Minua on kasvumatkallani auttanut työkalu nimeltä Human needs psychology, vapaasti suomennettuna ihmisen tarvepsykologia. Teorian pohjana toimii näkemys siitä, että kaikki ihmisen toiminta perustuu kuuden erilaisen tarpeen täyttämiseen.
Tarvepsykologia on testattu malli joka jättää yksilöllisyydellekin tilaa. Se kertoo, että jokainen meistä täyttää tarpeitaan eri tavoin. Jokaisen kohdalla myös jokin näistä tarpeista muotoutuu selkeimmin hallitsevaksi.
Sen lisäksi, että tarpeet ohjaavat toimintaamme, ne ovat myös karttamme kohti täyttymystä ja onnea.
Kuudesta perustarpeestamme yksi tai kaksi korostuu ja muodostuu päivittäistä toimintaamme eniten ohjaavaksi. Ohjaksiin päätyvä tarve vaikuttaa elämäämme todella paljon. Osaat varmasti kuvitella, että ohjakset saava varmuuden ja turvallisuuden tarve luo elämälle erilaisen suunnan kuin vaikkapa vaihtelun tarve.
Tarpeemme ovat kaiken taustalla toimiva järjestelmä, jonka päälle rakentuu monisyinen ja yksilöllinen säännöstö. Tarpeiden ymmärtämisen lisäksi on tärkeää tulla tietoiseksi siitä, mitkä ovat sisäisiä sääntöjämme tietyn tarpeen täyttymiselle, eli tietyn tunteen kokemiselle. Kun ryhtyy tutkimaan omia sääntöjään, saattaa huomata esimerkiksi turvallisuuden tunteen syntymiselle olevan sellaisia edellytyksiä kuten ”minun täytyy olla täydellisessä hallinnassa kaikesta ympärilläni olevasta” tai, että ”minulla täytyy olla tietty määrä rahaa tililläni voidakseni kokea turvallisuutta”.
Elämäsi näyttäisi erilaiselta jos sisäisessä sääntökirjassasi sanottaisiin seuraavaa; ”olen turvassa, pelkoni eivät ohjaa elämääni, vaan kuljen tietoisena elämänvirrassa” ja ”taloudellinen turvani syntyy itsestään kun tiedän tekeväni sitä mikä minua inspiroi”.
Yhden tai kahden tarpeen korostumisesta huolimatta, täytämme kaikkia tarpeitamme jollain tapaa, niin rakentavilla kuin haitallisillakin keinoilla. Kun jokin toiminto tai asia elämässämme täyttää hyvin kolmea tai useampaa tarvetta, muodostamme siihen suurella todennäköisyydellä riippuvuuden.
Ihmisen 6 perustarvetta ovat:
varmuus ja turvallisuus
vaihtelu
merkityksellisyys
yhteys ja rakkaus
kasvu
osallistuminen
Kehoitan sinua pysähtymään pohtimaan mitkä kaksi tarvetta voisivat olla jokapäiväistä elämääsi ohjaavia. Entä mitä keinoja käytät tarpeidesi täyttämiseen? Voit myös kokeilla tutkia sääntökirjaasi kysymällä itseltäsi minkälaisia edellytyksiä sinulla on vaikkapa sille, että koet olosi varmaksi ja turvalliseksi. Kirjoitan tulevissa postauksissa hieman lisää jokaisesta tarpeesta.
Sarastus on blogi muutoksesta ja uudesta alusta.Kirjoittaja Maija Ilmoniemi uupui kiireisten yrittäjävuosien jälkeen, päätti hypätä tuntemattomaan, ja alkoi kummastella maailmaa päästäkseen yhä lähemmäs itseään.Hän kertoo, millaista on, kun työstä ja elämästä häviää merkityksellisyyden tunne ja millaista sitä on etsiä uudelleen.
Minä olen itsenäinen. Niin itsenäinen, että selvitän tilanteen kuin tilanteen, ratkaisen ongelman kuin ongelman kädenkäänteessä ilman, että tarvitsisin apua keneltäkään. Kuulithan? En keneltäkään!
Olen ollut kolme viikkoa sairaana. Sairastuin ikävään flunssaan juuri, kun aloittelimme muuttoa Ruotsin väliaikaisesta asunnostamme varsinaiseen kotiimme. Olin odottanut muuttoa kovasti; saisin vihdoin purettua laatikkovuoret, aseteltua tavarat paikoilleen ja kodin kuntoon. Yksi asia olisi järjestyksessä elämässäni ja voisin aloittaa asettumisen tähän maahan – keskittyä järjestelemään työasioita, harrastuksia – ja mitä näitä muita nyt normaalilla ihmisellä asioita onkaan, jotka tekevät hänen elämästään normaalin.
Vähänpä tiesin. Kolme viikkoa olen keskittynyt niistämiseen, kuumeen mittaamiseen, kurkkupastilleihin, yskimiseen, nukkumiseen – ja ahdistumiseen, yllätys, yllätys! Taas yksi odottamaton takapakki, jonka johdosta kontrollini horjuu. Tättädää, tässä sitä edelleen ollaan! Yksikään asia ei ole edennyt mihinkään.
Minä olen itsenäinen. Niin itsenäinen, että vaatii suurta rohkeutta todeta ääneen: en selviä tästä yksin! Tarvitsen apua. Olen pyörinyt jo kohta vuoden tässä elämäni kriisitilanteessa, ja nyt huomaan vain haluavani, että joku tulisi ja auttaisi minua löytämään oikean suunnan. Käyn jatkuvasti ylikierroksilla, enkä tällaisessa tilassa kykene itse loogisimpaan mahdolliseen ajatteluun.
Minulla olisi paljon intoa, halua – osaamistakin – jos vain osaisin kanavoida tämän kaiken oikeaan suuntaan, oikeisiin asioihin. Tiedän, että kaikki vuoden aikana minulle tapahtuneet asiat kasvattavat minua ihmisenä ja ovat varmasti tulevaisuudessa minulle hyödyksi, mutta nämä ajatukset eivät nyt auta. Tarvitsen konkretiaa, tarvitsen käytännön askeleita, tarvitsen… apua, hemmetti!
Voiko kukaan auttaa? Vai onko minun vain rämmittävä tämän suon läpi yksin?
Porkkanalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Porkkanan kehutaan olevan avuksi psoriasikseen, osteoporoosin, sekä ryppyjen ehkäisyssä. Sen kerrotaan auttavan myös kaihiin, korkeaan kolesteroliin sekä ärtyvän suolen oireyhtymään.
Terveen elämän puolesta on sarja, jossa esitellään laadukkaita luontaistuotteita. Omaan elämäntilanteeseen oikein valitut ravintolisät tukevat kehoa ja mieltä matkallasi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sarjan kustantaa Biomed Oy. Asiantuntijana juttusarjassa toimii fytonomi Birgit Stenroos.
Suolisto on ihmisen suurin elin ja sen vaikutus hyvinvointiimme on ratkaiseva. Suolistoa kuormittavat monet tekijät stressistä huonoon ravintoon ja niinpä suoliston päivittäinen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää.
Pyörää ei kannata keksiä uudelleen sillä isovanhempamme osasivat hyödyntää marjojen ja pellavan terveysvaikutuksia nimenomaan tehokkaina vatsarohtoina. Näistä valmistettu rouhe on terveysruokaa, jota kavahtavat niin ummetus kuin kohonnut verensokeri ja ne ovat hyväksi myös kolesteroli ja rasva-arvojen hallintaan. Rouheen sisältämät aineet hoitavat suolistoa ja estävät jopa tulehduksia.
Metsän värikkäät ihmeet
Rouhe, joka sisältää jopa 24 % marjoja – ruusunmarja, mustikka, tyrni ja karpalo – tehostaa elimistön myrkynpoistomekanismeja ja vahvistaa puolustus- ja puhdistusjärjestelmää. Marjarouheet tuovat pellavalle ratkaisevaa lisäarvoa: mahan ja suoliston toiminta paranee ja bakteerien kiinnittyminen suoliston pintaan voi estyä. Marjoja voi syystä kutsua metsien värikkääksi ihmeeksi ja luonnon omaksi lääkevarastoksi.
Karpalo, ruusunmarja, tyrni ja mustikka sisältävät mm. terveydelle tärkeitä flavonoideja, antosyanideja ja fenolisia yhdisteitä, jotka voivat mm. estää ja hillitä tulehdus- ja allergisia reaktioita, sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä ja vähentävät oireita niveltulehduksissa ja nivelrikossa. Ne voivat myös suojata silmän verisuonia ja jopa osittain korjata niiden vaurioita. Marjoja kannattaa syödä myös niiden sisältämien vitamiini- ja hivenainevarantojen vuoksi. Mustikka, karpalo, tyrni ja ruusunmarja sisältävät mm. kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, mangaania, rautaa C-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja.
Tutkittua marjatietoa
* Mustikka sisältää paljon E- ja C-vitamiinia. Sen sisältämien flavonoidien, antosyaanien, arvellaan vaikuttavan suotuisasti näkökykyyn.
* Tyrnimarjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia, yli kolme kertaa enemmän kuin appelsiini, lisäksi tyrnin siemenöljy on todettu hyväksi kuivalle ja atooppiselle iholle.
* Karpalossa oleva väriaine tanniini, proantosyanidiini, vähentää tulehdusten määrää. Karpalo voi parantaa mahan ja suoliston toimintaa, hoitaa virtsateitä, lisätä hyvää kolesterolia ja estää bakteerien kiinnittymistä limakalvojen solun seinämiin. Karpalo saattaa ehkäistä jopa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamia tulehduksia.
* Ruusunmarjassa on runsaasti C- ja E-vitamiinia ja polyfenoleita, jotka suojaavat viruksilta ja bakteereilta.
Suomalaiset saavat keskimäärin liian vähän kuitua
Suomalaistutkimuksen mukaan pellavansiemenrouhe lieventää ärtyneen suolen oireita paremmin kuin lääkevalmisteessa käytetty psyllium. Lähes kolmannes pellavansiemenestä on kuitua, mistä neljäsosa on liukenevaa. Moneen muuhun kasviin verrattuna liukenevien kuitujen määrä on korkea. Kuidut ovat välttämättömiä ruoansulatuskanavan normaalille toiminnalle. Ravintokuitua pitäisi saada 25–35 g/päivä, mutta suomalaiset saavat sitä vain n. 22 g/päivä. Riittävän kuitupitoisen ravinnon on todettu ehkäisevän ummetusta ja on tärkeää myös mm. verenpaine- ja sepelvaltimotaudissa, ylipainoisuudessa, kohonneessa verensokerissa, sappikivitaudissa, maha- ja pohjukkaissuolihaavassa ja ärtyvän suolen oireyhtymässä.
Pellavansiemenlima suojaa suolistoa
Pellavansiemenen pintakuoren alla on runsas limasolukerros. Pellavansiemenen liukenevien kuitujen sisältämät polysakkaridit imevät itseensä tehokkaasti vettä. Turvotessaan ne muodostavat limaa, joka suojelee mahasuolikanavan pintakerrosta. Liukenevat kuidut ovat suolen normaalille bakteerikannalle hyvää ravintoa. Hyvälaatuiset bakteerit pääsevät kasvamaan edistäen suoliston terveyttä.
Pellavansiemenrouheen kuiduista 2/3 on liukenemattomia. Ne sitovat suolen sisällä itseensä vettä ja yhdessä lima-aineiden kanssa lisäävät paksusuolen sisältöä. Ulostusmassan suuretessa ulostusrefleksi laukeaa. Pellavansiemenrouhe myös lisää lievästi suolen motorista toimintaa.
Resepti: Pellava-smoothie
2 rkl marjaista pellavarouhevalmistetta
1 dl turkkilaista luonnonjogurttia
1 dl mustikoita
1 dl mansikoita
1–2 dl kauramaitoa
1–2 rkl hunajaa tai intiaanisokeria
Sekoita tehosekoittajalla. Anna tasaantua ja nauti!
Resepti on poimittu kirjasta Parantava ruoka – pellavarouhe (Mividata 2012).
Pellavansiemenistä ja marjoista valmistettua Linomix-rouhetta myyvät asiantuntevat luontaistuotekaupat.
Biomed Oy on vuodesta 1982 alkaen kehittänyt ja valmistanut ravitsemushoitoihin soveltuvia ravintolisiä ja erikoisvalmisteita. Biomedin toimintaperiaatteena on pitkäjänteinen yhteistyö eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja käytännön lääkäreiden kanssa sekä eri alojen tietotaidon hyödyntäminen tuotteiden kehittämisessä.
Eräs ihminen kertoi minulle turhautuneena työstään; erityisen turhautunut hän oli siitä, että olisi halunnut nähdä enemmän suoraviivaista tulosta työnsä hedelmänä. Kysyin häneltä, voisiko hän nähdä työnsä kuin siementen kylvämisen: Anna rakkautta siemenille, kylvä ne maahan parhaalla mahdollisella tavalla ja anna niiden olla rauhassa. Aloita sama uudelleen seuraavana aamuna tietäen, että itäminen, kasvu ja kukoistus kyllä tulevat, kun on sen aika. Saman päivän iltana käteeni eksyi Jean Gionon kirja Mies joka istutti puita.
”Kolmen vuoden ajan, niin kuulin, hän oli jo istuttanut puita tässä yksinäisyydessään. Sadastatuhannesta kaksikymmentä tuhatta oli versonnut taimeksi. Mutta niistä kahdestakymmenestä tuhannesta piti puolet lukea menetetyiksi, olihan olemassa jyrsijöitä ja muutenkin, mahdotontahan sitä oli tietää mikä nyt on Kaitselmuksen suunnitelma. Kymmenen tuhatta tammea oli silti jäljellä, ja ne kasvaisivat nyt täällä missä ennen ei ollut yhtään mitään.”
Syksyn iltoihin mitä oivallisin ruoka on kaalilaatikko. Tämä legendaarinen perinneruoka on mitä parhain terveysruoka, joka on vielä kaiken lisäksi taivaallisen hyvää! Kaalilaatikon teossa odotus palkitaan – mitä kauemmin sitä hauduttaa, sen paremmaksi kaalin maku muuttuu. Vielä kun annoksen viimeistelee puolukkasurvoksella on siinä ravintoarvoiltaan täydellinen ateria.
Kaalilla on pitkä historia ruoka- ja lääkekasvinakin. Se on yksi vanhimmista vihanneksistamme ja myös yksi käytetyimmistä. Kaalin kulutus Suomessa on kuitenkin ikävä kyllä laskussa, joten elvytetäänpä nyt hiukan vanhoja perinteitä ja muistutetaan kaalin terveyttä edistävistä vaikutuksista.
Kaali on täydellinen keventäjän ruoka. Siinä on vähän kaloreita, mutta paljon kuituja. Siinä on paljon vitamiineja, kuten C, E ja K-vitamiinia, sekä beetakaroteenia ja foolihappoa. Kalsiumin lähteenä se on mitä parhain ja lisäksi siinä on myös kaliumia, seleeniä, rautaa, sekä mangaania. Kaalin on todettu alentavan kolesterolia ja pikaisesti kypsennetyn kaalin syömisellä on todettu olevan syöpää ehkäiseviä vaikutuksia. Kaali vahvistaa myös vatsan limakalvoja, joten se on loistava apu suolistosairauksien ehkäisyssä. Kaaleissa on myös hyviä flavonoideja, joten se vahvistaa elimistömme puolustuskykyä.
Kaalilaatikko
50 g voita paistamiseen
oliiviöljyä paistamiseen
1 iso sipuli
3 – 4 kynttä valkosipulia
500 g luomujauhelihaa (lampaan jauheliha sopii mainiosti kaalin kanssa)
1 tl muskottipoähkinää, sekä mustapippuria
1 rkl meiramia, yrttimaustetta
0,5 tl cayennepippuria
ripaus valkopippuria
1 tl ruususuolaa
700 g kaalia
1 dl risottoriisiä
2 isoa porkkanaa
7 dl vettä
1 rkl hunajaa
0,5 rkl intiaanisokeria
Laita kuumalle pannulle loraus oliiviöljyä sekä rkl voita. Lisää silputtu sipuli , valkosipuli ja kuullota. Lisää mausteet ja paista niitä hetki, jotta maut voimistuvat. Lisää jauheliha ja paista, kunnes se on pinnalta ruskistunut. Jauhelihaa kannata ”hakata” lastalla liian pieneksi, jotta sekaan jää myös suurempia ”sattumia”. Ne maistuvat hyvältä laatikossa.
Kuullota toisella pannulla voissa ja oliiviöljyssä risottoriisit siten että ne muuttuu läpikuultaviksi, lisää pilkottu kaali pienissä erissä ja lopuksi raastetut porkkanat. Lisää vesi, hunaja ja sokeri, kiehuta ja anna hautua miedolla lämmöllä noin 5 min. Kaada kaalipaistos ja ruskistettu jauheliha voilla voideltuun vuokaan ja paista 200 asteessa noin ½ tuntia. Laske sitten lämpötila noin 150–170 asteeseen ja hauduta 2–4 tuntia. Jos ei pitkään haudutukseen ei ole aikaa, paista kaalilaatikkoa 200 asteessa noin 1 tunti. Halutessasi voit myös paiston puolessa välissä lisätä pinnalle siirappia tai hunajaa, näin saat vieläkin maukkaamman kuoren laatikolle.
Puolukkasurvos
Puolukoita
Intiaanisokeria
Soseuta puolukat survimella tai haarukalla ja lisää makusi mukaan intiaanisokeria.
Vaivaako stressi? Kiire? Jatkuvat kalenterisulkeiset ja tunne siitä, että arki on yhtä selviytymistä? Ja mitenkäs sitä taas tähän tultiin? Ja mitä lääkkeeksi? Stressi on siitä ikävä tunne, että se estää nykyhetkessä elämisen, omassa itsessä lepäämisen, sisimmän kuuntelemisen ja aidon arkielämästä nauttimisen. Paljon voi tehdä kalenteria siivoamalla ja ratkaisuja tekemällä, mutta mikä voisi olla kestävää kehitystä, miten saada elämästä nautinnollista ja antoisaa työstä huolimatta? Olen tänä syksynä löytänyt oman aarteeni, josta osan haluan jakaa sinun kanssasi. Ajatukseni on vasta aluillaan, mutta yritän sanoittaa joitain ituja.
Olen ennenkin kirjoittanut siitä, miten helposti eletään entisessä, mennessä ja toisaalta taas tulevassa. Niin on kova tarve miettiä tulevia stressinaiheuttajia, että nykyhetki jää elämättä. Aidosti: aina silloin, kun ajatus on muualla kuin tässä hetkessä, olen pois sieltä, missä kulloisellakin hetkellä oikeasti olen. Vaihtoehto on läsnäolo, käsillä olevassa hetkessä eläminen, joka ei sulje pois suunnitelmallisuutta tai kalenterin hallintaa.
Hengitä syvään, sulje ajatukset pois, asetu ja hiljenny sisäisesti – useita kertoja päivässä. Aina kun huomaat ryhtyväsi stressaamaan, hengitä muutama kerta aktiivisesti ja syvästi ja palauta itsesi tähän hetkeen.
Tee asioita tiedostaen. Kun ensin olet asettunut omaan hiljaiseen maailmaasi, joka ei tarkoita ulkoisen elämän hiljaisuutta vaan sisäisen hiljaisuuden tavoittamista, voit alkaa tiedostaa tai tehdä asioita tiedostaen; voit syödä aivan kuin et olisi ennen syönyt: hidasta syömisen rytmiä, näe lautasella olevat värit, tunne ruuan tuoksu, maistele pala kerrallaan. Läsnäoloa voi opetella tekemällä automaattisesta tietoista; syö tiedostaen, pese kasvosi illalla ja tunne jokainen kätesi kosketus ihollasi. Tietoisuus tarkoittaa myös sitä, että hiljaisuus alkaa puhua: tietoisuuteesi nousee ajatuksia ja tunteita, joita et tavallisesti edes huomaisi. Vähitellen alat huomata tilanteita, joissa ajattelet tai tunnet usein samalla tavalla, kuljet automaattiohjauksella. Mitä esimerkiksi ajattelet tai tunnet, kun joudut jonottamaan kaupan kassalla? Millainen on oman sisäisen puheesi sävy? Sama virsikö sisällä soi?
Ja kun tiedostat, millä tavalla tervehdit ajatuksiasi ja tunteitasi, paljastut itsellesi edelleen. Häpeät, pistät pääsi pensaaseen, suutut itsellesi tai annat tunteillesi vallan? Vai: voitko tervehtiä tunnetta ystävällisesti ja hyväksyä sen. Tunne on tunne ja ajatus on ajatus, ilman miinus- tai plusmerkkiä. Ole itsesi ystävä, älä tuomari – tuomareita on ympärillä riittävästi muutenkin.
Olen kirjoittanut sekä sinulle että itselleni. Miten niin helposti unohtuu tärkeä asia: itsestä huolehtiminen. Voit huolehtia itsestäsi joka hetki: juo, kun on jano, mene nukkumaan, kun väsyttää, lepää, kun flunssa yllättää, hengitä syvään, kun jokin ahdistaa, syö pala suklaata, jos tekee mieli makeaa. Niin yksinkertaista se on – pinnistelemättäkin elämä on aika mukavaa.
Laaja kulma -blogissa tehdään hyvinvointihavaintoja arjen keskellä. Kirjoittaja Terhi Bunders kyseenalaistaa elämän ”pitäisi” -malleja ja pyrkii päivittäin harjoittamaan hyväksyvää läsnäoloa.
Käyn viikonloppuisin intialaisen miehen ohjaamassa joogassa. Kuulostaa kovin henkiseltä ja sopii mielikuvaani joogasta ja sen harjoittamisesta. Mutta: paikkana on kuntosali, musiikki pauhaa kaukana taustalla ja joogaamme peilin edessä. Vuosi sitten kauhistelin, miten peilin edessä voi joogata. Minun tuntemassasi joogassa kun ei katsota peilistä, ei ole väliä, miltä näyttää – sen sijaan katse käännetään sisäänpäin. Mutta entä jos olinkin väärässä?
Kun joogasin peilin edessä, huomasin akilleen kantapääni – ne monet – samantien. Vaikka olin jooganut monta vuotta, hengitellyt, antanut opettajien korjata asanoitani ja kuunnellut itseäni.
Vaihtelu, asioiden tekeminen tietoisesti toisin, on terveellistä ja välttämätöntä kehittymiselle. Omasta turvapaikasta poistuminen ja omasta ehdottomuudesta luopuminen opettavat kyseenalaistamaan. Kun uskaltaa kyseenalaistaa omat näkemyksensä, pystyy näkemään toisin ja toisten kannalta. Oma tapa tehdä ja elää, ei ole se ainoa oikea. Ja, tämä pätee myös joogaan!
On rohkeutta kävellä väärinpäin, syödä aamupalaksi puuroa leivän sijasta, katsoa maailmaa pää alaspäin ja kuvitella että haarukka on veitsi. On uskaliasta valita eri reitti työmatkalla, lomailla kotikaupungissa perusturistiloman sijasta tai nukkua sängyssä eri puolella kuin yleensä.
Ei ole uskottavaa kannustaa lapsia tekemään uusia asioita tai samoja asioita uudella tavalla, jos itse tekee aina samoin. Lapset, ainakaan omani, eivät usko puhetta, vaan imevät itseensä meidän vanhempien mallit ja tavat riippumatta siitä, kuinka keskenkasvuisia me itse olemme. Lapseni ovat omien tunteideni ja mallieni peilejä, halusin tai en.
Nykyään joogaan ihan tyytyväisenä peilin edessä. Katson ihan tyytyväisenä, että ahaa, tältä tämä näyttää. En keskitykään tuntemuksiini kuten ennen. Ja tosiaan, jooga on avartanut pientä maailmaani.
Tutustuin jo useita vuosia sitten chiasiemeneenja yhteinen taipaleemme on jatkunut aina tähän päivään saakka. Chiasiemen on ehdottomasti tutustumisen arvoinen siemen. Se on todellinen energiapommi ja siksi täydellinen välipala esim. ennen urheilua. Sitä voi käyttää sellaisenaan vaikka smoothieissa, johon se tuo ihanan, pirtelömäisen koostumuksen. Se toimii hyvin myös leivonnassa, vaikka öljyn tai kananmunan korvikkeena. Chia imee nestettä 9 kertaa oman painonsa verran, joten siitä kannattaa sekoittaa veteen 1/10, jolloin siitä saa juuri leivonnassa käyttökelpoisen öljyn. Chiaöljy säilyy jääkaapissa helposti useita päiviä.
Tässä resepti todella helppoon, gluteenittomaan pannukakkuun. Monelle on varmasti kertynyt mustikoita pakkaseen kesän jäljiltä, niin tässä helppo ohje hyödyntää myös niitä. Mustikan voi hyvin korvata myös esimerkiksi ananaksella tai vaikka pilkotuilla banaaneilla. Itse käytin tässä ohjeessa sulatettua voita, mutta todellisen ”superpannukakun” saat korvaamalla voin ravitsevalla kookosöljyllä.
Mustikkainen chia-kookos pannukakku
4 dl kookosmaitoa
1 dl vettä
1,5 dl riisijauhoja
1 dl maissijauhoja
1 tl vaniljasokeria (ei välttämätön)
3 – 4 rkl intiaanisokeria
1 tl ruususuolaa
2 rkl chiasiemeniä
2 kananmunaa
2 dl mustikoita
40 g voita tai 1 – 2 rkl kookosöljyä sulatettuna
Sekoita ainekset keskenään ja anna vetäytyä noin vähintään 15 minuuttia, mieluusti kauemminkin. Kaada taikina uunivuokaan ja paista 200 asteessa noin 30 min. Tarjoa lämpimänä banaanilohkojen ja vaikka kermavaahdon tai jäätelön kera.
Soittaisitko ihmiselle, jota et tunne? No, okei: Soittaisitko hänelle, jos sinulla ei ole mitään asiaa? Et siis yhtään tiedä, miksi soittaa, soittaisitko silti? Minä soitin tällaisen puhelun, ja se oli yksi elämäni parhaista.
Peruutetaanpas hieman ensin. Viime kesäkuussa olin ystäväni häissä. Meillä oli ihana pöytäseurue ja lennokkaat keskustelut. En muista mistä puhuimme, mutta yhtäkkiä vastapäätä istuva ystäväni katsoi minua kuin lottovoiton saanut ja keskeytti lauseeni: ”Sanna, nyt mä sen tajusin, sun on pakko tavata yks Satu!”
Asia unohtui kesälomien alettua. Heinäkuun lopulla olin lenkillä ja rupattelin siinä toisen ystäväni (joka ei tunne tätä häissä ollutta ystävääni) kanssa. Vaihdettiin niitä-näitä-kuulumisia, kunnes yhtäkkiä puhelimen toisessa päässä ystäväni huudahti: ”Sanna, sun on pakko tavata yks Satu!” Hänelle vastasin: ”Joo, mä tiedän.”
Minulla ei ollut mitään hajua, kuka tämä Satu on. Meillä ei tietääkseni ole mitään yhteistä työjuttuja (josta olisi aina helppo jutella), yhteisiä harrastuksia tai muutenkaan yhteisiä kuvioita. Mutta tokihan minä ystäviä uskon, ja otin yhteyttä Satuun. Koitimme sopia tapaamista, mutta se kariutui. Koitimme soitella pari kertaa, mutta aina hetki oli väärä.
Syyskuun puolessa välissä sitten istuin junassa, joka jostain syystä oli pysähtynyt lastaamaan autoja, ja se seisoi ikuisuuden. Sitten Satu tuli mieleeni (ei tosin kasvokuvana, koska en tiennyt miltä Satu näyttää). Päätin soittaa hänelle.
Satu vastaa keskeltä muuttolaatikoiden purkua. Alamme silti höpöttää. Tiedättehän, sillä tavalla kuin kaksi toisilleen tuntematonta, jotka eivät tiedä miksi ja mistä puhuvat, höpöttävät: kaksi tuntia ilman yhtään ainoaa hiljaista hetkeä.
Ja ei, emme käyneet small talkia, ei. Kävimme lävitse elämiemme tarinat, elämänarvot, tärkeät tapaamiset, hullut kohtaamiset, energioiden laadun, duunikuviot, valonlähteet ja aallonpohjat. Iloitsimme, vakavoiduimme, nauroimme ja puimme siivet. Otimme korkeutta ja lensimme. Päpätimme ja päpätimme eikä juttu olisi loppunut vielä kahden tunninkaan päästä.
Olin kohdannut sydänystävän tapaamatta. Olin kohdannut ihmisen tietämättä kuka hän on, miltä hän näyttää ja miksi minun pitää soittaa hänelle. Ja nyt tiedän, että hän on tullut jäädäkseen.
Ja ne, jotka odottavat loppuhuipennukseksi päämäärää, johon tämä kohtaaminen johti, joutuvat pettymään. Emme tiedä miksi juttelimme – tai miksi ystävämme toivoivat meidän tapaavan. Keksimme kyllä hienon yhteisen työprojektin, mutta tuo keskustelu kesti noin kaksi minuuttia kahdesta tunnista. Tiedän, että tuo oli yksi elämäni hienoimmista puheluista. Onko elämässä mitään hienompaa kuin olla ennakkoluulottomasti ja sydän avoinna ihminen ihmiselle?
Miksi meillä pitää aina olla (teko)syy kohdata toisiamme? Miksi meillä pitää olla jokin syy soittaa tuntemattomalle ihmiselle? ”Mitä kuuluu” tai ”kerro elämästäsi” – niillä on ihan hyvä aloittaa, jos ei muuta keksi.
Facebook kommenteissa oli yksi huomionarvoinen asia, jonka haluan edelliseen Kurkuma-kanelitee reseptiin liittyen vielä ehdottomasti mainita. Kun käytät kanelia, on hyvä varmistaa että se on Ceyloninkanelia, eikä kassiaa. Luomukanelit ovat yleensä Ceylonia ja halvemmat, marketeissa myytävät ”kanelit” kassiaa, joka sisältää haitallista kumariinia. Kumariini on maksatoksinen aine, joten tarkista aina kanelisi laatu ennen käyttöä. Valitsemalla Ceyloninkanelia vältyt kumariinin maksaa rasittavilta vaikutuksilta.
Jauhettuna kassian ja Ceylonin eroa on hiukan hankalaa huomata. Kassian aromi on hieman voimakkaampi kuin Ceyloninkanelin. Kokonaisena nämä kaksi erottaa kyllä helposti. Ceyloninkaneli on epäsäännöllisempi, noin kynän paksuinen hieno ”paperirulla” ja kassia taas huomattavasti paksumpi, säännöllisempi ja vain muutaman kerran molemmista reunoista käpertynyt ”levy”.
Tässä kuvassa Ceyloninkaneli oikealla ja kassia vasemmalla.
Luontaistuotteita myyvistä verkkokaupoista löytyy hyvä valikoima luomulaatuista Ceyloninkanelia, monet niistä ovat lisäksi reilun kaupan tuotteita. Esimerkkinä Steenbergin Reilun kaupan kanelijauhe, jota myy Hyvinvoinnin Tavaratalo tai Foodin.fi maahantuoma luomulaatuinen Ceyloninkaneli.
Terveen elämän puolesta on sarja, jossa esitellään laadukkaita luontaistuotteita. Omaan elämäntilanteeseen oikein valitut ravintolisät tukevat kehoa ja mieltä matkallasi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sarjan kustantaa 35-vuotisjuhliaan viettävä Biomed Oy. Asiantuntijana juttusarjassa toimii fytonomi Birgit Stenroos.
Kauniin keltainen kurkuma on paitsi oivallinen mauste, myös vuoden 2010 terveyskasvi, jonka sisältämä kurkumiini voi hillitä ylipainon aiheuttamia tulehduksia. Myös viinirypäleistä saatava resveratroli suojaa diabetekselta ja liikapainolta sekä poistaa tulehdustekijöitä, mikä auttaa haimaa toimimaan normaalisti. Molemmat poistavat rasvaa sisäelimistä ja siten edistävät maksan hyvinvointia.
Kurkumiini käy tulehdusten kimppuun
Kurkuma on inkiväärin sukuinen ruohokasvi, jonka juuresta saadaan voimakkaan keltaista, aromaattista maustejauhetta. Kurkumaa on käytetty tuhansia vuosia intialaisessa ja kiinalaisessa lääkintäperinteessä mm. tulehduksia lievittävänä sekä maksaa ja sappea hoitavana. Intialaiset käyttävät kurkumaa jopa 1,5–2 grammaa päivässä. Euroopassa se on lähinnä ruoan lisäaine ja mauste, joka sopii vaikka teen lisukkeeksi.
Tilasto yleisimpien syöpien esiintymisestä Intiassa ja Yhdysvalloissa on hämmentävä. Esimerkkinä amerikkalaismiehet, jotka sairastavat eturauhassyöpää yli 20 kertaa enemmän kuin intialaismiehet. Toki syitä on monia, mutta yksi niistä saattaa olla kurkuman aktiivinen käyttö. Taulukossa esitetyt luvut kuvaavat syöpätapauksien määrää 100 000 asukasta kohden:
Lähde: GLOBOCAN 2000, IARC Press, 2001.
Kurkuman pääasiallinen vaikuttava aine on kurkuminoidit, mm. kurkumiini, joka hillitsee tulehduksia ja kipua sekä suojaa maksaa. Tulehdusten hoidossa kurkumiinia on verrattu mm. kortisoniin.
Metabolisen oireyhtymän ja sitä seuraavan kakkostyypin diabeteksen uhatessa suurta osaa väestöstä, kurkumiini voi olla tärkeä apu diabeteksen hoidossa. Se voi myös estää infarkteja ja tehostaa lihasvaurioiden korjautumista sekä vähentää kolesterolisappikivien esiintymistä.
myrkkyjen ja lääkevalmisteiden aiheuttamilta sydänlihas- ja keuhkovaurioilta
alkoholin aiheuttamilta maksavaurioilta
haimatulehduksen aiheuttamilta vaurioilta.
Kurkuman on havaittu myös auttavan elimistöä pääsemään eroon vaarallisista syöpäsoluista. Kurkuma voi lisäksi alentaa veren kolesterolitasoa ja estää hyytymien muodostumista. Se suojaa lihaksia ja niveliä ja mahdollisesti myös Alzheimerin taudilta.
Resveratroli parantaa hoitotuloksia
Resveratroli ja kurkumiini vaikuttavat hyvin samantyyppisesti ja tehostavat toistensa vaikutuksia. Resveratroli on voimakas antioksidantti, jota saadaan pääasiassa punaisista ja sinisistä viinirypäleistä. Rypäleet tuottavat resveratrolia ilmeisesti suojautuakseen sienitaudeilta. Punaviinin runsas juominen aiheuttaa terveysongelmia, joten parempia vaihtoehtoja ovat ravintolisät tai viinirypälemehu.
Uusien tutkimusten mukaan resveratroli saattaa ehkäistä tai jopa parantaa hoitotuloksia useissa sairauksissa, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, ylipaino ja diabetes. Se voi ehkäistä ylipainon aiheuttamia haittoja sekä ikääntymismuutoksia. Resveratrolin on todettu pidentävän tiettyjen solutyyppien elinkaarta jopa 70 %. Resveratroli näyttää kumoavan runsaskalorisen ruokavalion aiheuttamia haittoja.
Tutkimusten mukaan resveratroli mm.:
hillitsee haitallisia tulehdusentsyymejä sekä verensokerin ja insuliinitasojen nousua
ehkäisee ja korjaa runsaskalorisen ja -rasvaisen ruokavalion sekä ylipainoisuuden terveyshaittoja
normalisoi liian korkeita kolesterolitasoja
säätelee verenpainetta ja ehkäisee kohonneen verenpaineen haittoja
suojelee maksaa alkoholin, kemiallisten aineiden ja lääkkeiden haittavaikutuksilta
tehostaa solujen energia-aineenvaihduntaa.
Biomedin Sekure yhdistää kolme tärkeää soluja suojaavaa ja ylipainon haittoihin vaikuttavaa luonnonainetta: kurkumiinin, resveratrolin ja seleenin. Vuorokausiannos 2 tablettia sisältää resveratrolia 100 mg, kurkumiinia 400 mg ja seleeniä 100 μg .
Seleeni mm. suojaa kehon soluja hapetusstressiltä. Se aktivoi vastustuskykyä, edistää hapen aineenvaihduntaa ja suojaa sydäntä.
Biomed Oy on vuodesta 1982 alkaen kehittänyt ja valmistanut ravitsemushoitoihin soveltuvia ravintolisiä ja erikoisvalmisteita. Biomedin toimintaperiaatteena on pitkäjänteinen yhteistyö eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja käytännön lääkäreiden kanssa sekä eri alojen tietotaidon hyödyntäminen tuotteiden kehittämisessä.
.
