Sivu 17 – Hidasta elämää

5 keinoa välttää riita, kun tunnelma kiristyy – Jo yksi valinta voi mullistaa tilanteen

Helena Åhman on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori, työpsykologiasta väitellyt tohtori ja KM (luokanopettaja), jonka kymmenes kirja on Tunnerohkeus – Suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito (Otava 2024). Åhman on voittanut kolme kertaa Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon Suomen parhaasta bisneskirjasta, ja hänet on palkittu neljä kertaa yhtenä Suomen parhaista puhujista. Åhman on opiskellut neuvottelutaitoja Harvardissa, sovittelua Lontoossa, toiminut vapaaehtoisena kriisikeskuspäivystyksessä ja hakenut lisäoppia muun muassa panttivankineuvottelijoilta ja astronauteilta.

Kaupallinen yhteistyö Otavan kanssa.

Kohtaatko toiset ihmiset vastarintaa lisäten vai lähestytkö tunteita, ja siten myös toista ihmistä, rohkeasti mutta rakentavasti? Tämä on valinta, jonka teemme päivittäin ja joka voi ratkaista monta erimielisyyttä – vieläpä niin, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.

Kaipaamme kipeästi tunnerohkeutta – kykyä kohdata kaikki tunteet ja tilanteet suoraan. Välillä tuntuu olevan hankala erottaa se, että suoruus ja huono käytös ovat kaksi eri asiaa. Siksi jokaista kynnelle kykenevää tarvitaan toisia kunnioittavan tunnerohkean suoruuden puolestapuhujaksi, ei asettumaan toisten ylä- tai alapuolelle.

Jos haluaisit onnistua paremmin erimielisyyttä ja riitoja aiheuttavissa tilanteissa, tarkastele taitoasi kohdata erilaiset tunteet ja tilanteet seuraavien kysymysten kautta:

1. Miten viritän mieleni tunnepitoisiin kohtaamisiin?

Eräässä tutkimuksessa osalle osallistujista annettiin ennen vaativaa keskustelua aiheeseen liittyvä mustavalkoista vastakkainasettelua painottava artikkeli ja osalle artikkeli, jossa keskustelun aihetta pohdittiin monipuolisesti eri näkökulmista. Mielen virittäminen tekstillä ennen keskustelua vaikutti keskustelun kulkuun ja tunteisiin sen jälkeen.

Ne, jotka lukivat vastakkainasettelua korostavan tekstin, kokivat enemmän negatiivisuutta, kysyivät vähemmän kysymyksiä ja olivat keskustelun jälkeen tyytymättömämpiä. Ne, jotka lukivat monipuolisesti eri näkökulmia valottavan tekstin, esittivät enemmän kysymyksiä, heillä oli laadukkaampia ideoita ja he olivat tyytyväisempiä keskustelun jälkeen.

Mielen virittäminen on siis tärkeä osa valmistautumista vaativaan tunnepitoiseen tilanteeseen. Juuri ennen haastavaa kohtaamista, nosta mieleesi jokin asia, jota arvostat keskustelukumppanissasi. Tämä vaikuttaa eleisiisi, ilmeisiisi, äänensävyysi. Vaativissa tilanteissa pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys.

2. Huomaanko katsoa kauempaa?

Ihmissuhteissa turhiin kiistoihin saattaa mennä tolkuttomasti aikaa. Ne aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja pahimmillaan vaarantavat jopa koko planeettamme tulevaisuuden.

Uusimpaan kirjaani tapasin seitsemän astronauttia – he eivät työpaikallaan pääse karkuun vaativia tunnepitoisia keskusteluja. Kanadalainen astronautti Robert Thirsk kertoi, miten kansainvälinen avaruusasema kulkee joka 90. minuutti maapallon ympäri, sen nopeus on lähes 18 000 mailia tunnissa. Ensimmäistä kertaa avaruudessa ollessaan hän katsoi joka kierroksella kotimaansa suurkaupunkeja. Jonkin ajan kuluttua tämä menetti merkityksensä, avaruudesta ei näe maiden rajoja. Siellä oivaltaa pallomme pienuuden, miten olemme kaikki täällä yhdessä.

Kaukaa katsomalla näkyy myös monien riitojen typeryys, poliittisen debatin pienuus, turha energianhukka. Etäämmältä katsominen voi auttaa, vaikkei mene avaruuteen asti. Harvardin klassinen neuvottelutaidon keino on mennä tunneparvekkeelle. Kuvittele mielessäsi meneväsi parvekkeelle ja katso tilannetta vähän kauempaa. Pysähdy, käännä katseesi sisäänpäin omiin tunteisiisi, ja katso sitten taas tilannetta etäämmältä. Tämän jälkeen kysy mielessäsi, minkä neuvon voisit antaa itsellesi.

Jo tämä valinta katsoa tilannetta hetken ajan kauempaa ja olla reagoimatta heti vaativassa tilanteessa voi mullistaa yhden ihmisen maailman. Kun yksi ihminen muuttaa toimintaansa, koko tilanteen dynamiikka muuttuu.

3. Saako tunteista puhua?

On tärkeää käydä keskustelua myös ilman tuottavuustavoitetta. Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa Eeva Nummi osoitti tämän 2024 julkaistussa väitöskirjassaan. Hänen tutkimuksensa osoitti lisäksi, että tunteiden kohtaamisella on merkitystä myös siinä, miten ihmiset sitoutuvat organisaation strategiaan ja miten muutoksissa onnistutaan.

Aalto-yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa tutkittiin psykologi Jarkko Rantasen ja työelämän tunnetaitoihin ja tunnejohtamiseen erikoistuneen Emergyn kehittämän ohjelman vaikutusta. Kehittämisohjelma pyrki tukemaan organisaation jäseniä, sekä henkilöstöä että johtoa, tunteiden aktiivisessa tunnistamisessa, kohtaamisessa ja hyödyntämisessä ja ottamaan ne osaksi organisaation normaaleja käytäntöjä.

Todettiin, että mitä myönteisemmin ihmiset kokevat kaikenlaisten tunteiden huomioinnin ja mitä rakentavammin tunteista keskustellaan, sitä vahvemmin työpaikoilla koetaan, että organisaation strategia näkyy työpaikan arjen puheissa ja teoissa. Jos tunteet tiedostetaan, ymmärretään ja otetaan huomioon, sitä paremmin työhön, muutoksiin ja strategian toteuttamiseen sitoudutaan ja sitä enemmän koetaan merkityksellisyyttä.

Yrityksissä halutaan tuloksia, mutta tulokset tulevat usein eri kautta kuin oletamme.

4. Käytänkö vastaanottavaa kieltä?

Olen vuosien varrella puhunut paljon taidosta mennä toisen kanssa psykologisesti samalle puolelle olematta samaa mieltä. Juuri sitä on vastaanottavaisuus.

Tuhansia ihmisiä pyydettiin arvioimaan erimielisten ihmisten kommenteista, mikä tuntuu vastaanottavaiselta. Vastausten perusteella huomattiin, että vaativissa keskusteluissa, neuvotteluissa ja konflikteissa onnistuu sitä paremmin mitä enemmän niissä käytetään kieltä, joka ei tyrmää toisen sanomaa.

Tällaista vastaanottavaa kieltä ovat esimerkiksi ilmaukset ”näen myös…”, ”ehkä…”, ”voi myös olla…”. Huomattiin, että esimerkiksi tabuasioiden kohtaaminen rohkeasti, utelias suhtautuminen vastakkaisiin näkökulmiin ja toisen halventamisen välttäminen ennustavat vahvasti
konfliktin lopputulosta ja auttavat luomaan kuulluksi tulemisen tunnetta. Mikä parasta, ne ovat myös opittavissa olevia asioita.

Pyri siis ensin ottamaan vastaan toisen viesti, sen jälkeen omasi menee paremmin perille. Jos tekee mieli tuomita toinen, päätä ennen tuomitsemista kysyä 1-2 lisäkysymystä. Tämä voi muuttaa koko tilanteen.

5. Kunnioitanko sitä, että toinen pakittaa hiukan?

Olin valokuvauskurssilla hevosten keskellä. Tehtävänä oli saada hevonen siirtymään taaksepäin sanomatta mitään. Ohjeena oli: näytä mitä haluat ilman sanoja ja ilman turhautumista, syyllisyyttä, vihaa, ujoutta. Yksi askel riittää.

Ihmisten kanssa on hyvä muistaa sama. Kun toinen reagoi edes hiukan toivomaasi suuntaan, anna hänelle hengähdystauko. Ja jos toinen jo liikkuu, älä työnnä. Väitetään, että hevonen ”laskee askeleensa”, se ei ota ylimääräisiä askeleita. Mitä enemmän yrität kontrolloida toisia, sitä kauemmas he astuvat.

Joskus toinen pitää saada ottamaan askel taaksepäin myös työelämässä. Muistan olleeni jonkin ryhmän kanssa tilanteessa, jossa aluksi kerroin äänensävylläni, että täällä johdan minä. Heti kun toinen ottaa askeleen taakse, ottaa minut vakavasti, hellitän.

Se virhe, jonka sekä minä että moni muu on tehnyt neuvotteluissa, on olla hellittämättä edes vähän, olla antamatta tilaa, koska toinen peruutti vain yhden askeleen. Kun toinen reagoi, kunnioita sitä. Jos tässä vaiheessa painat lisää, tilanne todennäköisesti huononee.

Haastan jokaisen tekemään oman osansa erimielisyyksien kohtaamisen taidossa. Valmiiksi emme tule, mutta meidän on aika oppia olemaan paremmin eri mieltä. Se voi mullistaa maailman!

Näin selviydyt vaikeista keskusteluista ja ehkäiset repiviä riitoja

Miten käydä vaikeita keskusteluita ja tiukkoja neuvotteluita sekä kohdata samalla kaikenlaiset konfliktit ja tunteet rohkeasti? Helena Åhmanin kirja Tunnerohkeus – Suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito antaa tutkittuja ja käytännössä testattuja vinkkejä niin työelämään kuin arjen eri tilanteisiin viihdyttävien ja koskettavien tarinoiden, valokuvien ja muusikko Tommi Läntisen rock-lyriikoiden kera.

Kirjassa kulkevat rinnakkain tutkimukset, kirjailijan omat kokemukset ja hänen tapaamiensa astronauttien, huippuyliopistojen professorien, yritysjohtajien, koulu- ja rauhanvälitysmaailman asiantuntijoiden ajatukset. Kirjailija yhdistää salapoliisimatkansa vaativien vuorovaikutustilanteiden ytimeen kiehtoviksi tarinoiksi ja helposti omaksuttaviksi työkaluiksi.

Kirja antaa vastaukset myös kolmeen tunnerohkeudesta kertovaan kysymykseen:

1) Mikä on tärkeää, kun kohtaat vastarintaa ja vastakkaisia näkemyksiä, ja miten voit välttää tyypillisimmät virheet?

2) Miksi on hyödyllistä puhua suoraan ja miten se tehdään oikein? Suoraan puhumisen taito ei ehkä ole sitä, mitä yleisesti luullaan.

3) Miten pärjätä häiritsevien tunteiden kanssa ja neutraloida niitä? Milloin epämukavista tunteista ei missään nimessä pidä päästää irti?

Voit tutustua kirjaan ja tilata sen itsellesi TÄÄLLÄ.

Tuntuuko maailman meno kovalta ja toivottomalta? – Nyt on aika pitää kiinni toivosta, optimismista ja inhimillisyydestä

Mikäli on viime vuosina seurannut mediaa ja tunnustellut yhteiskunnallista ilmapiiriä, on ollut vaikea välttää ajoittaista toivottomuuden tunnetta ja kokemusta näköalattomuudesta. Ensin meitä koetteli maailmanlaajuinen pandemia, joka vaihtui kuin salamaniskusta jatkuvaan reaaliaikaiseen sotauutisointiin ja toisenlaiseen poikkeustilaan. Yhtäkkiä hengityssuojaimien ja käsidesipullojen sijaan alettiinkin haikailla ammuksia, hävittäjiä ja panssarivaunuja.

Lisäksi kaiken yllä leijuu edelleen kenties kaikkea tätäkin kohtalokkaampi uhka, ilmastonmuutos, jonka mukaan on jo nimetty ahdistuksen muotokin. Synkkää listaa voisi jatkaa vielä esimerkiksi jatkuvalla taloudellisella epävarmuudella, leikkauksilla, inflaatiolla, mielenterveyskriisillä ja muilla hilpeillä puheenaiheilla.

Olisikin outoa, mikäli nämä maan- ja maailmanlaajuiset uhat eivät millään lailla vaikuttaisi tunnehorisonttiimme ja kokemusmaailmaamme.

Kovina aikoina on kuitenkin riski, että kuin varkain myös arvomaailmamme ja asenteemme kovenevat. Kun on epävarma olo, pelottaa ja vähän väsyttää, on empatiakykymme rajallinen. Kun vielä poliitikot jakavat niukkuutta, ovat kroonisesti huolissaan ja hallitus näkee vaikeassa elämäntilanteessa olevat ihmiset lähinnä leikattavana kulueränä, puhaltaa kylmä tuuli, joka herkästi vie mukanaan ne toiveikkaammat näkökulmat.

Silti nyt, jos koskaan tarvitsemme toivoa, empatiaa, lämpöä ja inhimillisyyttä. Tarvitsemme rakkautta ja välittämistä. Tarvitsemme kovan vastapainoksi kaikkea pehmeää, jotta me jaksamme. Tämän ei tarvitse tarkoittaa sinisilmäisyyttä tai silmien sulkemista synkkien pilvien edessä. Tämä näkökulma versoo kuitenkin pelon sijaan toivosta. Pelko harvoin synnyttää hyvää ympärilleen, mutta pienikin toivon säde voi kurottaa kohti yhteyttä.

Tässä ajassa on kovin helppoa viljellä sotatermejä, vaipua synkkyyteen, varautua avautumisen sijaan ja keskittyä toisten syyttelyyn. Todellista rohkeutta vaatii kuitenkin pitää kiinni toivosta, optimismista ja inhimillisistä arvoista. Pitää kiinni siitä mikä ihmisessä on kaikkein kauneinta. Kyky rakastaa, kyky huolehtia, kyky hoivata. Kyky rakentaa tulevaisuutta.

Viime aikoina olen usein palannut edesmenneen pääministerimme Mauno Koiviston sanoihin, ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Tähän lauseeseen on hyvä nojata ja valita tänäänkin toivo toivottomuuden sijaan.

Miltä unelmien parisuhde näyttää juuri sinulle – entä kumppanillesi?

Unelmien parisuhde – haaveilua vai konkretiaa?

Mitä kaipaat suhteeseesi? Ihan oikeasti? Jos sinä saisit päättää, mitä muuttuisi? Mikä syvenisi? Mikä pysyisi juuri sellaisena, kuin se on?

Tämä ei ole haihattelua, vaan kartoittamista. Kaipaatko lisää aikaa yhdessä, parempaa kommunikaatiota, syvällisempää seksiä?

Pohdi – keskustele – muuta!

Pohdi ensin ylläolevat kysymykset läpi itseksesi. Kirjoita vastaukset ylös, jos haluat. Mieti, miten voisit ilmaista asiat selkeästi ja suoraan, mutta loukkaamatta.
Keskustelkaa sitten kumppanisi kanssa ne läpi. Antakaa kummallekin saman verran aikaa käydä vastauksensa läpi, älkääkä keskeyttäkö toisen puheenvuoroa. Kysykää tarkennuksia vasta puheenvuoron päätyttyä.
Ehdottakaa konkreettisia muutoksia. On tärkeää ymmärtää toisen tunnetason kokemusta, mutta älkää jääkö “vellomaan” keskustelussa, vaan pyrkikää myös eteenpäin. Miten tätä tilannetta voisi parantaa? Mitä muutoksia pystytte tehdä heti? Mitä taas jonkin ajan kuluttua? Mitä muutoksia voitte tehdä yhdessä? Mitkä taas vaativat toimintaa teiltä yksilöinä (ajanhallinta, avautuminen tunnetasolla…)? Mihin olette valmiita sitoutumaan yhdessä, mihin taas yksilöinä?

Voitte tehdä konkreettisia muutoksia yhdessä, kun tiedätte mitä kumpikin teistä kaipaa.

Muistakaa:

Ei kannata loukkaantua siitä, mikä ei kumppanisi mielestä toimi. Vasta nyt kun olette tietoisia siitä, mikä on vialla, pystytte tekemään muutoksia.
Suhde tuntuu joskus ikään kuin “tapahtuvan”, kuin itsestään. Silloin saatatte luulla, ettei asioille oikein voi mitään. “Tämä nyt vaan on meillä tällaista.” Asiat voivat muuttua hämmästyttävän nopeasti, kun ne muuttaa! Suhteessanne tapahtuu muutoksia, kun te luotte niitä.
Suhteen hoitaminen on eri asia kuin suhteen suorittaminen. Kaikki aidot muutokset lähtevät ennen kaikkea sydämen tasolta, rakkaudesta ja läsnäolosta – eivät pakottamisesta. Toki voit opetella vaikkapa pitämään kännykkäsi laukussa yöpöydän sijaan täysin teknisen muutoksen avulla – tunnetason oivallus muutoksesta saattaa seurata perässä. Suhde ei kuitenkaan parane hampaat irvessä, vaan tärkeintä on osoittaa halua luoda hyvä suhde. Luottamus ja rakkaus tukevat muutoksia ja saavat niitä tapahtumaan jopa itsestäänkin.
Onnitelkaa toisianne onnistumisista! Kiitollisuus lisää hyvää oloa (jopa hormonaalisella tasolla) ja kasvattaa motivaatiota.
Unelmien parisuhde on juuri teidän näköisenne. Teidän on tarkoitus jakaa elämän matka yhdessä, joten osaatte varmasti luoda teille kummallekin upean matkan – yhdessä. ❤️

Löydät Mitran suositun parisuhdekirjan Meidän vuosi – lempeä matka parille JUURI TÄSTÄ.

Uupuneena tein asioita, joita jälkikäteen häpeän – Pitkään jatkunut stressi saa ihmisen toimimaan arvaamattomilla tavoilla

Minua hävettää moni uupuneena tekemäni asia. Olen tallentanut monta tilannetta vuosien varrella muistojeni kansioihin, enkä noita kansioita mielelläni availisi. Kirvelee liikaa ja hävettää.

Olisi helppoa syyttää niistä tilanteista vain toisia. Työmäärää, työelämän yleistä toksisuutta tai vaikka perheenjäseniä. Elämä oli mielestäni epäreilua, ja tuntui siltä, että minusta revittiin kaikki irti. Konfliktit, ylilyönnit tai ikävältä tuntuneet tilanteet olivat varmasti sen toisen syytä.

Eivät ne kaikki olleet.

Uupumus on usein kilttien, tunnollisten ja helposti syyllistyvien ihmisten taipumus. Kyllä, sellainen olen itsekin, mutta uupumus teki minusta myös ärtyisän, kireän ja sytytysherkän. Olen uupuneimmillani äyskinyt tarpeettomasti tutuille ja tuntemattomille, raivostunut pysäkoinninvalvojalle ja asiakaspalvelijalle, sekä suuttunut ylimitoitetusti eräässä palaverissa ja itkun seasta huutanut, ettei tämä voi mennä näin. Olen närkästynyt sekä työpaikalla että erityisesti kotona sellaisista asioista, jotka eivät hyvinvoivaa minua hetkauta lainkaan.

Uupuneen jaksaminen on aina äärirajoilla, ja siksi pinna paukkuu tuon tuosta pikkuasioistakin. Yllättävät reaktiot saavat toiset hämmästymään ja jopa säikähtämään.

Ihan syystä.

Haastattelin kirjaani Aina ei tarvitse jaksaa useita uupuneita. Moni heistä kertoi olevansa kiltti ja tunnollinen, eivätkä he edes uupuneimmillaan uskaltaneet kieltäytyä mistään tai näyttää väsymystään ulospäin. Moni tällainen kiltti ihminen nielee väsymyksensä ja itkee vasta kotona.

Kaikki eivät kuitenkaan ole sellaisia. Joku uupunut on temperamenttisempi, eikä osaa kanavoida voimaansa terveillä tavoilla. Moni uupunut on myös monella tapaa herkkä, ja osittain siksi saattaa olla äärimmilleen vietynä arvaamaton. Ainakaan itse en jaksanut olla aina kiva, joustava ja mukava. Itseasiassa koen, että olin väsyneimmilläni melkoisen ikävä irvikuva itsestäni.

Väsyneenä mietin usein, miksi muut vievät minut väkisin äärirajoille. Miksi töissä vaaditaan koko ajan enemmän? Miksi kaikki ovat minua vastaan, eikä kukaan ymmärrä?

Ei kukaan ymmärtänyt, koska sota oli minun sisälläni. Tein väsyneenä monia vääriä ratkaisuja, havaintoja, ja sain tarpeettomia tunteenpurkauksia, jotka saivat minut näyttämään arvaamattomalta – jota olinkin. Väsyneenä olin kuin rääkätty eläin häkissäni, josta käsin käyttäydyin ikävillä ja itselleni epätyypillisillä tavoilla.

Uupumisesta puhutaan usein niin, että uupunut ei saisi etsiä syytä itsestään. Sanotaan, että toksinen työkulttuuri on yleensä uupumisen syynä. Näin varmasti onkin. Omalla kohdallani kuitenkin uskon, että valitettavasti eniten syytä oli kuitenkin minussa itsessäni.

Minun väsymykseni oli yhdistelmä työelämää, vaikeita elämäntilanteita, omaa tunnollista, vaativaa ja silti liian helposti innostuvaa persoonaa sekä suorittamiseen liittyviä lukuisia vaateita, joiden virheellisesti kuvittelin koskevan minua. Väsymys oli monimutkainen vyyhti, josta ei voi nostaa tikunnokkaan jotain yksittäistä syyllistä.

Vaikka toimintani uupuneena vähän hävettää, puhallan silti hellästi kirvelevien muistojen ylle. Väsymys ja liian pitkään jatkunut stressi saivat minut sellaiseksi. Vaikka käyttäydyin joskus ikävästi, käyttäydyin kuten ihminen: Pitkään jatkuneen stressin vaikutuksesta aivokemiamme muuttuu ja mahdollisuudet säädellä päätöksentekoa, keskittymistä ja käyttäytymistä sosiaalisissa tilanteissa heikentyvät.

Nykyään ymmärrän myös, että jalka on asetettava jarrulle jo paljon ennen kuin vauhti jo huimaa. Jaksamiseni ja hyvinvointini ohjaksissa olen minä, ei työpaikka, kuormittavat elämäntilanteet tai kukaan muu. Jos haluan pitää itsestäni huolta, minun tulee ymmärtää, että yhden elämänalueen kiristäessä, on höllättävä jostain toisesta – ja muistettava, että joskus jostain on osattava myös kokonaan luopua.

Lempeitä ajatuksia väsymykseen johtavista moninaisista syistä sekä herättäviä faktoja stressin vaikutuksista kehoon ja mieleen löydät kirjastani Aina ei tarvitse jaksaa.

4 aikuiselle vaikeaa asiaa, joita kannattaa opetella yhdessä lapsen kanssa

Miten lapselle voi opettaa jotain sellaista, jossa ei itsekään ole kovin taitava? Tämä tulee helposti mieleen, kun itse kompastelee näiden tärkeiden mielen hyvinvoinnin taitojen kanssa. Onneksi oppiminen ei ole koskaan myöhäistä, sillä niistä on hyötyä kaiken ikäisille joka päivä ja niitä voi opetella yhdessä lapsen kanssa. Samalla lapsi pääsee näkemään, että on olemassa asioita, joita aikuistenkin tarvitsee vielä opetella.

1. Ajatukset eivät ole totta

Moni aikuinen uskoo omia ajatuksiaan, koska kukaan ei opettanut, miten omien ajatusten kanssa pitäisi olla. Ajatukset ja tunteet kietoutuvat yhteen, ja saatamme elää elämämme tulkitsemalla tunteitamme. Esim. jos tunnemme syyllisyyttä, ajattelemme, että meissä on jotain vikaa.

– Lasta voi opettaa jäsentämään ajatuksiaan Kivat & kurjat ajatukset -korttien avulla.

2. Tunteet eivät ole vääriä, eikä niitä tarvitse pelätä

Moni aikuinen on saanut sanallista tai sanatonta palautetta siitä, että jotkut tunteet eivät ole ok, joten niitä pyritään välttämään tai tukahduttamaan.

– Tunnetaitokortit lapsille auttavat tunnistamaan, nimeämään ja ilmaisemaan kaikenlaisia tunteita.

– Tunteisiin voi tutustua myös hauskan täytettävän Tunteiden ystäväkirjan tai Tunnetaitomuistipelin avulla vaikka koko perheen kesken.

– Minun luontoseikkailuni -tehtäväkirjan avulla oppii olemaan läsnä luonnossa. Ihmettely ja rauhallinen ympäristö auttavat lasta myös olemaan omien tuntemusten kanssa ilman ympäröiviä ärsykkeitä.

3. Vaikka moni asia on pielessä, on myös asioita, jotka ovat hyvin

Tutkitusti yksi onnellisen elämän taidoista on kyky huomata se, mikä omassa elämässä on hyvin. Se voi olla vaikeaa iästä riippumatta.

– Lasten omat kiitollisuuskortit auttavat näkemään sen, mikä on hyvin, silloinkin, kun asiat eivät ole toivotulla tolalla.

– Lasten oman voimakortit lisäävät positiivista näkökulmaa itseen ja omiin taitoihin.

– Lasten supersankarikortit auttavat vahvistamaan esimerkiksi myötätuntotaitoja itseä ja muita kohtaan.

4. Sinussa on ihanuutta, vahvuuksia ja paljon hyvää, vaikka et sitä itse huomaisi

Ystäviemme parhaista puolista ja vahvuuksista osaamme usein kertoa heti, mutta hiljenemme, kun pitäisi sanoa samat asiat itsestä.

– Lumoava tyttö on teinien ja esiteinien tehtäväkirja, joka auttaa nuorta tutustumaan itseensä ja tunteisiinsa, löytämään itsestään hyviä ja ihania asioita, tunnistamaan vahvuuksia ja huomaamaan asiat, jotka auttavat itseä voimaan hyvin.

– Pilvi Perhonen ja pelonsa voittavat sankarit on lasten satukirja, joka auttaa näkemään omat vahvuutensa epävarmuuksista ja peloista huolimatta.

Löydät kaikki yllä mainitut kirjat ja korttipakat Hidasta elämää -verkkopuodista TÄÄLTÄ.

4 tapaa lievittää ahdistusta

Miten ahdistavaa oloa voi helpottaa? Tässä neljä lähestymistapaa asiaan.

1. Tutki ja erottele tuntemustasi

Ahdistus on kuin laatikko, johon on kertynyt joukko hankalia tunteita, joita on ollut vaikea kohdata. Ahdistus on merkki siitä, että tunnelaatikossa on nyt liian ahdasta. Käytä apunasi esimerkiksi

–Kun tuntuu pahalta -kortteja, jotka auttavat erottelemaan ahdistuksen sisästä erilaisia kokemuksia.

– Angstin purku -kortteja, joiden avulla voi tutkia, käsitellä ja purkaa rakentavasti räjähdysherkkiä tunteita.

2. Puhu, puhu, puhu

Puhuminen aktivoi aivoissa alueita, jotka auttavat tarkastelemaan tunnetta ikään kuin ulkopuolisena, joten se lievittää ahtauden kokemusta. Apua saat esimerkiksi

– Puhutaan tunteista -korteista, jotka auttavat sanoittamaan tunteita ja kokemuksia monesta eri näkökulmasta.

– Ymmärrä tunteitasi -korteista, joiden avulla erilaiset tunteet tulevat näkyväksi ja käsiteltäväksi.

3. Anna kehollesi armoa

Tunteet tuntuvat kehossa, mikä voi kuormittaa ja tuoda lisää ahtauden tunnetta. Opettele antamaan keholle lempeää huomiota. Apuna voi käyttää

– Lempeyttä keholle -kortteja, jotka palauttavat huomion kehon tarpeisiin ja suhtautumaan omaan kehoon armollisella tavalla.

4. Avaa solmun syy

Joskus ahdistusta voi aiheuttaa jokin erityinen syy, kuten masennus, häpeä, elämän kriisi, riita, pelkojohdannaiset tunteet (esim. epävarmuus) tai ADHD-piirteet. Jos tunnistat ydinsyyn, voit saada apua täsmätuotteista, esim.:

– Masennus ja tunnelukot -kirja

– Häpeästä valoon -kirja

– Selviytymisopas elämän kriiseihin -kirja

– Riidan ratkaisu -kortit

– Tunne pelkosi, vapaudu elämään -kirja

– Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD -kirja

– Toivu satuttavasta suhteesta -kirja

Löydät kaikki yllä mainitut kirjat ja korttipakat Hidasta elämää -verkkopuodista TÄÄLTÄ.

3 tapaa korjata katkennut yhteys rakkaan kanssa

1. Puhukaa ja kuunnelkaa

Kieli on silta, jonka kautta toisen sisäistä maailmaa voi hahmottaa paremmin. Samalla puhuminen jäsentää omia kokemuksia. Juttelua voivat siivittää esimerkiksi seuraavat korttipakat:

– Parisuhteen keskustelukortit (+ Parisuhteen keskustelukorttien teemapainos Läheisyys & s*ksi) vievät syvien ja hyvien aiheiden pariin

– Syvemmin-keskustelukortit johdattavat yllättäviin ja hauskoihinkin keskusteluihin.

– Puhutaan tunteista ja Ymmärrä tunteitasi -kortit auttavat jäsentämään tunteita ja puhumaan niistä.

– Riidan ratkaisu -kortit jututtavat teitä solmukohdista.

2. Tehkää yhdessä yhteisiä juttuja

Jos molemmat puuhailevat omiaan, helposti ajaudutaan erilleen – arkisesti ja henkisesti. Tässä muutama vinkki yhteisiin puuhiin:

– Aloittakaa yhdessä Meidän vuosi -tehtäväkirjan täyttäminen. Kirjan voi aloittaa koska vaan. Jokaiselle kuukaudelle on ihania pieniä tehtäviä, jotka tuovat teidät yhteen.

– Parisuhteen unelmakarttakirja on tehtäväkirja, joka tuo teidät yhteisten tulevaisuuden näkyminen ja kutkutusten äärelle.

– Seksuaalisen nautinnon kortit houkuttelevat teidät yhteisiin nautinnollisiin hetkiin.

3. Tutkikaa yhdessä syvemmin mielenmaisemianne

– Ilman sinua ei olisi minua -kirjan avulla opitte hahmottamaan omia ja toisen keskeisiä tarpeita, jotta suhteessa olisi juurevaa ja turvallista.

– Valot & varjot minussa -korttien avulla tutkitte omia ja toistenne piirteitä – ja niiden vastakohtia. Korttien avulla tulee tietoiseksi siitä, mitkä piirteet ihastuttavat ja mitkä vihastuttavat, missä piirteissä olette samanlaisia ja missä erilaisia.

Löydät kaikki yllä mainitut kirjat ja korttipakat Hidasta elämää -verkkopuodista TÄÄLTÄ.

Satuttavan suhteen jälkeen voi olla vaikea luottaa uuteen kumppaniin – Näin luottamusta voi vahvistaa uudessa suhteessa

Luottamuksen tunne on yksi perustarpeistamme joka vahvistaa kokemusta turvallisuudesta, turvallisesta läsnäolosta ja ymmärryksestä toinen toista kohtaan.

Luottamus on myös yksi tärkeimmistä hyvän ja toimivan, sekä terveen suhteen edellytyksistä.

Narsististen ja satuttavien suhteiden yksi vaikeimpia seurauksia on luottamuksen tunteen menetys, joka horjuttaa usein perustavanlaatuisesti myös tunnetta turvallisuudesta niin omaan itseen, kuin koko maailmaan.

Kun uusi ihmissuhde saapuu elämään voi luottamuksen aikaansaaminen tuntua yllättävän vaikealta työltä, jossa järki ja tunteet eivät tunnu löytävän yhteistä säveltä.

Näin voit vahvistaa luottamusta uudessa suhteessa:

1. Anna itsellesi lupa olla keskeneräinen ja säröillä luottamuksen tunteen suhteen

Älä moiti itseäsi tai ihmettele miksi et pysty luottamaan, vaikka uusi ihminen vaikuttaisikin olevan luottamuksen arvoinen.

Aivosi muistaa menneet ja sen kuinka narsistinen/satuttava ihminenkin oli alussa luotettava ja kuinka vaikeaksi kaikki lopulta muuttui.

Pyri hyväksymään luottamukseen liittyvät haasteet ymmärtäen sen olevan hyvin luonnollinen seuraus narsistisen ja satuttavan suhteen jälkeen.

2. Puhu vaikeista kokemuksistasi ääneen, jos triggeröidyt

Mieli ja keho tulkitsevat nykyhetkeä ja tulevaa menneiden perusteella ja ylianalysoimme ehkä liiankin herkästi kaikkea, joka uudessa ihmisessä tai omissa reaktioissa muistuttavat menneistä.

Kerro hänelle mitä koet ja miksi ja palauta itsesi tähän hetkeen toistamalla kolme kertaa “Se oli silloin, nyt on nyt”, nipistämällä samalla itseäsi.

Uusi sinulle sopiva ja sinusta välittävä ihminen kyllä jaksaa keskustella kanssasi vaikeistakin asioista ja jos ei, ei hän välttämättä ole sinulle se oikea ihminen juuri nyt.

3. Yhteiset pelisäännöt ja aika

Odottavan aika on tunnetusti pitkä, mutta oikeastaan mikään muu kuin aika ei tuo yhtä suurta varmuutta toisen ihmisen luotettavuudesta.

Luokaa yhteiset pelisäännöt, eli toisin sanoen rajat suhteellenne ja kertokaa omista toiveista suhteeseen liittyen.

Nämä raamit auttavat sinua hahmottamaan ja luottamaan itseesi, jos tilanteet alkavat jälleen lipsua normaalin ulkopuolelle.

On tärkeä tietää, ettei sinun tarvitse luottaa uuteen ihmiseen heti, vaan luottamuksen on hyvä syntyä hiljalleen ajan kuluessa, kun näet vastaavatko hänen tekonsa hänen sanojaan.

Ja tämän varmaan tiesitkin jo, ettei mikään muu kuin aika lopulta todista sitä, että pysyykö hän arvostavasti, kunnioittavasti ja rakkaudella sinua kohtelevana vai muuttaako aika tuon kaiken päälaelleen.

Anna siis aikaa itsellesi, hänelle ja suhteellenne.

Lisää tietoa narsistisista ja satuttavista suhteista, sekä ymmärrystä, lohtua ja keinoja irtaantumiseen, sekä uuden elämän rakentamiseen ja myös terapeuttisia tehtäviä löydät uutuuskirjastani Toivu satuttavasta suhteesta!

4 tapaa helpottaa uupunutta oloa

Kun uuvuttaa, tässä neljä reittiä, joiden avulla voit helpottaa uupunutta oloa ja lähteä purkamaan tilannetta. Väsymyksen ja uupumisen kokemukseen voi olla monenlaisia syitä, joten asia voi vaatia selvittelyä, ennen kuin pääset jyvälle oman tilanteesi juurisyistä.

1. Pura kuormitusta säännöllisesti vähän kerrallaan

Väsyneenä tuntuu, että kaikkea on ihan liikaa. Kun olet kuormittunut, ota pieni hetki itsellesi ja hengähdä. Sen jälkeen olo on hitusen tai huomattavasti kevyempi. Apuna toimivat esimerkiksi

– Stressinhallintakortit, joissa on 51 stressiä lievittävää, helppoa harjoitusta, joita voit tehdä pitkin päivää missä tahansa.

– Sielun sopukoita -kirjoituskortit ovat ihana apu omien tuntojen avaamiseen ja itsetuntemuksen syventämiseen.

2. Tunnista asiat, jotka vievät voimiasi

Joskus auttaa, kun alkaa ymmärtää, mitkä asiat uuvuttavat.

– Tutki kuormituksen syitä esimerkiksi Aina ei tarvitse jaksaa -kirjan avulla.

– Jos herkkyys ja ärsykekuorma kuormittavat sinua, voit käyttää apunasi Herkän voimakortteja ja/tai Helpostusta erityisherkän elämään -kirjaa.

– Ylikiltteyden aiheuttamaan kuormitukseen saa apua Kiltin voimakorteista.

– Myös esimerkiksi ADHD tai vaihdevuodet saattavat verottaa voimia, silloin kannattaa lukea voimaa tuovat: Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD tai Hehkuvan naisen voimavuodet.

3. Huomaa miten paljon oikeastaan vaadit itseltäsi

Usein olemme itse itsemme suurimpia piiskureita. Pitää tehdä sitä ja tuota, tehdä se nopeasti ja mahdollisimman hyvin. Ajatuksissa se voi olla mahdollista mutta ei oikeassa elämässä. Jos piiskaat itseäsi väsymiseen saakka, suosittelemme avuksi seuraavia välineitä:

– Ole itsellesi armollinen -kortit muistuttavat sinua lempeydestä itseäsi kohtaan joka päivä.

– Lempeästi eroon murehtimisesta -tehtäväkirja auttaa huomaamaan ja purkamaan sisäisiä ajatusmalleja, jotka pitävät huolimielen aktiivisena.

– Äitihaava-kirja voi tuoda uusia ulottuvuuksia ymmärtämään vaativuutta ja tyytymättömyyttä itseäsi kohtaan.

4. Vahvista rauhoittavaa ja elvyttävää luontoyhteyttä

Luonnolla on tutkitusti mielenrauhaa tuova vaikutus. Tutkimusten mukaan jo vartti luonnossa kohottaa mielialaa, lisää elinvoimaisuutta ja auttaa laskemaan verenpainetta.

– Luontoyhteyden merkityksestä ja voimallisesta vaikutuksesta kannattaa lukea Paluu juurille – tunneyhteydessä luontoon -kirjasta.

– Minun luontoseikkailuni -tehtäväkirjan kanssa voi lähteä koko perheen voimin kokemaan luontoa kaikilla aisteilla.

Löydät kaikki tässä mainitut kirjat ja korttipakat Hidasta elämää -verkkopuodista TÄÄLTÄ.

Suorittajalle vapaa-aikakin voi olla kuormittavaa – Anna itsellesi lupa levätä

Miten sinä et muka jaksa, kun et ole oikein mitään tehnytkään?

Tätä lausahdusta kuulee arjessa ja erityisesti internetin keskustelupalstoilla aivan liian usein. Arvioimme toisten jaksamista tietämättä mitään toisten elämästä. Ihmisten kipukynnys on erilainen, myös siinä on eroja, kuinka helposti kuormitumme erilaisista asioista.

Nykyään yhteiskunnassamme puhutaan onneksi enemmän henkisistä voimavaroista, levon tärkeydestä ja myös tärkeistä pehmeistä arvoista. Avun pyytäminen ei enää ole sellainen tabu kuin se joskus oli, vaikka silti kynnys avun pyytämiseen on monella vieläkin liian korkea. Positiivisesta muutoksesta huolimatta liian moni haluaa vieläkin kommentoida ilkeästi muiden ihmisten tilannetta.

Vanhempainvapaalla olevan isän tai äidin ajatellaan aina olevan täynnä virtaa, lapsethan ovat pieniä vain hetken ja vanhempi saa olla rauhassa kotona. Kukaan ei kuitenkaan muista, kuinka paljon hän päivän aikana tekee erilaisia arjen askareita, ja kuinka paljon hän kantaa huolta siitä, että lapsella on varmasti kaikki hyvin. Samaa ihmettelyä saavat osakseen monet muutkin jaksamisen kanssa kamppailevat ihmiset.

Kuinka kauan jaksan?

Joskus kuormittavat tekijät ovat meillä taakkana jo kaukaa menneisyydestä. Vaikka ulkoiset tekijät olisivat kunnossa, voimme muistaa lapsuudesta, nuoruudesta tai jostain tietystä elämänvaihteesta sen tunteen, kun meitä vertailtiin muihin ja nyt teemme samaa jopa huomaamatta itse. Ilkeät kommentit voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon yritämme jaksaa, vaikka voimavarat olisivat jo ihan lopussa.

Olen itse ollut koko elämäni ajan suorittaja. Halusin aina pärjätä koulussa hyvin, vertailin omia suorituksiani siskojen tai luokkakavereiden suorituksiin. Jos en pärjännyt, ajattelin ettei minusta koskaan tule mitään. En voi koskaan menestyä elämässä, jos todistuksessa ei ole kiitettäviä arvosanoja. Harrastin paljon urheilua ja halusin aina olla paras. Koin, että sain hyväksyntää ihmisiltä vain silloin, kun olin voittaja. Lopulta sama suorittaminen hivuttautui vähitellen elämässäni jokaiselle osa-alueelle. Halusin olla täydellinen äiti, kumppani, työntekijä ja saavuttaa kaikki asiat elämässäni nopeasti.

Lopulta elämä laittoi minut pysähtymään ja ymmärsin, ettei elämä voi olla jatkuvaa suorittamista. Ilman lepoa ei voi jaksaa millään elämän osa-alueella edes keskinkertaisesti. Jos vertailee aina itseään muihin, elämässä jää paljon tärkeitä ja hienoja asioita tekemättä ja kokematta.

Joskus vapaa-aikakin voi olla kuormittavaa, jos ajattelemme, että aina pitäisi tehdä jotain merkityksellistä ja lepo on turhaa.

Muutos ei tapahdu hetkessä

Suorittajan viitasta luopuminen ei ole helppoa, kaikkea muuta. Vielä vaikeampaa se on kuitenkin silloin, jos joudumme jatkuvasti kuulemaan muiden vähättelyä. Jokaisella meistä on oikeus omiin tunteisiimme. Saamme olla väsyneitä ja kaivata lepoa juuri silloin, kun siltä tuntuu. Kukaan muu ei voi sanoa, milloin olemme ansainneet hetken hengähdystauon.

Kun opimme hyväksymään sen, että jokainen meistä on erilainen ja jokaisella meistä on omat haasteemme, ehkä silloin opimme olemaan armollisempia myös itsellemme.

Kun ärsyttää ja uuvuttaa, tarkista päivästäsi nämä 5 asiaa

Teemme joka päivä paljon asioita ajattelematta sen kummemmin, miksi teemme niin. Jotkut näistä arjen automaatioista saavat olon ärtyneeksi ja elämän tuntumaan raskaalta, emmekä välttämättä huomaa itse, että näillä asioilla voi olla suora yhteys omaan oloon ja jaksamiseen.

Teemu Syrjälän uutuuskirja Paluu juurille – Tunneyhteydessä luontoon (Bazar 2024) antaa ajattelemisen aihetta kaikille meille, joiden elämää rytmittävät asiat vievät meitä poispäin siitä, mikä tekisi aidosti hyvää.

Tässä Teemun viisi huomiota siitä, millaiset arkiset asiat ja tavat voivat saada olon tuntumaan kurjalta, kiukkuiselta ja vetämättömältä.

1. Sisätiloissa oleskelu

Aloitamme aamut usein ruudulla ja päätämme illat ruutujen ääreen. Kun vietämme paljon aikaa sisätiloissa ruutujen ääressä, sillä voi olla suora vaikutus vuorokausirytmiimme ja siihen, kuinka energiseksi tunnemme olomme seuraavana aamuna. Jatkuva pieni ärtymys voi olla monelle tuttua.

Jo pienikin määrä valoa vaikuttaa sisäiseen kelloomme ja sitä kautta vuorokausirytmiimme. Kun altistumme luonnonvalolle aamulla, se kertoo aivoille, että on aika herätä ja aktivoida kehomme toimintaan. Toisaalta, kun altistumme liian paljon siniselle valolle illalla, esimerkiksi ruutujen kautta, se voi häiritä kehon luonnollista unirytmiä ja vaikeuttaa nukahtamista. Tämä voi johtaa unen laadun heikkenemiseen ja väsymykseen seuraavana päivänä.

Jos kulutamme suuren osan päivästä sisätiloissa ja kuljemme työmatkat autossa tai julkisissa kulkuneuvoissa, emme välttämättä saa tarpeeksi luonnonvaloa, mikä voi vaikuttaa unirytmiimme ja yleiseen hyvinvointiimme. Luonnonvaloa olisi tärkeää saada heti aamulla.

Vinkki: Vietä aamulla 5–15 minuuttia ulkona. Juo kahvit ulkona tai käy pienellä kävelyllä. Päivän aikana voit saada luonnonvaloa puhumalla työpuhelut ulkona kävellen, tai käväistä kaupassa auton sijaan pyörällä tai kävellen. Illalla kannattaa käydä ihmettelemässä iltavaloa, joka näin keväällä on upea.

2. Koko päivän kestävä kiire

Ihmisen aivot ovat tottuneet saamaan tilaa ja väljyyttä. Nyt täytämme jokaisen pienen hetken ärsykkeillä. Silloinkin kun olisi mahdollisuus kasata hetki ajatuksia ja latautua, esimerkiksi bussissa, tauoilla ja odottaessa, avaamme seuraavan informaation ja viihdykkeen ja näin pidämme itsemme koko päivän valmiustilassa. Sitten ihmettelemme, miksi meillä ei ole energiaa ja olemme kuormittuneita.

Voi olla vaikeaa hyväksyä, että välillä on tärkeää vain olla tekemättä mitään ja antaa mielen levätä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi olla passiivisia tai tylsiä, vaan pikemminkin sitä, että annamme itsellemme luvan pysähtyä ja olla läsnä omassa elämässämme.

Vinkki: Käytä bussimatkat tai mitkä tahansa odotusajat hyödyksesi taukoina, jolloin voit keskittyä omiin ajatuksiisi tai kokeile vain olla läsnä ilman tarvetta ottaa puhelinta esiin.

3. Jatkuva istuminen

Kolmas hyvän olon nakertaja on istuminen ja kehon monipuolisuuden unohtaminen. Kehomme on tarkoitettu monipuoliseen liikkumiseen. Nostamaan, kävelemään, juoksemaan, kantamaan, kyykkimään, kiertämään.

Päivämme kuitenkin täyttyvät usein istumisella. Istumme autossa, istumme töissä, istumme jopa kuntoilulaitteissa. Jos istumme päivästä 15 tuntia, ei yksittäinen jumppatunti tai kuntosalikerta välttämättä auta, vaan tarvitaan erilaisia tapoja liikkua monipuolisesti arjen keskellä.

Vinkki: Voit käyttää portaita hissin sijaan, kävellä lyhyet siirtymämatkat tai tehdä pieniä venytyksiä ja liikeharjoituksia istumisen tauoilla. Erityisen tärkeää on löytää leikinomaista liikettä, jolloin liikkumisen hyödyt tulevat sivutuotteena. Kun tanssit lempibiisiäsi, keho liikkuu rennosti ja luonnollisesti, mikä tuntuu hyvältä. Ei tarvitse miettiä askelmääriä vaan nauttia siitä, että voi liikkua. Jos sinulla on mahdollisuus leikkiä lasten kanssa, he voivat kutsua sinut leikinomaiseen liikkumiseen, joka voi olla monille meistä aikuisista hieman hankalaa. Kun löydämme leikin, löydämme myös läsnäolon ja riemun liikkumiseen.

4. Asioiden tekeminen yksin

Elämme vahvasti yksilökeskeistä kulttuuria, jossa on löyhiä suhteita yhteisöön. Suomessa yhteisöt ovat hajonneet ja muuttuneet monin tavoin viime vuosikymmeninä. On muutettu maaseudulta kaupunkeihin ja pienistä kaupungeista suurempiin. Perheiden rakenteet ovat muuttuneet. Vuorovaikutus on siirtynyt kasvotusten tapaamisista verkkoon. Me olemme kuitenkin sosiaalinen laji, joka kaipaa toisia ihmisiä ja yhteyttä vahvempaan yhteisöön.

Nykypäivänä yhteisöt ovat usein hajanaisia ja löyhiä, ja meillä on harvoin tilaisuus olla yhteydessä muihin ihmisiin syvällisellä tasolla. Tämä voi johtaa siihen, että meistä tuntuu yksinäisiltä ja eristyneiltä, vaikka ympärillämme olisi paljon muita ihmisiä. Yhteisöä ei luoda hetkessä, mutta yhteyttä voi alkaa muodostaa heti. Tai ainakin antaa sille mahdollisuus.

Vinkki: Minkä tahansa asioiden tekeminen yhdessä muiden ihmisten kanssa voi lisätä merkityksellisyyden tunnetta ja hyvinvointia. Voimme esimerkiksi osallistua naapurustossa järjestettäviin tapahtumiin, liittyä harrastusryhmiin tai osallistua vapaaehtoistyöhön. Pienet arkiset kohtaamisetkin voivat olla merkittäviä, kuten naapurin tervehtiminen tai jutustelu työkaverin kanssa.

5. Luontoyhteyden katkeaminen

Vaikka asumme Suomessa, ei luontoyhteys enää ole itsestäänselvää. Kaupunki tarjoaa paljon virikkeitä, eikä välttämättä tule enää lähdettyä haistelemaan metsän tuoksuja, ihmettelemään lintujen ääntä tai luonnon kiertokulkua.

Me olemme luonnosta ja luonto tarjoaa meillä apteekin, terapian ja sisäisen opettajan roolin.Luonto tarjoaa meille yrttejä, marjoja, sieniä ja juuria, jotka ovat perinteisesti toimineet lääkkeinä ja hoitokeinoina erilaisiin vaivoihin ja sairauksiin. Luonnon rauhoittava läsnäolo ja kauneus voivat auttaa lievittämään stressiä, ahdistusta ja masennusta. Lisäksi luonto toimii ikään kuin sisäisenä opettajanamme tarjoten meille viisautta, oivalluksia ja elämän oppitunteja. Luonnon kiertokulku ja vuodenaikojen vaihtelu opettavat kärsivällisyyttä, jatkuvaa uudistumista ja yhteyttä kaikkeen elolliseen.

Vinkki: Luonnon havainnointi ja luonnossa oleskelu voivat opettaa meille arvokkaita elämän oppeja, kuten nöyryyttä ja kunnioitusta ympäröivää maailmaa kohtaan. Kokeile luonnossa havainnointia yksi aisti kerrallaan. Esimerkiksi luonnon ääniin uppoutuminen voi auttaa rentoutumaan ja palauttamaan henkisen tasapainon.

Miten yhteys luontoon auttaa meitä voimaan paremmin?

Teemu Syrjälän Paluu juurille -kirja käsittelee luonnon ja luontoyhteyden vaikutusta terveyteemme, tunnekokemuksiimme ja maailmankuvaamme. Arjessamme, kulttuuriperinnössämme ja juurissamme on monia terveyttämme tukevia asioita, joita ei kannata unohtaa.

Teemu Syrjälän Paluu juurille -kirjan löydät TÄÄLTÄ.

Vältteletkö tilanteita, joissa saattaisit kohdata ikäviä tunteita? – Tämä voi auttaa

Tunteilla on melkoinen vaikutus toimintaamme. Ärsyyntyminen saa kiukuttelemaan perheenjäsenille tai työkavereille, ahdistuneena vetäydymme muuten ilahduttavista kontakteista ja turhautuminen haittaa työntekoa, kun motivaatio on kateissa. Ihminen kuitenkin myös ennakoi tulevia tilanteita. Pelkäämme, että jokin tunnekokemus voisi herätä. Tässä blogissa pohdin, miten jonkin tulevan pelkääminen vaikuttaa – ja miten voisimme olla pelkäämättä.

Kokemuksen ennakointi saa välttelemään

Ei tee mieli soittaa verottajalle, vaikka varmaan kannattaisi. Pelottaa että virkailija on tyly ja veroasiat muutenkin herättävät ahdistusta. Pitäisi käydä palauttamassa virheostos kauppaan, mutta koko tilanne tuntuu etukäteen kuormittavalta. Myyjä ei varmaan suhtaudu palautukseen hyvin ja tilanteessa täytyy varautua pitämään kiinni oikeuksistaan. Se tuntuu jo etukäteen kuormittavalta. Töissä on huono ilmapiiri ja työkaveria tylytettiin kokouksessa. Haluaisin nostaa sen yhteiseen keskusteluun, mutta hankalaksi ihmiseksi leimautuminen pelottaa.

Voidaan ajatella, että näissä tilanteissa pelkäämme muiden suhtautumista. On helppoa kuvitella, miten verotoimiston virkailija, palautuksen vastaanottava myyjä tai esihenkilö suhtautuvat kielteisesti sinuun. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Todellisuudessa hankalan kohtaamisen välttäminen johtuu oman tunnekokemuksen ennakoinnista. Emme halua kohdata sitä, mitä omassa itsessä herää ristiriitaisessa tilanteessa.

Tunnekokemusten kohtaaminen auttaa

Omien hankalienkin kokemusten kohtaamisessa voi kehittyä. Tyypillisesti suositellaan niin kutsuttua altistushoitoa. Siinä siis mennään pikkuhiljaa sellaisiin tilanteisiin, joissa hankalia tuntemuksia voisi herätä. Esimerkiksi esiintymisjännittäjä harjoittelee esitelmän pitoa ensin vain itsekseen, sitten hyvälle ystävälle tai perheenjäsenelle, sen jälkeen pienelle porukalle ja lopuksi suuremmalle yleisölle. Esiintymiseen liittyvä jännitys vähenee, kun tunteelle altistuu riittävän usein.

Altistaminen toimii hyvin. Keho tottuu tunnekokemuksen herättämiin tuntemuksiin ja mieli löytää keinoja työstää sitä. Esiintymiseen liittyvä jännitys ei yleensä katoa kokonaan, mutta se voi vähentyä merkittävästi ja välttelystä voi päästä kokonaan. Ehkä myös tulkinta kokemuksesta voi muuttua. Se ei olekaan mikään ylimääräinen hankala tunne, vaan omaa mieltä johonkin haasteeseen valmisteleva tunnereaktio, joka vain on juuri sinulla aika voimakas. Samoin on muidenkin epämiellyttäviksi koettujen tunteiden kanssa. Niiden voi ajatella valmistelevan johonkin haasteeseen tai hankalaan vuorovaikutustilanteeseen.

Harjoittele tunteiden kohtaamista

Hankalilta tuntuvien olotilojen kohtaamista voi myös harjoitella ennen varsinaista tilanteeseen menemistä. Terapiahuoneissa tehdäänkin paljon harjoittelua mielikuvissa. Jo pelkästään kuormittavasta tilanteesta puhuminen nostattaa tunnekokemuksen pintaan – siinä tapahtuu jo ensimmäinen kohtaaminen. Jos tuleva tilanne käydään läpi mielikuvaharjoituksessa, saadaan tunne kohdattua turvallisessa paikassa.

Voit itsekin tehdä harjoittelua, kun vaan tunnistat, mikä tunnekokemus tilannetta ennakoidessa herää. Tarkastele sitä nimeämällä se ja esimerkiksi määrittämällä sen voimakkuus asteikolla 0-10. Yleensä jo tällainen altistus helpottaa. Lisäksi voit käydä mielikuvassasi läpi sen hankalan keskustelun tai ikävän konfliktin, jota ennakoit. Muista, että myös ystävälle tai perheenjäsenelle jutteleminen toimii altistuksena tunteelle.

Opi purkamaan ja käsittelemään vihaa, kiukkua ja muita räjähdysherkkiä tunteita Angstin purku -korttien avulla – kortit sopivat lapsille, nuorille ja aikuisille: