Onko läheisesi riippuvainen? Näistä neljästä merkistä tiedät, että on kyseessä riippuvuus, eikä vain haitallinen tapa

Jossain mielesi perukoilla hän tietää omistavansa ihan liikaa kenkiä, joita ei käytä koskaan. Hän saa meiliin mainoksen ostoskeskuksen hullunhauskoista shoppailupäivistä ja ennen kuin hän huomaakaan, hän selaa alennuksia. Parilla klikkauksella hän on ostanut itselleen ”pakko saada” -ajatuksella uudet juhlakengät, koska ”ne nyt sai 70% alennuksella, eikä sellaisesta voi kieltäytyä”. Hän käyttää kenkiä kerran ja sitten ne hautautuvat muiden löytöjen lailla jonnekin vaatekaappisi uumeniin. Hän ei uskalla kertoa sinulle, että on ostanut tavaroita, koska pelkää, että suutut hänelle tai pidät häntä tyhmänä.

Hän menee työpäivän jälkeen ruokakauppaan väsyneenä. Hän pystyy vastustamaan kiusausta aina kassalle asti. ”Kas uutta sinistä perinnesuklaata korvapuustihippusilla. Pakkohan sitä on maistaa.” Kotiin päästyään hän istuu sohvalle ja syö yhdeltä istumalta puoli levyä. Hän häpeää ja inhoaa itseään. Tätä tapahtuu liian usein.

Pikkujoulut töissä. Hän ei haluaisi mennä, mutta kokee sen velvollisuutena. Häntä hermostuttaa ennen lähtöä ja hän ottaa pari siideriä, jotta rauhoittuisi. Juhlissa hän juo boolia ihan liikaa ja flirttailee naimisissa olevalle kollegalle. Osa illasta on pimeän peitossa, koska hänellä meni muisti. Tätä on alkanut tapahtua useammin ja useammin. Häntä hävettää ja ahdistaa mennä töihin maanantaina. Bilemokailuille naureskellaan kahvihuoneessa ja hän nauraa mukana, vaikka ei tiedä, miksi. Hän ei haluaisi juoda niin paljoa. Sinulle hän vähättelee juomistaan.

Kaikissa näissä on kyse tilanteesta, jossa läheisesi haitallinen tapa on salakavalasti lipsunut käsistä. Se toiminta tai aine, joka toi joskus hänelle hyvää mieltä ja joka oli ”arjen luksusta” on alkanut muistuttaa enemmän ja enemmän riippuvuutta.

Riippuvuuden neljä H-kirjainta

Mitkä riippuvuuden tunnusmerkit sitten ovat? Minä jaan ne neljään H-kirjaimeen: haluaminen, hyöty, haitat ja hallitsemattomuus.

Haluaminen – Haluaminen ilmenee kehon ja mielen energiana. Se on joskus seitinohutta levottomuutta ja joskus kokonaisvaltaisempi hermoston ylivirittyneisyyden kokemus. Ajatus kiertää monesti kehää riippuvuuden kohteen ympärillä. Dopamiini virtaa.

Hyödyt – Toiminta tai päihde täyttää jotain tarvetta. Se voi olla esimerkiksi tarve elinvoimaan, innostukseen, rentoutumiseen tai yhteenkuuluvuuteen. Nopea hyöty on se, että ikävät tunteet, kuten tylsistyminen tai ahdistus kaikkoavat, kun antaa itselleen luvan tarttua haluamisen kohteeseen.

Haitat – Nämä voivat olla esimerkiksi fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai taloudellisia haittoja. Painonnousu, luottotietojen menetys, valehtelu läheisille ja itselle, piilottelu, masennus, painnonnousu tai unihäiriöt ovat esimerkkejä haitoista. Riippuvuuden kieltomekanismin vuoksi riippuvaisen itsensä on vaikea huomata haittoja ja myöntää omaa riippuvuutta.

Hallitsemattomuus – Homma lähtee lapasesta. Tapahtuu ylilyöntejä. ”Mieluummin överit kuin vajarit”, läheisesi sanoo ja naurahtaa päälle. Hän voi olla kenties välillä ilman päihdettä tai haitallista toimintaa. Tällä hän haluaa osoittaa itselleen ja muille, sinut mukaan lukien, ettei ongelmaa ole.

Riippuvuudessa nämä kaikki neljä kohtaa täyttyvät. Tämä on hyvä huomata, koska on ihan ookoo nauttia elämästä. Kun kyse on elämästä nauttimisesta, viipyillään kahden ensimmäisen tunnusmerkin ympärillä.

Olet itse prioriteetti numero yksi

Jos olet huolissasi läheisesi käytöksestä ja haluat auttaa, on hyvä muistaa pari seikkaa. Ensinnäkin läheisesi ei ole tyhmä. Häneltä ei puutu selkärankaa, koska hän käyttäytyy riippuvaisesti. Kysymys ei ole itsekurista tai älykkyydestä.

Riippuvuuden taustalla ovat tunnemaailman asiat. Pinnan alla on kipua ja kyvyttömyyttä käsitellä haastavuutta rakentavasti. Siellä on täyttymättömiä tarpeita, joihin läheisesi hakee täyttymystä käyttäytymisensä tai päihteen kautta.

Jos haluat auttaa, hyvä kohta on olla läsnä myötätuntoisesti ilman syyttelyä ja vähättelyä. Auttajan on tärkeää osata sanoittaa omat tarpeensa ja huolensa suhteessa läheiseen. Yhtä lailla on tärkeää vetää rajat ja olla mahdollistamatta. Pitää huolta itsestä ensisijaisesti.

Tärkeintä kaikessa on hakea apua matalalla kynnyksellä. Puuttua kannattaa heti. Niin autat parhaiten läheistäsi ja itseäsi.

Hidasta elämää -kirjailijat Helsingin kirjamessuilla 24.-27.10.2024

Syksyn merkittävä kulttuuritapahtuma Helsingin kirjamessut järjestetään 24.-27.10. Helsingin messukeskuksessa.

Kirjamessujen Vallisaari -lavalle astuu tänä vuonna seitsemän valovoimaista Hidasta elämää -kirjoittajaa haastateltavaksi henkisen hyvinvoinnin teemoista.

Perjantai 25.10.
11:30 – 12:00 Toivu satuttavasta suhteesta, Jenni Kiviniemi
12:00 – 12:30 Toivon kirja narsistin haavoittamalle, Miia Moisio
19:00 – 19:30 Sydämen seksi, Mitra Vasara

Lauantai 26.10.
13:00 – 13:30 Kuhiseva mieli – Nainen ja ADHD, Karita Palomäki

Sunnuntai 27.10.
14:30 – 15:00 Nyt riittää – Rajat kiltteydelle & Viha voimaksi, Suvi Bowellan, Heli Pruuki ja Terhi Ketola-Huttunen
17:00 – 17:30 Varmistelusta vapauteen & Avaudu rakastamaan itseäsi, Marika Rosenborg ja Auli Malimaa

Hidasta elämää -kirjat ja valikoidut korttipakat löydät WSOY:n osastolta.

Täältä löydät lisätietoja Helsingin Kirjamessuista: https://kirjamessut.messukeskus.com/

Toivottavasti näemme messuilla!

Rakkautta ei tarvitse ansaita – Minkään ei tarvitse muuttua rakastaaksemme itseämme


Ihmisinä me yritämme olla kovasti rakkaudenarvoisia, hyviä ja kelpaavia muille ihmisille. Samoin yritämme oppia itsemme hyväksymistä ja rakastamista – ikään kuin se olisi jonkinlainen tehtävä, joka meidän pitäisi osata suorittaa. Ja usein koemme epäonnistuvamme tuossa tehtävässä. Emme kykene rakastamaan itseämme.

Mutta oikeasti rakkaus ei ole jotain, mitä meidän olisi kyettävä tekemään. Rakkaus ei ole seurausta tai palkinto jostain, mitä olemme tehneet. Se ei ole jotain, johon pitää yrittää ylettyä. Sitä ei tarvitse voittaa tai saavuttaa teoillamme.

Rakkautta ei tarvitse myöskään ansaita. Meidän ei tarvitse muuttua tai kehittyä paremmiksi – rakastettavimmiksi – ihmisiksi. Meidän ei tarvitse yrittää olla rakkauden arvoisia.

Minkään ei tarvitse muuttua ollaksemme rakkauden arvoisia. Minkään ei tarvitse muuttua rakastaaksemme itseämme. Ei yhtään minkään. Ei meidän itsemme eikä ympärillä olevien ihmisten tai olosuhteiden, joissa elämme.

Sillä Rakkaus on aina meissä. Se ei ikinä lopu tai pääty.

Meidän ei tarvitse yrittää oppia rakastamaan itseämme. Meidän ei tarvitse edes yrittää rakastaa tai kyetä rakastamaan, sillä me emme tee tai valmista rakkautta. Elämänvoimana rakkaus virtaa meissä aina, vaikka meillä on taipumus unohtaa tuo totuus.

Meistä jokainen on rakkauden arvoinen, koska rakkaus on jo meissä. Rakkaus on ytimemme, se on ydinolemuksemme. Rakkaus on, mitä me pohjimmiltamme olemme. Meidän tarvitsee vain avautua sille, jolloin rakkauden esteet haipuvat pois. Meidän tarvitsee vain antaa rakkaudelle lupa virrata.

Itsensä rakastaminen on rakkauden hyväksymistä. Rakkauden hyväksymistä osana itseämme. Sen hyväksymistä, että me olemme rakkautta. Sen hyväksymistä, että sinä olet rakkautta. Tässä ja nyt. Aina.

Rakkaus on rajaton. Niinpä emme voi rajata itseämme rakkauden ulkopuolelle, sillä rajattomana rakkaus ei voi jättää ketään ulkopuolelle. Vaikka itsellä olisi kuinka huono päivä ja tuntisi itsensä täysin epäonnistuneeksi, emme siltikään voi sulkea rakkautta pois itsestämme. Sillä rakkaus on suunnattomasti meitä suurempi voima, joka on ja pysyy.

Rakkaus ei kuitenkaan vaadi tai pakota meitä rakastamaan itseämme tai muita. Täysin lempeästi ja kärsivällisesti se vain odottaa, että jonain päivää olemme halukkaita rakastamaan. Olemme valmiita päästämään irti rakkauden pelosta ja halukkaita avautumaan rakkaudelle.

Saatamme tuntea rakkauden virtauksen meissä katsoessamme lapsemme iloa säteileviin silmiin, muistaessamme vastasyntyneen lapsen sylissämme tai rapsuttaessamme lemmikkieläimemme turkkia. Voimme antaa rakkaudelle luvan virrata myös nähdessämme ruskan värjäämiä lehtiä maassa, syventyessämme kynttilän liekkiin tai tuntiessamme teemukin lämmön käsiemme välissä.

Kun annamme rakkaudelle luvan virrata, tunnemme rakkauden täyttävän meidät. Kun rakastamme ja täytymme rakkaudella, tunnemme itsemme myös täysin rakastetuiksi. Rakkaus on kuin aurinko, joka säteille kaikkialle, joka ikiselle rikkaruohollekin.

Annatko tänään rakkaudelle luvan virrata?
Annatko tänään itsellesi luvan rakastaa?
Sillä itsensä rakastamiseen riittää, että rakastaa.

Lue lisää uudesta kirjastani Avaudu rakastamaan itseäsi, miten avautua rakkaudelle ja antaa sille lupa virrata.


Tutustu koulutus- tai valmennustarjontaani tai tilaa onnellisuusluento TÄSTÄ

Entä jos pään sijasta käyttäisimme enemmän sydäntämme? – 15 kysymystä hyvän elämän puolesta

Entä jos titteleiden ja taloudellisten saavutusten sijaan tavoittelisimme hyvää elämää?

Entä jos jatkuvan kuluttamisen ja aina vain suurempien elämysten perässä juoksemisen sijaan opettelisimme taas nauttimaan pienistä asioista?

Entä jos erojen etsimisen ja raja-aitojen rakentamisen sijaan näkisimmekin kaiken sen hauraan ja inhimillisen, joka meitä yhdistää?

Entä jos nostaisimme hetkeksi katseet ruuduilta?

Entä jos alkaisimme taas liikuttamaan kehojamme ja käyttämään kaikkia ihmeellisiä lihaksiamme?

Entä jos päiden sijasta käyttäisimme enemmän sydämiämme?

Entä jos pommien ja pakokaasujen sijaan tykittäisimme taivaalle biohajoavia konfetteja?

Entä jos kyynisyys menisi pois muodista?

Entä jos menisimme kaikki metsään?

Entä jos hidastaisimme elämää?

Entä jos pörssikurssien sijaan kasvattaisimme inhimillistä pääomaamme?

Entä jos muistaisimme taas miltä tuntui olla lapsi?

Entä jos luopuisimme kaikesta ylimääräisestä?

Entä jos jokainen tekomme lähtisi rakkaudesta?

Millaisessa maailmassa me silloin eläisimme?

Kiinnostaisi tietää.

I love me -messut 2024 – Toimituksen 6 vinkkiä

Mainosyhteistyössä I love me -messut

Pohjois-Euroopan suurin ja energisin hyvinvointitapahtuma I love me -messut tarjoaa tietoa, elämyksiä ja inspiraatiota. 29.11.–1.12.2024 pidettävä tapahtuma kokoaa saman katon alle muodin, kauneuden ja hyvinvoinnin kiinnostavimmat brändit ja tuoreimmat trendit.

I love me tuo esiin, kuinka todellinen hyvinvointi muodostuu monesta erilaisesta tulokulmasta, ja kauneus on erikokoista, -näköistä ja -taustaista.

Tämän syksyn messuohjelmassa on mukana myös rakastettuja Hidasta elämää -kirjailijoitamme. Tule ohjelman lomassa moikkaamaan meitä messupisteellemme 7k128 sekä hypistelemään Hidasta elämää -kirjoja ja kortteja.

Tässä 6 toimituksemme valitsemaa messutärppiä I love me -viikonlopulle. Mitkä näistä esityksistä haluaisit nähdä ja kokea? Koko messuohjelman löydät täältä.

1. Benjamin

Benjamin tähdittää Shopping Nightia keikallaan I love me -messujen Arena-lavalla! Määrätietoisesti kohti kotimaisen pop-kentän kärkeä etenevän Benjaminin musiikki on itsevarmempaa, energisempää ja popimpaa kuin koskaan. Uransa suurimmasta radiomenestyksestä parhaillaan nauttiva Benjamin kannustaa musiikillaan elämään anteeksipyytelemätöntä ja rohkeasti omannäköistä elämää. Diskovivahteisella pop-musiikillaan hurmaava, poikkeuksellisen lavakarisman omaava artisti villitsee yleisönsä hersyvällä lavashow’llaan.

Benjamin esiintyy perjantaina  29.11. klo 18:00–19:00 Arena-lavalla.

2. Karita Palomäki: Nainen ja ADHD – Miksi naisten ADHD:ta on vaikea tunnistaa?

Tyttöjen ja naisten ADHD:ta ei tunnisteta yhtä hyvin kuin poikien – mistä tämä johtuu? Millaisia haasteita ADHD voi aiheuttaa arjessa? Entä missä siitä voisi olla hyötyä? Miten omien ADHD -piirteiden kanssa voi löytää tasapainon?

Ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin perehtynyt fysioterapeutti Karita Palomäki pohtii Hidasta elämää -hyvinvointimedian perustaja Sanna Wikströmin haastattelemana ADHD:n vaikutuksia elämään. Karita sai itse viisikymppisenä ADHD-/ADD-diagnoosin. Häneltä on ilmestynyt suosittu tietokirja Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD (Hidasta elämää/Bazar, 2024), jossa paneudutaan naisten kokemuksiin ADHD:sta.

Karita esiintyy sunnuntaina 1.12. klo 14:00–14:30 Health Hub -lavalla.

3. Sointu Borg: Röyhkeästi rohkea – Kuolet kuitenkin: uskalla näkyä ja kuulua!

Miksi esillä oleminen mielletään niin syntiseksi? Jos teen itseni näkyväksi ja kuulluksi, päädynkö naurunalaiseksi? Puheessaan Sointu Borg rohkaisee kuulijoita painamaan kaasua ja raivaamaan oman polkunsa. Vaikka riittämättömyyden tunne kolkuttaisi takaraivossa, jokaisesta meistä löytyy esiin kaivamatonta potentiaalia. Terveet rajat ja oman itsetunnon suojeleminen tarjoavat omannäköisen arjen rakentamiseen erinomaiset rakennuspalikat

Sointu esiintyy sunnuntaina 1.12. klo: 13:00–13:45 Arena-lavalla.

