Kokeile näitä vallan ihastuttavia pihvejä, jotka tuovat vaihteluksi proteiinin lautaselle kasvikunnan tuotteella. Ihastut takuulla! Saanko esitellä keveät kikhernepihvit. Ohje on helppo, sillä taikinamassa pyörähtää kätevästi tehosekoittimessa. Maistele taikinaa ennen pihvien muotoilua ja paistamista, näin saat juuri sellaisia pihvejä, jotka hyväilevät makumaailmaasi. Halutessasi lisäproteiinia ja herkullista suutuntumaa annokseen, kruunaa se pehmeäksi keitetyllä uppomunalla.
KEVEÄT KIKHERNEPIHVIT
(Ohjeesta tulee noin 9 isoa pihviä)
Noin 800g – 1kg säilyke kikherneitä
keskikokoinen bataatti (n.500g)
2 luomu kananmunaa
2 ruukkua korianteria
noin 25g tuoretta inkivääriä
1 luomu sitruunan mehu
1 tl suolaa
2 tl luomu kanelia
1 rkl juustokuminaa
2 valkosipulin kynttä
1 chili palko
VAIHE 1)Kuori ja pilko bataatti pieniksi lohkoiksi. Paahda lohkot uunissa, 200 asteessa, noin 10-15 minuuttia kunnes ne ovat pehmenneet. Muusaa kypsät bataatit.
VAIHE 1)Huuhtele kikherneet siivilässä juoksevan veden alla.
VAIHE 2)Kuori ja pilko inkivääri ja valkosipulinkynnet. Silppua chili sekä korianteri. Lisää kaikki aineet bataattia lukuun ottamatta tehosekoittimeen. Sekoita sykäyksinä huolellisesti, kunnes saat pihvitaikinasta tasaisen massan.
VAIHE 3)Kumoa taikina kulhoon ja lisää joukkoon muusattu bataatti. Sekoita ja tarkista maut. Lisäile mausteita tarvittaessa.
VAIHE 4)Leivo pihvit kämmenten välissä ja paista uunin keskiosassa 200 asteessa noin 20-25 minuuttia.
Oih, lätyt. Lämpimien lättyjen tuoksua on kertakaikkiaan mahdotonta vastustaa. Niiden hurmaava tuoksu saa joka kerta veden herahtamaan kielelle. Aivan kuin lätty muuttaisi harmaimmankin päivän aurinkoiseksi pelkästään yhdellä puraisulla. Tämä lättytaikina valmistuu hetkessä. Yhdistät vain kaikki aineet, sekoitat, odotat hetken ja paistat. Rullaa lätty tötterölle ja nauti marjojen sekä pehmeän kardemumma-kookoskerman kera.
VAIHE 1) Yhdistä kaikki aineet ja vatkaa voimakkaasti vispilää apuna käyttäen. Anna taikinan turvota noin 30 minuuttia.
VAIHE 2) Kuumenna paistinpannu keskilämmölle. Voitele pannun pinta kookosöljyllä. Kaada taikinaa pannulle ja paista lätty rapeapintaiseksi molemmin puolin.
KARDEMUMMA-KOOKOSKERMA
1 paketti (n. 225g) jähmeää kookoskermaa (varmista, että kookoskerma on tarpeeksi tiivistä puristamalla pakettia. Kerman tulee olla aivan tiivis rakenteeltaan)
1 tl kardemummaa
2 tl luomu hunajaa (tai oman maun mukaan)
1 luomu sitruuna
VAIHE 1) Pidä kookoskermapakkausta jääkaapissa muutaman tunnin ajan ennen vaahdon valmistamista.
VAIHE 2) Raasta sitruunan keltainen kuoriosa. Yhdistä kaikki aineet jähmeän kookoskerman joukkoon ja sekoita huolellisesti. Maista ja lisäile makuja tai makeutta tarvittaessa.
VAIHE 3) Lusikoi valmista kookoskermaa lätylle ja rullaa tötterölle.
Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Vuohelan Herkun kanssa. Kaikki Vuohelan herkun tuotteet ovat luontaisesti gluteenittomia. Löydät tuotteet ruokakauppojen hyllyiltä tai voit tilata niitä myös suoraan Vuohelan Herkun -verkkokaupasta.
KOTImaista ELÄMÄÄ -blogissa käsitellään tiloja, jotka vaikuttavat mielentilaan.
Vuonna 2013 esikoiseni valitsi joulukukaksi pinkin amarylliksen omaan huoneeseensa. Hän tykästyi kukkaan niin, että toivoi, ettei sitä heitettäisi roskiin. Nyt amaryllis kukkii meillä jo neljättä vuotta!
Jos sinulla on ikkunalaudalla amaryllis pelkkine lehtineen, näin voit saada sen uudelleen kukkimaan:
Kun kukinto on lakastunut, leikkaa varsi, ja jätä kasvi lehtineen ruukkuun. Kastele sitä normaalisti kevään ja kesän yli. Kesällä voit laittaa amarylliksen myös maahan, jos haluat. Kukkaa voi lannoittaa, niin se kerää sipuliinsa elinvoimaa.
Syyskuussa vähennä kastelua, ja lokakuussa anna kasvin kuivua ja kuivahtaa kokonaan (ja nosta sisään, jos se on ollut ulkona). Kuivahtamisessa saattaa kestää pitkäänkin.
Kun lehdet ovat täysin kuivahtaneet, leikkaa ne pois. Laita ruukku viileään (yli +10 astetta) ja pimeään. Kellarin ja komeron puutteessa laitoin ruukun parvekkeen oven eteen, jossa vähän vetää, ja laitoin ruukulle paperipussista hupun, johon tein muutaman reiän.
Oma kukkani on päässyt lepäämään vasta joulukuun alussa, koska sillä on ollut niin paljon elinvoimaa, että lehdet eivät ole millään meinanneet lakastua. Amaryllis tarvitsee noin kahden kuukauden lepoajan.
Tyttäreni syntymäpäivä helmikuun alussa on ollut hyvä muistutus kaivaa ruukku valoon ja alkaa kastella sipulia.
Huhtikuussa amaryllis kukkii tosi kauniisti – se ei siis Suomen oloissa ole joulukukka. Meille siitä on tullut odotettu kevään ilo. Neljäntenä vuotena meidän amarylliksemme teki kaksi vartta, ja nyt meillä on tuplamäärä kauniita kukkia – paras kiitos hyvästä hoidosta.
Amarylliksen talvehtiminen vaatii vähän vaivaa – niin kuin huomaat. Mutta kuten on kaiken laita: kun vähän näkee vaivaa ja käyttää aikaa johonkin asiaan, siitä tulee paljon merkityksellisempi. Silloin asiat ja tavarat eivät ole kertakäyttökamaa, vaan ihania luomuksia, joiden olemassaolo on kiinni siitä, että SINÄ haluat antaa omaa aikaasi ja energiaasi juuri niille asioille.
Rakas, kaunis amarylliksemme pääsi myös kirjakuvauksiin mukaan <3
Terveen elämän puolesta on sarja, jossa esitellään laadukkaita luontaistuotteita. Omaan elämäntilanteeseen oikein valitut ravintolisät tukevat kehoa ja mieltä matkallasi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sarjan kustantaa Biomed Oy ja asiantuntijana toimii fytonomi Birgit Stenroos.
Kurkuma: vuoden rohdoskasvi ja tehokas antioksidantti
Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi kurkuman vuoden 2010 rohdoskasviksi, eikä syyttä. Kurkumaa on käytetty tuhansia vuosia intialaisessa ayurveda-lääkintäperinteessä puhdistavana, ruoansulatusta parantavana, kuumetta laskevana, tulehduksia lievittävänä ja maksaa hoitavana kasvina. Kiinassakin kurkumaa on käytetty maksan ja sapen vaivojen lääkitsemiseen, mutta Euroopassa se on lähinnä ruoan lisäaine ja mauste.
Inkiväärin sukuisen kurkumakasvin juuresta saadaan voimakkaan keltaista, aromaattista maustejauhetta, jota käytetään myös curry-mausteseoksessa. Kurkuma saa keltaisen värinsä sen sisältämästä kurkumiinista, joka on tärkein kurkuman sisältämä antioksidantti. Antioksidantit suojaavat ja korjaavat elimistöä sekä sammuttavat tulehduksia, ja antioksidanttina kurkumiini onkin erittäin voimakas: sen ORAC-arvo on jopa 16-kertainen mustikkaan verrattuna.
Intia on kurkuman suurin tuottaja, mutta sitä viljellään myös mm. Aasiassa ja Afrikassa. Suomessa kurkuma lakastuu talveksi, mutta sen juurakko voi talvehtia kellariolosuhteissa.
Kurkumaa on käytetty hyvinvoinnin tukena ja jopa sairauksien hoidossa
Kurkumaa on käytetty perinteisesti tulehduksien hoitoon ja kipuun sekä nivelten ja lihaksien hyvinvointiin. Lisäksi sen on todettu poistavan rasvaa sisäelimistä edistäen mm. maksan hyvinvointia ja siten painonhallintaa.
Ylimääräinen vararengas ei ole vain esteettinen vaiva; tutkijat ovat löytäneet ylipainoisilla esiintyvästä rasvasta haitallisen valkuaisaineen, joka synnyttää elimistöön tulehdustilan. Kroonistuessaan tulehdustila voi aiheuttaa jopa diabetesta, ja seurauksena voi olla myös sydäntauti. Tähän tulehdustilaan on tuotu helpotusta kurkumiinilla, joka myös tukahduttaa rasvakudoksen kasvua helpottaen painonpudotusta.
Kurkumiinin vaikutuksia veren kolesterolitasoon, sydän- ja verisuonisairauksiin, masennukseen ja Alzheimerin tautiin on tutkittu paljon. Viime vuosikymmeninä kurkuman on havaittu laukaisevan syöpäsoluissa luonnollista apoptoosia eli solukuolemaa, joka on terveen elimistön tapa päästä eroon vaarallisista syöpäsoluista.
