jääkaapissa.

KUUSENKERKKÄ-KORVAPUUSTIT

Leivo pullataikina kokojyvävehnästä, kaaviloi se ja levitä väliin vähän alla olevaa kuusenkerkkälevitettä, rouhittua pähkinää, mantelia tai kookoshiutaleita. Tee korvapuusteiksi ja paista.

KUUSENKERKKÄLEVITE

  • ¼ – ½ l kuusenkerkkiä
  • 1 l vettä
  • 1 dl hunajaa tai sokeria tai 3dl liotettua taatelia
  • 1,3 dl maissijauhoa

Vesi, maissijauhot ja hunaja yhdistetään ja lämmitetään. Kun seos alkaa lämmetä, aloitetaan hämmennys niin, että kiisselistä tulee sileä. Keitetään vielä noin 5 minuuttia. Seokseen lisätään hienoksi murskatut kerkät ja hienonnettu taateli. Jos käytät hunajaa, se täytyy lisätä heti alkuvaiheessa, sillä kuumaan suurustuskiisseliin lisättynä sen entsyymit imellyttävät maissitärkkelyksen ja kiisselistä tulee uudelleen kuin vettä.

Levitettä voidaan käyttää myös leivoksien, täytekakun ja heti syötävien pikkuleipien välissä. Levite säilyy noin 4vrk jääkaapissa. Levitteen voi tehdä myös miedoksi ja nauttia siitä pelkkänä kiisselinä tai keittona.

 

Hyvinvointikirjailijat kohtaavat lukijansa loppukesän kiertueella

Hidasta elämää -kirjaperheen kirjailijat lähtevät kiertueelle viiteen eri kaupunkiin elo-syyskuussa.

Hetki kohtaamisille -iltoja järjestetään Lahdessa, Oulussa, Porvoossa, Jyväskylässä ja Tampereella. Kirjailijailtojen ohjelma koostuu oivalluttavista luennoista ja kohtaamisista kirjailijoiden kanssa. Idea kirjailijatapahtumiin lähti lukijoiden pyynnöstä ja toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtumat toteutetaan kaupunkien pääkirjastoissa ja Porvoossa paikkana on tuomiokirkko.

14.8.2018 Lahden pääkirjasto

  • Meri Mort : Neidosta kuningattareksi – Naisen elämänkierto ja feminiinit arkkityypit
  • Petri Hiissa : Vapaudu täydellisyyden tavoittelusta – Hyväksy itsesi ja nauti täydemmin elämästä

21.8.2018 Oulun pääkirjasto

  • Suvi Bowellan : Herkkää voimaa – Erityisherkän vahvuudet ja voimavarat
  • Anna Taipale : Olet parasta, mitä sinulle on tapahtunut

28.8.2018 Porvoon tuomiokirkko

  • Miia Moisio : Masennuksesta voi toipua – Toivo voi löytyä pimeyden kautta
  • Susanna Erätuli : Etsijän tie – Mitä on olla ihminen
  • Artistivieraana Tommi Kalenius

4.9.2018 Jyväskylän pääkirjasto

  • Marika Rosenborg : Rakkaussuhteen päättyminen on myös uusi mahdollisuus
  • Tara Lange : Tunne voimasi – Tunne tunteesi

11.9.2018 Tampereen pääkirjasto

  • Eevi Minkkinen : Ole itsellesi armollinen
  • Karita Palomäki : Paraneminen on elämänmittainen matka

Tilaisuudet alkavat klo 18 ja liput ovat ennakkomyynnissä tapahtumakaupunkien Suomalaisen kirjakaupan myymälöissä sekä netissä.

Hidasta elämää -kirjasarjassa on julkaistu tähän mennessä 18 kirjaa ja syksyllä on tulossa 6 uutta kirjaa. Yhteistyössä Otavan kanssa julkaistavat kirjat käsittelevtä meitä kaikkia koskettavia aiheita, mm. rakkaus, ero, äitiys, masennus, kriisit, parisuhde, naiseus, perfektionismi, riittämättömyys, onnellisuus ja stressi.

Kun terveys reistaa, missä on ongelman ydin?

Alkuvuonna otetusta verikokeesta käynnistyi terveysselvityskierros, ties kuinka mones se minulle jo olikaan. Uupumus jätti jälkensä kehooni ja mieleeni. En ole länsimaisen terveydenhuollon mittapuulla sairas, mutta en myöskään ole niin terve ja elinvoimainen kuin haluaisin olla.

Terveys ei ole vain sairauden puuttumista, vaan se on kokonaisvaltaista elinvoimaa, jaksamista ja tasapainoa.  

Hengästyminen, lihasheikkous, väsymys, aivosumu… syy oireisiini löytyi (mitä todennäköisimmin) raudanpuutoksesta. Yksinkertaisin ratkaisu olisi tyytyä syömään lisärautaa purkista, mutta minua kiinnostaa hyvinvoinnin parantamisessa aina ongelman varsinainen ydin. Lääkkeillä, toimenpiteillä ja lisäravinteilla on paikkansa, mutta uskon, että kun ydinsyy löytyy ja sitä päästään korjaamaan, hoitotoimet osuvat paljon paremmin maaliin ja terveys lähtee kohenemaan nopeammin. Kun perimmäiset esteet on poistettu, keho hakeutuu automaattisesti kohti tasapainoa.

Kiinalaisen lääketieteen asiantuntijan ja ravintovalmentajan avulla lähdin selvittämään keho-mieleni tilaa. Raudanpuutteesta siirryttiin nopeasti suolistoon ja ravinteiden imeytymiseen – ja sen esteenä olevaan stressiin. Vyyhtiin mahtuvat myös hiivasyndrooma ja makeanhimo, ruokavalio jota olin pitänyt terveellisenä, riittämättömyyden tunne ja uhrienergia (jota minulla ei missään nimessä pitänyt olla!).

Kerros kerrokselta etenin aina perusturvallisuuden puutteeseen. Löysin ison annoksen uhriutumista ja pelkoa, etten selviydy elämässä. Miten voisin rentoutua ja rauhoittua, jos jatkuvasti tiedostamattani kuvittelen, etten ole turvassa? Pian tuntui siltä, että olen ytimessä. Vasta kun ymmärtää syvimmät tarpeensa, voi alkaa rakentaa pohjaa kestävälle itsensä hoitamiselle.

Kuuntele lisää Taikaelämää-podcastista. Jakson tarkoitus ei ole antaa vinkkejä kenenkään tilanteeseen, sillä raudanpuutteen takana voi olla monenlaisia syitä, enkä ole terveydenhuollon ammattilainen. Tarkoitus on sen sijaan avata sitä, miten hahmotan kehon ja mielen yhteyttä ja selvitän epätasapainon syytä. Ehkä tämä antaa oivalluksia myös täysin erilaisten terveyspulmien taustoihin.

 

Sinullakin on kaksi itseä. Kumman tunnet paremmin?

Ystäväni kysyi taannoin mitä ajattelen itsensä kehittämisestä. Ensimmäinen ajatus joka heräsi oli seuraava; mistä itsestä me puhumme?

Kaksi erilaista itseä

Omassa kokemuksessani on kaksi erilaista itseä. Sisäinen itse, jota kukaan ei voi nähdä. Itse, jonka voi kokea, johon voi nojata ja jossa voi levätä. Sekä se toinen itse, jonka kautta olemme kontaktissa maailmaan. Se, joka näkyy itsellemme ja muille.

Ensimmäistä emme voi kehittää, mutta jälkimmäistä voimme.

Sisäinen itse

Sisäinen itsemme voi kehittyä, kun olemme kontaktissa siihen. Antaudumme sille, että kontaktimme siihen syvenee. Tällä sisäisellä itsellä tarkoitan sitä staattisen energian kenttää, eli läsnäoloa, jonka voimme kokea kun harjoitamme läsnäoloa.

Sisäinen itse koetaan eri hetkissä eri laatuisena. Esimerkiksi hiljaisuutena, rakkautena, voimana, myötätuntona, ilona, vahvuutena, elinvoimana ja tyhjyytenä. Nämä eivät kuitenkaan ole tunteita, vaan läsnäolon ilmenemismuotoja. Tunteet ja läsnäolon voi erottaa esimerkiksi siten, että tunteet ovat jotain, joka tapahtuu tuon läsnäolon sisällä.

Läsnäolon harjoittamisella tarkoitan kehollisen, emootionaalisen sekä mentaalisen läsnäolon harjoittamista. Käytännössä siis kehollista aistimista, tuntemista sekä havaitsemista. Nämä kolme erilaista lähestymistapaa syventävät kontaktiamme läsnäoloon.

Näin kontaktimme itseen kehittyy, vahvistuu ja avautuu syvemmälle.

Ulkoinen itse

Ulkoinen itsemme on kaikki se mihin voimme vaikuttaa.

Minuus, jonka kautta olemme kontaktissa näkyvään maailmaan. Toimintamme, vaatetuksemme ja sanamme. Tunteemme, ajatuksemme, kehomme, arvomme, valintamme ja taitomme. Minäkuvamme, menestyksemme, olosuhteemme sekä se, joka olemme ihmissuhteissa.

Mitä me etsimme?

Jokainen meistä etsii onnea omalla tavallaan. Onni tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Esimerkiksi rakkautta, turvallisuutta, voimaa, menestystä, kontaktia, iloa ja kiitollisuutta. Usein sekoitusta näistä eri asioista.

Nämä kaikki ovat pohjimmiltaan oman sisäisen itsemme ominaisuuksia ja niinpä ihmiselämää voikin sanoa yritykseksi kokea oma itsensä. Olennaista on, että etsimme sitä usein ulkoista itseä kehittämällä. Ulkopuolelta, muuttumalla joksikin tai saamalla jotakin.

Etsimme siis ulkopuolelta tai ulkoisen itsemme kautta jotain, joka on tavoitettavissa vain sisäisen itsemme kautta.

Itsensä kehittäminen

Itsensä kehittäminen tarkoittaa minulle sen itsen kehittämistä, joka on maailmassa. Taitojen hankkimista, uskomusten muokkaamista ja toiminnan muuttamista. Emootionaalisia- , ihmissuhde- ja taloudellisia taitoja. Omien arvojen, asenteiden ja elämän suunnan määrittämistä.

Tämä kaikki on arvokasta ja tärkeää. Mutta se ei vielä itsessään tarkoita, että löytäisimme sen äärelle, mitä todella etsimme, eli sisäisen itsemme.

Ihanteellinen tilanne; sisäinen itse pohjana ulkoisen itsen kehittämiselle

Yksi ilman toista on osoittautunut omassa elämässäni toimimattomaksi. Kun keskityin vahvistamaan ulkoista itseäni, koin kulkevani kauemmas siitä mitä etsin. Keskitettyäni voimavarani sisäiseen itseen, löysin lopulta itseni siitä tilanteesta, että tuon sisäisen itseni toteuttaminen maailmassa edellyttää myös ulkoisen itseni kehittämistä. Niiden taitojen hankkimista, joita minulle antoisan ihmiselämän eläminen edellyttää.

Ihanteelliseksi tilanteeksi koen sen, jossa elämäni ensisijainen elementti on läsnäolon harjoittaminen ja sisäisen itsen kehittyminen. Tuosta paikasta käsin itseni kehittäminen muuttuu jonkin tavoittelusta sen itseni ilmentämiseksi, jonka olen läsnäolon harjoittamisella tavoittanut.

Sisäinen itse on luotettava pohja, joka tuo tuen sen ihmiselämän rakentumiselle, joka on todella omamme ja vailla sitä väärinkäsitystä, että etsimämme löytyy ulkopuoleltamme.

Sisäinen itse muuttaa itsensä kehittämisen

Olennainen oivallus omaa elämääni koskien on ollut se, että toimintani on aiemmin kummunnut kahdesta motiivista.

  1. niiden kokemusten tavoittelusta, joiden myötä voisin kokea minulla olevan sen mitä etsin
  2. sen kokemuksen välttelystä, että minussa ei ole sitä mitä etsin

Nämä kaksi asiaa ovat siis aiemmin motivoineet myös itseni kehittämistä. Kun ryhdyin keskittämään huomioni ensisijaisesti sisäisen itseni kehittymiseen, toiminnan motiivit ovat muuttuneet. Nyt toimintaani maailmassa ja suhteessa itseeni motivoi sisäinen tuntuma siitä, mitä minun tarvitsee tehdä, että tavoittamani sisäinen itse tulee selkeämmin osaksi ulkoista minuuttani ja elämääni. Englanninkielessä on sana embody, rennosti suomennettuna kehollistaa. Tästä sisäisen itseni kehollistamisesta osaksi toimintaani, maailmaani ja elämääni onkin tullut keskeinen asia.

Itseni kehittäminen kiinnostaa minua, kenties enemmän kuin koskaan. Ei kuitenkaan siitä näkökulmasta, että saan sitten jotain vaan siksi, että sisäinen itseni haluaa tulla osaksi maailmaa ja toteuttaakseni tuota inspiraatiota, minun täytyy hankkia tiettyjä taitoja ja antaa sellaisten asioiden kuten avoimuus, rehellisyys, kiinnipitämättömyys, rohkeus, itsenäisyys ja välittäminen kehittyä minussa. Näin itseni kehittäminen on itseasiassa muuttunut vain jatkumoksi itseni kehittymiselle.

Summa summarum

Itseni kehittäminen voi olla jotain, jolla pyrin etsimään sitä minkä voi tavoittaa vain sisäisen itsen tavoittamisella.

Jos keskityn sisäisen itseni tavoittamiseen, itseni kehittäminen ja koko elämäni muuttuu tavoittamani itsen ilmentämiseksi.

Kumman sinä tunnistat vievän suurimman osan huomiostasi?

Monen asian tekeminen yhtä aikaa hajottaa – 5 keinoa, joilla parannat keskittymistäsi

Tyhjennän tiskikonetta ja yhtäkkiä muistan, että pyykkikonehan on varmaankin valmis. Tiskikone saa odottaa ja riennän ripustamaan pyykkiä. Pyykkiä ripustaessa puhelimeni soi. Puhelun jälkeen muistan, että minun pitää tarkistaa lasten seuraavan päivän kouluhommat Wilmasta. Huomioni vie kuitenkin Whatsappin piippaus ja uppoudun viestien lukemiseen. Wilma unohtuu – sen tarkistan sitten viime tipassa aamulla tai parhaassa tapauksessa koulun ovella sillä hetkellä kun näyttää taas sille, että eskareilla on retkelle lähtö eikä omalla lapsellani ole taaskaan eväitä mukana.

En muista, että olisin ollut tällainen vaikkapa 10 vuotta sitten. Toisaalta kymmeneen viimeiseen vuoteen mahtuu monenlaista ja keskeytyksiä tämän hetkiseen arkeen aiheuttavat esimerkiksi lapsiperhearjen ja yrittäjyyden yhdistäminen.

Tarkkaavaisuuden hajoaminen on silti tämän päivän ilmiö ja se on mielestäni entistä vahvemmin kutsu läsnäoloon ja rauhoittumiseen.

Multitaskaaminen on tullut meille tavaksi – samalla kun lenkkeillään, kuunnellaan äänikirjaa; ruokaa laittaessa voi kuunnella kiinnostavaa webinaaria ja päivän lehteä voi lukea samalla televisiota kurkkien. Luulemme tekevämme paljon ja tehokkaasti, mutta tosiasiassa tarkkaavaisuus kärsii ja samoin tulokset! Tiede ei ole varma, onko multitaskaus syytä vaiko seurausta nykymaailman menosta ja että muokkaako moniajo aivoja siihen, ettemme kykene enää keskittymään hyvin vaiko tekeekö media meistä pysyvästi levottomampia.

Tarkkaavaisuuden hajoaminen on kiehtonut minua jo jonkin aikaa ja olen koittanut päästä kiinni, mikä milloinkin laukaisee keskittymiseni herpaantumisen. Olen koonnut alle viisi konstia, joiden avulla olen saanut karkailevaa huomiotani aisoihin. Seuraavista voi olla sinullekin apua:

  1. Läsnäolo! Muistuta itseäsi säännöllisesti siitä, mikä on juuri nyt tässä hetkessä tärkeää. Kysy itseltäsi, onko tämä tärkeää tai olennaista tai pakollista juuri nyt?
  2. Kokeile Pomodoro-menetelmää. Tee tiiviisti yhtä asiaa 25 min. Pidä viiden minuutin tauko, jolloin teet jotain aivan muuta. Jatka taas 25 min ja ja pidä viiden minuutin tauko.
  3. Aikatauluta tärkeät asiat kalenteriin hyvissä ajoin. Esimerkiksi suunnittelemasi viikon urheilukerrat lukevat perheen kalenterissa hyvissä ajoin eikä niiden yli kävellä.
  4. Keskeneräisyyden sietäminen. Opettele elämään sen kanssa, että et saa maailmasta kerralla valmista. Ole armollinen itsellesi ja kiitä itseäsi siitä, että pääsit taas tänään vähän eteenpäin.
  5. Nuku yön yli. Jos innostut uusista asioista, älä sanokaan heti kyllä vaan nuku yön yli. Pohdi vielä, riittääkö aikasi ja viekö tälle asialle myöntyminen sinua oikeaan suuntaan.

Itsensä vähättelijästä voi kasvaa itsensä tukijaksi – Terve itsearvostus kumpuaa ilosta ja lempeydestä itseä kohtaan

Niin monella meistä syntyy ihan selkäydinreaktiona ajatus siitä, että itsensä arvostaminen on itsekästä ja tekee meistä ylimielisiä. Tai kun oma olo elämässä paranee ja itsessä alkaa tapahtua voimauttavaa muutosta iskee pelko: jäänkö yksin? Muutunko liikaa? Mitä nyt tapahtuu? Onko tämä sallittua?

Meillä on valtavasti yhteisiä, näkymättömiäkin rajoituksia itsemme arvostamiseen liittyen. Ei saisi asettaa rajoja ettei kellekään tule paha mieli, tai ettei torppaa omia mahdollisuuksiaan, tai vaikuta epäkiitolliselta. Ei saisi olla liian näkyvä ja erottuva ja itseensä tyytyväinen. 

Moni meistä pienentää ja vähättelee itseään, koska pienuus on taannut (edes jonkinlaisen) yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteen. Otamme sen roolin jota meiltä odotetaan tai joka meille on tuttu, koska senhän osaamme. Teemme asioita superhyvin, mutta ovatko ne asioita, joita haluamme tehdä? Opimme pelin säännöt: ai näin toimiessani mä tulen täällä hyväksytyksi – mutta miten uuvuttavaa, rajoittavaa ja rakkaudetonta pelien pelaaminen onkaan.

Tai sitten vain pelkäämme, että itsearvostus tarkoittaa sitä, ettei enää huomaa maailmaa ympärillään. Mutta piittaamaton itsekkyys lienee itsearvostuksen vastakohta: se kumpuaa valtavista täyttymättömistä tarpeista. Itsearvostus on sitä, että oppii tunnistamaan ja ottamaan vastuun tarpeistaan. Voimaantuu. 

Moni kokee olevansa vähän hukassa: kuka oikeastaan olen, mitä todella tahdon? Nämä kysymykset eivät katso ikää, ja voivat liittyä myös eri elämänvaiheisiin. Analogia ei ole ihan mustavalkoinen, mutta noilla kysymyksillä on tekemistä itsearvostuksen kanssa. Itsearvostus ei tarkoita, että on vastaukset kaikkeen tai ettei koskaan ole hukassa vaan sitä, että osaa tukea itseään noissa kysymyksissä. Itsearvostus on kykyä olla erillinen ja ”yksin” (ei välttämättä yksinäinen eikä varsinkaan muita tarvitsematon). Se on sitä, että osaa auttaa itseään kulkemaan siihen suuntaan joka kutsuu. 

Ensiksi pitää tulla näkyväksi itselleen

Itsearvostus on sitä, ettei ole muille ja itselleen näkymätön. Mutta ensiksi pitää tulla näkyväksi itselleen. Silloin ei enää odottele, että joku näkee minut, koska pelaan tätä peliä ”oikein” ja teen asioita niin kuin odotetaan. Itsearvostus kirjaimellisesti tarkoittaa sitä, että arvostus itseäsi kohtaan nousee sinusta. Ei teoistasi eikä siitä, millaiset olosuhteesi ovat. Kun tulee näkyväksi itselleen, eli alkaa toimia itseä kohtaan arvostavasti, alkaa saada selkeyttä siihen, kuka on ja mitä haluaa.

Miten tulla näkyväksi itselleen, kuinka löytää itsearvostusta?

Itseään ja oloaan pitää ravita ihan samalla tavalla kuin puutarhaa tai kasvimaata tai parisuhdetta tai mitä tahansa, mihin haluaa panostaa. Ei itsearvostus tyhjiössä synny. Ihanassa tilanteessa sitä on voinut oppia varhaisissa vuorovaikutussuhteissaan. Aika monella se ei ole mennyt niin; itsearvostusta voi peilata ja opettaa sellainen, jolla sitä on.

Arvottomuus synnyttää uskomusta, että aina pitää tehdä jotain tai että itseään voi arvostaa vasta sitten kun sitä tai tätä. Nuo uskomukset elävät meissä usein tiukasti ja näkymättömästi, ja siksi käytännössä voi olla yllättävän vaikeaa hahmottaa että:

itsensä arvostaminen on itselleen hyvien, ihanien, ilahduttavien juttujen sallimista joka päivä. Todella. Itsearvostusta ravitsee ihanuus itsen kanssa. Vaikka miten minimaalinen hyvän suominen itselleen. Tarvitsemme sitä erityisesti kriisien ja vaikeuksien keskellä, jolloin kynnys itsensä ilahduttamiseen on kaikkein korkein (koska itsensä liiskaamisen ja arvottomuuden tunteiden taso ovat huipussaan). Itsearvostus on rehellisyyttä itseä kohtaan: mitä tunnen, ajattelen, tarvitsen, haluan?

Arvostus ei löydy niin, että työstät itseäsi hulluna tai yrität tulla ”paremmaksi ihmiseksi” tai ”mennä eteenpäin henkisesti” tai viistät tukka putkella seuraavaa isoa maalia kohti. Silloin keskitymme yleensä siihen, mikä on ”pielessä” ja mitä vielä pitää fiksata tai saavuttaa – ne kumpuavat arvottomuudesta. Kyllä itseään saa tiedostavasti tutkailla ja eteenkinpäin saa mennä, mutta mitä jos se olisi uteliasta tutkimusmatkaa höystettynä ajatuksella: ”kuinka voisin tukea itseäni tässä, mitä itsestäni löydän” eikä kriittisellä ajatuksella: ”kuinka mä voisin fiksata tän”?

Vain sinä aikuisena ihmisenä määrittelet itse oman arvosi. Olen kysynyt tätä ennenkin ja kysyn nyt uudestaan: mistä ihan pienestä sinä nautit ja iloitset? Tee sitä, priorisoi sitä, koska ilo, lempeys, levollisuus, rehellisyys ja totuudellisuus ovat ravintoa itsearvostuksellesi.

Kuva: Unsplash.com

Lämpimästi tervetuloa voimauttavaan valmennukseen tai näkijäkonsultaatioon tästä.

Mitä enemmän pidät itsestäsi, sen paremmin onnistut siinä, mihin ryhdyt

Minun on ollut vaikea ymmärtää, miksi ainoastaan alle kymmenen prosenttia meistä ihmisistä tekee työkseen sitä, mitä todella haluaisi.

Olen tehnyt elämässäni nuoresta pitäen varsin omaehtoisia valintoja ja toteuttanut omia juttujani. Se on ollut niin itsestään selvää, että on ollut vavahduttavaa havahtua siihen, ettei suurin osa ihmisistä eläkään samoin.

Koin ja koen sen surulliseksi. Tilanteen tiedostamisesta syttyi myös kipinä Löydä Sun Juttusi -valmennuksen kehittämiseen.

Valmennuksissani olen oivaltanut yhden olennaisimmista syistä siihen, miksi ihminen tyytyy tyytymättömyyteen. Syy on huono käsitys itsestä.

Huono minäkäsitys ei ole edes ikäkysymys, kuten olin naivisti ajatellut. Monella keski-ikäisellä ja kyseisen vaiheen ohittaneellakin on hämmästyttävän aliarvioiva asenne itseen.

Minäkäsitys on mielenkiintoinen ja moniulotteinen kokoelma uskomuksista, tunteista ja ymmärryksestä, joita meillä on itsestämme. Lisänsä siihen antavat muiden ihmisten (edesmenneidenkin) äänet, jotka kuiskivat, miten meidän tulisi olla ja elää. Egommekin sotkee soppaan oman lusikkansa. Käsitykseen liittyy myös yhdistelmä ominaisuuksia, joita ihailemme muissa ihmisissä.

Minäkuva on maine, joka sinulla on itsestäsi omissa silmissäsi ja omassa mielessäsi.

Minäkuva määrittelee sen, miten paljon pidät itsestäsi ja miten arvokkaana pidät itseäsi. Myös sen, miten osaavana ja kykenevänä pidät itseäsi siinä, mitä teet, tai mitä haluat tehdä.

Minäkäsitys ei ole totta, se on VAIN KÄSITYS. Mutta tuo käsitys on hyvin tunnepitoinen – ja tunne on uskomattoman vahva vaikuttaja.

Se, mihin uskot tunteen voimalla, muuttuu todellisuudeksesi.

Jutun juju on siinä, että toimimme synkassa sen käsityksen kanssa, joka meillä on itsestämme, vaikka käsitys ei olekaan totta. Vaikka se on vain oman mielettömän mielemme luomus.

