Sinullakin on kaksi itseä. Kumman tunnet paremmin?

Ystäväni kysyi taannoin mitä ajattelen itsensä kehittämisestä. Ensimmäinen ajatus joka heräsi oli seuraava; mistä itsestä me puhumme?

Kaksi erilaista itseä

Omassa kokemuksessani on kaksi erilaista itseä. Sisäinen itse, jota kukaan ei voi nähdä. Itse, jonka voi kokea, johon voi nojata ja jossa voi levätä. Sekä se toinen itse, jonka kautta olemme kontaktissa maailmaan. Se, joka näkyy itsellemme ja muille.

Ensimmäistä emme voi kehittää, mutta jälkimmäistä voimme.

Sisäinen itse

Sisäinen itsemme voi kehittyä, kun olemme kontaktissa siihen. Antaudumme sille, että kontaktimme siihen syvenee. Tällä sisäisellä itsellä tarkoitan sitä staattisen energian kenttää, eli läsnäoloa, jonka voimme kokea kun harjoitamme läsnäoloa.

Sisäinen itse koetaan eri hetkissä eri laatuisena. Esimerkiksi hiljaisuutena, rakkautena, voimana, myötätuntona, ilona, vahvuutena, elinvoimana ja tyhjyytenä. Nämä eivät kuitenkaan ole tunteita, vaan läsnäolon ilmenemismuotoja. Tunteet ja läsnäolon voi erottaa esimerkiksi siten, että tunteet ovat jotain, joka tapahtuu tuon läsnäolon sisällä.

Läsnäolon harjoittamisella tarkoitan kehollisen, emootionaalisen sekä mentaalisen läsnäolon harjoittamista. Käytännössä siis kehollista aistimista, tuntemista sekä havaitsemista. Nämä kolme erilaista lähestymistapaa syventävät kontaktiamme läsnäoloon.

Näin kontaktimme itseen kehittyy, vahvistuu ja avautuu syvemmälle.

Ulkoinen itse

Ulkoinen itsemme on kaikki se mihin voimme vaikuttaa.

Minuus, jonka kautta olemme kontaktissa näkyvään maailmaan. Toimintamme, vaatetuksemme ja sanamme. Tunteemme, ajatuksemme, kehomme, arvomme, valintamme ja taitomme. Minäkuvamme, menestyksemme, olosuhteemme sekä se, joka olemme ihmissuhteissa.

Mitä me etsimme?

Jokainen meistä etsii onnea omalla tavallaan. Onni tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Esimerkiksi rakkautta, turvallisuutta, voimaa, menestystä, kontaktia, iloa ja kiitollisuutta. Usein sekoitusta näistä eri asioista.

Nämä kaikki ovat pohjimmiltaan oman sisäisen itsemme ominaisuuksia ja niinpä ihmiselämää voikin sanoa yritykseksi kokea oma itsensä. Olennaista on, että etsimme sitä usein ulkoista itseä kehittämällä. Ulkopuolelta, muuttumalla joksikin tai saamalla jotakin.

Etsimme siis ulkopuolelta tai ulkoisen itsemme kautta jotain, joka on tavoitettavissa vain sisäisen itsemme kautta.

Itsensä kehittäminen

Itsensä kehittäminen tarkoittaa minulle sen itsen kehittämistä, joka on maailmassa. Taitojen hankkimista, uskomusten muokkaamista ja toiminnan muuttamista. Emootionaalisia- , ihmissuhde- ja taloudellisia taitoja. Omien arvojen, asenteiden ja elämän suunnan määrittämistä.

Tämä kaikki on arvokasta ja tärkeää. Mutta se ei vielä itsessään tarkoita, että löytäisimme sen äärelle, mitä todella etsimme, eli sisäisen itsemme.

Ihanteellinen tilanne; sisäinen itse pohjana ulkoisen itsen kehittämiselle

Yksi ilman toista on osoittautunut omassa elämässäni toimimattomaksi. Kun keskityin vahvistamaan ulkoista itseäni, koin kulkevani kauemmas siitä mitä etsin. Keskitettyäni voimavarani sisäiseen itseen, löysin lopulta itseni siitä tilanteesta, että tuon sisäisen itseni toteuttaminen maailmassa edellyttää myös ulkoisen itseni kehittämistä. Niiden taitojen hankkimista, joita minulle antoisan ihmiselämän eläminen edellyttää.

Ihanteelliseksi tilanteeksi koen sen, jossa elämäni ensisijainen elementti on läsnäolon harjoittaminen ja sisäisen itsen kehittyminen. Tuosta paikasta käsin itseni kehittäminen muuttuu jonkin tavoittelusta sen itseni ilmentämiseksi, jonka olen läsnäolon harjoittamisella tavoittanut.

Sisäinen itse on luotettava pohja, joka tuo tuen sen ihmiselämän rakentumiselle, joka on todella omamme ja vailla sitä väärinkäsitystä, että etsimämme löytyy ulkopuoleltamme.

Sisäinen itse muuttaa itsensä kehittämisen

Olennainen oivallus omaa elämääni koskien on ollut se, että toimintani on aiemmin kummunnut kahdesta motiivista.

  1. niiden kokemusten tavoittelusta, joiden myötä voisin kokea minulla olevan sen mitä etsin
  2. sen kokemuksen välttelystä, että minussa ei ole sitä mitä etsin

Nämä kaksi asiaa ovat siis aiemmin motivoineet myös itseni kehittämistä. Kun ryhdyin keskittämään huomioni ensisijaisesti sisäisen itseni kehittymiseen, toiminnan motiivit ovat muuttuneet. Nyt toimintaani maailmassa ja suhteessa itseeni motivoi sisäinen tuntuma siitä, mitä minun tarvitsee tehdä, että tavoittamani sisäinen itse tulee selkeämmin osaksi ulkoista minuuttani ja elämääni. Englanninkielessä on sana embody, rennosti suomennettuna kehollistaa. Tästä sisäisen itseni kehollistamisesta osaksi toimintaani, maailmaani ja elämääni onkin tullut keskeinen asia.

Itseni kehittäminen kiinnostaa minua, kenties enemmän kuin koskaan. Ei kuitenkaan siitä näkökulmasta, että saan sitten jotain vaan siksi, että sisäinen itseni haluaa tulla osaksi maailmaa ja toteuttaakseni tuota inspiraatiota, minun täytyy hankkia tiettyjä taitoja ja antaa sellaisten asioiden kuten avoimuus, rehellisyys, kiinnipitämättömyys, rohkeus, itsenäisyys ja välittäminen kehittyä minussa. Näin itseni kehittäminen on itseasiassa muuttunut vain jatkumoksi itseni kehittymiselle.

Summa summarum

Itseni kehittäminen voi olla jotain, jolla pyrin etsimään sitä minkä voi tavoittaa vain sisäisen itsen tavoittamisella.

Jos keskityn sisäisen itseni tavoittamiseen, itseni kehittäminen ja koko elämäni muuttuu tavoittamani itsen ilmentämiseksi.

Kumman sinä tunnistat vievän suurimman osan huomiostasi?

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
  • Hidasta elämää -kuvakortit (Uusi versio)

    21,90  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin
  • Ale!

    Etsijän paketti

    47,90  39,00  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin