Näin pöytä putosi minulle kuin taivaasta, kun sitä toivoin

Toiveet, haaveet, ajatuspilkahdukset ja merkittävät unelmat kulkevat mukana arjessamme. Monien pienten toiveiden toteutuminen tai ajatusten konkretisoituminen saattavat jäädä huomaamatta arjessa. Ne ovat ikään kuin itsestään selvyyksiä. Ne tapahtuvat niin arkisen tylsästi, ettei niitä välttämättä edes huomaa.

Kun pientenkin toiveiden toteutumiseen alkaa kiinnittää huomiota, elämä alkaa muuttua taikamaaksi. Alkaa tapahtua ihmeellisiä asioita. Pienten, melko merkityksettömien asioiden konkretisoituminen ja niiden huomioiminen auttaa avaamaan omassa mielessä tietä myös isommille unelmille. Isommat unelmat vaativat usein vähän enemmän sisäistä työtä, sillä ne nostattavat ajatuksiin erilaisia uskomuksia omista mahdollisuuksista. Uskomusten taustalla on pelko, joka taas estä olemasta avoin elämälle.

Ystävälläni oli vuosia sitten maailman kaunein intialainen antiikkipöytä. Ihailin sitä aina käydessäni ystäväni luona. Vuosien ihailun jälkeen ystäväni sanoi, että hän haluaisi luopua pöydästä ja kysyi, haluaisinko minä pöydän hoitoon. Asuin silloin omakotitalossa, ja tottahan minä pöydän otin, ilomielin!

Kun eron myötä muutin pois omakotitalosta, myös pöytä jäi sinne. Ajattelin tuolloin, että vielä joskus asun omakotitalossa, ja haluan teettää pöytään jatkojalat, jotta sitä voisi käyttää ruokapöytänä. Pöytä päätyi lopulta varastoon, ja sitä koitettiin myydä. Mutta pöytä oli valtavan iso, eikä se sopinut mihin tahansa tilaan.

Kun etsimme pöydälle uutta hoitopaikkaa, yksi ystäväni ilmoitti hakevansa sen joogastudiolleen. Tästä on jo useampi vuosi aikaa. Unohdin koko pöydän ja unohdin haaveeni pöydän tuunauksesta ruokapöydäksi.

Viime aikoina perheelläni on ollut haaveissa omakotitalo. Olemme pohtineet sitä paljon. Olemme toivoneet omaa puutarhaa ja lapsille vapaata leikkimaastoa. Teimme lasten kanssa isänpäiväkorttia, johon leikkelimme lehdistä kuvia – sellaisia kuvia, joissa on hyvä fiilis, sellainen, jota itse toivomme omaan kotiimme. Vastaan tuli kuva intialaisesta antiikkipöydästä, joka näytti siltä, että siitä oli tehty ruokapöytä jatkojalkojen avulla. Se sai minut muistamaan ystäväni ihanan pöydän ja oman haaveeni. Muutaman sekunnin ajan mietin, mihinköhän pöytä oli lopulta päätynyt. Oliko se vielä joogastudiolla vai oliko se lähtenyt eteenpäin, kenties myyty?

Kolme päivää kortin tekemisestä ja sekuntien kestävästä ajatuksesta sain tuntemattomalta ihmiseltä viestin, että ”meillä on täällä tämä pöytä, ja meidän pitäisi päästä siitä eroon muuton takia”. TÄH! Kuinka huvittavaa, ajattelin. Vastasin hänelle, mutta en koskaan saanut vastausta takaisin.

Kului viikko, ehkä toinen. Unohdin koko asian, kun ajattelin, että he ehkä saivat asian jotenkin hoidettua. Olimme olleet monta viikkoa kipeänä koko perhe, ja vaatekaappi, jonka olin ostanut meille tori.fi:stä, oli odottanut hakemistaan. Kaapin haku siirtyi vielä parannuttuamme, kun autollinen apurimme tuli kipeäksi. Ei auttanut muuta kuin soittaa aamulla autovuokraamoon ja vuokrata paku, jotta saisimme kaapin kotiimme.

Iltapäivällä mieheni oli lähdössä toimistomme ovesta ulos, kun puhelimeni soi. Tuntematon ihminen soitti. Tämä eri tuntematon ihminen kuulosti siltä kuin olisi hädässä: ”Meillä on täällä tämä pöytä, ja parin tunnin päästä meidän pitää luovuttaa paikan avaimet eikä meillä ole mahdollisuutta kuljettaa sitä – voisitteko tulla hakemaan sen?”

Jaa, noh. Muistelen, että viimeksi meillä oli ollut paku vuokralla vuosia, vuosia sitten. ”Juuri tällä minuutilla haku onnistuu”, vastaan. Muina minuutteina edellisten vuosien aikana se ei olisi onnistunut näin helposti ja nopeasti.

pöydät
Ylempi kuva on lehtileike, alempi kuva on ystäväni pöydästä.

Tunti puhelun jälkeen pöytä ilmestyi toimistollemme. Ja siinä se kaunokainen nökötti. Seuraavana päivänä toimistollemme tulivat valokuvaajat kuvaamaan seuraavaa kirjaani, johon toivottiin turkoosia puupintaa. Vasta aamulla uusin silmin pöytää katsoessani tajusin, että siinähän se oli!

Pöytä putosi kuin ihmeen kaupalla (vaikkakin loogisesti ja arkisesti) taivaasta. Nyt odottelen sitä omakotitaloa 😉


Omia ajatuksiaan voi oppia käyttämään luomisen välineenä, kun poistaa esteet ja oppii havainnoimaan asioita uudella tavalla. Tule mukaan Unelmakarttakirja-kesäkurssille luomaan oma voimakirjasi ja iloa elämääsi. Lue lisää TÄSTÄ.

Parempi muuttua kuin juuttua – Jos jämähdän murehtimaan muutosta, suljen itse itseltäni oven unelmiini

Yleensä muutos herättää minussa huolta, hämmennystä ja kauhua, jolloin kaivaudun peiton alle nieleskelemään. Olen kuitenkin havainnut, että muutosten aikoina itseni hellästi hoitaminen on hedelmällisin lähestymistapa. Huolehtimalla siitä, että juuri nyt voin mahdollisimman hyvin, luon itselleni tilaa ja turvaa kokea kaikkia tunteitani, myös innostusta ja kepeyttä. Lempeyden myötä ravistun kysymään itseltäni, voisinko sisäisen draamailun sijaan kyseenalaistaa ajatukseni siitä, mitä elämässä minun mielestäni pitäisi tapahtua.

Muistan, kuinka kolmetoistavuotiaana polviani särki joka ilta. Äiti sanoi, että ne ovat kasvukipuja. Poniratsastajan sääret hujahtivat hevosella matkaa taittavan mittoihin, ja se sattui. Mutta kyllä hevosen selässä näkee kauemmas ja hyppää korkeammalle. Muutos pyytää, että tarkastelisin kriittisesti kaikkea, mistä olen kynsin hampain pitänyt kiinni. Se pyytää katsomaan, pysynkö tutuilla, mutta usein epätyydyttävillä tai potentiaalejani himmaavilla mukavuusalueilla kasvukivun pelossa. Olen itse tosi huomaamattani onnistunut järjestelemään elämääni ja ajatuksiani, jopa unelmiani, välttääkseni kohtaamasta oletettuja rajoituksiani. Siis antanut jonkin kauan sitten syntyneen käsityksen itsestäni määrittää sitä, mitä kohti kuljen, tai jätän kulkematta.

Entä jos kaikki mihin sydämeni kutsuu, onkin mahdollista? Se saattaa hyvinkin tarkoittaa jo olemassa olevan minuuden ja todellisuuden rakenteiden kyseenalaistamista – eli kipujenkin kohtaamista. Jos muuttuvien tilanteiden keskellä jämähdän murehtimaan sitä, että jokin ovi sulkeutuu, suljen myös itse automaattisesti asioita ulkopuolelleni. Mutta jos heitänkin eksistenssille kysymyksen ”hei, miten tää voisi toimia?”, pysyn avoimena. Tutkiessani käsityksiäni ja tunnemaailmaani huomaan avautuvani mahdollisuuksille, joiden olemassaolosta en aiemmin ollut tietoinen, koska olin niin kiinni tietynlaisessa näkemyksessä itsestäni ja todellisuudesta. Kutkuttavasti provosoivin hulluuden määritelmä, jonka olen kuullut on ”tee, kuten olet aina tehnyt, ja odota eri tuloksia”. Jos tietoisuutemme luo todellisuutemme, minun todellisuuteni on nykyisen tietoisuuteni näköinen. Jos haluan jotakin muuta, muutoksia on tapahduttava ensin tietoisuudessani.

Ajattelen, että se mitä muutoksissa vastustamme, ei kohdistu ainoastaan siihen, että ulkoiset olosuhteemme vaihtuvat. Kenties vastustus nousee myös siitä alitajuisesta ymmärryksestä, että minä tällaisena kuin itseni nyt tunnen, joudun ja tulen muuttumaan. Uskon, että on kasvettava siksi ihmiseksi, joka toteuttaa unelmiaan. Reissu sisältää niiden miinojen raivaamista, jotka estävät minua vastaanottamasta ja toteuttamasta asioita, joita sydämessäni toivon. Muutokseen suostuminen on myös sen muistamista, että minun lävitseni virtaa jotain paljon suurempaa kuin se, mitä voin, tai minun tarvitsee, hallita. Muutos on itseni uudelleen luomista mutta myös antautumista uudesti luoduksi.

Kun mieltäni särkee ja sydäntäni kolottaa, ajattelen, että tiedän jo, millaista elämä ja olemassaolo on niillä spekseillä, joilla sitä olen elänyt. Tiedän esimerkiksi, millaista on olla olematta täysin autenttinen, tai millaista on elää epäterveessä parisuhteessa. Tiedän, millaista on vetäytyä läheisyyden pelossa itsenäisen eloni mukavuusvyöhykkeille. Tiedän myös, millaista on pienentää itseäni ja tiedän senkin, miten huikealta tuntuu toteuttaa isoja haaveita. Tiedän, millaista on olla tällainen, kuin nyt olen, tai olen aiemmin ollut.

Voisinko siis tehdä oloni mahdollisimman lempeäksi tämän uuteen ja tuntemattomaan johtavan prosessin keskellä? Voisinko hyväksyä pelkoni osaksi muutosta ja tulkita sen pikemminkin tanssiinkutsuksi kuin syyksi perääntyä? Voisinko arvostaa ja tukea kasvuani juuri nyt riippumatta siitä, mitä tapahtuu tuntemattomassa tulevassa? Entä mitä kaikkea voinkaan elämässä vielä tietää? Millaisille unelmille avautua?

Musiikki, henkisyys ja hyvinvointi

SARI_asiantuntija-artikkeli

Luin haltioissani musiikintutkija Erkki Lehtirannan kirjan Musiikki, henkisyys ja hyvinvointi (Basam Books, 2015), jossa puhuu kirjoittajan 40 vuoden kokemus aiheesta. Tämä artikkeli perustuu kyseiseen teokseen, joka tarjoaa valtavasti tietoa, vinkkejä ja oivalluksia ihmisen ja ympäristön äänimaisemista.

Musiikki virittää mielikuvituksemme lentoon, vie meidät kaukaisiin kulttuureihin ja menneisiin vuosisatoihin. Sävelet voivat nostaa masennuksesta, tarjota lohtua ja parantaa. Musiikki liittyy tunne-elämäämme, ajatteluumme, oppimiseemme ja luovuuteemme. Musiikkia kuulee elämän suurissa tapahtumissa, kuten häissä ja hautajaisissa. Sitä on kokeiltu hyvin tuloksin niin synnytyksessä kuin saattohoidossa.

Musiikki vaikuttaa ihmisen fysiologiaan, kuten verenpaineeseen, aineenvaihduntaan, hermostoon, hengitykseen ja sydämen toimintaan. Emme ota äänen värähtelyvaikutuksia vastaan pelkästään korvillamme, vaan koko kehollamme, esimerkiksi kehomme nesteet ja luut johtavat hyvin värähtelyjä. Koko kehomme on vastaanotin ympäristömme äänimaisemille.

mikonkuubankuvacuba

Kaikki, mikä liikkuu, synnyttää ääntä, kaikki värähtelevät kappaleet synnyttävät ääntä. Toisin sanoen kaikki universumissa värähtelee jollain tietyllä taajuudella. Tietynlainen musiikki liittyy samoihin aivorytmien sähkömagneettisiin taajuuksiin kuin meditaatio. Tutkijoiden mukaan kehossamme on eräänlainen magneettiaisti, jonka kautta olemme yhteydessä maan magneettikenttään, ja jonka avulla esimerkiksi linnut suunnistavat. Samasta syystä on terveellistä olla kesällä mahdollisimman paljon kosketuksissa maaperään paljain jaloin. Tätä noin 7,8 hertsin taajuutta voidaan hyödyntää musiikissa.

Musiikki- ja tanssiterapiaa hyödynnetään nykyään länsimaissakin. ”Länsimaissa on sivuutettu monet taiteeseen ja musiikkiin liittyneet itsehoidolliset ja sosiaaliset ulottuvuudet, jotka nyt palautetaan terapian ja erillisen ammattikunnan keinoin”, sanoo musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä. Musiikkiterapiaa käytetään esimerkiksi hermostolliseen tasapainottomuuteen. Luonnonäänien ja ympäristön oman ”musiikin” monipuoliset parantavat vaikutukset mieleen, hermostoon ja hormoneihin ovat tutkimusten alla. Esimerkiksi Tanskassa leikkaussalit ja ambulanssit ovat kokeilleet räätälöityjä akustisia ääniympäristöjä potilaita rentouttaakseen ja paranemisprosessia edistääkseen. Deepak Chopra toteaa musiikin avaavan, korjaavan ja vahvistavan biologisia rytmejämme.

Elämme ihmeellistä vaihetta ihmiskunnan historiassa, koska tiedon lisäksi saatavilla ovat kaikkien kulttuurien ja kansojen musiikit. Ei ole kuitenkaan sama, mitä ääniä ja musiikkia kuuntelee. Liian raivokas rytmi voi hermostuttaa ja viedä keskittymiskyvyn tai kaihoisat sanat voivat ajaa syvemmälle omiin ahdistaviin ajatuskierteisiin. Musiikkivalinnoillamme on todellakin merkitystä sekä itsellemme että ympäristöllemme. Oma mielimusiikki tekee terveemmäksi mutta epämiellyttäväksi koetulla musiikilla on puolestaan haittavaikutuksia. Melua ja musiikillista pakkosyöttöä tuleekin kaikin keinoin välttää. Tekstien merkitys on huomattava musiikin yhteydessä. Niinpä on tärkeää kiinnittää riittävästi huomiota sanojen merkityksiin ja siihen, mitä tekstillä haluaa voimistaa maailmassa.

Tärkeä näkökulma puhuttaessa äänen ja musiikin tervehdyttävistä vaikutuksista on laulu, nimenomaan oman lauluäänen käyttö. Lauluäänen käyttö pitäisi kuulua kaikille ihmisille. Tämä ihmisen ihmeellinen oma instrumentti on vaarassa joutua vajaatoimintaan, ja sillä saattaa olla yllättäviä vaikutuksia. Esimerkiksi erään luostarin työntekijät alkoivat menettää jaksamistaan ja mennä huonompaan kuntoon, kunnes huomattiin, että heidän päivittäinen yhteinen sosiaalinen hetkensä laulamisineen oli kielletty. Kun se palautettiin, hyvinvointi parani jälleen. Voimme lisätä värähtelyjä omassa kehossamme laulamalla esimerkiksi vokaaleita, ja tunnustelemalla, missä kukin vokaali omassa kehossa värähtelee. Voit laulaa jollekin tietylle kehosi osalle, jolle toivot paranemista tai rentoutumista. Laululla ja äänijoogalla on pitkään työskennelty ihmiskehon energiapyörteiden, chakrojen, avaamiseksi.

Monet tutkijat ovat esittäneet, että jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen perussävelensä! Ihmisen olemuksen koherenssi vaatii jonkinlaista perussäveltä, erilaisen aaltojen summautumaa, joka pitää ihmistä koossa. Oman sävelen voi pyrkiä löytämään oman äänen kanssa työskentelemällä, mikä vahvistaa ja voimistaa soluvärähtelyjä ja on erittäin tervehdyttävää.

Moderneista äänipioneereista monet antavat paljon painoarvoa puheäänelle ja sen taajuuksille. Se näyttää paljastavan hyvin paljon meistä ihmisistä. Se on myös yksi terveysongelmien hoitamisen avaimista. Ääniterapiassa voidaan esimerkiksi selvittää, missä kehon osassa tai järjestelmässä energia ja taajuudet ovat tukossa, ja hyödyntää erilaisia äänitaajuuksia solutoiminnan värähtelyn aktivoimiseksi.

377297_435743246464297_1572235486_n

Olen itse kuvitellut, että en osaa laulaa. Kuitenkin kehotietoisuutta harjoittaessani olen tullut tietoiseksi äänen vaikutuksesta kehooni. Ääneni on ollut monista emotionaalisista ja fysiologisista syistä johtuen jumissa. Päätin kahdenkymmen vuoden tauon jälkeen alkaa laulamaan. Äänellä puran jännitteitä kehostani ja nostan värähtelytaajuuksiani. Huomaan, kuinka luonnollista ilmaisua tämä toiminto, jota en pitänyt omana juttunani, on. Ei tarvitse osata laulaa nuotilleen oikein. Lehtiranta suosittelee, että ”anna laulun virrata mahdollisimman vapaana ja opi samalla rakastamaan omaa ääntäsi”. Olen huomannut, kuinka suhtaudun eri tavalla ääneeni lauluharjoitusten myötä, ääni kulkee ja sointuu kauniimmin. Tosiaan omasta äänestä pitää nauttia, jotta sillä voi kauniisti ilmaista itseään ja tuottaa hyviä energioita muille.

Hyvät musiikkikokemukset:

  • Aktivoivat oikean aivopuoliskon prosesseja ja vaikuttavat aivopuoliskojen balanssiin
  • Voivat auttaa oppimaan tehokkaammin ja muistamaan paremmin
  • Voivat auttaa saamaan yhteyttä tiedostamattomaan mieleen ja muistivarastoon
  • Vaikuttavat luovuuteemme ja mielikuvitukseemme
  • Poistavat jännitystä, vahvistavat immuunijärjestelmäämme ja aktivoivat hyvää tekeviä hormonaalisia prosesseja

Musiikillista harmoniaa löytyy muun muassa seuraavista kappalevinkeistä:

  • Oriental Sunrise – Fabrizio Rallo
  • Sat Siri Siri Akal – Mirabai Ceiba
  • Song of Earth – Nasa

Hyvä stressi antaa elinvoimaa, joka saa meidät säkenöimään

Monet meistä kohdistavat itseensä suuria odotuksia: haluamme kehittyä, kasvaa, tulla paremmiksi. Kuulemme jatkuvasti neuvoja, ohjeita ja sääntöjä hyvään vanhemmuuteen, parisuhteeseen, ruokavalioon, liikkumiseen, henkiseen kasvuun ja kaikenlaiseen kehittymiseen… Paine ”liikkua eteenpäin” on kova.

Stressitekijät voivat olla ulkoisia tai sisäisiä. Ne voivat olla paitsi henkilökohtaisia, myös globaaleja. Pakolaisvirrat, ilmaston lämpeneminen ja lumeton, pimeä talvi, finanssikriisi… vaikuttavat omalla tavallaan meihin kaikkiin.

Vaikka ahdistus tuntuisi pään sisällä, on stressi kokonaisvaltainen fyysinen reaktio. Jo pelkkä stressistä lukeminen saattaa saada sydämen lyömään tiheämmin. Stressi on alkukantainen pakene tai taistele -reaktio. Se vaikuttaa välittömästi muun muassa hormonitoimintaan, hermostoon ja aineenvaihduntaan. Jos stressaantunut ihminen ei kykene rentoutumaan ja elimistö jatkaa poikkeustilaansa, saa stressi aikaan peruuttamattomia muutoksia esimerkiksi aivoissa. Liika stressi lamauttaa, sairastuttaa ja tappaa.

~ ~ ~

Stressin vaaroista puhutaan paljon, ja moni on riskeistä tietoinen. Stressin tunnistaminen omassa elämässä ei kuitenkaan ole aivan itsestään selvää. Se linkittyy vahvasti itsetuntemukseen.

Täysin stressitön elämä ei ole nyky-yhteiskunnassa mahdollista, eikä sekään toisaalta olisi terveellistä. Stressin vastakohtana voidaan pitää rentoutta, mutta sekin on äärimmilleen vietynä lamauttavaa. Jos ihmisellä ei ole mitään syytä nousta sängystä ja toimia, valuu hän hiljalleen apatiaan ja masennukseen.

Ei liikaa mutta tarpeeksi… Miten tässä ristiaallokossa pysyy pinnalla?

Tunteakseen olevansa elossa ihminen tarvitsee stressiä, sopivassa suhteessa rentouden määrään. Tällaista hyvää stressiä nimitetään eustressiksi. Se auttaa asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita, virtaamaan elämän mukana. Stressin ja rentouden optimaalinen yhdistelmä on elinvoimaa.

Elinvoima on vaivaton virtaus, joka saa ihmisen samaan aikaan rennoksi ja toimeliaaksi. Elinvoima on kuplivaa ja säkenöivää luovaa voimaa, joka saa ihmisen kukoistamaan. Mutta tähän siis tarvitaan pientä painetta. Aina ei kannata hakea helpointa ratkaisua (miksi elämän pitäisi olla helppoa?) vaan joskus itsensä kannattaa todella laittaa likoon – kunhan pitää huolta siitä, että stressin ja jännityksen jälkeen päästää saman tien irti ja rentoutuu.

Välillä on hyvä tyhjentää akku kokonaan ja laittaa itsensä sellaisiin tilanteisiin, joissa ei ole vakaalla maaperällä. Kun joutuu veteen, oppii uimaan.

~ ~ ~

Mieli, tunteet ja keho toimivat yhdessä. Rentoutuminen ei välttämättä tarkoita viikon lepolomaa palmun alla, vaan mahdollisimman nopeaa palautumista jokaisen stressaavan tilanteen jälkeen. Rentoutumista kannattaa harjoitella ja tehdä siitä lyhyt ja nopea, sekuntien tai muutaman minuutin mittainen tietoinen irti päästäminen.

Päästä irti, päästä irti, päästä irti, miten se sinulle onnistuukaan (hengitä, laula, liiku, meditoi, kirjoita, keksi oma tapasi). Älä pidä stressiä sisälläsi.

Elämme kontrollin illuusiossa, mutta todellisuudessa hallitsemme ihan mitättömän pientä osaa elämästämme. ”Relax, ’cause nothing is under your control.” Rentoudu, sillä mikään ei ole hallinnassasi.

Oikeastaan stressin sietäminen on muutoksen sietämistä: vanhasta irti päästämistä ja uteliaasti uuteen katsomista.

5 kysymystä sinulle – vuodenvaihteen voimakuvat

Vuoden vaihtuminen vanhasta uuteen on usein monille pieni pysähtymisen paikka: hetken voi muistella mennyttä vuotta, mitä kaikkea se toikaan tullessaan, ja alkaa orientoitua siihen, mitä uudelta, alkavalta vuodelta itselleen ja elämäänsä toivoo.

Tässä sinulle Hidasta elämää -instagramista (@hidasta) kooste voimakuvista, joiden 5 kysymystä saattavat olla avuksesi, kun mietit, mitä toivoisit tapahtuvan elämässäsi ensi vuonna. Onnellista ja ilon täyteistä uutta vuotta!

♥ ♥ ♥


Oletko sinä tehnyt lupauksia uudelle vuodelle? Millasia? Jaa ajatuksesi HIDASTA ELÄMÄÄ -KESKUSTELUALUEELLA.

Vuoden arvokkain opetus

Ystävälläni on ollut tapana vuoden vaihtuessa tehdä itsearviointi kuluneen vuoden saavutuksista ja  samalla suunnitelma seuraavalle vuodelle. Oma kiinnostukseni kohdistuu lähinnä oivalluksiin. Niin nytkin.

Vuosi 2015 oli minulle hyväksi. Ja kuten elämässä niin usein käy, tämäkin vuosi opetti minulle uusia asioita itsestäni ja maailmasta jossa elämme.

Itselleni olin antanut  luvan onnistua ja tein sen. En onnistunut ihan kaikessa, mutta se kuuluu asiaan. Elämään. Huomasin kasvaneeni monessa asiassa ja tunsin siitä onnistumisen iloa.

Opin myös, että vaikka aikaa on riittävästi, se on rajallista. Siksi sitä tulee kunnioittaa ja että samalla se on arvokkainta, mitä voit lahjoittaa. Tämän hetken voi käyttää vain kerran ja vain yhteen kokemukseen. Se on yksi ihmisenä olemisen ihmeellisimmistä asioista; voi itse valita, minkä merkityksen kokemuksilleen antaa.

Sitä kutsutaan luomiseksi. Luomme elämämme itsemme näköiseksi. Ja vaikka luojana oleminen kuulostaakin taianomaiselta, on meillä kaikilla kuitenkin olemassa kaikki siihen tarvittava. Sitä kutsutaan tietoisuudeksi.

Maailma muuttuu oman tietoisuuden kautta ja siksi minulle yksi vuoden merkittävimmistä uutisista oli sinänsä pieni sivujuonne television tiedeohjelmassa. Ohjelman yksi teema käsitteli mahdollista koneiden tietoisuutta, missä yhteydessä tutkija Michael Laakasuo huomautti kognitiotieteiden parissa tutkittavan sellaistakin ideaa, jonka mukaan tietoisuus on alkuräjähdyksessä syntynyt universumin ominaisuus siinä missä painovoimakin.

Panpsykismi ei  sinänsä ole uusi asia, mutta sen nostaminen tutkimisen arvoisena asiana esiin suomalaisessa tiedeohjelmassa sai minut hyvälle tuulelle. Tiede toimii mielestäni hyvin, kun se palauttaa pöydälle jo kertaalleen sivuun työnnettyjä teemoja ja miettii, jotta mitäköhän tällä tänään voisi tehdä?

Uskoani tieteen tekijöihin ovat vahvistaneet myös tulevaisuudentutkija Olli Hietasen oivaltavat ajatukset maailmamme tilasta ja muutoksesta. Niin&Näin lehden artikkelissaan hän vertaa käynnissä olevaa yhteiskunnallista murrosta keskiajan uskontokeskeisyyden vaihtumiseen valistuksen ajan järki- ja tiedekeskeisyyteen. Silloinkin nähtiin samaan aikaan vanhan dogmin kirkas leimahdus, joka vaihtui uuden idean orastavaan nousuun. Siirtymä tuli silloin näkyväksi parissa sadassa vuodessa, tänään varmasti nopeammin.

Mutta mikä on se, joka on tulossa? Mihin Ollin kuvaama valistuksen projekti tulee meidät saattelemaan? Hänen veikkauksessaan on jotain tuttua, mutta uudella merkityksellä ja painoarvolla. Hän uskoo, että kestävä kehitys ja henkisyys tulevat päättämään valistuksen projektin ja tuomaan samalla niille uuden sisällön.

Kuten aina aidosti uuden äärellä, tässäkin vanhat sanat sisältävät merkityksiä, jotka viittaavat enemmän vanhaan kuin uuteen. Siihen, jolle ei ole vielä muotoa eikä käsitteitä.

Uudet merkitykset ja sisällöt rakentuvat havainto ja ilmiö kerrallaan, kunnes emme enää tunnista niiden alkupistettä ja se mitä näemme ja koemme, on jotain ennen kokematonta. Aivan kuten valistuksen projektin tuotoksetkin. Meidän tämän päivän yhteiskuntamme, arkemme, tietomme ja uskomuksemme ovat jotain, mitä 1500-luvun kirkonmiehet eivät osaisi tänne tuotuina edes kuvata. Eivät ainakaan siten, että me tunnistaisimme itsemme kuvauksesta.

Olen innostunut uudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.

En odota tulevalta vuodelta mitään erityistä, mutta valitsen olla hereillä. Nähdä ja kuulla aidosti, miten minä ja maailma kohtaamme, ilman että lajittelen kohtaamiani ilmiöitä vanhojen otsikoiden alle.Uteliaalle mielelle jokainen hetki on pieni ihme ja illuusio samassa tarinassa. Satu, jonka juonen, sen käänteet ja lopussa seisovan opetuksen voi itse valita. Läsnäolon voimaa.


Lue kaikki Keskiviikkokolumnit tästä.

Rentouta ranteesi ja hoivaa hiirikättäsi

Nautinnollinen jooga-aamu – Osa 4

Kärsitkö kylmistä sormista tai levottomista jaloista? Käytätkö paljon tietokoneen hiirtä tai oletko innostunut virkkaamaan? Seuraavat helpot liikkeet kannattaa tehdä aamulla lisätäksesi ääreisverenkiertoa kämmeniin ja jalkateriin.

Kädet ovat sydämen jatke.

Vihainen kissa

Kohota ja kurota jalat & kädet kohti taivasta. Voit lisätä liikkeeseen hengitysharjoituksen: sisäänhengityksellä purista kädet ja varpaat suppuun, uloshengityksellä sähähdä kuin kissa ja avaa sormet, kämmenpohjat ja jalkapohjat kohti taivasta. Toista kunnes olo on kissamaisen veikeä. Hymyile.

Tiikerin tassut

Hengitä nenän kautta sisään ja ulos. Jatka nilkkoja pumppaavalla liikkeellä. Sisäänhengityksellä avaa kämmenet ja jalkapohjat kohti kattoa ja uloshengityksellä venytä sormet kohti napaa ja ojenna nilkat. Jatka minuutin verran.

merimort_virkkuri_ (1 of 2)merimort_virkkuri_ (2 of 2)

Liikkuvat ranteet

Nouse kyljen kautta istumaan.

Ojenna käsivarsi eteen ja paina toisella kädellä sormia alaspäin. Tunne kuinka koko käden sisäpuoli avautuu. Toista useita kertoja molemmille puolille. (Molla näyttää mallia).

Tuo seuraavaksi kädet ristiin, käännä kämmenet ulospäin ja tuo kädet ylös. Kurkkaa ylös ja katso, että ranteeseen tulee 90 asteen kulma ja sormet ovat suorat. Avaa kämmenet laajoiksi. Jos tämä tuntuu mukavalta, voit vielä puskea käsiä ylöspäin. (Meri näyttää mallia). Lopuksi ravistele ranteet rennoiksi. Nauti lämmöstä käsissä.

merimort_virkkuri_ (4 of 4)

Namaskar

Istu mukavasti. Tuo kämmenet yhteen sydämen päälle Anjali-mudraan. Tähän tervehdykseen liitetään sana Namaste, joka useissa lähteissä käännettynä tarkoittaa: Kumarran valoa sinussa, joka on myös minussa

Tervehdys venyttää myös tiukkoja ranteita. Tunne käsien kevyesti painautuvan toisiaan vasten. Hengitä syvään ja tunne kuinka energia kohoaa selkärankaa pitkin kohti päälakea. Jos mielessä pörrää ajatuksia, voit antaa ajatusten tulla ja mennä, niihin tarttumatta. Kun olosi on rauhoittunut, voit vielä painaa kämmeniä voimakkaammin toisiaan vasten ja kääntää sormia alaspäin kohti lantiota. Pidä hartiat rentoina.

merimort_virkkuri_ (1 of 1)

Valokuvat: Saara Salmi  / Kuvat kirjasta: Molla Mills – Virkkuri 1 

Täältä löydät kätevästi koottuna kaikki aiemmat joogavinkit.


