Laaja kulma -blogissa tehdään hyvinvointihavaintoja arjen keskellä. Kirjoittaja Terhi Bunders kyseenalaistaa elämän “pitäisi” -malleja ja pyrkii päivittäin harjoittamaan hyväksyvää läsnäoloa.
Seikkailen jälleen eri maailmassa, marraskuisessa Suomessa. On pimeää, hiljaista, autiota, kylmää. Tuntuu, kuin olisin hypännyt eri maapallolta keskelle talven alkua näkemättä syksyä. Näen lopputuloksen, pimeyden, mutta en itse prosessia, syksyä.
Olen ulkopuolinen. Irrallinen. Olen sitä sekä paikassa, jossa minulla on koti että kodissani, joka on eri paikassa. Tällä kertaa uutta on kuitenkin se, ettei ulkopuolisuus tunnu ihmeelliseltä tai surulliselta. Se on osa minua. Olen rakentanut juureni ja kotini kehooni – home sweet home – ja se tuntuu riittävän.
Mutta: minä olen turistina elämässä. Toinen mutta: niin ovat kaikki muutkin. Naapuri, joka näyttää onnelliselta Kannustalossaan. Prisman hyllyjen välissä touhottava perhe, joka lastaa viikonloppusyötävää vihreään kärryyn. Hekin ovat turisteja, jos he uskaltavat sen kohdata.
Turistina on hienoa olla. Turistina kaikki on mahdollista. Mitä näkisin tänään? Mitä haluan tänään oppia? Aika pysähtyy, hetki on tärkeä, harmaata maata kuopiva harakka näyttää taianomaiselta. Saa muodostaa uusia käsityksiä ympäröivästä maailmasta ja lopulta itsestään. Saa olla läpikulkumatkalla, ahaa, tällä kertaa tällaisessa paikassa. Ja paikka voisi olla sama koko elämän, silti voisi elää turistina.
Turistina yrittää ottaa parhaat palat päältä, mutta se ei onnistu. Kolmantena päivänä iskee vatsatauti, väsymys tai tarve puolustaa niin sanottua omaa arvomaailmaansa. Turistina yrittää päästä karkuun, mutta ei pääse. Ei, vaikka olisi matkustanut kolmeenkymmeneen eri paikkaan. Mitä enemmän uskaltaa nähdä ja kuoria pintaa, sitä enemmän näkee myös itseään, jos on sille avoin ja siihen valmis.
Minä, elämän turisti, suoritin aiemmin perusnähtävyyksiä ja palasin sitten kotiini. Nykyään uskallan tai yritän uskaltaa olla suorittamatta perusnähtävyyksiä. Katson, mitä eteen tulee. Tunnen, miltä marraskuinen Suomi tuntuu. Olen ulkopuolinen, mutta sisälläni palaa valo.
Terveen elämän puolesta on sarja, jossa esitellään laadukkaita luontaistuotteita. Omaan elämäntilanteeseen oikein valitut ravintolisät tukevat kehoa ja mieltä matkallasi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sarjan kustantaa Biomed Oy. Asiantuntijana juttusarjassa toimii fytonomi Birgit Stenroos.
Energian puute, stressi, ahdistus, paino-ongelmat, keskittymisvaikeudet, vaikeat ruoansulatusongelmat, ilmavaivat, ripuli, ummetus, pahanhajuinen hengitys ja jopa vaikea päänsärky voivat olla oireita hiivainfektiosta.
Kandidiaasilla eli hiivainfektiolla tarkoitetaan tavallisesti Candida albicans -hiivan aiheuttamaa tulehdusta. Candida-lajeja tunnetaan yli 150, mutta n. 10 % niistä aiheuttaa merkittäviä infektioita ihmiselle. Candida albicans on yleisin ja siinä Candida-mikrobi lisääntyy suolistossa aiheuttaen vaikeitakin kroonisia terveysongelmia. Hiivatauti voi aiheuttaa monia suolisto-oireita. Oireet ilmenevät useimmiten voimakkaana pian ruokailun jälkeen, ja näin voit tuntea olevasi allerginen tai yliherkkä monille ruoka-aineille.
Diabetes ja lihavuus sekä suun kautta otettu kortisonihoito ja muut elimistön vastustuskykyä heikentävät hoidot edistävät hiivan kasvua, ja sitä esiintyy myös muiden tautien yhteydessä, esim. taivepsoriaksessa.
Hiivojen aiheuttamat tulehdukset eivät yleensä ole vaarallisia, joskin kiusallisia, ellei ihmisen immuunijärjestelmä ole jostain syystä heikentynyt (vakava sairaus, rankat hoidot jne.).
Jos on vaikeuksia immuunijärjestelmässä, PH-tasapainossa tai hyviä suolistobakteereita ei ole riittävästi, voi hiiva alkaa kasvaa hallitsemattomasti ja aiheuttaa infektioita. Hiivatulehduksen voivat aiheuttaa myös allergiat, tartunta, huono hygienia, liika makea, antibiootit tai stressi.
Probiootit ja Candida albicans
Lactobasillus Acidophilus on olennainen bakteeri ohutsuolessa ja sen on osoitettu estävän Candida albicans -sienirihmaston muodostumista.
Bifidobacterium bifidum on ystävällinen bakteeri, joka elää paksusuolessa. Se puhdistaa suolikanavaa ja tuottaa B-vitamiineja. Sen on todettu tuhoavan patogeenisia bakteereita, viruksia ja hiivoja.
Luonto voi olla avuksi
Jos epäilet, että sinulla on hiivainfektio, ota lisäravinteina erityisesti C-vitamiinia ja edellä mainittuja maitohappobakteereita. Hiivat käyttävät ravinnokseen hiilihydraatteja, etenkin sokeria ja valkoisia vehnäjauhoja. Muista siis karsia ruokavaliosta runsas sokeri, vehnä, tärkkelys, hiivaa sisältävät elintarvikkeet sekä alkoholi. Syö muutenkin mahdollisimman yksinkertaista, puhdasta ja itse valmistettua ruokaa.
Luonto on antanut meille myös lukuisia rohtoja, joilla voi hillitä hiivan kasvua. Esimerkkeinä mainittakoon greipinsiemenöljy, oreganoöljy, oliivinlehti, valkosipuli, karpalo ja teepuuöljy. Näiden avulla voi ehkäistä tai hoitaa hiivan aiheuttamia oireita.
Oliivinlehti
Oliivinlehdestä tehty uute estää mikro-organismeja, bakteerien, sienien ja hiivojen kasvua. Vaikutus johtuu sen sisältämästä kasvifenoli oleuropeiinista.
Greippiöljyn vaikutus suoliston hyvinvointiin on tunnettu jo yli 30 vuotta. Sen tiedetään tehoavan moniin eri bakteereihin ja sieniin.
Oreganoöljy
Oreganokasvin öljyistä noin 70% on fenolisia yhdisteitä, joiden tiedetään estävän bakteerien, hiivojen ja muiden mikrobien kasvua. Oreganoöljyä käytetään elintarviketeollisuudessa estämään ruokaa pilaavien bakteerien ja hiivojen kasvua.
Terveyskaupoissa on saatavana monia näistä rohdoista, sekä myös tehokas yhdistelmävalmisteIocidin Plus edellä esitellyistä kasvivalmisteista.
Biomed Oy on vuodesta 1982 alkaen kehittänyt ja valmistanut ravitsemushoitoihin soveltuvia ravintolisiä ja erikoisvalmisteita. Biomedin toimintaperiaatteena on pitkäjänteinen yhteistyö eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja käytännön lääkäreiden kanssa sekä eri alojen tietotaidon hyödyntäminen tuotteiden kehittämisessä.
Smoothie-experttimme Riikka loihti maittavan pirtelön raakakaakaojauheesta ja muista terveellisistä aineksista. Syksyisen maittavan voimajuoman kruunasi Rosalan omasta yrttimaasta kerätyt mintunlehdet. Jos olet ottamassa ensimmäisiä askeleita pirtelöiden tekemisessä, niin tämän kohdalla joudut näkemään hieman vaivaa raaka-aineiden hankkimiseksi. Samalla kuitenkin rakennat keittiöösi terveellistä valikoimaa, joiden pohjalta voit jatkossa versioida lisää terveellisiä ja maistuvia smoothieita.
Aloita laittamalla mantelimaito tehosekoittimen pohjalle. Lisää loput ainekset ja blendaa sileäksi pirtelöksi. Aloita pienillä kierroksilla ja lisää vähitellen nopeutta, lopuksi täysiä vähän aikaa.
Jos haluat lisämakeutusta, lisää pari tippaa steviaa tai vähän hunajaa. Käyttämässäni Sun Warriorin proteiinijauheessa on kuitenkin jo steviaa mukana, niin en tarvinnut enää lisämakeutuksia.
Kaakaon tilalla voit käyttää carob-jauhetta.
1 annos
Pari desiä mantelimaitoa
1 valmiiksi paloina pakastettu banaani
Muutama jääpala
1 mitallinen lempi proteiinijauhetta. Oma suosikkini on vaniljan makuinen Sun Warrior –riisiproteiini.
Riikka valmisti oman pirtelönsä Vitamixilla, joka on tehosekoittimien aatelia. Yhteistyökumppanimme raakapuoti.fi antaa Vitamixista 30€ alennuksen kun mainitset tilauksen yhteydessä alennuskoodin HIDASTA.
Tässä avokadosta yksi helppo resepti lisää. Ravut ja avokado sopii maultaan mielestäni loistavasti yhteen. Tästä saat helpon ja hyvän alkuruoan, jonka voi tehdä vaikka jo edellisenä päivänä jääkappiin (silloin tosin kannattaa muistaa että esim. chilin ja valkosipuli maku voimistuu yön aikana jonkin verran). Tämä toimii tosi hyvin myös sellaisenaan ravitsevana välipalana tai maukkaana salaatin täytteenä. Reseptin annosmäärät tässä hiukan suurpiirteiset, koska testaamalla oman makumieltymysten mukaan tulee paras lopputulos!
Jokirapu avokadot
1 pkt/170 g jokiravunpyrstöjä (tai täpläravun) liemessä
2 – 3 pehmeää avokadoa (riippuen koosta)
0,5 – 1 sitruunan mehu
0,5 – 1 tl ruususuolaa
1 – 2 valkosipulinkynsi (maun mukaan)
tuoretta chiliä (esim 1 palko voi olla hyvä määrä, mutta tämäkin riippuu chilin voimakkuudesta)
ripaus mustapippuria
hunajaa tarvittaessa
Halkaise ja koverra avokadot ja säilytä kuoret ehjänä. Muusaa avokadot haarukalla kulhossa, puristetun sitruunamehun kanssa. Älä laita kaikkea sitruunaa heti, jotta seoksesta ei tule vahingossa liian hapanta. Lisää joukkoon murskattu valkosipuli, suola, pippuri ja silputtu chili. Lisää nyt valutetut jokiravunpyrstöt ja tarkista maku ja suolan määrä. Lisää nyt loput sitruunamehusta, jos maku sitä vaatii tai tasapainota happokuutta tai voimakasta chilin makua tarvittaessa esim. juoksevalla hunajalla.
Nostele valmis seos avokadon kuoriin, josta se on kätevä nauttia lusikalla. Tai käytä seosta sellaisenaan esim. salaatin tai vaikka uuniperunan täytteenä.
“Seurustelin miehen kanssa kuusi vuotta. Hän tuli paikkakunnalleni töihin, mutta oli joka toinen viikonloppu kaukana kotikaupungissaan. Kahden ja puolen vuoden seurustelun jälkeen hän muutti asuntooni. Koin olevani onnellinen hänen kanssaan.
Parisuhteessamme muuton jälkeen seksi ja läheisyys eivät olleet enää samoja kuin aikaisemmin. Se perustavaa laatua oleva ilo puuttui, olen huomannut jälkikäteen. Otin välillä aina puheeksi parisuhteemme kehittämisen, seksielämän, puhumisen ja yhdessä tekemisen. Asunnon oston jälkeen kihlautumisenkin. Hän usein vastasi “Pitää miettiä” tai sivuutti asian. Minä ajattelin, että puhuminen ja aika auttavat.
Viiden ja puolen vuoden jälkeen aloin, jostain syystä, epäillä pettämistä. Kysyin, hän kielsi. Kysymys- ja vastauskierrettä, joka kohdallani johti todelliseen mustuuteen, kesti puoli vuotta.
Tuolloin kesken työpäivän minulle tuli olo, että minun on pakko lähteä käymään kotona. Menin, ja näin mieheni siskoni lapsen kummitädin autossa. Henkilön, joka on arkielämästämme täysin ulkona. Mieheni kiisti näkemäni ja kertoi minun vain tehneen kaikista havainnoistani vääriä johtopäätöksiä. Erosimme pian tuon jälkeen.
Kun olen pohtinut asiaa todisteiden ja tapahtumien valossa, uskon, että hänellä on ollut suhde tuohon naiseen yli kolmen vuoden ajan eli koko sen ajan, kun asuimme yhdessä ja ostimme asunnonkin.
Minä en pystynyt näkemäni jälkeenkään uskomaan asiaa todeksi, olin niin luottanut ja rakastanut. Muutama kuukausi meni hyvin, kunnes suuri suru iski, ja minun oli pakko ottaa yhteyttä ex:ään. Hän oli jo koko ajan lähettänyt kaipaavia viestejä ja että katuu eroa. Minä en katunut.
Aloimme taas olla yhteydessä ja meillä oli ihania hetkiä. Ex halusi palata yhteen, mutta minä tiesin, että niin ei tule käymään. Halusin saada hänet uudelleen ihastumaan, ja sitten jättää hänet. Niin tein.
Tiedän kasvaneeni ja kasvavani edelleen tapahtuneen vuoksi. Olen tutkinut itseäni ja tunnen itseni paremmin. Kysymykseni on, että miten voin ikinä hyväksyä kohdalleni sattuneen petturuuden, vuosien valheessa elämisen, sen että olen ollut täydellinen kulissi?
Miten joku kykenee tekemään toiselle noin, kuten ex teki minulle? Miksi hän ei lähtenyt pois? Miksi hän tahallaan satutti minua niin pahoin?”
Kysyjänä nimim. Petetty
Helin vastaus:
Luottamus on yksi tärkeimpiä ja haavoittuvaisimpia alueita ihmisessä. Petetyksi tultaessa luottamus rikotaan ja se on tuskallista. Kaikilla elämän tapahtumilla on kuitenkin myös tarkoituksensa ja ne voivat olla kasvattavia, kuten itsekin kerrot. Tässä muutamia ajatuksia laajaan ja rankkaan aiheeseen, kuinka selviytyä pettämisestä.
Pettäjä on itse vastuussa teoistaan
Kuinka voisit ikinä hyväksyä tapahtuneen, kysyt. Tärkein asia on varmaankin muistuttaa itselleen, että pettäjä on tehnyt väärin ja hän on itse vastuussa teoistaan sekä niiden seurauksista. Usein petetty ottaa häpeän itselleen, vaikka todellisuudessa se kuuluu väärin tekijälle. Se että Sinä olet luottanut ja rakastanut on inhimillistä ja kaunista. Älä luovu siitä kyvystä tulevaisuudessakaan!
Meillä jokaisella on varjopuolemme
Ihmettelet miten joku voi satuttaa toista, pettää ja jatkaa suhdetta. Siinäpä kysymys. Meillä jokaisella on varjopuolemme eli kyky olla epäluotettavia, itsekkäitä, ahneita, kateellisia jne. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan satuttaisi noin rankasti toista, mutta pienemmässä mittakaavassa kylläkin.
Ex:äsi ei ilmeisesti pystynyt sitoutumaan ja olemaan luotettava, hän antoi varjopuolelleen vallan ja satutti Sinua. Jos hänen ongelmansa on persoonallisuuden tasolla, voi olla ettei hän kykenekään muuhun. Tai sitten hän oppii luotettavuutta myöhemmin. Joka tapauksessa hänen tekonsa ovat hänen vastuullaan ja Sinä olet vastuussa vain omista teoistasi.
Epävarmuus tekee asiasta tuskallisemman
Kirjeesi perusteella olet päätellyt tulleesi petetyksi vuosien ajan. Sinulla ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta mitä on tapahtunut. Tämä on usein tilanne pettämistilanteissa ja tekee asiasta entistäkin tuskallisemman. Ehkä kannattaa huomioida myös sellainen mahdollisuus, että mukana saattaa olla myös pelon värittämää kokemusta tilanteesta vielä pahempana/lievempänä kuin se on ollut. Joka tapauksessa kokemus petetyksi tulemisesta on todellinen.
Miksi jotkut ihmiset joutuvat toistuvasti petetyksi? En tiedä onko Sinun kohdalla tapahtunut aiemmin jotain vastaavaa. Joskus saattaa olla, että sama ihminen joutuu toistuvasti eri tavoilla kaltoin kohdelluksi. Silloin kyseessä saattaa olla kaltoin kohtelun tunnelukko eli alttius joutua alistetuksi/hyväksikäytetyksi/kaltoin kohdelluksi. Tunnelukkojen juuret ovat yleensä lapsuudessa ja nuoruudessa. Tämä ei edelleenkään tarkoita, että kaltoin kohtelu olisi sen kohteen syy, mutta omaksi parhaakseen ja hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi kannattaa ehkä tutkia olisiko tarvetta käsitellä tätä asiaa.
Vahvista luottamustasi luotettavien ihmisten kanssa
Luottamisen kyvyn uudelleen rakentamiseen kannattaa panostaa, koska se on antoisien ihmissuhteiden olennainen asia. Petetyksi tulemisen jälkeen luottamuksen palauttaminen vaatii usein aikaa ja työtä. Itsenäisen työstämisen lisäksi haavojen paranemiseen auttaa luotettavien ihmisten kanssa oleminen. Jos/kun aloitat uuden seurustelusuhteen, kannattaa kertoa kumppanille, että joudut opettelemaan luottamista ja pyytää kärsivällisyyttä ja ymmärtäväisyyttä. Joka tapauksessa vastuu paranemisesta on itselläsi eli on hyvä pysyä valppaana, ettet päästä itseäsi kyynistymään ja/tai vahingossa syytä mahdollista tulevaa kumppania ex:äsi teoista.
Henkisen kehityksen tasolta katsottuna tilanteet sisältävät aina suuren viisauden. Sielujen välillä on sopimuksia siitä, mitä tapahtuu kun tavataan, kuinka kumpikin osapuoli kohtelee toista ja mitä kumpaisenkin on tarkoitus oppia suhteen kokemuksista. Petetyksi tulemisen kokemuksesta ja sen käsittelystä voi lopulta seurata esimerkiksi itsearvostuksen vahvistumista, puolensa pitämisen kyvyn lisääntymistä ja tarkkanäköisyyttä ihmissuhteissa.
Kokemukseni mukaan ikävimmät kokemukset saattavat sisältää suurimman oppimismahdollisuuden ja usein ne ikävimmät tyypit saattavat jopa olla läheisiä rakkaita sielujamme henkimaailman puolella. Suuresta rakkaudesta he suostuvat kohtelemaan meitä kaltoin, jotta joudumme suureen paineeseen ja sisällämme heräisi tarve heräämiseen, kasvuun, oppimiseen. Tätä voi olla vaikea nähdä tuskallisten tunteiden keskellä, mutta ehkä kannattaa jättää hautumaan tämäkin mahdollisuus.
Kohtaa tunteet ja sitten päästä irti
Jotta voit vapautua petetyksi tulemisesta, on saatava turvallisesti kokea ja käydä läpi kaikki tapahtumien herättämät tunteet ja ajatukset. Tunteita voi tulla laidasta laitaan: vihaa, pettymystä, surua, inhoa, kaipuuta, rakkautta, iloa, helpotusta jne. Hyväksy ne kaikki sellaisina kuin ne ovat ja koe ne täydesti. Sen jälkeen, ajan kanssa ja itsesi takia, kannustan pyrkimään aktiivisesti tapahtuneen hyväksyntään ja lopulta anteeksiantoon. En tarkoita, että pitäisi hyväksyä väärät teot, ei, ne ovat inhimillisesti katsoen väärin. Tarkoitan, että oman itsensä vapauttamiseksi on tärkeää hyväksyä se mitä on tapahtunut, koska se on joka tapauksessa tapahtunut. Jos petetyksi tuleminen jää kalvamaan ihmistä, se myrkyttää sisältäpäin. Kun antaa lopulta anteeksi ja päästää irti, vapauttaa itsensä siitä tuskasta ja voi jatkaa elämäänsä.
Kerroit että olet kasvanut paljon ihmisenä tämän kokemuksen myötä. Kokoa yhteen oppisi ja iloitse niistä. Siinä kenties piilee tarkoituksellisuus tällekin elämänkokemukselle.
Katso Helin tulevat koulutukset ja kirja ”Herkkyyden voima – opas omannäköiseen elämään” tästä.
Sarastus on blogi muutoksesta ja uudesta alusta.Kirjoittaja Maija Ilmoniemi uupui kiireisten yrittäjävuosien jälkeen, päätti hypätä tuntemattomaan, ja alkoi kummastella maailmaa päästäkseen yhä lähemmäs itseään.Hän kertoo, millaista on, kun työstä ja elämästä häviää merkityksellisyyden tunne ja millaista sitä on etsiä uudelleen.
Ostimme kirjahyllyn – Ikeasta tietysti, asummehan nyt tuon sisustusjätin synnyinmailla! Ystävämme onnittelivat erinomaisesta valinnasta. Olimme onnistuneet ostamaan juuri sen saman hyllyn, joka kuuluu jokaisen ruotsalaisen perheen sisustukseen. Hyvin pian tätä menoa meistä tulisi ihan aitoja ruotsalaisia! Jippii?
Latoessani kirjoja hyllyyn löysin pokkarin, jota en ole avannut pitkään aikaan. Muistan, kun ostin sen. Oli kevät vuonna 2009.
Inspiraatiota etsiessäni minulla on tapana mennä kirjakauppaan. Käytän ”ekan kirjan taktiikkaa”: vaeltelen hyllyjen välissä, ja ostan ensimmäisenä käteeni tarttuvan kirjan. Toimii erinomaisesti ja teen aina räjähdysmäisiä löytöjä.
Keväällä 2009 taktiikkani ohjasi minut Tommy Hellstenin luokse. Saat sen mistä luovut tarttui käteeni aikana, johon voisin myös päivätä tämän – nyt jo yli kolme vuotta kestäneen – muutosprosessini alun. Olin juuri eroamassa silloisesta pitkäaikaisesta parisuhteestani, ja tarvitsin ajatuksia eteenpäin menemiseen. Niitähän minä sain! Kirja täyttyi alleviivauksista, huutomerkeistä ja sydämen kuvista.
Löytäessäni kirjan nyt uudelleen avasin sen satunnaisesta kohdasta. ”Saat sen mistä olet valmis luopumaan”, huusi otsikko kappaleessa, jossa Hellsten ehdottaa, että tie todelliseen muutokseen kulkee paradoksien kautta: turvan epävarmuudessa löytää vain jos sitä ei etsi, vahvaksi tulee löytämällä heikkoutensa, ja vapauden voi saada kohdattuaan ensin riippuvuutensa.
Silmäilin tekstiä läpi puolihuolimattomasti, kunnes sen lopussa jokin pysähdytti minut. Olin kirjoittanut kappaleen loppuun sanat: ”Mistä minun pitää luopua? Itsestäni?”
Tuo lyijykynällä marginaaliin tuherrettu kysymys havahdutti minut. Näiden vuosien aikana olen todella kulkenut polun, jonka varrella olen joutunut luopumaan kaikista silloisen minuuteni rakentaneista asioista.
Mitä tuosta ihmisestä on vielä jäljellä? Luovuin rakkaudesta, yrityksestäni, urastani, suunnitelmistani, kontrollistani, vahvuudestani, terveydestäni, toimeentulostani. Ja nyt Ruotsiin muuton myötä olen luopunut minulle erityisen tärkeistä asioista: juuristani, sosiaalisista ympyröistäni, ”omasta” elämäni – ja kyvystäni kommunikoida! Viimeaikainen epävarmuuteni on paljolti johtunut siitä, että en pysty ilmaisemaan itseäni niin monipuolisesti kuin minulle on luonteenomaista. Täällä olen yhtäkkiä se porukan hiljaisin, sivustaseuraaja ja ulkopuolinen. Ennen otin vastuun kaikista tilanteista ja keskusteluista, ulosantini oli varmaa ja vakuuttavaa, mutta nyt yhtäkkiä en kykene olemaan oma itseni.
Tuntuu, että minuuteni on nyt riisuttu kokonaan, että minut on tyhjennetty! Vaikka tämä saattaa kuulostaa taas samalta negatiivissävytteiseltä tarinalta, jota olen tänä syksynä blogiini suoltanut, en enää tunne ahdistusta. Enemmänkin minussa on syttynyt valtava into ja jännitys; mitä saankaan nyt tilalle? Ihan kuin minut olisi tietokoneen lailla ”buutattu”, ja olisin nyt käynnistymässä uudelleen päivitettynä versioina.
Olisinko kaikkien näiden luopumisten jälkeen matkalla kohti huipennusta, lähellä sitä hetkeä, jolloin saan sen mistä olen luopunut – itseni?
Ps. Tiedän, että Hellstenin väite pitää paikkansa. Saamme todella sen mistä luovuomme. Moninkertaisena. Minulla on tästä todistusaineistoa, sillä olen saanut jo nyt paljon poisluovutetun tilalle; rakkauden, joka kantaa minua, luo uskoa ja tekee minut onnellisemmaksi kuin koskaan.
Uskallamme rakastaa, jos se on turvallista ja olemme varmoja, että siihen vastataan. Uskallamme antautua unelmille sitten kun se on turvallista. Varmistelemme ja rakennamme ympärillemme asioita, jotka tuovat elämäämme turvaa ja mukavuutta.
Kaikki ovat omasta elämästäni tuttuja kokemuksia. Turvallisuus on aiemmin ollut elämääni ohjaava asia. Vaikka se ei ole enää niin hallitsevassa roolissa, se vaikuttaa edelleen toimintaani. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta toisinaan huomaan, että edellytykseni varmuuden ja turvallisuuden kokemiselle kaipaavat päivitystä.
Human needs psychologyn esittelemässä ihmisenkuudessa perustarpeessa varmuuden ja turvallisuuden tarve esitellään ensimmäisenä. Kyseessä on tarpeemme kokea varmuuden, turvallisuuden ja mukavuuden tunteita.
Edellisessä kirjoituksessa toin esille sen, että täytämme yksilöllisin tavoin jokaista kuutta perustarvettamme. Käytämme niin rakentavia kuin haitallisiakin tapoja. Mitä tahansa toimintaa tarkastelemme, täytämme aina yhtä tai useampaa tarvetta. Yksilölliset erot syntyvät aiempien kokemusten sekä uskomusten pohjalta rakentuvista säännöistä. Nämä säännöt määrittävät edellytyksemme tarpeiden täyttymiselle, kuten myös sen miten voimme niitä täyttää. Toisena keskeisenä asiana toimii se mikä tarpeistamme muodostuu hallitsevaksi.
Jos varmuuden ja turvallisuuden tarve on sinulle tärkeämpi kuin vaikkapa vaihtelun tai yhteyden ja rakkauden, varmuus ja turvallisuus ovat sinulle tärkeämpiä kuin jännitys, uudet ihmissuhteet, spontaanius ja epämukavuusalueelle uskaltaminen. Korostunut turvallisuuden tarve voi estää kokemasta asioita, jotka toisivat elämäämme täyttymystä.
On hyödyllistä kysyä itseltä; mikä saa minut kokemaan turvallisuutta? Aina säännöt eivät tue elämäämme. Voimme tulla niistä tietoiseksi ja aloittaa selvitystyön sen suhteen, mikä voisi täyttää tarvetta kestävämmin. Lopulta joudumme ottamaan rohkean askeleen ja toimia aiemmasta poiketen.
Rakkaudessa moni meistä on kokenut sen, miten säännöt varmuuden ja turvallisuuden tunteelle voivat haastaa avoimuutta toista kohtaan. On luonnollista ryhtyä asettamaan rakkaudelle raameja tehdäkseen siitä turvallista. Rajoittamalla rakkautta, estämme sen ilmenemisen.
Niin rakkaudessa, unelmien tavoittelussa, ystävyydessä, ihmisenä kasvamisessa kuin hyvinvointia tavoitellessa joudumme hyväksymään tietyn määrän epävarmuutta. Silti, tarvitsemme jotain johon voimme tukeutua ja luottaa. Tiedostamalla sääntömme sekä sisällämme koetun turvattomuuden ja epävarmuuden, voimme muuntaa turvallisuutemme perusteita.
Löytämällä lopulta turvaa sisältämme, sinun on helpompi uskaltautua kuuntelemaan kuka todella olet ja mitä haluat elämässäsi tehdä.
“Ei töissä tarvitse olla kivaa” -kommentti on painautunut päähäni epämääräisenä möykkynä. Moni oikeasti ajattelee – eli kokee – niin. Työ on siis sitä varten, että sillä rahoitetaan perustarpeita ja jos jotain yli jää, niin vielä vähän vapaa-aikaakin.
Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa aina, että olen saanut tehdä vain ja ainoastaan kivoja töitä: Olen ollut vaatekaupassa viikkaamassa vaatteita ja siivoamassa vaatevarastoa. Olen ollut lastenhoitoapulaisena päiväkodissa. Olen tarjoillut, myynyt tiskin takaa drinkkejä ja kahvilassa väkertänyt erikoiskahveja ja lounasleipiä. Olen jumppauttanut puolta Helsinkiä eri kuntokeskuksissa. Olen kirjoittanut, toiminut esimiehenä ja osallistunut johtoryhmätyöskentelyyn. Nyt yrittäjänä olen tehnyt kaikkea mahdollista media-alan ja koulutusten tiimoilta. Olen ollut siis erityisen onnekas, että olen saanut tehdä vain kivoja töitä.
Mutta. Väitän, että työt ovat olleet kivoja, koska olen kokenut ne kivoiksi. Ja olen kokenut ne kivoiksi, koska minulla on luontainen tapa etsiä jokaisesta työstä oma tapa tehdä ja sen myötä löytää myös ilo ja innostus työtehtäviä ja työssä käymistä kohtaan. Tämä kokemus on saanut minut ajattelemaan, että kaikessa työssä on kaksi ulottuvuutta: työtehtävä ja sydämentehtävä. Työtehtävä on se, joka tulee ulkoa annettuna, ja sydämentehtävä on se, joka loistaa sisältä.
Koska työtehtävän raamit tulevat usein annettuina, niistä ei aina pysty repimään riemua tai työniloa. Mutta jos tietää, mikä on oma sydämen- tai elämäntehtävä, ja tietää, mistä oma riemu löytyy, kokee varmasti työnsä mielekkääksi ja kivaksi.
Oma sydämen- tai elämäntehtävä vain pitää löytää itse, sitä ei kukaan anna valmiina.
Se saattaa usein olla vaikea tunnistaa, sillä se ei ole kiinnittyneenä konkretiamaailmaan, kuten palkkaan, etuihin, työtehtävän sisältöön tai statukseen. Jotta oman sydämentehtävänsä löytää, on uskallettava kysyä: Mitä minä todella haluan? Mitä annettavaa minulla on? Mikä minua innostaa ja mikä saa liekehtimään? Mikä tuottaa minulle mittaamatonta iloa? Oma tehtävä löytyy kyselemällä ja tunnistamalla positiivisia tuntemuksia ja seuraamalla niiden viitoittamaa tietä.
Omalla työpolullani olen kulkenut noiden kysymysten viitoittamana. Kun olen ennen valomerkkiä myynyt olutta tai pukenut päiväkodissa lapsille toppavaatteita, olen kysynyt ja saanut tietoa siitä, mikä minun sydämentehtäväni työtehtävien lisäksi on. Olen kokeillut, kokenut iloa kaikista töistä, olen opetellut, kysynyt ja kuunnellut vastauksia. Nykyisissä töissäni koen, että työtehtäväni tukevat vahvasti ja täydellisesti sydämentehtävääni: Olen löytänyt sen polun, jossa voin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää sitä iloa, intoa ja puhdasta inspiraatiota, joka nousee sydämen tasolta.
Ilokseni huomaan, että saan tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka ovat kyselleet itseltään ahkerasti ja löytäneet oman sydämentehtävänsä. Nimittäin, silloin kun työstään innostuneet ja inspiroituneet ihmiset kohtaavat, mahdollisuuksien maailma avautuu ja syntyy eteenpäin vievää energiaa ja uusia luovia ratkaisuja. Lisäksi se voimaannuttaa eikä uuvuta.
”Ei töissä tarvitse olla kivaa.” Niin. Ei tarvitsekaan. Mutta se on valinta, puhdas valinta.
Terveen elämän puolesta -sarjassa esittelemme laadukkaita luontaistuotteita. Omaan elämäntilanteeseen oikein valitut ravintolisät tukevat kehoa ja mieltä matkallasi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sarjan kustantaa Biomed Oy. Asiantuntijana juttusarjassa toimii fytonomi Birgit Stenroos.
Ihmisen keho on jatkuvan myrkkykuormituksen alaisena. Saamme myrkkyjä ympäristöstä, ruoasta ja elintavoista. Helpoin tapa vähentää myrkkykuormaa on lisätä ruokavalioon runsaasti lehtivihreää sisältäviä aineita.
Vehnänoras
Vuosikymmenien aikana on kertynyt paljon kokemusperäistä tietoa elimistön puhdistamisesta luonnonaineilla, jotka sisältävät maksan, suoliston, hengitysteiden, munuaisten ja ihon hikirauhasten toimintaa tukevia ominaisuuksia. Parhaat näistä ruoka-aineista ovat hyvin ravinnerikkaita ja niillä on positiivinen vaikutus terveyteen ja hyvänolon tunteeseen. Vehnänoras voidaan luokitella yhdeksi parhaimmista.
Vehnänorasmehu on monipuolinen pienoisravintotekijöiden lähde, joka sisältää laajan valikoiman mineraaleja, vitamiineja, aminohappoja, lehtivihreää ja runsaasti elimistölle hyödyllisiä entsyymejä. Lehtivihreä tunnetaan tehokkaana suolistossa olevien myrkkyjen poistajana. Se myös lisää hemoglobiinin tuotantoa ja parantaa hapenottokykyä, tehostaen sydämen, verisuonten ja keuhkojen toimintoja. Se tehostaa valkoisten verisolujen muodostusta vaikuttaen edullisesti immuniteettiin. Vehnänorasmehu on myös biologinen desinfektioaine, joka pystyy eliminoimaan haitallisia bakteereja elimistöstä. Vehnänorasmehu tehostaa elimistön myrkynpoistoa vähentäen raskasmetallien kuten elohopean, lyijyn, kadmiumin ja alumiinin myrkyllisiä vaikutuksia ja neutraloimalla myös muita myrkkyjä.
Spirulina
Spirulina on sinivihreä mikrolevä, jota pidetään tällä hetkellä tunnetuista planktonkasveista ravintorikkaimpana. Sen proteiinipitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin lihassa, kalassa, juustossa, soijapavussa tai oluthiivassa. Kasvivalkuaisen osuus on 65 %, josta elimistö pystyy käyttämään hyväkseen jopa 80 %. Lisäksi spirulina sisältää runsaasti klorofylliä eli lehtivihreää, karoteenia eli A-vitamiinin esiastetta ja kaikkia B-ryhmän vitamiineja. Esimerkiksi B12-vitamiinin pitoisuus on spirulinassa kolme kertaa suurempi kuin maksassa. Hiven- ja kivennäisaineista spirulinassa on merkittävästi, mm. rautaa, fosforia, kaliumia, kuparia, mangaania, magnesiumia, sinkkiä, seleeniä ja kromia. Spirulina tehostaa aineenvaihduntaa sekä ylläpitää oikeaa verensokeria ja torjuu siten näläntunnetta.
Chlorella
Chlorella on yksisoluinen tumallinen levä, joka vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja tuhoaa paksunsuolen haitallisia bakteereita. Se imee itseensä myrkkyjä suolistosta ja edistää normaalia peristalttista liikettä, jolloin mm. vatsantoiminta helpottuu. Chlorella vahvistaa suolen limakalvoja, tehostaa myrkynpoistojärjestelmää, suojelee maksaa ja rauhoittaa vatsaa.
Nämä kolme edellämainittua kasvikunnan lisäravinnetta on yhdistetty Green-kapseliin, jolla voit pitää 25:n päivän puhdistuskuurin ja samalla autat elimistöäsi virkistymään, hoikistumaan ja puhdistumaan.
Green + -jääpalat (spelt -vehnänoras – spirulina – chlorella – vihreä tee)
Biomed Oy on vuodesta 1982 alkaen kehittänyt ja valmistanut ravitsemushoitoihin soveltuvia ravintolisiä ja erikoisvalmisteita. Biomedin toimintaperiaatteena on pitkäjänteinen yhteistyö eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja käytännön lääkäreiden kanssa sekä eri alojen tietotaidon hyödyntäminen tuotteiden kehittämisessä.
Syksy on ollut aina itselleni mieluisa vuodenaika mutta tästä syksystä tuli, hmmm sanoisinko…. haastava. Tempauduin yllättäen elämän pesukoneen pesuohjelmaan, joka alkoi piinaavalla linkouksella, jatkui lähes kiehuvalla valkopesulla ja on parhaillaan uuden elämänvaiheen esipesussa. Pesuohjelman nimi oli avioero.
Mikä mieletön prosessi! Niin täynnä tiheää, ympäriinsä sinkoilevaa energiaa, joka lävistää kaiken, tunkeutuen sieluun saakka. Repii sydäntä riekaleiksi, etsii vastauksia, syyttää, suree, sopeutuu… Kunnes energia lopulta vapautuu ja jäljelle jää vain se mikä on.
Olen ollut tiukoissa paikoissa aikaisemminkin mutta avioero oli ehkä haastavin harjoitus, jonka universumi on minulle antanut. Samalla kun elämän perustuksia ravisteltiin, yritin vimmatusti löytää käsikirjasta ohjeita, jotka auttaisivat ymmärtämään mitä tapahtuu. Sumun keskellä oma tukiverkko toimi oppaina antaen neuvoja: ”päästä irti”, ”keskity itseesi” ja ”muista surra”. Ystävät auttoivat rakentamaan pienistä pisaroista joen, jonka virtaava vesi huuhteli karrelle palaneen sydämen takaisin elämään. Eräänä aamuna heräsin uudenlaiseen tunteeseen, jolle löysin kuvauksen Paulo Coelhon kirjasta:
“Rakkaudessa kukaan ei voi vahingoittaa toista; me olemme jokainen itse vastuussa omista tunteistamme, emmekä voi syyttää toisia siitä, mitä tunnemme. Se sattui, kun menetin jokaisen niistä hienoista naisista joita rakastin. Nyt olen tosin vakuuttunut siitä, että kukaan ei menetä ketään, koska kukaan ei omista ketään. Se on todellista vapautta: saada maailman tärkein asia pyrkimättä omistamaan sitä”
– vapaasti mukaillen Paulo Coelhon kirjasta Yksitoista minuuttia(Bazar 2011)
Eron nostattamat tunnekuohut ovat hiljalleen tasaantumassa vaikka ikävä onkin vielä vakituinen vieras aamuyön herkkinä tunteina. Olen työstänyt kokemusta Fisherin eroseminaarissa, jossa pyritään vertaisryhmässä ymmärtämään eroon johtaneet syyt ja hyväksymään tapahtunut. Yksi tärkeimmistä oivalluksista on ollut tiedostaa että se mitä tapahtui, oli pikemminkin osa monimutkaista, toimimatonta vuorovaikutusta kuin yhden henkilön syytä.
Viime kerralla kirjoitimme eroryhmässä jokainen jäähyväiskirjeen ex-puolisollemme, luimme ne toisillemme ja itkimme. Sen jälkeen olo alkoi hiljalleen keventyä. Ihmettelimme yhdessä ihmisen loputonta sopeutumiskykyä. Ehkä itsekin uskallan jo varovaisesti aloittaa kiipeämisen ylöspäin vuorenrinnettä, kohti kokonaista itseäni ja kestäviä ihmissuhteita.
* * *
Valitsen jokaiseen blogikirjoitukseeni yhden laulun. Aloitusvuoron saa Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani kappaleella Jäähyväiset (albumilta Afrikan tähti). Tuuren ystävällisellä luvalla myös jutun kuvituskuvaan on lainattu sitaatti laulun tekstistä.
Kirjoituksen kuvan yksinäisestä puusta Jurmossa otti Pete Eklund.
Sanna aloitti elokuussa 2012 True Heartsissa puolen vuoden mittaisen NLP Practitioner -koulutuksen. Oivalluksia-blogissa Sanna kirjoittaa omista ajatuksistaan ja oivalluksistaan koulutuksen aikana. Myös kouluttaja Reetta Vanhanen vierailee Oivalluksia-blogissa kirjoittamalla NLP:stä.
Tulin juuri superenergiseltä lenkiltä – ja kerron nyt yhden energisyyteen liittyvän salaisuuden. Superenergiani ei suinkaan ollut peräisin superruoasta tai superhyvin nukutusta yöstä. Kipinäni oli peräisin teinienergiasta. Muistatte varmaan sen teinifiiliksen, kun kaikki on mahdollista ja elämä avoinna; mikään ei suuremmin paina!
Palasin tuohon hykerryttävän voimauttavaan energiaan kuuntelemalla lenkillä ysärimusaa, sitä kauheaa Ranta Rock -jumputusta ja teinidisco-hemputusta. Mutta ai että musiikissa oli paljon virtaa! Tunsin, miten jalka alkoi nousta kuin kilpajuoksuaikoinani konsanaan. Tunsin miten innokkuuden virta ja mahdollisuuksien maailma alkoi avautua edessäni. Askel askeleelta koko kehoni heräsi tuohon tunteeseen ja mielikin alkoi reagoida siihen.
NLP-termein energisoitumisessani on kyse ankkuroinnista: ”NLP:n kehittäjät huomasivat, että mihin tahansa voimakkaaseen, elävään kokemukseen voi liittää harkitusti uuden osan, ankkurin, joka välittömästi liittyy neurologisesti osaksi tätä kokemusta ja – kuten muutkin kokonaisen elämyksen osat – pystyy kutsumaan saman kokemuksen uudelleen esiin kun kokemukseen liitetty uusi osa, ankkuri, laukaistaan.” (lähde: True Heartsin koulutusmateriaali)
Kun työpäivän päätteeksi väsymys painaa eikä mieli meinaa taipua lenkille, ei muuta kun teinijumputusta korviin ja homma rokkaamaan!
Musiikilla ankkuroiminen on hirvittävän helppoa. Kaiva vain esiin se biisi tai levy, joka saa sydämesi pamppailemaan tai energiasi virtaamaan. Sitten vain musa soimaan ja kohti tehtäviä asioita uudenlaisella energialla. Nimittäin: Kyse ei ole siitä, mitä teet, vaan siitä, miten siihen suhtaudut. Ja oikea musa auttaa suhtautumaan siten, että kaikki on niin siistii ja tuntuu mahdolliselta!
Ja mitäkö kuuntelelin lekillä? Kokoelmaa The Ultimate 90’s, joka sisältää mm.:
Five: Everybody Get Up
Crash Test Dummies: Mmm Mmm Mmm Mmm
Bomfank MC’s: Freestyler
Lou Bega: Mambo No. 5
Des’ree: You Gotta Be
Oivallus nro 5: Kaikki on kiinni omasta energiastani, ja minä voin itse vaikuttaa omaan energiatasooni.
P.S. Erityisterkut entisille Elixian, Esportin ja Satsin spinning-asiakkailleni: 4–3–2–WUHUUU!
(Bazar 2011)
