Lähtökohtaisesti voidaan sanoa että kun ihmisillä on vaikeuksia tulla toimeen tunteidensa kanssa, se yleensä näkyy jollain lailla hänen käytöksessään. Samaan aikaan tiedetään, että emme voi nähdä toisen tunnemaailmaa päältäpäin, voimme tehdä siitä vain arvioita.
Suuri osa vaikeista tunteista jää piiloon ja voi aiheuttaa merkittävää kärsimystä ihmiselle ilman että läheiset edes huomaavat asiaa. Näin voi käydä, jos ihminen on taitava peittämään haavoittuvuuttaan.
Yksi räjähtää, toinen vetäytyy kuoreensa
Kun tunteet tuntuvat pahalta, aiheuttaa se tarpeen suojautua. Tyypillisiä suojautumiskeinoja ovat hyökkääminen tai pakeneminen paikalta. Jotkut voivat turvautua myös miellyttämiseen.
Joskus pakeneminen voi olla myös sitä että ihminen vetäytyy mielensä sisään, eikä kukaan välttämättä huomaa hänen kipuaan. Toiselle taas voi olla tyypillistä räjähtää, haastaa tai alkaa riidellä.
Tunteisiin reagoiminen on ihan ok, mutta jos ihminen ylisäätelee tai alisäätelee liikaa tunteitaan, se johtaa vaikeuksiin. Jälkimmäisessä tapauksessa muut alkavat pelätä henkilön tunteenpurkauksia ja ensimmäisessä tapauksessa ihminen alkaa vältellä omia tunteitaan ja vetäytyy yksinäisyyteen.
Mieli uskottelee, että kun ei tarvitse olla yhteydessä muihin välttyy samalla kivulta. Niin kävi minullekin.
Olin mestari salaamaan oman tunnekuormani
Olen ollut elämässäni mestari tunteiden ylisäätelyssä. Ei ihme, että kamppaillut koko elämäni ajan ahdistuksen kanssa. Olen aina tuntenut kaikki tunteet vahvasti, onneksi myös hyvät.
Erityisen vaikeita ovat olleet tilanteet jossa olen joutunut kohtaamaan kritiikkiä, arvostelua tai hylätyksi tulon uhkaa. Monesti olen tulkinnut tilanteita myös väärin liian herkälle viritetyn turvatutkani vuoksi.
Läpi vuosikymmenien etsin vastausta siihen miksi tunteet ovat minulle niin kuormittavia. Olin saanut lapsuudessani rakkautta ja hyväksyntää, enkä ollut kokenut traumoja.
Erityisherkkyyteen kuuluvat piirteet tunnistin itsessäni, mutta sekään ei antanut minulle täydellistä vastausta kokemukseeni. Välillä pohdin epävakaan persoonallisuudenkin vaihtoehtoa, mutta hylkäsin ajatuksen, koska tunnevuoristoratani ei näkynyt ulospäin.
Olen saanut valtavan paljon apua erilaisista terapioista elämäni aikana, erityisesti kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, jota itsekin käytän nykyään asiakkaideni kanssa. Mutta vasta kun aloin lukea artikkeleita ADHD-diagnoosiin liittyvästä RSD-piirteestä, tunsin löytäneeni viimeisen palan tunnesäätelyni palapeliin.
Diagnoosi auttoi ymmärtämään itseäni uudella tavalla
Miksi minulle oli niin suurin merkitys löytää vastaus sille mistä tunnehaavoittuvuuteni johtuu? Olisinko voinut vain hyväksyä asian osana persoonallisuuttani?
Pohdin kauan tarvitsenko diagnoosia, olinhan elänyt liki 55 vuotta ilman sitä. Lopulta kuitenkin päädyin RSD-artikkelien kautta lääkärille. Se tuntui valtavan hyvältä.
Kaksi vuotta sitten saamani ADHD-diagnoosini on ollut minulle vahvasti validoiva asia. Se on auttanut minua ymmärtämään mennyttä ja ihmissuhteitani. Se on myös auttanut tajuamaan omaa tunnemaailmaani merkittävällä tavalla.
Pystyn hyväksymään itseni ja tunteeni.
Siksi halusin kirjoittaa tarinastani kirjan. Kirjassa tunnehaavoittuvuutta käsitellään useista näkökulmista. Toivon, että myös sinä voit saada siitä apua.
Entä jos oppisit ymmärtämään omaa herkkyyttäsi paremmin?
Oletko joskus ihmetellyt, miksi jokin tilanne tuntuu sinusta niin paljon voimakkaammalta kuin muista? Tai haluaisitko ymmärtää paremmin läheistäsi, jonka tunnereaktiot tuntuvat joskus vaikeilta käsittää?
Muita herkempi – Miten elää tunnehaavoittuvuuden kanssa on tarina omasta kasvumatkastani. Olen kirjoittanut sen myös sinua varten, joka olet ymmälläsi oman tunnehaavoittuvuutesi kanssa tai haluat ymmärtää paremmin läheistäsi.
Tutustu Muita herkempi -kirjaan Hidasta elämää -puodissa TÄÄLLÄ.