4. Johanna Huhtamäki: Trauman jälkeinen kasvu

Silloinkin kun asiat ovat hyvin, elämä voi tuntua epävarmalta ja vaikeudet voivat yllättää. Kivun ja kärsimyksen ei kuitenkaan tarvitse olla ilon ja onnen vastakohtia. Miten vastoinkäymiset muovaavat ja kasvattavat meitä ihmisinä? Voivatko kaikkein tuskaisimmatkin kokemukset johtaa myös johonkin hyvään ja avata uusia mahdollisuuksia?

Johanna Huhtamäki pohtii puheenvuorossaan ihmisen posttraumaattista kasvua. Hän on positiivisen psykologian maisteri, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, DI ja väitöstutkija, jonka omat vaikeat kokemukset ovat johdattaneet tukimaan onnellisuutta, hyvää elämää ja mahdollisuutta kokea kasvua traumaattisten kokemusten jälkeen. Johannalta ilmestyy tänä syksynä Pimeydestä kajastava valo – Trauman jälkeinen kasvu -tietokirja (Hidasta elämää/Bazar, 2024).

Johanna esiintyy lauantaina 30.11. klo 13:30–14:00 Health Hub -lavalla.

5. Marika Rosenborg ja Eevi Vuoristo: Mikä johtaa liikaan kontrolliin? – Tunnetaitoja varmistelijalle

Kun asiat menevät eri lailla, kun oli suunnitellut tai ajatellut, tuntuu, että koko maailma romahtaa. Arki on kuitenkin täynnä pettymyksiä, muutoksia ja yllättäviä tilanteita, joihin emme voi varautua. Miksi haluamme kontrolloida niin vimmatusti aikatauluja, tapahtumia ja elämää? Miten tunnetaitojen harjoittaminen voi keventää elämää ja vapauttaa kuormittavasta varmistelusta?

Haastattelussa vieraina terapeutit Marika Rosenborg ja Eevi Vuoristo, jotka ovat tehneet yhdessä Tunnekarttakirja -tehtäväkirjan (Hidasta elämää/Bazar, 2023) ja Parisuhteen keskustelukortit. Lisäksi Marika on tehnyt Varmistelusta vapauteen -tietokirjan (Hidasta elämää/Bazar, 2024), Puhutaan tunteista -kortit sekä Eeviltä on ilmestynyt Ymmärrä tunteitasi -terapeuttiset tunnetaitokortit. Marikaa ja Eeviä haastattelee Hidasta elämää -hyvinvointimedian perustaja Sanna Wikström.

Marika ja Eevi esiintyvät lauantaina 30.11. klo 14:30–15:00 Beauty and Wellness Corner -lavalla.

6. Auli Malimaa: Miksi itseään on niin vaikea rakastaa?

Ovatko sisäinen kriitikko ja loputtomat vaatimukset sinulle tuttuja? Mitä jos sinulla olisi lupa rakastaa itseäsi täydestä sydämestä jo nyt? Usein omat odotuksemme ja vaatimuksemme estävät meitä rakastamasta itseämme, jolloin koetamme kehittyä ja muuttua rakkautemme arvoisiksi. Itseään ei kuitenkaan tarvitse oppia rakastamaan, sillä rakkaus on jo meissä – nyt ja aina. Tule kuulemaan Hidasta elämää -kirjailija Auli Malimaan johdolla, miten avaudut rakastamaan itseäsi.

Puhuja Auli Malimaa on onnellisuusvalmentaja, vuorovaikutuskouluttaja ja tietokirjailija, jolta on ilmestynyt uusi tietokirja Avaudu rakastamaan itseäsi (Bazar, Hidasta elämää 2024).

Auli esiintyy perjantaina 29.11. klo 11:30–12:00 Health Hub -lavalla.

“Mitä hitaampaan elämään sitoudun, sitä enemmän tuntuu, että viimein riitän” – Uuvahtaneen paraneminen alkaa hidastamisesta

Omassa systeemissäni on ollut ohjelmointi siitä, että hyvää saa vastaanottaa vain tekemällä älyttömästi — ja tämä on ajanut aikanaan sekä uupumiseen että ylipäätään kaiken tekemiseen vaikeimman ja tuskaisimman tien kautta. Olen jollain tapaa alitajuisesti kokenut, että “selviytymisen” kautta tulleet onnistumiset ovat ainoa tapa saada mitään.

Kun se hyvä, onnistuminen tai odotettu lopputulos jostain on sitten tullut, sitä on ollut äärimmäisen hankala ottaa vastaan.

Poisopettelu jatkuvan tekemisen ja puurtamisen limbosta on vienyt melkein kymmenen vuotta, ja toisinaan se on edelleen harjoitusta.

Harjoitusta pysäyttää itsensä ja omat ajatuskelat silloin, kun hommat meinaa lähteä lapasesta.
Harjoitusta sallia itselleen hyvää nyt, joka päivä.
Harjoitusta olla välittämättä siitä, miten “kuuluisi” missäkin iässä elää ja miten muut elävät — ja edetä omaa tahtia sen mukaan mikä tuntuu oleelliselta,

sillä uuvahtaneen ihmisen paraneminen voi alkaa vain hidastamisesta.

Kun oman arvomaailman keskiöön on vuosien mittaan laskeutunut hitaus, lepo ja tekeminen sen kautta, on se tarkoittanut minulle myös sitoutumista siihen, että opettelen joka päivä elämään eri tavalla kuin nopea maailma ympärillä.

Hidastavalla ihmisellä voi olla edelleen tavoitteita, minullakin on, mutta niitä kohti ei tarvitse puskea pikajuoksua, niihin pääsee usein vähemmälläkin vaivalla, ja vähemmällä selviytymisellä.

Olen oivaltanut, että lopulta onnea ja tyytyväisyyttä tuo aivan tavalliset asiat,
kuten se, että saa herätä aamuisin omassa tahdissa.
Ottaa aikaa tärkeille asioille, ihmisille.
Valita omia lepopäiviä ja saunoa arkena, keskellä päivää.
Olla offline ja tehdä välillä jotain, mikä ei kehitä mihinkään.

Ja hyvin kontrastisesti — mitä hitaampaan elämään sitoudun, sitä enemmän tuntuu, että viimein riitän.

Varoitusmerkkien näkeminen toisessa ei aina kerro siitä, että olisi jotain varottavaa

Projektio on psykologinen käsite, jolla tarkoitetaan omien mielensisältöjen heijastamista toiseen ihmiseen. Voi olla helpompaa nähdä toisessa ihmisessä ongelma kuin kohdata se omassa itsessä. Projisointi voi liittyä vuorovaikutukseen, tunteisiin tai toimintaan. Me kaikki projisoimme toisinaan, ja se on inhimillistä.

Omien projektioiden tunnistaminen lisää mielen joustavuutta

Projektio on tiedostamatonta toimintaa, mutta siitä voi tulla tietoiseksi tutkimilla omaa mieltään ja ihmissuhteitaan. Omien projektioiden tunnistaminen vahvistaa mielen joustavuutta, koska olet valmis käsittelemään omia kasvunpaikkojasi. On tärkeää huomata sekin, jos joutuu toisen ihmisen projisoinnin kohteeksi. Tilanne kannattaa silloinkin käydä ensin läpi oman vastuun osalta, ettei tuloksena olisi turhauttava syyttelykierre. 

Voi olla vaikeaa huomata, kuinka projektio ilmenee. Psykologi Katja Myllyviita kommentoi asiaa Helsingin Sanomien haastattelussa 23.2.2024. Hän muistuttaa, ettei varoitusmerkkien (red flagien) näkeminen toisessa ihmisessä aina kerro siitä, että olisi jotain varottavaa, vaan voi olla, että näemme toisessa sen mitä pelkäämme tunnistaa itsessämme. Sijoittamalla toiseen oman negatiivisen piirteen tai tunteen vältymme näkemästä sitä, eikä meidän tarvitse kohdata ja käsitellä piirrettä itsessämme.

Teetkö herkästi tulkintoja muiden käytöksestä?

Jos huomaat tekeväsi herkästi tulkintoja muiden ihmisten käytöksestä, kannattaa se hyödyntää oppimiskokemuksena. Jos vaikka teet havainnon, että kaverisi on ärtyisä, passiivinen tai kriittinen, voit pohtia, ovatko nämä asioita, joista omassa käyttäytymisessäsi haluaisit päästä eroon. Voi myös olla, että sinua kiukuttaa jokin sellainen asia toisessa, jonka kiellät itsessäsi tai itseltäsi. Jos taas tuntuu, että toinen syyttää sinua perusteettomasti, voit pyrkiä rakentavaan keskusteluyhteyteen hänen kanssaan. Voit kysyä, mitä toinen tarvitsee tai kertoa, että haluaisit kuulla lisää hänen ajatuksistaan. Myönteinen kiinnostus ja toisen kuunteleminen herättävät luottamusta, ja voitte oppia toisistanne uusia asioita. 

Jos keskustelukumppanisi ei kykene avoimeen, suoraan ja arvostavaan keskusteluun, ei kohtaaminen todennäköisesti tuota mitään hyvää. Hyökkäykseen, syyllistämiseen, puolusteluun tai ilkeilyyn turvaaminen ovat esimerkkejä käytöksestä, joka hajottaa ennemmin kuin rakentaa. Teet itsellesi palveluksen jättäytymällä tällaisen keskustelun ulkopuolelle.

Osallistuin vuonna 2016 psykoanalyytikko Pertti Simulan koulutukseen, josta mieleeni jäi lause: Kaikki mitä näen toisessa, on jollain tavoin itsessäni. Olen palannut siihen monesti kuluneiden vuosien aikana. Lause muistuttaa siitä, että olemme lajitovereina samankaltaisia, mutta myös siitä, että olemme peilejä toisillemme.  Voimme saada tavattoman paljon tietoa itsestämme vuorovaikutussuhteidemme kautta. Turvallisissa suhteissa näitä oivalluksia on kiinnostava jakaa yhdessä.

Korjaavaa palautetta on ehkä välillä paikallaan antaa, mutta rakkaudellinen, vahvistava palaute on kaikkein tärkeintä, jotta voimme kukoistaa ja kehittyä. Milloin sinä viimeksi sanoit toiselle ihmisille jotain sellaista, joka sai hänen loistamaan?

Teksti on Marikan Rosenborgin uudesta Varmistelusta vapauteen -kirjasta. Voit tilata oman kappaleesi täältä.

Luotatko rakkauteen vai luetko aina negatiivisia merkkejä? – Viisi tärkeää havaintoa luottamuksesta

Riikka Lauanne

Luottamattomuudella ja riskien havainnoinnilla on elämässä oma kiistämätön paikkansa. Sillon, kun olemme kokeneet kovia, tämä mekanismi voi kumminkin käydä ylikierroksilla ja raivata tietä siellä, missä kaunis pöpelikkö voisi ennemmin sulostuttaa elämäämme.

Näemme mörköjä siellä, missä niitä ei joko ole – tai missä epävarman lisäksi on jotain vielä painavampaa, aitoa hyvää asiaa.

Rakkauteen luottamattomuus on kummankin osapuolen tappio. Niin sen, joka sinua rakastaa, kuin sinun itsesi. Mutta kun ei luota, ei luota! Oletko löytänyt itsesi joskus kyseisestä tilanteesta? Sellaisesta, jossa oikeastaan haluaisit voida luottaa, mutta et tiedä, miten.

Loin tämän tekstin tarkastellakseni viittä luottamukseen liittyvää havaintoa, joista saattaa olla apua:

1. Luottamattomuus ei välttämättä ole lopullista

Luottamattomuus ei ole päätepysäkki, josta ei pääse enää koskaan minnekään. Pysäyttävää se kyllä on, vaikeaakin. Usein luottamattomuuden kanssa eletään vuosikausia jos ei sitten koko loppuelämää. Vasta kun tarve luottaa uudestaan kasvaa menettämisenpelon (tai muun trauman) yli, olemme valmiita menemään eteenpäin.

Jotkut eivät koskaan saavuta tuota tilannetta, koska motivaatio ei ole riittävä. Tietoisuus odottavasta palkinnosta tai sen menettämisestä, mikäli emme opettele jälleen luottamaan, ei ole kirkas.

Joskus kuitenkin löydämme itsemme tilanteesta, jossa luottamattomuuus alkaa vaivata jo itseämmekin. Haluaisimme oppia luottamaan, antaa vielä kerran mahdollisuuden rakkaudelle. Silloin on aika alkaa luoda uutta raidetta. Se ei ole se sama vanha, joka joskus petti ja hajosi, vaan jokin ihan uusi. Jonkin täytyy olla uudella tapaa.

2. Luottaminen on aina riski

Siitä ajatuksesta, että toisille luottaminen olisi jotenkin pedattua ja varmaa, on hyvä päästää irti. Mitä vaan voi tapahtua! Kenelle vain.

Luottaminen on aina tietynlainen riski, valinta katsoa rohkeasti (ja silti hyvään uskoen), kuinka käy. Ei tietää, vaan katsoa.

Luottamus vaatii sopivaa päätöksentekoa, riskinottoa:

Okei, en ihan täysin luota, että kaikki päättyy kuten toivon, mutta uskon nyt, mitä sanot. Haluan uskoa. Valitsen uskoa.

Ja vaikka joku muu olisi joskus satuttanut minua, annan luottamukselle vielä kerran mahdollisuuden.

Koska sinä et ole he. Ja koska minä en halua luulla tietäväni kaikkea valmiiksi ja siten rajata onnistumisen kokemusta pois.

3. Luota itseesi ja hyväksy vaihtoehdot

Kun hyväksymme senkin mahdollisuuden, että kaikki menee eri tavalla kuin toivoisimme. Ja kun näemme, että selviäisimme silti ja eläisimme eteenpäin. Silloin luottamusta ei tarvitse rakentaa hätäpäissään ja palavasta tarpeesta. Pakosta onnistua. Tärkeintä on luoda hyvä elämä itsellemme. Sellainen, joka kantaa, vaikka joku ihminen (tai asia) ei olisikaan jäädäkseen.

Hyvästä elämästä ja onnellisuudesta käsin luottamus ja sopiva riskinotto on helpompaa. Kaikki ei riipu jostain ulkoisesta, se on vain mahdollista bonusta. Silloin luottamus myös useammin kannattaa. On parempi tavoitella kiehtovia asioita, kuin varalta jättää kokeilematta – ja jos joku osoittautuu huonoksi, on parempi luopua siitä, kuin jäädä toivomaan siltä jotain muuta. (On olemassa asioita ja ihmisiä, joihin yksinkertaisesti ei kannata luottaa!)

Kun voimme henkisesti hyvin ja seisomme jaloillamme, luottamuksen ei tarvitse olla tyhmää tai sokeaa. Se voi olla rohkeaa ja rakkaudellista ja parhaimmillaan toimia kuin työkaluna uusien alueiden valloittamisessa. Myös silloin, kun saman asian tiimoilta on joskus tullut takkiin. Siinä piilee elämän kauneus: parantavan kokemuksen mahdollisuus ja uudenlainen ympyrän sulkeutuminen.

4. Näe ja tunne aito asia “merkkien takana”

Me kaikki koemme asiat omilla tavoillamme. Toiselle rakkautta on viestailla päivät pääksytysten, toisille vastaava käytös voi tuntua ahdistavalta ja liialliselta. Toiselle rakkautta on ostaa lahjoja ja muistaa kaikki merkkipäivät, toiselle koskettaa, halata ja olla läsnä. Toisen ihmisen “rakkauden kieli” voi olla erilaista kuin omamme, ja silloin helposti tulkitsemme, ettei tämä rakastaisi meitä – ollen usein harmillisen väärässä.

Virhetulkintojen ja jatkuvan luottamattomuuden sijaan ravitsevampaa olisi opetella uskomaan siihen rakkauden tuntemukseen, jonka intuitiivisesti vaistoamme. Ja myös muistaa se silloin, kun epävarmuus iskee.

Jos vaadimme, että kaikki menee tuntemallamme tavalla, valitettavan usein menetämme aidon hyvän – ja usein myös ainutkertaisen – asian. Sinä et osannut rakastaa minua minun tavallani, joten sinä et rakastanut minua ollenkaan, on yleinen ja kovin surullinen syytös. Surullinen siksi, että usein rakkautta on ollut, varsin aitoakin, ja se ei meille kelpaa. Jäämme yksin ja niin myös toinen.

Voisiko sittenkin olla myös niin, että me emme osaa rakastaa toista sellaisena, kuin tämä on?

5. Menneisyyden kipu puhuu

Kaikki ihmiset eivät todellakaan ole menossa pettämään ja juonimaan selän takana heti kun silmä välttää tai heistä ei hetkeen kuulu. Kaikki ihmiset eivät myöskään hylkää meitä – koskaan! Kun kohtaamme epäluottamusta, usein kysessä on oma epävarmuutemme, omat traumamme ja kipumme, jotka juontuvat kauas menneisyyteen. Siksi toinen ihminen ei koskaan voi korjata meitä yksin, ilman omaa päätöstämme luottaa ja tulla vastaan. On myös itsestämme kiinni alkaa tehdä positiivisempia ja luottavaisempia tulkintoja.

Joskus olemme kahden vaiheilla. Voisinko vain luottaa ja heittäytyä? Vai pitääkö minun aina olla varuillaan ja pelätä pahinta? Tulkita merkkejä, ilmeitä, viestejä? Kaiken hajoamista?

Niinä arvokkaina hetkinä, kun aavistelemme, ettei syytä olla luottamatta ehkä sittenkään olisi, luomme orastavaa tietoisuutta siitä todellisuudesta, joka odottaa meitä jo kulman takana. Jossa kaikki on parempaa, rohkeampaa ja heittäytyvämpää kuin ennen. Siellä tunnemme oman arvomme emmekä ole enää vaarassa tippua tyhjyyteen.

Niin, mihin ihmeen tyhjyyteen?

Sinä selviät kaikesta ja sinulla tulee aina olemaan Sinut. Eikä se ole mikään alakuloinen tsemppaus, vaan inspiroiva totuus. Sinulla tulee olemaan aina kaikki mitä tarvitset!

Rakkaudella, Riikka

Alapuolelta löydät lisää intuitiivisesta energiahoidosta sekä muista palveluistani.

Mitä unesi paljastavat sinusta? – Näin voit tulkita unien symboliikkaa

Mainosyhteistyö Otavan kanssa

Unet voivat auttaa löytämään ratkaisuja isoihin kysymyksiin ja ruokkia luovuutta. Ne myös tarjoavat pääsyn sellaiseen, johon on muuten vaikea saada yhteyttä. Kimmo Svinhufvudin kirjoittama Unien salat – Opas tiedostamattomaan (Otava, 2024) lähestyy unia kuvina ja symboleina, jotka tuovat elämään merkitystä. Tässä kolme keskeistä unisymbolia kirjasta.

Tapahtumapaikat unissa

Lähes aina unen alussa esitellään tapahtumapaikka ja päähenkilöt. Niiden avulla voit hahmottaa, mitä kysymystä uni unennäkijän elämässä käsittelee.

Unet sijoittuvat usein jonkinlaiseen taloon tai rakennukseen. Jos uni sijoittuu lapsuudenkotiisi, voisiko se käsitellä suhdettasi tuohon aikaan ja paikkaan ja perheeseen? Vai onko kyse ”kodista” vertauskuvana, sisäisenä kotina?

Ihmiset unissa

Unen tulkinnan kannalta on hyödyllistä ajatella, että kaikki unet kertovat sinusta ja että unessa esiintyvät henkilöt ovat symboleita, jotka edustavat jotain sinussa olevaa.

Jos unessa esimerkiksi esiintyy tuttu ihminen, hän saattaa edustaa jotain sellaista puolta itsessäsi, joka on enemmän tai vähemmän tietoinen. Jos et tunne unen henkilöä tai se ei ole kukaan valveillaolon maailman ihminen, tämä kenties edustaa pikemminkin tiedostamatonta puolta sinussa ja jonkinlaista arkkityyppistä hahmoa.

Eläimet unissa

Unien eläimet voivat edustaa eläimellistä, kesyttämätöntä puolta itsestämme: vaistoja, haluja, aggressiota, intuitiota.

Uni voi kertoa siitä, miten suhtaudumme tai miten kannattaisi suhtautua näihin puoliin itsessämme. Onko vaistonvarainen puolemme villieläin, joka pelottaa meitä? Vai onko tuo puoli meissä kesytetty kotieläin, jonka kanssa meidän on hyvä elää, tai kenties sylikoira, joka lojuu tiedottomuuden tilassa sohvallamme? Tai tuntuuko meistä, että vaistonvarainen puolemme on sittenkin alistettu ja häkkiin suljettu villieläin, joka ei pysty toteuttamaan itseään?

Unien salat – Opas tiedostamattomaan antaa taustatietoa unista ja unien näkemisestä sekä selkeät ohjeet unien tallentamiseen ja tulkitsemiseen. Kirjan löydät äänikirjapalveluista ja kirjakaupoista. Hanki omasi Suomalainen.comista TÄÄLTÄ.

Tämä voima voittaa epäonnistumisen pelon – Muutos tapahtuu, kun uskallat jättää katsojan roolin

Luominen tapahtuu kolmella tasolla:

Useimmat meistä ovat luomisen virran sivustaseuraajia. Istumme turvallisesti joen rannalla katsomossa puhuen siitä, kuinka muiden luovuus virtaa. Joen penkalla yleisössä on turvallista kommentoida muiden tekemisiä.

Ne, jotka kokevat joen kutsun ja astuvat veteen luomaan, tuntevat sen voimat ja uivat sen pyörteissä ja virtauksessa.

Mestarit, jotka ovat olleet joessa pitkään, suuntaavat ylävirtaan ja sukeltavat syvemmälle. He eivät enää tunnista eroa joen ja itsensä välillä. Mestarit ovat yhtä joen kanssa.

Luomisen virtaus kutsuu meitä aina luokseen. Kun ymmärrät, mitä tuo joki haluaa sinulta, löydät luomisvoimasi, joka voittaa epäonnistumisen pelon.

Todellinen muutos tapahtuu, kun heittäydyt joen penkalta katsojan roolista mukaan virtaan luomaan. Parhaimmillaan sinua kannattelevat usko ja omistautuminen, jotka eivät salli sinun levätä uidessasi yhä pidemmälle.

Tutustu Riston kirjaan Kaikki valo maailmassa TÄÄLLÄ.

Älä turhaan pyytele anteeksi – Näin asetat rajan napakan kunnioittavasti

Joskus saatamme niellä tunteemme niin pitkään, että kun viimein ilmaisemme rajamme, se tapahtuu varsin kiukkuisesti. Toisessa ääripäässä on anteeksi pyytävä ja yliselittelevä tapa yrittää asettaa rajat. Kumpikaan ei oikein toimi. Rajat on parasta asettaa kohteliaasti, selkeästi ja anteeksi pyytelemättä.

Rajan asettaminen ei ole mikään “minä vastaan muut” -tilanne. Rajojaan ei myöskään tarvitse puolustella. Tässä hyväksi havaittu neljän askeleen tapa asettaa rajat:

1. Tiedosta rajasi.

Jotta rajoja voi ylipäätään asettaa, on tunnistettava missä omat rajat menevät. Pohdi tarpeitasi, arvojasi, peri­aatteitasi, itsellesi tärkeitä uskomuksia ja prioriteetteja. Mitä sinä tarvitset voidaksesi hyvin?

2. Ilmaise rajasi.

Pyri olemaan selkeä. Voit ilmaista syyn rajallesi, mutta älä sorru selittelyyn. Selittely vesittää usein koko viestin ja saatat päätyä väittelyyn rajoistasi. Esimerkki rajan selkeästä ilmaisusta: ”Tällä hetkellä minulla ei ole aikaa sitoutua sellaiseen. Kiitos kuitenkin, että ajattelit minua.”

3. Vahvista rajasi.

Meillä ihmisillä on taipumus ymmärtää asiat niin kuin itse haluamme. Läheisesi voi esimerkiksi ajatella, että olet liian herkkä ja rajasi on ylireagointia. Voi siis olla tarpeen varmistaa, että viesti meni perille niin kuin sen tarkoitit.

4. Päätä mitä rajan rikkomisesta seuraa ja toimi sen mukaisesti.

On hyvä miettiä ja ilmaista se, mitä rajan rikkomisesta seuraa. Jos on ollut lepsu rajojen­sa kanssa, ihmiset saattavat testata uusia rajojamme si­vuuttamalla ne. Näissä tilan­teissa on oltava valmis seisomaan sanojensa takana ja to­teuttamaan se, mitä on päättänyt. Muuten vesitämme omat rajamme.

Kun ilmaisee rajansa, on hyvä välttää syyttelyä, aggressiivisuutta, puolustelua tai selittelyä. Viesti menee parhaiten perille, kun tiedostamme itse, mikä on meille tärkeää ja osaamme ilmaista sen rauhallisen jämäkästi ja selkeästi.


Kaipaatko tukea omien rajojesi tutkimiseen ja rohkeutta asettaa niitä? Uutuuskirjani Nyt riittää – rajat kiltteydelle on selkeä ja käytännönläheinen opas kaikille, jotka kaipaavat ymmärrystä ja neuvoja rajojen asettamiseen.

Tästä syystä anteeksiantaminen ei toimi satuttavissa suhteissa vaan lopulta pahentaa suhteen laatua

Kyky antaa anteeksi ja hyväksyä toisen ihmisen epätäydellisyyttä on kaunista ja myös hyvin tarpeellista, koska eihän kukaan ole täydellinen.

Taitoa joustaa tarvitaan tukemaan ihmissuhteiden toimivuutta ja ylläpitämään sitä myötä myös yhteyttä toiseen ihmiseen.

Suurena poikkeuksena sääntöön ovat kuitenkin satuttavat suhteet, joissa toinen osapuolista toimii narsistisesti.

Narsistinen -sanalla tarkoitan siis ei-diagnosoitua narsistia, ihmistä, joka käyttäytyy kuitenkin hyvin narsistisesti: äärimmäisen itsekeskeisesti, julmasti, toista hyväksikäyttäen ja pelkästään omia etuja korostetusti ajaen jopa väkivaltaisin keinoin.

Satuttavissa/narsistisissa suhteissa pätee valitettavasti seuraava sääntö, jonka vuoksi suhteen tila voi lopulta vain pahentua:

Mitä enemmän ja mitä sairaalloisempia asioita ja tapahtumia ymmärrät ja annat anteeksi, sitä enemmän viestität satuttavalle/narsistiselle ihmiselle, että sinulle voi tehdä melkeinpä mitä tahansa ja sinä lopulta ymmärrät ja sinun luoksesi voi aina kuitenkin palata.

Silloin kun ihminen kokee olevansa jopa kaikkien lakien yläpuolella, oikeutettu kaikkeen, omistavansa kaiken ei suhteessa voi olla tasavertaisuutta, jossa esimerkiksi molempien arvo ihmisenä tai toiveet ja tavoitteet olisi tasapainossa tai saman arvoisia.

Kun hyväksymme nämä faktat ja uskallamme todeta niiden olemassaolon voimme säästyä lukuisilta murheilta ja kääntää katse itseemme todeten:

Annan anteeksi itselleni sen, etten ymmärtänyt ja uskaltanut suojella itseäni aikaisemmin ja annan itselleni luvan poistua sellaisen ihmisen luota, joka tekee minut sairaaksi ja vie minulta kaiken.

Suuntaa siis anteeksianto ennemminkin itseesi kuin sellaiseen, missä anteeksiannosta ei seuraa mitään muuta kuin enemmän tuskaa.


Lisää tietoa satuttavista ja narsistisista suhteista, niiden tunnistamisesta, sekä keinoja toipumiseen ja uuden elämän rakentamiseen löydät uutuuskirjastani Toivu satuttavasta suhteesta!

Katso täältä myös tulevat Zoom-luentoni loka- ja marraskuun lopulla, joissa autan sinua voimaantumaan satuttavan/narsistisen suhteen jälkeen ja opetan valitsemaan jatkossa terveitä ja hyvinvoivia suhteita!

3 KORTTIPAKKAA yht. 49€!  
PUOTIIN
close-image