Usein kaikki maustekurkuman hyödyt eivät imeydy elimistöön
Vaikka kurkumaa voi hankkia kotikeittiöönsä helposti, sen vaikutusten hyödyntämistä hankaloittaa heikko imeytyvyys: kurkumiini ei liukene veteen, eikä se imeydy helposti ruoansulatuksessakaan. Kurkumiinin imeytymistä voi parantaa syömällä kurkumaa yhdessä rasvan ja mustapippurin kera, mutta parhaat tehot siitä saa irti nauttimalla kurkumiinia lisäravinteena, jossa sen terveysvaikutteiset ainesosat eli kurkuminoidit on saatu tehokkaasti hyödynnettävään muotoon kurkumakasvia uuttamalla.
Biomedin Vahva Kurkumiini -valmisteen BCM 95 -kurkumiiniuute on maailman johtava ja eniten tutkittu kurkumiinivalmiste. Lisäravinteessa on panostettu sen erityisen tehokkaaseen imeytyvyyteen sekä pitkävaikutteisuuteen.
Lue lisää kurkumasta ja lataa itsellesi ilmainen opas
Biomed Oy on vuodesta 1982 alkaen kehittänyt ja valmistanut ravitsemushoitoihin soveltuvia ravintolisiä ja erikoisvalmisteita. Biomedin toimintaperiaatteena on pitkäjänteinen yhteistyö eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja käytännön lääkäreiden kanssa sekä eri alojen tietotaidon hyödyntäminen tuotteiden kehittämisessä.
Miksi elämä on onnellinen ja minä en?
Miksi en halua olla onnellinen?
Totta puhuen, se pirulainen vaanii minua nytkin kokoajan.
Ilkikurisesti hymyillen se odottaa tilaisuuttaan viedä murheellisuuteni.
Etsin sitä kaikkialta. Mutta kun kohtaamme, kohtelen sitä kuin vihollista.
Jos päästän hetkeksikin irti, se valtaa minut.
Salakavalasti se hiipii luokseni murheena, yksinäisyytenä, kipuna ja pelkona.
Se saapuu paketoituna vihaisuuteen, iloisuuteen, rauhaan ja kyyneliin.
Siltä ei voi paeta kuin pakenemalla itseään.
Ruoho koskettaa minua sillä, kun todella seison sen päällä.
Saan sen lahjana kukilta, riippumatta siitä, iloitsenko tuoksusta, vai irvistänkö sille. Se on molemmissa.
Se kiiltää rakkaani huulilla, kun ne lähestyvät minua.
Tunnen sen humalaisen hengityksessä, kun hän pyytää multa tupakkaa.
Pääsen siltä pakoon vain pakenemalla elämää.
Mutta että olisin sen arvoinen. Iso pala, eikö?
Niin harva suostuu sen syleiltäväksi, että näytän hullulta, jos teen niin.
Ja mikä minä olen olemaan niin erityinen?
Mutta onnellisuus haluaa minut.
Kaiken minussa.
Kaikin tavoin.
Kaikkialla.
Silloinkin.
Siitäkin huolimatta.
Etenkin siksi.
Se sanoo; anna olla ja päästä irti.
Onnellista mun kanssa.
Hengitä, aisti, laskeudu.
Ota vastaan, palvele ja ole
Istuin pienessä kahvilassa, enkä voinut välttyä kuulemasta naapuripöydän keskustelua. Pariskunta pohti vapauden käsitettä ja valinnan vaikeutta nyky-yhteiskunnassa.
Koska ”kaikki” on mahdollista, pitää kaikkea yrittää tehdä, sillä muuten ei elä täyttä elämää.
Moni alkaa kuitenkin jo väsyä: olisi jopa parempi ettei kaikki olisi mahdollista. Päätöksenteko olisi helpompaa.
”Ihmiset eivät yleensä ottaen kaipaa niin paljon valintojen tekemistä. Eivät he halua hammaslääkärillä kuulla, millä eri tavoin hampaan voisi hoitaa, vaan saada kivun karkotettua ja jättää päätöksenteon asiantuntijalle”, mies perusteli.
Olin vähällä osallistua keskusteluun ja sanoa: totta, mutten usko vaihtoehtojen määrän pienenevän. Päinvastoin. Meillä on kokoajan enemmän – lähes kaikkea.
~ ~ ~ ~
Vauhti on tällä hetkellä hurja, ja moni uupuu sen pyörteisiin. Länsimainen varallisuus luo vapautta, mutta korostaa myös sen ikivanhaa vastaparia, vastuuta.
Ja minusta tuntuu, että harva meistä todella ymmärtää, mitä vastuu tarkoittaa.
Vapaus on oman itsen toteuttamista. Mutta silloin on tiedettävä, ”mitä minä olen”. Parhaimmillaan ihminen kunnioittaa omia valintojaan, kunnioittaa itseään. Silloin vapauden keskellä tehdyt valinnat ovat myös vastuullisia.
Tehdäkseen vastuullisia valintoja, ihmisen on oltava sitoutunut itseensä ja omaan hyvinvointiinsa.
Vastuu tarkoittaa siis sitoutumista. Mutta eikö sitoutuminen taas kuulosta suorastaan vapauden vastakohdalta?
~ ~ ~ ~
Sitoutuminen tarkoittaa sen tunnistamista, mikä tekee itselle hyvää ja mikä ei. Kun ihminen tietää tämän, osaa hän vastata ”kyllä” tai ”ei”.
Jos olet sitoutunut omaan syvään sisimpääsi, totuuteen, olet maailman vapain. Vain hyvin harva meistä kykenee siihen.
Vapaus on vapauden antamista myös muille. Se tarkoittaa, etten yritä kontrolloida sitä, mitä muut ihmiset minusta ajattelevat. Sillä vapauteen kuuluu olennaisesti se, että suo sen myös muille.
Sanomme usein ”kyllä” miellyttääksemme muita tai välttääksemme ongelmat. Totuudessa eläminen tarkoittaa myös sellaisen tärkeän asian oppimista kuin ”ein” sanominen.
EI on suorastaan pyhä silloin kun sanot ”ei” joillekin ulkoisen maailman asioille sanoaksesi ”kyllä” itsellesi. Tämä ei ole helppoa. Olen harjoitellut tätä pitkään, mutta minulle se tarkoittaa edelleen usein epämukavuusalueella käymistä ja rohkeuden keräämistä päästääkseni irti muiden mielipiteistä.
~ ~ ~ ~
Todelliset rajat eivät vangitse sinua sisäänsä, eivätkä tarkoita, että sinun on suljettava sydämesi. Rajat eivät ole ”ei” muiden olemassaololle vaan ”kyllä” sinulle, omalle äänellesi.
Henkisen opettajan Jeff Fosterin sanoin: Se ei ole hyökkäys muita vastaan, vaikka saattaa muista tuntua siltä. Et voi kontrolloida heidän tunteitaan, tietenkään. Mutta voit arvostaa omiasi. Et voi muuttaa muiden ajatuksia, mutta voit antaa omillesi luvan olla.
Kun ”ei” kumpuaa ”kyllän” sanomisesta olemassaololle, se ei ole väkivaltainen. Se sisältää syvän totuuden ja siksi sitoutunutta ja itsestään vastuun ottavaa ihmistä kunnioitetaan.
Vapauden keskellä itsensä tunteminen siis korostuu. Kuka minä olen? Mikä minun polkuni on?
Todelliset rajat eivät rajoita rakkautta, vaan suojelevat sitä. Silloin elämä kukoistaa vapaasti, rajoittamattomassa läsnäolossa.
Valheeseen ja sanomattomien asioiden painoon perustuva elämä tukahduttaa lopulta sinut ja kaikki ympärilläsi. Se on kaukana vapaudesta.
Esittelin ystävälleni aikaansaannostani, josta olin ylpeä. Ystäväni katseli sitä ja tokaisi: ”Onhan se ihan hyvä, mutta ei nyt mitenkään niin erikoinen. Ei siinä ole minulle mitään uutta.”
En vastannut mitään. Asia jäi kuitenkin painamaan minua. Aloin vaivihkaa kasata sisälleni kiukkua häntä kohtaan ja lopulta olin hänelle niin vihainen, etten halunnut vähään aikaan olla hänen kanssaan tekemisissä. Mitä tapahtui?
Olin loukkaantunut ja tunsin itseni mitätöidyksi, mutta en tunnistanut omia tunteitani.
Nämä tunnistamattomat tunteeni kääntyi passiiviseksi aggressioksi ja sen myötä toiminnaksi, jota en itsekään olisi halunnut. Sen sijaan, että olisin kohdannut loukkaantumiseni, kieriskelin kiukussa ja otin etäisyyttä ystävääni.
Tunteet haluavat aina tulla nähdyiksi. Jos ihminen ei tunnista ja hyväksy itsessään olevaa ensisijaista tunnetta, se pyrkii esiin kiertoteitse.
Tällainen passiivis-aggressiivinen käyttäytyminen on hyvin yleistä myös työpaikoilla. Jos työpaikalla on paljon epämiellyttäviä tunteita, joita ei tunnisteta ja käsitellä, ne ohjaavat käyttäytymistämme tiedostamattamme. Tukahdutetut tunteet purkautuvat epäsuorasti. Epäilyt, turhautumiset, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, epävarmuus, pelko ja viha, joita ei ole nähty, purskahtelevat esiin kielteisenä asennoitumisena, katkeroitumisena, piikittelynä, sarkasmina, vähättelynä ja mitätöintinä sekä närkästyneisyytenä ja mielensäpahoittamisena. Myös yleinen paheksunta, pahantuulisuus, ylimielisyys, viivyttely ja juoruilu tai ääretön miellyttäminen tai sosiaalinen vetäytyminen voivat olla seurausta vaikeiden tunteiden tukahduttamisesta. Sisäänpäin kääntynyt viha aiheuttaa myös masennusta.
Organisaatioille tällainen on tuhoisaa ja tulee kalliiksi. Passiivis-aggressiivinen käyttäytyminen hidastaa päätöksentekoa, heikentää riskien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä, jumiuttaa päätösten täytäntöönpanoa ja lisää byrokratiaa. Tällainen käyttäytyminen myös tarttuu helposti ja heikentää yhteisön jäsenten keskinäistä luottamusta ja kommunikointia sekä luo keskinäistä vihamielisyyttä ja turhautuneisuutta. Epämääräinen pinnanalainen konflikti on merkittävä stressitekijä ja luo työyhteisöön ahdistuneisuutta. Kaikki työyhteisössä kärsivät.
Mitä siis tehdä? Avaimena passiivis-aggressiivisen käyttäytymisen välttämiseen on omaan tunnemaailmaan tutustuminen: omien tunteidensa tunnistaminen ja niiden hyväksyminen.
Vain ottamalla vastaan omat tunteemme pystymme kontrolloimaan niiden tuottamia reaktioita. Tiedostamalla ja hyväksymällä esimerkiksi turhautumiseni tai pelkoni, voin ottaa näiden tunteiden taustalla olevan asian asiallisesti puheeksi työtiimini tai esimieheni kanssa. Ja kun tunne tulee nähdyksi sellaisena kuin se on, sen ei enää tarvitse pyrkiä näkyviin muita reittejä.
On jokaisen työntekijän vastuulla tunnistaa omat tunteensa ja käsitellä ne. Mutta myös esimiestyöskentelyllä voidaan vaikuttaa passiivis-aggressiiviseen käytökseen. Esimies toimii esimerkkinä ja luo omalla käyttäytymisellään työyhteisön kulttuuria. Jos esimies itse ei tunnista ja hyväksy omia vaikeita tunteitaan ja toimii passiivis-aggressiivisesti, tällainen toimintamalli pesiytyy tiimin toimintakulttuuriin helposti laajemminkin. Esimies voi myös puuttua passiivis-aggressiiviseen käytökseen ja osoittaa, ettei sellaista hyväksytä. Hyvä esimies pystyy avaamaan ja käsittelemään yhdessä tällaisen käytöksen taustalla olevia tunteita ja johdattamaan yhteisönsä rakentavampiin toimintamalleihin.
Isäni on mestarikokki. Hän tekee mielestäni muun muassa maailman parasta pizzaa. Pizzapohja on ohut ja rouskuvan rapea. Myös tomaattikastike on täynnä makuja ja päälliset on valittu tarkoin tukemaan toinen toistaan.
Mielestäni pizzojen salaisuus taitaakin itseasiassa piiloutua juuri tomaattikastikkeeseen. Se antaa vankan pohjan muille mauille. Näillä vinkeillä olen maustanut myös omia pizzojani siitä saakka. Rohkaisenkin sinua käyttämään ennakkoluulottomasti mausteita ja loihtimaan tomaattikastikkeen itse, näin saat makuelämyksestä entistäkin herkullisemman. Tässä mehevän mausteinen reseptivinkki seuraavaan pizzapäivääsi.
MOZZARELLAPIZZA
Ohjeesta tulee 1 pellillinen / tai 2 kpl pyöreitä pizzoja
Moni meistä on itselleen hyvin vaativa. Itseen kohdistetaan vaatimuksia jotka ovat epäinhimillisiä ja epärealistisia. Omaa toimintaa ohjaa pelko epäonnistumisesta, häpeästä ja syyllisyydestä.
Ihminen saattaa näyttää ulospäin reippaalta ja itsevarmalta, mutta emme tiedä mitä hän sisällään oikeasti tapahtuu. Se mitä näemme ulospäin menestyksenä, saattaakin olla joskus kovan puskemisen ja suorittamisen lopputulos, eikä ihminen itse ole vieläkään tyytyväinen. Miksi? Koska armottomuuden äänille ei riitä mikään.
Esimerkiksi itse sain kehuja ja kiitosta kuinka urheilullinen olin, kuinka kurinalainen olen ja kuinka vastuullinen olen. Minua ohjaava voima oli kuitenkin valtaosan ajasta armottomuus ja pelko.
Armottomuuden äänet ovat usein sisäistettyjä ääniä, joita olemme ehkä kuulleet vanhemmilta, kiusaajilta ja tv:stä. Sanomme itsellemme yhä uudestaan ja uudestaan niitä julmia asioita, joita meille on sanottu. Ja keksimme kyllä auliisti ihan uusiakin syytöksiä, varsinkin jos vertaamme itseämme muihin.
Armottomuuden takana on haavoja ja pelkoja. Suorittaminen ja täydellisyydentavoittelu ovat opittuja selviytymiskeinoja. Ne ovat tulleet suojaksi pitämään piilossa mm. riittämättömyyden, petetyksi ja hylätyksitulon tunteet. Niin hullulta kuin se kuullostaakin, armottomuus on myös selviytymiskeino. Se on oikeasti pyrkinyt auttamaan, joskin ontuen.
Armottomuuteen liittyy sääntöjä, joiden mukaan ”pitää” toimia. Sillä muuten ahdistaa ja paljon. Vaikka miten näitä sääntöjä tottelisi, ei se tosiaan riitä. Sama on tehtävä vähintään huomenna uudelleen.
Armollisuuden opettelu itselle ei tapahdu yhdessä yössä, eikä viikossakaan. Jotta sitä oikeasti on valmis opettelemaan, on usein tarvinnut hakata päätä varsin paljon seinään. Armottomuuden hinta alkaa käydä liian kovaksi. Minulla se tarkoitti sitä että sekä fyysisen- että mielenterveyden oli lähes prakattava. Jästipää mikä jästipää.
Armollisuuden opettelu on…
Epärealistisista vaatimuksista hellittämistä
Omien tunteiden vastaanottamista, suostumusta tuntea mitä tuntee
Ymmärryksen harjoittelua, sillä kun tutkit aiempia elämänkokemuksiasi voi ymmärtää varsin selkeästikin miksi olet alkanut suojautumaan
Joustavuuden harjoittelua ja kontrollista irroittamista
Kaikki edellä mainittu kysyy aikaa, toistoja ja haparoivaa harjoittelua. Se on matka jota ei voi kopioida tai oppia kirjoista, sen läpi on elettävä.
Nämä 6 arvokasta asiaa armollisuus tuo elämääsi
Luottamus. Ei sellaista hullua, vaan sellaista herkkää.
Hyväksyntä. Ei sellaista uhrautuvaa, vaan sellaista syvää.
Yhteys johonkin itseä suurempaan. Ymmärtää että ei voi kontrolloida elämää, mutta voi vaikuttaa siihen miten elämään suhtautuu.
Inhimillisyys. Rosoisuuden hyväksymistä osana elämää.
Lupa olla erehtyväinen. Koska me olemme.
Joustavuus. Asiat ei ole enää niin mustavalkoisia tai joko/tai.
Ennen kaikkea, armollisuus itselle tuo turvaa. Se on tuki, jossa haluat olla omalla puolellasi. Et itseäsi vastaan.
Kun palaan ulkomailta takaisin Suomeen, minulta kysytään aina samoja juttuja.
No oliko mitään?
Ai mitä?
No löysitkö ketään?
Ai ketä?
No rakkautta!
Vastailen sitten, että no ei tainnut olla. No en oikeastaan kyllä löytänyt.
Vaikkei se pidä alkuunkaan paikkaansa!
Vastaan niin, koska kyselijät eivät halua kuulla rakkauden eri sävyistä tai sen eri muodoista. He eivät halua kuulla sielunsiskoista suloisissa pikkukylissä tai vanhasta pariskunnasta, jonka välisestä rakkaudesta muodostui viikkojen aikana oman rakkauteni esikuva.
Kyselijät haluavat kuulla löysinkö elämääni uuden miehen. Piste.
Ja ei, en ole tainnut vielä löytää. Mutta silti ajattelin vastata heille jatkossa, että kyllä. Löysin rakkauden, rakkauksia ja rakkautta niin monessa muodossa, etten oikein pysy enää laskuissa.
Vietin talvella aikaa maailman vanhimmissa ja mielestäni maailman kauneimmissa kaupungeissa Intian Rajasthanissa. Vuosisatojen aikana niiden kaupunkien muureihin, palatseihin, katukivetyksiin ja kotien sisäänkäynteihin on pakkautunut niin monen sukupolven rakkaus, että sen pystyi jollain hassulla tavalla aistimaan.
Kiersin kuukausi sitten Borneossa selvittämässä, mitä kuuluu Indonesian sademetsille ja siellä asuville uhanalaisille eläimille. No suoraan sanoen aika huonoa. Mutta minulla oli mahdollisuus olla mukana projektissa, jossa autetaan vuosia häkeissä istuneita eläimiä kotiutumaan takaisin luontoon. Eikä rakkauden määrä muuten sitä projektia toteuttaessani olisi voinut olla suurempi.
Tapasin matkallani uusia ihmisiä. Sellaisia, joista tuli ystäviäkin, ja joista huokui niin suuri rakkaus, että sen muisteleminen saa minut edelleen hymyilemään. Maailma on muuten täynnä upeita ja valoisia ihmisiä, joiden rakkautta säteilevässä olemuksessa on taikaa ja tarttumapintaa.
Eräs uusista ystävistä sanoi minulle, että kun muistaisin elämässäni sanoa ääneen neljää eri lausetta, rauha sisälläni säilyisi helpommin.
Kiitos.
Anteeksi.
Annan anteeksi.
Rakastan sinua.
Hän korosti, ettei sitä viimeistä tarvitse säästellä siihen hetkeen, kun seisoo vastatusten elämänsä miehen tai naisen kanssa. Rakastaa voi niin paljon muutenkin.
Mitä jos rakkauden käsitteen laajentaisikin koskemaan kauneutta. Ja pieniä hetkiä, joista nousee hymy kasvoille vielä aikojen jälkeen.
Jos ei hamuaisikaan hulluna sitä perinteistä rakkauden kaavaa, vaan keskittyisi rakkauden muunlaisiin muotoihin. Jos ei muuten, niin ainakin sitä perinteistä odotellessa. Kenties uuteen ystävään, joka asuu toisella puolella maailmaa ja hymyilee minua ajatellessaan. Betoniin painautuneeseen sydänkuvioon ja sen viereen kirjoitettuihin kirjaimiin ja niiden kätkemään tarinaan.
Ja kyllä, pitelin minä matkallani yhtä miestäkin kädestä kiinni. Mutta se taisi jäädä siihen, kaatua maailmojen mahdottomuuteen. Ja silti se ohikiitävä hetki oli romanttisinta, mitä kuvitella saattoi ja se hetken kestänyt kosketus niin täynnä rakkautta, että siihen oli pakahtua.
P.S. Kysykää jatkossakin löytyikö sitä rakkautta. Mutta älkää pettykö vastauksen merkitykseen. Ja ehkä joku kerta tarkoitan vastaukseni täsmälleen siihen, mitä kysyttiin. Olisihan sekin tietysti ihan kiva juttu.
Tiedätkö sen tunteen, kun syöt jotain oikein herkullista etkä saa siitä millään tarpeeksesi. No se tunne tulee, kun nauttii näitä pähkinäpatukoita. Siis voiko olla enää herkullisempaa iltapäiväherkkua? Raakapatukoiden rakenne on toffeemaisen tahmea ja ihanat pähkinäsattumat rouskuvat viettelevästi makean massan seasta. Patukoiden valmistaminen on helppoa ja saatkin loihdittua näitä uskomattoman herkullisia ja terveellisiä karkin korvikkeita aivan hetkessä.
PÄHKINÄPATUKKAOHJE
100 g kuivattuja pehmeitä taateleita
2,5 dl luomu kaurahiutaleita
2 rkl maapähkinävoita
1 rkl agavesiirappia
2,5 dl maapähkinöitä
ripaus suolaa ja luomu kanelia
VAIHE 1)Paahda pähkinät ja kaurahiutaleet kevyesti paistinpannulla niin, että ne saavat kevyesti paahtuneen pinnan.
VAIHE 2)Pehmitä maapähkinävoi vesihauteessa ja lisää joukkoon agavesiirappi.
VAIHE 3) Muusaa pehmeät taatelit tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella.
VAIHE 4)Yhdistä kaikki aineet ja lisää joukkoon ripaus suolaa sekä luomu kanelia. Sekoita tiukka massa kämmenten välissä muovailemalla. Lisää tarvittaessa pieni tilkka vettä ja tarkista maut.
VAIHE 5) Aseta muovikelmu neliskulmaisen astian pohjalle ja painele massa tiiviisti pohjan päälle. Anna tekeytyä jääkaapissa parin tunnin ajan. Leikkaa tiiviistä taikinapohjasta haluamasi mallisia patukoita. Koristele halutessasi esimerkiksi sulatetulla raakasuklaalla.
Henkinen kasvu, henkinen herääminen, avautuminen, tietoisuuden laajentuminen.. Ilmiö joka on yhä useammalle tuttu ja osa arkea, mutta josta edelleen on saatavissa melko vähän selkeää tietoa.
Omalla avautumisen polullani olisi monta kertaa jo tullut tenkkapoo, jos en olisi saanut vertaistukea ystäviltäni, opettajilta, tuttavilta erilaisilla kursseilla tai netin syövereistä. On helpottavaa saada selitys ja tukea muutoksille, jotka saattavat askarruttaa ja joskus jopa hämmentää.
Seuraavat 11 asiaa ovat tuttuja sekä omasta kokemuksesta että monilta muilta henkisen avautumisen kokeneilta.
1) Tyytymättömyys / etsiminen
Sinulle tulee tunne, että on olemassa jotain enemmän tai jotain isompaa ja merkityksellisempää. Erilaiset kurssit, kirjat ja opettajat alkavat vetää puoleensa hämmästyttävän selkeällä tavalla. Joskus muutos lähtee liikkeelle elämän kriisikohdasta, joskus tyytymättömyydestä, joskus se vain alkaa itsestään. Janoat lisää tietoa ja vastauksia.
2) Sisäinen työ
Itsetutkiskelu alkaa kiinnostaa ja käännät katseesi sisäänpäin. Saatat päätyä terapiaan, jonkinlaiselle kurssille, retriitille tai kehotyöskentelymenetelmän pariin. Alat saada oivalluksia itsestäsi ja hahmottaa oman käyttäytymisesi taustoja tai elämääsi suurempana kokonaisuutena. Usein päädyt käsittelemään lapsuudessa tai ihmissuhteissasi tapahtuneita asioita perin pohjin.
3) Tunnemaailman mylläkkä
Aiempi tasainen elämä on tipotiessään ja yhtäkkiä koet tunteita voimakkaammin kuin ennen. Välillä saatat itkeä ulos vuosien tukahdutettua surua, kokea suurempaa iloa kuin koskaan, kellua euforiassa, haluta huutaa tuskaa ulos tai olla jopa ajoittain hieman masentunut. Alat ymmärtää tunteiden myötä ihmiselämän koko värikkyyttä ja kirjoa.
4) Kosketus jostain suuremmasta
Saat kosketuksen sellaiseen paikkaan, johon et ole ennen saanut – tai jonka olet unohtanut. Syvään rauhan ja rakkauden tilaan, joka tuo elämään uudenlaista merkitystä ja luottamusta. Välillä tuo yhteys katkeaa ja silloin sinulla on jatkuva ikävä ”kotiin”. Pienet murheet menettävät merkityksensä ja toisaalta saat enemmän tyydytystä pienistä asioista tässä hetkessä.
5) Muutokset siinä, miten koet elämän
Samat asiat eivät tunnu enää kiinnostavilta. Ihmettelet, miten ennen juoksit materian tai menestyksen perässä, suoritit asioita vain sen takia että ”pitää”, syytit toisia omista ongelmistasi tai murehdit ja pelkäsit pieniä asioita. Elämä täyttyy uudenlaisesta luottamuksesta ja todennäköisesti haluat alkaa tehdä työtä, jonka koet olevan merkityksellistä ja täyttävän juuri sinun paikkasi maailmassa.
6) Muutokset ihmissuhteissa
Kun itse muutut, muuttuvat myös ihmissuhteesi. Jotkut ihmiset eivät ymmärrä muutostasi ja heissä saattaa nousta vastareaktioita tai saatat vieraantua heistä. Samanaikaisesti elämääsi virtaa uusia ihmisiä, jotka ajattelevat samalla lailla kuin sinä. Tunnut törmäävän heihin joka paikassa. Ihmissuhteesi syvenevät ja muuttuvat aidommiksi.
Joillekin tuodaan eteen syvästi haastavia ihmissuhteita, joiden tarkoitus on vauhdittaa kasvuasi. Toinen osapuoli tuntuu triggeröivän eli nostavan sinussa pintaan sen kaiken sen vanhan ”kuonan”, joka on vapautesi tiellä. Jos osaat ottaa tämän rakentavasti, omia kipukohtia tarkastelemalla ja toista syyttämättä, tämä kasvattaa nopeasti.
7) Synkroniteetit ja intuitio
Intuitiosi vahvistuu ja alat kuunnella sitä yhä enemmän. Se ohjaa sinua paikkoihin, jossa kasvuasi viedään eteenpäin. Saatat huomata elämässä yhä enemmän synkroniteetteja eli tapahtumia, jotka tuntuvat sattuvan merkityksellisesti samaan aikaan tai tarkoituksellisesti. Ikään kuin mikään ei olisi sattumaa, vaan kaikki olisi orkestroitu viemään sinua eteenpäin. Jossain vaiheessa intuition kuuntelematta jättäminen käy mahdottomaksi ja sinut palautetaan nopeasti oikealle raiteelle, jos sitä yrität.
8) Fyysiset oireet
Huomaat muutoksia myös fyysisessä kehossasi. Ruokahalusi ja -tottumuksesi saattavat muuttua aivan itsestään, juomisen tarve saattaa lisääntyä ja unen tarve joko vähentyä tai lisääntyä. Opit kuuntelemaan, mitä keho haluaa ja mitä se ei halua. Sinulla saattaa olla myös mystisiä fyysisiä oireita – jos ne epäilyttävät, kannattaa aina tutkituttaa ne lääkärissä – mutta usein niille ei löydy selitystä. Alat ymmärtää mieli-keho-sielu -yhteyden yhä selkeämmin.
9) Kaipuu luontoon ja hiljaisuuteen
Digitaalisten laitteiden häly tai pauhaava televisio alkavat ärsyttää. Haluat viettää enemmän aikaa vain itsesi ja omien tuntemustesi parissa. Luonto tulee sinulle yhä tärkeämmäksi ja koet siellä yhteyden syventyvän. Saatat tuntea myös aikaisempaa suurempaa yhteyttä eläimiin ja lapsiin.
10) Asioiden luominen
Huomaat, ettet ole maailmassa vain kohtalon heiteltävänä, vaan voit aktiivisesti vaikuttaa asioihin ja luoda elämäsi juuri sellaiseksi kuin haluat. Tajuat, että oma voimasi on paljon suurempi mitä kuvittelitkaan ja opit käyttämään tätä voimaa rakentavalla tavalla.
11) Tieto siitä, että tämä on tärkeää
Vaikka henkinen avautuminen saattaa olla välillä hyvin intensiivinen ja haastavakin prosessi, sinulla on koko ajan tieto ja luottamus siitä, että tämä on merkityksellistä. Itse asiassa se tuntuu merkityksellisemmältä ja oikeammalta kuin mikään muu mitä elämässäsi olet aikaisemmin tehnyt. Opit iloitsemaan ja nauttimaan elämästä uudella, paljon kokonaisvaltaisemmalla tavalla.