Juuri jujussa on kohta, johon voit ”iskeä”. Upea mahdollisuutesi parempaan elämään.

Käsitys itsestä on kaikkine osineen opittua. Jos minäkäsityksessäsi on osia, jotka eivät palvele kokonaisvaltaista hyvinvointiasi, on sinulla halutessasi mahdollisuus oppia niistä pois.

Poisoppiminen on hitaampaa ja kivuliaampaa, kuin uuden oppiminen. Se edellyttää treeniä treenin jälkeen. Kärsivällisyyttä sekä lempeää armollisuutta itseä kohtaan. Vaiva palkitsee sinut kuitenkin ruhtinaallisesti.

Huonosta minäkäsityksestä poisoppiminen on nopein mahdollisuutesi saada itsellesi parempi loppuelämä.

Kun alat pitää itseäsi osaavampana ja kyllin arvokkaana ansaitsemaan hyvää, alat myös toimia synkassa uusien uskomustesi kanssa.

Mitä enemmän pidät itsestäsi, sitä paremmin onnistut kaikessa, mihin ryhdyt.

Sinulla riittää itseluottamusta ja asennoitumisesi on myönteistä. Vastoinkäymiset ja muiden mielipiteet eivät saa sinua enää juurikaan horjumaan polulta kohti omaa juttuasi. Omaehtoista, vapaalta tuntuvaa elämääsi.

Poisoppiminen on ehkä hieman harhaanjohtava ilmaisu. Homma ei suinkaan toimi niin, että käskytät huonot ajatuksesi ja uskomuksesi pysymään pois mielestäsi. Pakottaminen ei kanna missään asiassa pysyvään muutokseen.

Pakottamisen sijaan voit oppia KORVAAMISEN taidon. Aina, kun huomaat itseäsi tavalla tai toisella dissaavat, vahingolliset ajatuksesi, korvaa ne uusilla ja paremmilla. Ajatus ajatukselta, uskomus uskomukselta. Yksi toisensa jälkeen. Tietoisesti. Yhä uudelleen ja uudelleen.

Korvaamisen lisäksi uusia ja myönteisiä ajatuksia sekä uskomuksia on opeteltava VAALIMAAN ja VAHVISTAMAAN. Jos olet koko elämäsi ajan vahvistanut (tiedostamattasi) haitallista käsitystä itsestäsi, tarvitset toistuvaa tietoista, uuden ja myönteisen käsityksen vahvistamista.

Minäkäsityksen parantaminen ei ole mikään pikkujuttu. Se on Sun Juttusi, omaehtoisen ja oman näköisen elämäsi toteutumisen perusedellytys.

Elät todeksi sitä, mitä uskot olevasi ja saavutat sen, minkä uskot saavuttavasi.

Odotan innokkaasti tapaavani sinut valmennuksissani, joihin voit tutustua täältä.

Mitä tapahtuu, kun miehet kokoontuvat yhteen jakamaan tuntojaan?

Mitä tapahtuu, kun 9 toisille lähes tuntematonta miestä kokoontuu yhteen?

Kun ympäri Suomea tulleet miehet asettautuvat samaan mökkiin, ilman alkoholia, jakamaan syvimpiä tuntojaan. Se oli alustus ensimmäiselle miehille järjestetyssä viikonlopussa Kuusamon metsiin. Vähän mietitytti se, uskaltavatko tuntemattomat miehet selvinpäin kohdata toisiaan ja omaa itseään. Tai uskalletaanko puhua niistä oikeasti tärkeistä asioista, joita sisällään kokee.

Viikonloppu ylitti omat odotukseni täysin. En voinut kuvitellakaan mille syvyydelle suomalainen mies voi itsensä päästää lähes välittömästi paikalle tultuaan.

Mökille saapui ainoastaan motivoituneita, rohkeita ja rehellisiä miehiä. Kukin omasta taustastaan, omista haasteistaan. Heti oli selvää se, että nyt mennään kohti merkityksellisiä teemoja, ilman haarniskoja, ilman tarvetta esittää tai olla mitään muuta kuin oma itsensä.

Tämä viikonloppu kosketti minua syvästi ja tuntui, että yhdessä vietetty aikaa on jotain todella korvaamatonta. Erästä miestä löyhästi lainaten ”Tämä on parempaa kuin 100 terapiakertaa”, on aika lähellä omaa kokemustakin.

Ja tässä on minulla itseasiassa aika vähän tekemistä, sillä miesten ryhmääntyminen, yhdessä jakaminen, luonnossa oleminen, alasti kylmässä järvessä itseään haastaen, luonnon helmassa itkien, toisten miesten tukeminen, halaaminen sekä läsnäoleminen on jotain, mitä ei pysty saavuttamaan yksin neljän seinän sisällä.

Ryhmässä on aina ollut voimaa ja heimo on se, missä voimme eheytyä omista ”taisteluhaavoistamme”, jota eläminen meille väkisinkin tuottaa. Joillakin ne haavat ovat menneisyydessä, joillakin parisuhteissa, joillakin oman itsensä löytämisessä.

Siinä vaiheessa, kun päätimme illan joskus yhden aikaan yöllä rinkiin, jossa jokainen mies auliisti kertoo toisille miten ihmeellisiä, vahvoja ja inspiroivia toiset ovatkaan, kyyneliltä ei vältytä. Ja sitäkään ei tässä seurassa kukaan yrittänyt estää, eikä tuomita jotenkin ”huonona”.

Tämä uskomaton hyväksyntä tekee meille ihmisille ihmeitä. Tätä hyväksynnän tilaa monet miehetkin kaipaavat suunnattomasti, joskus jopa itseltään.

Menemättä liian syvästi miesten haasteisiin, näin tiivistyksenä voin kertoa, että nämä suomalaiset miehet kaipasivat yhteyttä kumppaniinsa, hyväksyntää, kuulluksi tulemista, turvaa jakaa haasteitaan, rakkautta, läsnäoloa, rakastelua syvällä yhteydellä ja hetken rentoutumista yhteiskunnan luomista paineista.

Me olemme yllättävän herkkiä otuksia, vaikka usein emme osaakaan sitä puolta ilmentää ja näyttää omaa keskeneräisyyttään. Kukaan ei ole opettanut meille sitä, miten rakastetaan, miten ollaan avoimia.

Tässä muutama esimerkki mitä tapahtuu, kun miehet tulevat yhteen.