Lue myös4 + 4 vinkkiä Helsingin Joogafestivalille

Onnivaattorin Joulukalenteri

PEKKA_BLOGI
Onnivaattorin joulukalenteri twitterissä @Onnivaattori on ollut mukava kokemus. Luukkujen avaukset ovat kirjasta “Onnivaattori – Itsen johtamisen keveys” lainattuja pilkahduksia. Näetkö tässä kokoelmassa joukon irrallisia heittoja, vai alkaako mielessäsi rakentua jokin itsellesi merkityksellinen tarina?
  1. Uskon olemiseen, joka nousee mielen hiljaisuudesta. Olemisesta nousevat teot, ja niiden merkitykset.
  2. U-teoria on sekä linssi (miten katsoa maailmaa) että metodi (miten muuttaa maailmaa)
  3. Kuka sinä olet, pohjimmiltasi? Mikä on tehtäväsi, tässä elämässä?
  4. Miten aiheutan itseeni muutoksia, sysään itseni liikkeelle jumiutumisen suosta?
  5. Mikä riittäisi tänään? Voisinko tehdä vain sen, ja olla tyytyväinen saavutukseeni?
  6. En aio odottaa, että maailma rauhoittuu. Minä rauhoitun. Nyt.
  7. Avoin mieli haluaa kuulla mitä muilla on mielessään. Hyvät kysymykset nousevat uteliaisuudesta.
  8. Kysymyksestä tulee elävä vasta sitten, kun kysyjä jaksaa kuunnella vastauksen.
  9. Mitä alkaa tapahtua, jos suhtaudun vastuullisesti mielentilaani ja toimintaani tässä hetkessä?
  10. Miten olen ja toimin tässä hetkessä siten, että Hosuvuus pienenee ja Osuvuus kasvaa?
  11.  Voiko onnen puutarhurillakin olla kasvuhimoa? Voiko onni kasvaa rajattomasti?
  12. Seison mieleni olohuoneessa, katselen ympärilleni ja mietin, mikä täällä on turhaa ja joutaa jo lähteä.
  13. Minkä riskin otan tänään, mitä pelkoa päin käyn?
  14. Miksi teen niin pitkiä työpäiviä? Puuttuuko puuhastani osuvuus, vaikuttavuus, voima ja selkeys?
  15. Luovun takertumisen mielentilasta. Haluan avata mieleni, uudistua jatkuvasti, kuunnella elämän kutsua.
  16. Kuka minusta on tulossa? Mistä minun on ensin luovuttava? Millainen tulevaisuus herättää uteliaisuuteni?
  17. Burnout tulee, jos palaa ulkoapäin tulevien odotusten liekillä. Minä haluan palaa sisältä; burn-in.
  18. Aionko käyttää loppuelämäni vanhenemiseen vai aikuiseksi kasvamiseen?
  19. Jos kaikki turha riisutaan, kuka sinä pohjimmiltasi olet? Mikä on sinun tehtäväsi, tässä elämässä?
  20. Mikä on kaikkein tärkeintä? Onko sinun mahdollista keskittää huomiosi vain siihen?
  21. Mikä olisi sinulle luonnollisin, yksinkertaisin ja onnellisin tapa elää? Joko elät niin? Jos et, mikä sinua estää?
  22. Millaisia tarinoita mielessäsi on koskien haluamaasi tulevaisuutta? Millaisia kokeiluja voisit käynnistää?
  23. Ehkä itsen johtaminen on itseä kohti kulkemisen matka, jonka varrelta löytyvät muut?
  24. Vai onko itsen johtaminen muita kohti vievä matka, jonka varrelta löytyy oma itse?

– Jouluterveisin Pexi

Sokeriton steviasuklaa

JUULIA_UUSI_BLOGIJouluna saa ja kuuluukin herkutella. Olen koittanut tulehdusta estääkseni välttää sokeria mahdollisimman tarkkaan. Sokeriton elämä on hankalaa, sillä lähes kaikessa vähänkään prosessoidussa ruoassa on lisättyä sokeria jossain muodossa. Kaikki on kuitenkin mahdollista, jos tahtoa ja itsekuria vain riittää. Sokeriton elämä vaatii hiukan enemmän aikaa omassa keittiössä, mutta lopputulos myös palkitsee.

Olen suklaan ystävä, joten siitä luopuminen tuntuu inhottavalta, ja kaupan steviasuklaat sisältävät lähes poikkeuksetta jotain maitotuotetta. Päätin testata raakasuklaan tekoa itse, stevialla makeutettuna. Nyt vihdoin lopputulos alkaa olla lähellä alkuperäistä ajatustani ja on siten myös julkaisukelpoinen. Tällä suklaalla voit herkutella hyvällä omallatunnolla vaikka koko joulun.

Steviasta kirjoitellaan paljon suuntaan ja toiseen, mutta olen aika vakuuttunut, että luonnontuotteena se on makeutusaineista koivusokerin rinnalla yksi parhaista. Itse käytän kokonaisesta steviakasvista uutettua steviauutetta (NutraMedix), jonka sanotaan olevan terveydelle parempi vaihtoehto kuin pelkät kasvista eristetyt stevioglykosidit eli kasvin makeuttavat osat. Steviakasvista uutetulla yrttitipalla on myös borreliabakteeria tuhoava vaikutus, joten käytän sitä muutoinkin päivittäin borrelioosin hoidossa.

Lucumajauhe on tämän suklaan toinen makeuttaja. Se tuo suklaaseen sen kaipaamaa kermaista pehmeyttä ja on siten tärkeä ainesosa. Lucumajauhe sisältää vain vähän sokereita, sillä on erittäin matala glykeeminen indeksi ja se ei nosta verensokeria. Lucumassa on myös A- ja B-vitamiinia sekä beetakarotenia ja rautaa, joten se on oikein hyvä ja luonnollinen vaihtoehto makeuttajaksi.

Ravintona raakasuklaa on todellinen aivojen herättäjä. Sen sisältämä kookosöljy sisältää paljon meille ja erityisesti aivoille tärkeitä keskipitkiä rasvahappoja, ja sen vaikutuksen huomaa vireystilassa nopeasti nauttimisen jälkeen. Keskipitkät rasvahapot imeytyvät kehossa helpommin ja nopeammin kuin muut rasvahapot ja ne nopeuttavat kehon aineenvaihduntaa ja rasvan polttoa. Kookosöljy on myös vahvasti antibakteerinen aine, eli se tuhoaa elimistöstä viruksia ja bakteereja, sekä häätää mahdollista hiivaa elimistöstä.
suklaa
suklaa3Raakasuklaan idea on siis se, että suklaa ei kuumene missään vaiheessa yli 45 asteen, jolloin suklaan sisältämät vitamiini- ja hivenaineet ei katoa.

suklaa4Raakasuklaa on todellinen antioksidanttipommi ja se virkistää tehokkaasti kehoa ja mieltä näinä pimeinä talvipäivinä. Sen valmistaminen on hauskaa ja yllättävän helppoa. Eri makujen kanssa leikkiminen on vain mielikuvituksesta kiinni. Tässä olen käyttänyt makuna raastettua tuoretta inkivääriä, joka sopii täydellisesti raakasuklaan sekaan. Mutta voit hyvin käyttää erilaisia pähkinöitä, rusinoita, erilaisia marjoja tai vaikka chiliä suklaan maustamiseen. Suosittelen lämpimästi raakasuklaan tekemistä, mieluusti kynttilän valossa, hyvässä seurassa ja vaikka lasi hyvää punaviiniä nauttien.

Huom! Jos et pidä stevian mausta, niin voit korvata sen karppisokerilla. Jos sokeri pienissä märin sopii sinulle, voit käyttää hyvin hunajaa tai palmu-, kookos- ja intiaanisokeria. Voit myös käyttää reilummin lucumajauhetta, joka tuo suklaaseen makeutta. Jos haluat täysin sokerittoman suklaan, jätä lucumajauhe kokonaan pois.

suklaa5

Inkivääri-steviasuklaa

1 dl kookosöljyä

1,5 dl raakakaakaovoita

4–8 tl lucumajauhetta (jätä pois, jos haluat täysin sokeritttoman suklaan)

1,5 dl raakakaakaojauhetta

1–1,5 dl mantelijauhoja

1 tl luomuvaniljauutetta tai ¼ tl jauhettua vaniljaa

1 rkl lesitiiniä (ei välttämätön)

10–30 tippaa steviauutetta (huomaa, että steviauutteissa on eroja)

1/8 tl puhdistamatonta merisuolaa tai ruususuolaa

Pala tuoretta inkivääriä

  1. Mittaa kookosöljy metalliseen tai lasiseen kulhoon ja sulata se vesihauteessa nestemäiseksi.
  2. Vaihda lämpöhauteen vettä lämpimämmäksi tarvittaessa ja lisää kookosöljyn sekaan kaakaovoi. Sekoittele vispilällä, kunnes kaakaovoi on sulanut ja sekoittunut kookosöljyyn täysin.
  3. Lisää kaakaojauhe ja muut kuivat aineet.
  4. Lisää lopuksi makeutusaine pienissä erissä ja säädä suklaan makeusaste sopivaksi maistelemalla.
  5. Raasta inkivääri ja ripottele se kakkuvuoan pohjalle (tai voit käyttää hyvin myös esim. muffinssivuokia tai suklaamuotteja).
  6. Ripottele inkivääriraastetta tasaisesti vuoan pohjalle.
  7. Kaada löysä suklaataseos ohuelti vuoan pohjalle siten että inkiväärit juuri ja juuri peittyy. Laita vuoka jääkaappiin jähmettymään.
  8. Kumoa suklaa vuoasta ja leikkaa sopiviksi paloiksi. Säilytä jääkaapissa ja syö päivittäin!

Joulupukin meditaatioterveiset

Joulupukki osaaa ottaa Joulun rennosti. Ota sinäkin. 🙂

12 tärkeintä asiaa joulusta

Joulu on monille vuoden kohokohta: keskitalven juhla tuo hengähdystauon pimeän vuodenajan keskelle ja valoa ihmisten sydämiin. Kuitenkin se, mikä kullekin meistä joulussa on merkityksellisintä, on yksilöllistä: joku rakastaa joulupöydän herkkuja, toiselle tärkeintä on kuulla jouluaattona Oi jouluyö lempiartistinsa laulamana, kolmannen kohokohta on pääsy joulusaunan lämpimään syleilyyn – ja joku on yksinkertaisesti onnellinen vapaapäivistä, jolloin voi viis veisata velvollisuuksista.

Seuraavassa Hidasta elämää -sivustolla keskiviikkokolumneja kirjoittaneet bloggarit Anna Taipale, Jukka Suuniitty, Miia Moisio ja Teppo Ali-Mattila kertovat kukin kolme asiaa, jotka ovat heille joulussa ne kaikkein tärkeimmät.

Anna Taipale

Pimeys ja valo
Tarkkailen paljon valoa: hämärässä veden pinnasta heijastuva päivän kajo ja taivaan sävyt lyhyinä päivinä, tai ennen sinistä hetkeä ovat uskomattoman kauniita. Valon ja pimeyden vaihtelu ja suhde toisiinsa muistuttaa niistä omassa itsessäni: ne kuuluvat yhteen, ja haluan sisäisyydessäni kunnioittaa kumpaakin.

Tunnelmointi
Joulu- ja kesäkuu ovat minusta maagisimmat kuukaudet. Joulussa on taianomaisuutta, pimeyden ja valon leikkiä, joka houkuttelee tunnelmoimaan. Rakastan joulun aistinautintoja ja rauhaa, jonka sylissä on ihana levätä.

Itsensä äärelle pysähtyminen
Joulusta sanotaan, että se on rakkauden ja valon juhla. Yeshuan ja Maria Magdalenan elämistä kertoviin, vaihtoehtoisiin tulkintoihin perehtyneenä koen, että heidän opetuksensa ydin on itsensä rakastaminen. Minulle joulu on nimen omaan itsensä rakastamisen juhla (joka kestää useamman viikon – tai koko elämän). Hiljaisina hetkinä pysähdyn kiittämään itseäni olemassaolosta ja siitä, että saan jakaa sitä rakkaiden kanssa.

kynttilat

Jukka Suuniitty

Millaisen joulun rakentaisin, jos muistini ja muistoni nollattaisiin, enkä tietäisi mitään perinteistä, vain joulun idean? Valon tuojan syntymäjuhla keskellä vuoden pimeintä aikaa. Miten sitä tulisi juhlia?

Ruokaa, tuoksuja ja tunnelmaa? Valon sanomaa ja läheisten muistamista. Googlaamalla löytäisi helposti koko kirjon perinteitä sukupolvien takaa. Hyvin erilaisen menneen maailman tapoja tähän päivään tuotuna.

Mitkä niistä ottaisin itselleni? Joulun johtotähdeksi?

Tiedän, että valitsen rauhan ja hiljentymisen. Rakkaita ihmisiä viereen ja mieleen. Miettisin, mikä tekee heidät iloiseksi ja mikä loisi oikeaa tunnelmaa?

Joulupuuro ja kävely kirkolle, rauhaisaan paikkaan. Hyvän olon joulupöytä. Lauluja, joista silmiin syttyy valo.