”Kohtasin itsekin kotimatkalla ihmisen ihmisenä kun kävin kahvilla. Katsoin kasalla seisovaa nuorta naista suoraan silmiin ja olin läsnä hänelle. Näin hänen silmistään, että hänkin koki yhteyden🙏❤
Tämä oli muistutus itselleni; ole läsnä toiselle ihmiselle!”

”Kiitos miehet!
Rehellistä ja avointa ilmaisua elämän kipukohdista kokemaan päässeenä, olo on kasvanut, rohkaistunut ja voimaantunut. Jopa jykevöitynyt.

Ryhmän tuki oli huikea, kiitos siitä jokaiselle teistä. Jälleen kerran elämä epämukavuusalueella kannatti ja kannusti jatkossakin kurkkaamaan sinne missä pelko versoo.

Matka aitoon kohtaamiseen tuntuu oikealta ja innostavalta. Itsensä näyttäminen omissa kahleissaan kannattaa. Ne on tehty murrettavaksi. Kaikki se oppi, kokemus ja rohkeus mitä matkalla kertyy, saa vielä aikaan sen riuhtaisun, jossa se oma voima on aidoimmillaan tunnettavissa…

.. On se vaan niin ihmeellistä kun uskaltaa astella vapaudessa. Maailma on leikkikenttä ja se huutaa sua leikkimään. Anna mennä vaan. Sussa on kaikki se hyvä mitä haluat maailmalle antaa, luota siihen. Ehkä se onkin täydellinen palapeli, mitä me kaikki täällä yhdessä kootaan. Pala kerrallaan, kohtaaminen kerrallaan. ”

”Kiitos jakamisestanne veljet.

On suuri kunnia olla osana tätä etappia elämässänne, ja kiitos kun olette osana minun tarinaani. Tämä on muisto, joka kaivertuu muistoihini pysyvästi ja vahvasti. Kiitos kaikesta. On ollut ilo jakaa, kokea, itkeä, nauraa, voimistua ja vain olla. Olen otettu että olen todistanut sen voiman ja rohkeuden mitä olette tuoneet esille ja kannatte sisällänne. Toivon teille kaikkea hyvää tulevalle matkallenne, se voi olla ajoittain haastava, mutta uskon teidän valjastavan elämän teidän mukaiseksi, sillä olen nähnyt sen voiman mikä teissä on.”

”Se mistä erityisesti nautin ja jonka koin oman viikonloppuni osalta erittäin tärkeäksi että annoit todella tärkeää palautetta ja samanaikaisesti annoit todella paljon tilaa minulle omine mielipiteineni ja kokemuksineni. Se mahdollisti minulle melko täydellisen auki olemisen ja mahdollisuuden tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Tästä annan sinulle viis kautta viis niin kuin teinit nykyään sanoo. Syvä kunnioitus ja arvostus sinua kohtaan siis tästä.”

Ja mikä minua aina mietityttää, siirtyykö nämä kokemukset arkeen, sinne rakkaiden ihmisten sekaan. Tämä saamani viesti muistuttaa siitä.

”Sain eilen illalla kottiin semmosen miehen että en löydä sanoja kuvaamaan sitä kiitollisuuden tunnetta mitä tunsin. Jotakin hänessä liikahti, mikä liikuttaa minua edelleen 💛
Kun luin sinun FB postausta viikonlopun heimokokoontumisesta niin se koskettaa NIIN SYVÄSTI!!! Ja tahdon todella tsempata että tämä tarina, nämä miesten aidot kohtaamiset saakoon rakkauden kannattelemana kauniisti jatkua. Rukoilen, ajattelen, pyydän ja tsemppaan 🙏❤”

Yhdessä harjoittelemme, yhdessä jaamme, yhdessä opettelemme näitä taitoja, jotka ovat olemassa. Uskon, että tämä saa jatkoa, olen siitä varma. Sekä omalla kohdallani, että näiden miesten mukanaan vievän olemuksen kautta. Oma toiveeni on, että saan tehdä tätä työtä, olla oma itseni ja tehdä työtä myös laajemmassa mittakaavassa.

Mä kiitän näitä miehiä, jotka inspiroivat minua olemaan parempi kumppani, isä, mies sekä oman polkuni kulkija. Nämä kanssakulkijat muistuttavat, että en ole yksin. Olemme yhdessä, olemme heimo, joka etenee.

Pelkkää rakkautta ja muistutusta siihen, että on miehiä, jotka haluavat oppia rakastamaan, haluavat kasvaa ja kehittyä olemaan sulle enemmän läsnä. Me tarvitaan vielä harjoitusta ja meidän rakkaiden apua tässä matkassa. Yhdessä voimme tehdä jotain tosi ihmeellistä, tai lainaten erästä hienoa miestä ”tehdä historiaa”.

Kiitollisuus on tässä.
(Kuvat ovat kyseisestä miesten kokoontumisesta.)

Luonnollisin versio minusta -blogia sponsoroi Biomed

ps. Viikon valintani blogia sponsoroivan Biomedin valikoimista on heraproteiinivalmiste, juurevaa oloa vahvistamaan.

Nämä 5 asiaa paljastavat, ettet arvosta itseäsi

Hassua miten joku asia, yksinkertainen, voi itselle olla melkein käsittämätön. Perusajatukseni on tässä se, että sisäinen maailmani heijastuu ulkoiseen maailmaani ja päinvastoin.

Mitkä asiat kertovat siitä, ettet arvosta itseäsi? Mietin joitain asioita, keksi sinä lisää ja kerro niistä kommentissa, jos haluat jakaa ajatuksesi aiheesta. (Huom! seuraavat asiat voivat johtua muustakin kuin itsearvostuksen puutteesta, esimerkiksi saamattomuudesta, väsymyksestä, masennuksesta, elämäntilanteeseen liittyvästä syystä).

Et arvosta itseäsi, jos…

Et pidä itsestäsi fyysisesti huolta

Jos annat hiustesi hapsottaa miten sattuu, et edes viitsi pestä tai leikkauttaa niitä silloin tällöin, paljastan, ettei sinulla ole niin väliä. Kun jätät liikkumisen väliin ja ”lepäilet”, löystyt ja lamaannut, oletko silloin arvokas itsellesi? Oletko mielestäsi arvokas, jos syöt mitä sattuu etkä välitä siitä, mitä ravintoköyhä ruoka sinulle tekee?  Saatat sanoa, että ”ihan sama”, joka saattaa oikeasti paljastaa sen, ettei asia ole ihan sama vaan enemmänkin nolottaa, se ettei saa aikaiseksi.

Annat kotisi olla kuin kaatopaikka

Jos normaalisti nautit kauniista ja siististä kodista, oletko sen arvoinen, että elät sotkun ja lian keskellä? Sotku saattaa paljastaa sen, mitä sisälläsi tunnet. Joskus sisäinen sotku näkyy ulkoisena sotkuna. Joskus taas hellittäminen kotiasioissa (ja kaikessa muussakin) kielii itsensä arvostamisesta. Asioilla on aina kääntöpuolensa ja vielä senkin asian kääntöpuoli.

Kuljet vaatteissa, joissa et tunne oloasi hyväksi

Sisäinen arvostus näkyy vaatetuksessa. Ajattele ihmistä, joka pukeutuu kauniisti ja kantaa vaatteensa ylväästi. Eikö hänen olemuksensa paljasta sen, että hän kokee olevansa vaatteidensa arvoinen? Itse tunnen arvostavani itseäni naisena kaikkein eniten silloin, kun puen kesämekon ja sujautan jalkaani korkokengät. Se ei ole se juttu, että vaatteet ovat kalliit vaan se, että vaatteissa on hyvä olla ja oma ryhti suoristuu.

Jäät parisuhteeseen tai muihin ihmissuhteisiin, joissa on paha olla

Annatko toisen kohdella sinua huonosti? Saako toinen voimaan sinut huonosti? Ei välttämättä ihan suoranaisella kaltoin  kohtelullakaan vaan jättämällä sinut huomiotta henkisesti ja fyysisesti, ei auta vaikka pyydät apua, ei ole läsnä vaan melkein kaikki muu tuntuu hänestä tärkeämmältä kuin sinä. Oletko sen arvoinen, että tartut tilanteeseen ja kerrot avoimesti, mitä tunnet ja toivot? Ja jos ei muutosta tapahdu, jäätkö odottamaan vai kiität ja heippa.

Siedät työpaikkaa, joka ei edistä hyvinvointiasi

Joudutko joka aamu repimään itsesi sängystä työpaikkaan, joka ei todellakaan vastaa unelmiesi työpaikkaa? Oletko sen arvoinen, ettet voi toteuttaa omia unelmiasi ja elämäntehtävääsi, mikä se sitten onkin? Tunnetko olevasi hyväksikäytetty ja tekeväsi työtä työn vaatimuksiin nähden ihan liian pienellä palkalla.

Mikään asia ei ole näin yksinkertainen, mutta ehkä tavoitat pointin? Sen että ulkoinen elämämme paljastaa ainakin osan siitä, miten paljon arvostamme itseämme. Joku voi sanoa, että ei ole rahaa, ei mahdollisuutta eikä jaksa. Ymmärrän ihmisyyden ja inhimillisyyden ja kaikki rajoitteet, oikeasti ymmärrän. Mutta silti – koetko olevasi kaiken hyvän arvoinen? Asiaa voi vähän pyöritellä mielessään ja kysellä, mitkä kaikki asiat omassa elämässä vaikuttavat itsearvostukseen.

Minä jään nyt kyselemään, että olenko sen arvoinen, että imuroin kissankarvat olkkarin matolta 🙂

7 lumoavaa viisautta naiselle

1. Kehoni on temppelini, mutta olen enemmän kuin tämä keho.



2. Rakas nainen.
 Pysy villinä. 
Lumoudu elämästäsi.
 Hengitä syvään.
 Anna mennä.



3. Joka kuukausi täysikuun valo muistuttaa meitä siitä, että voimme nousta pimeydestä hohtamaan, sairaudesta terveyteen, epätoivosta onneen, väsymyksestä voimaan ja tunnottomuudesta tuntemaan!



4. Näe näkymätön, koe kokematon, tunne tuntematon.





5. Ole villi siemen. Kasvattele rauhassa vahvat juuret ja notkea varsi. Anna hitaasti mutta varmasti villeytesi ja kehosi luonnollisen olemuksen avautua nupustaan. Seiso vahvasti molemmila jaloillasi ja hengitä syvään.

6. Rakasta itseäsi rajusti oi sinä rohkea nainen!

7. Kuun viesti on tämä: anna aikaa itsellesi, anna emotioiden tulla ja mennä. Älä sodi sitä vastaan, muuten päädyt riitelemään muiden kanssa. Opi tuntemaan itsesi niin hyvin, että tunnistat tarpeesi. Kerää rohkeutta ilmaista mitä tahdot.

<<<<<<<<     >>>>>>>>

Lue lisää voimauttavia ajatuksia kirjastani Lumoava nainen – Tunne villi voimasi, josta lukijat valitsivat nämäkin lainaukset.

Rakkaudella tervetuloa workshoppeihini – naisten piirit, mandalan luomistyöpajat ja Vapauden joogaa löydät täältä!

Valokuvat: Kira Leskinen

5 keinoa laskeutua läsnäoloon

Monille loma-aika on oiva tilaisuus pysähtyä oman läsnäolon äärelle. Tyypillisesti me silti haalimme loman täytteeksi kaikenlaista tekemistä, projektia, tapaamista ja huvitusta. Minä tein tänä kesänä tietoisen päätöksen olla täyttämättä kalenteria neljän lomaviikkoni aikana (tällä hetkellä kalenterissani on vain yksi merkintä loma-ajalle – harvinaista minulle!). Mietiskelin sellaisia tärkeitä asioita, jotka voisivat auttaa laskeutumaan omaan tilaan. Minä lupaan lähteä liikkeelle näistä ”teeseistäni” 🙂 Voisitko sinäkin luvata?

1. Hengitän

Hengitys – maailman yksinkertaisin, itsestäänselvin ja samalla monesti vaikein asia, jonka äärelle pysähtyä. Kuinka viisaasti hengitykseni huolehtii minusta joka hetki! Hengityksen kuuntelun avulla pääsen milloin tahansa nyt-hetkeen. Hengitys myös kertoo minulle siitä, millaisessa hermostollisessa tilassa olen. Voin yksinkertaisesti vain kuunnella hengitykseni virtaa ja rytmiä ja sallia sen olla sellainen kuin se on, hetkestä toiseen. Riittää, että vain olen ja hengitän.

2. Olen läsnä aisteineni

Kun olen ja hengitän, voin samalla avautua elämään kaikilla aisteillani. Missä tahansa olenkin, voin nähdä, kuulla, tuntea, haistaa ja maistaa. Aistikokemuksiini keskittyminen rauhoittaa aivojani turhasta hälystä, vaikka se kestäisi vain pienen hetken. Voin vapautua sisäisistä vaatimuksista pysyä jatkuvassa läsnäolossa – voin seurata oman elämänvirtani aallonharjalla erilaisia hetkiäni päänsisäisistä ruuhkista rauhan ja tyhjyyden hetkiin.

3. Kuuntelen ja kunnioitan kehoni vastauksia

Keho viestii minulle joka hetki sisäisistä tarpeistani. Osaanko kuunnella sitä, kaipaako keho juuri nyt rasittavaa ja kehittävää liikettä ja toimintaa vai palautumista? Kunnioitanko keholta saamiani viestejä (ja samalla itseäni), vai puskenko eteenpäin vain sen takia, että saan toteutettua omat tai toisten tekemät ennakkosuunnitelmat?

4. Kohtaan ihmeitä

Voisinko käyttää pienen hetken päivittäin laskeutumalla viisaiden lasten tasolle? On ihana maadoittua hiekkarannalla, nurmella tai kalliotasanteella, seurailla muurahaisten liikennettä tai etsiä tuntikausia nurmikolta onnenapiloita (kuten muistan tehneeni lapsena serkkutyttöni kanssa). Löydän ihmeitä, kun avaan silmäni ja korvani niille. Sekin on hyvä muistaa, että jokainen meistä on ihme!

5. Olen yhteydessä sydämeeni

Kohtaan sydämeni hyväksynnällä ja myötätunnolla. Otan vastaan kaikki tunteet, joita sydämeni elää läpi. Sydänkin tekee parhaansa minun vuokseni, joten välitän sydämestäni. Kun kohtaan ja hyväksyn sydämeni, kohtaan ja hyväksyn itseni. Tästä tilasta käsin opettelen kohtaamaan muutkin ihmiset. Aina se ei ole helppoa, ja siitä huolimatta olen armollinen itselleni.

Me kaikki haluamme rakastaa ja olla yhteydessä itseen ja muihin. Hengittämällä omaa voimaa voin hengitykselläni tukea muita. Aistimalla enemmän olen läsnä muillekin. Kunnioittamalla kehoani opetan muille omista rajoistani ja heidän omista rajoistaan. Kohtaamalla ihmeitä löydän ihmeellisiä ihmisiä. Olemalla yhteydessä omaan sydämeeni löydän synkronian muiden sydänten kanssa.

Oma läsnäolon tila ei lopulta ole koskaan vain oma tila – olemisellamme ja energiallamme vaikutamme aina ympäristöömme. Omaan tilaan tutustumalla voimme löytää laajemman yhteyden. En lopulta ole koskaan yksin, olen osa kaikkeutta.

Artikkelikuva: Anne Toivonen – Instagram: anne_toivonen.

Lisätietoja psykofyysisistä terapia- ja ohjauspalveluistani löytyy täältä.

Hanki keveä kesämieli – Näin pääset eroon mieltäsi painavasta pitäisi-listasta


Tänään olen kuullut päässäni lukuisia kertoja sanan pitäisi. Tuleva loma tuntuu vain vauhdittavan pitäisi-listan kertymistä. Ja jokainen pitäisi on kuin uusi kivi mieleni reppuun.

Ego-mieli on jännä toimija. Se huutaa halusta päästä rentoutumaan. Samalla se kuvittelee, että rentoutuminen ja loman viettäminen on sallittua vasta, kun kaikki työt on tehty. Ja apuna se käyttää täysin toimimatonta pitäisi-listaa. Sillä ehdollinen muoto (-isi) pitää jo sisällään ajatuksen, että tehtävä tuskin tulee tehdyksi. Muuta tulosta ei synny kuin voimattomampi olo ja raskaampi mieli. Pitäisi syö kohtuuttomasti energiaa tehoonsa nähden.

Sen takia poistetaan koko pitäisi sanavarastostamme kesän ajaksi. Olkoon tavoitteenamme

Keveä kesämieli

  • Päätä heti herättyäsi, että sinulla tulee olemaan ihanan vapaa ja huoleton päivä. Muistuta itseäsi, että olet vapaa kaikista pitäisi-tehtävistä. Päätös vaikuttaa uskomattoman voimakkaasti alitajuntaasi. Sen kunniaksi voit vaikka vähän venytellä nautinnollisesti, ennen kuin nouset ylös.
  • Joka kerta kun kuulet ajatuksissasi pitäisi, pysähdy ja juhli. ”Hienoa, sainpas sinut kiinni!” Sillä pitäisi on kuin rikkaruoho, joka huomaamatta valtaa alaa mielestäsi, ellet ole siitä tietoinen. Pelkästään siitä tietoiseksi tuleminen on iso askel kevyempään oloon ja rentoutuneempaan mieleen.
  • Saatuasi kiinni pitäisi-ajatuksen tutki sitä, pitääkö sinun vai haluatko. Ihan oikeasti, pitääkö minun vai haluanko hakea kukkia maljakkoon? No, haluan. Pitääkö minun vai haluanko käydä paikkakunnan kesäteatterissa? Joo-o, haluan. Huomaatko, miten energiatasosi muuttuu? Pitäisi syö energiaa ja haluaminen antaa energiaa.

  • Jos toteat haluavasi, kysy itseltäsi, milloin tartut toimeen. Haluan hakea kukkia nyt ja leipoa mansikkakakun huomenna. Kesäteatteriin menen ensi viikolla, jos ajatus tuntuu vielä hyvältä. Epämääräinen pitäisi-vuori muuttuu toteutettavaksi suunnitelmaksi.
  • Jos pitäisi-tehtävä pysyy siellä pakon puolella, kyseenalaista sääntö, joka sitä vaatii. Entä sitten, jos jätän mansikat pakastamatta tai saunan kuuraamatta? Kuka minua tulee kurittamaan? Mikä on pahinta tai hassuinta, mitä voisi tapahtua? Omille säännöilleen saa vapaasti nauraa.
  • Jos joku asia vaan täytyy tehdä, halusit tai et, niin tee se. Mutta älä anna mielesi syödä energiaasi ajattelemalla sitä pitäisi-tehtävänä. Täytyy-sanassakin on enemmän poweria ja tekemisen meininkiä kuin epäimääräisessä, mieltä painavassa pitäisi-jumittamisessa.
  • Kysy itseltäsi usein, mitä juuri nyt oikeasti haluat tehdä.
  • Tee asioita, joista nautit ja joista saat iloa.

Keveää, kaunista ja huoletonta kesää sinulle!

Teksti pohjautuu  aiemmin Ilon ja onnellisuuden kuntosalilla julkaistuun juttuun.

Lämpimästi tervetuloa henkilökohtaiseen valmennukseen tai varaa koulutus yhteisöllesi TÄSTÄ 

Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image