Ei siis tarvetta muutokseen nyt, mutta tietoinen valinta tuntuu tärkeältä. Ownshifting. Yhdessä ja itselleen.

pipareita

Miia Moisio

Lapset
Minulle joulussa tärkein ovat kaksi poikaani. Tuntuu aina yhtä tärkeältä yhdessä lasten kanssa laittaa kotia ja valmistautua jouluun. Lasten ilo on joulussa parasta ja vaalittava asia.

Perheyhteys
Toisena asiana joulussani on merkittävää perheyhteys omaan lapsuudenperheeseen ja sukulaisiin. Tänä jouluna perheyhteyteen liittyy myös surua ja kaipausta.

Kristuksen syntymäjuhla
Minulle joulussa tärkeää on se, miksi joulua juhlitaan. Joulu on Kristuksen syntymäjuhla. Kristus on valon ja rakkauden lähettiläs, mikä voisi olla rakkautta tärkeämpää? Joulun aikaan veri vetää entistäkin enemmän kirkkoon etsimään rauhaa, hiljaisuutta ja yhteyttä Jumalaan.

joulukuusi

Teppo Ali-Mattila

Hiljentyminen ja rauha
Joulun odotukseen liittyy yleensä kiirettä, stressiä, valmisteluja ja paljon muistamista. Kun samalla päivät lyhenevät ja pimeyttä riittää, tuntuu tarve hiljentymiseen sitäkin suuremmalta. Kun kaikki on valmista, on hienoa hengähtää. Useimmiten meidän perheessä tilanne on käytännön sanelemana ollut niin, että toteamme: ”Nyt on riittävän valmista”. Julistamme joulurauhan ja siirrymme suorittamisesta nauttimiseen. Kaiken touhuamisen jälkeen on upeaa pysähtyä, sytyttää kynttilöitä ja kuunnella: itseä, toisia, musiikkia, hiljaisuutta. Vain hiljaisuudessa voi kuulla todella tarkasti. Monille on tuttu ajatelma: ”Kulje tyynenä melun ja kiireen keskellä, muistaen mikä rauha onkaan hiljaisuudessa…”

Kohtaaminen
Arjen pysähdyttyä on enemmän aikaa valita, pysähtyä ja avautua. Nähdä ja tulla nähdyksi. Läheisten kanssa jakaa tuntemuksia, satunnaisten vastaantulijoiden kanssa muutama lämmin tai keventävä sana. Kohdata myös itsensä: missä kohtaa olen elämässäni nyt ja mihin haluan seuraavaksi olla menossa.

Toivo ja luottamus
Talvipäivän seisaus on ohi. Päivät alkavat pidetä hitaasti, mutta varmasti. Jossain syvällä tiedämme kulkevalle kohti uutta kevättä. Kristillinen traditio tuo meidät syntymän ihmeen äärelle ja valaa uskoa paremmasta tulevaisuudesta, oikeudenmukaisesta hallitsijasta ja armosta. Näkymättömän todellisuuden läsnäolo voi koskettaa, kutsumme sitä sitten millä nimillä tahansa. Hiljentymisen ja kohtaamisen jälkeen on mahdollista saavuttaa luottamus ihmiseen ja inhimillisyyteen.


Loppuun vielä joulutunnelmaa luomaan pieni musiikkitervehdys: monien rakastama Lumiukko-piirretyn tunnuslaulu Walking in the Air, esittäjänä sopraano Mia Huhta, mieskuoron ja urkujen säestämänä.


Mikä on sinulle tärkeintä joulussa? Jaa omat ajatuksesi HIDASTA ELÄMÄÄ -KESKUSTELUALUEELLA.

Sisäinen aamuaurinko

Nautinnollinen jooga-aamu – Osa 3

Olemme taitavia täyttämään päivämme askareilla heräämisestä iltaan asti. Sen takia harjoitus kannattaakin tehdä heti aamulla, ennenkuin päivän toimet vievät mukanaan. Joogaharjoitus suositellaan tehtäväksi aamuisin – tee päätös ja ala tietoisesti poistamaan esteitä säännölliseltä harjoitukselta. Laita herätyskello soimaan 15 minuuttia aikaisemmin. Siitä on hyvä alkaa!

Tee harjoitus aamulla, ennenkuin maailma tarjoaa mielenkiintoisia ärsykkeitä.

Aloita spiraloimalla lonkat

Tällä liikkeellä aloitan aina aamuni. Ensimmäiset helpot liikkeet voi tehdä silmät kiinni ja hakien yhteyttä laajenevaan hengitykseen. Pehmeän sängyn jälkeen on mukava herätellä tuntemuksia selässä hieroen rankaa maata vasten. Kurkkaa tarkempi ohje aiemmasta artikkelista.

merimort_virkkuri_lonkkienpyoritys

Aamuaurinko – kiertoliike

Jatka keinuttelemalla polvia puolelta toiselle hieroen alaselkää maahan. Kun heijausliike suurenee, vie polvet yhdessä kehosi oikealle puolelle.  Päälle jäävä käsi tekee rentoja kiertoja hengityksen tahdissa. Sisäänhengitys avaa ja uloshengitys sulkee ympyrän. Anna pään keinua maassa liikkeen mukana. Kun kierto syvenee ja vasen hartia tulee rennommaksi maata kohti, jää hengittämään 8 syvää hengityksen kierrosta. Toista toinen puoli.

merimort_virkkuri_kierto (1 of 1)

Lepäävä sammakko

Jatka harjoitusta selälläsi. Tuo isovarpaasi yhteen ja anna polvien avautua lisää. Ota kiinni nilkoista ja anna käsien ojentua suoraksi. Vedä kevyesti napaa kohti maata jotta selkä ei jää suurelle notkolle. Lepää tässä hauskassa sammakkoasennossa useiden syvien hengitysten ajan ja tunne kuinka lonkat vapautuvat ja hartiat venyvät. Kun tunnet lonkkiesi vapautuvan, pyöritä vielä hännänpäällä pientä ympyrää, tunne mikroliike lonkkakupeissa. Lopuksi pyöristä alaselkä tuomalla polvet yhteen tiiviisti rintakehää kohti.

merimort_virkkuri_sammakko (1 of 1)

Valokuvat: Saara Salmi  / Kuvat kirjasta: Molla Mills – Virkkuri 1 

Täältä löydät kätevästi koottuna kaikki aiemmat joogavinkit.

Korttipakat OSTA 3 MAKSA 2  
PUOTIIN
close-image