Saako joku sinulle usein syyllisen olon tai sinut kokemaan häpeää työelämässä? Olitko syynä siihen, että työkaveri ”joutui” käyttäytymään epäasiallisesti sinua kohtaan? Löytyykö jollakulla syy virheisiin aina jostain muualta kuin omasta itsestään?
Tällaisessa tilanteessa sinuun on ehkä käytetty herruustekniikkaa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa sinussa syyllisyyden ja häpeän tunnetta. Sinua saatetaan syyllistää tapahtumista tai asioista, joita et ole tehnyt tai joihin et ole yksin vaikuttanut. Saatat myös kuulla, että joku ”joutui” kohtelemaan sinua epäasiallisesti, koska toimit niin tai näin.
Tätä herruustekniikkaa on erittäin vaikeaa tunnistaa työelämässä. Totta kai on aina tärkeää esimerkiksi pohtia, oletko oikeasti käyttäytynyt niin, että työkaverilla oli aihetta huomauttaa siitä? Mikä määrä vastuuta tilanteesta kuuluu sinulle? Mutta sen jälkeen on myös hyvä pohtia, vältteleekö joku usein vastuuta ja siirtää oman syyllisyyden tai häpeän tunteen muille.
Ehkä parhaiten tunnistat tämän tekniikan, jos joku saa sinut usein tuntemaan häpeää tai olosi syylliseksi eri kömmähdyksiin. Vain sinun on ”katsottava peiliin”.
Kaikki tekevät välillä virheitä. On kohteliasta ja rakentavaa kannatella muita, eikä tehdä suurta numeroa virheistä. Tasapainoisessa työskentelysuhteessa yleensä kaikki näkevät, mitä he olisivat voineet tehdä toisin, ottavat vastuuta ja tukevat yhteistyön sujumista.
Miten toimia tilanteessa?
Tukholman yliopiston tutkijat, ovat pohtineet keinoja vastustaa eri herruustekniikoita. He ehdottavat seuraavaa:
- Älyllistä tilanne. Ota askel taaksepäin ja tarkastele tunnettasi sekä sen syitä etäältä. Mitä oikeasti tapahtui? Miksi koet häpeää tai olosi syylliseksi? Miten muut näkevät tilanteen?
- Opettele tunnistamaan malli, jolla työkaverisi käyttäytyvät. Kun tunnistat sen, pääset myös paremmin irti syyllisyyden ja häpeän tunteesta.
- Vahvista itseäsi sekä muita, jotta pystytte reagoimaan jatkossa vastaavissa tilanteissa paremmin.
- Keskustelkaa, voisitteko laskea vaatimustasoa työyhteisössä tai kehittää virheiden tekemisen kulttuuria.
Voit myös toimia näin
Syyllisyyden ja häpeän tunteen aiheuttaminen on yhteydessä myös syntipukki-ilmiöön, jota olen käsitellyt tässä aiemmassa blogikirjoituksessani. Jos sinusta tehdään syntipukki toisen virheille, voit esimerkiksi:
- Pyytää virheen tehnyttä ottamaan vastuun teostaan.
- Tehdä tilanne näkyväksi muille ystävällisesti mutta jämäkästi.
- Vaatia, että tilanteeseen puututaan.
- Kysyä työnohjausta teille kaikille ja työyhteisölle koulutusta.
Lue seuraava blogikirjoitukseni
Seuraavassa blogikirjoituksessani kirjoitan esineellistämisestä. Saat tapoja haastaa tätä vallankäytön keinoa.
Syyllisyyden ja häpeän tunteen herättäminen on myös usein yhteydessä muihin herruustekniikoihin. Olen käsitellyt aiemmissa blogikirjoituksissani neljää vallankäytön muotoa, joista voit lukea näistä linkeistä:
Herruustekniikka 1: Näkymättömäksi tekeminen.
Herruustekniikka 2: Naurettavaksi tekeminen.
Herruustekniikka 3: Tiedon pimittäminen.
Herruustekniikka 4: Kaksoisrangaistus.
Alun perin viisi erilaista herruustekniikkaa nimesi norjalainen psykologi ja filosofi Ingjald Nissen 1940-luvulla. Sosiaalipsykologi Berit Åsin teki tekniikat tunnetuksi 1970-luvulla ja lisäsi mukaan kaksi muuta tekniikkaa.
Tutustu myös tämän tekstin kirjoittajan kirjaan Piilokiusaajat ympärilläsi – Tunnista työpaikan myrkyttäjät. Kirja avaa työpaikan myrkyllisiä ilmiöitä selkeästi, terävästi ja inhimillisesti. Se auttaa tunnistamaan piiloon jäävää vallankäyttöä, sanoittamaan omia kokemuksia ja rakentamaan työelämää, jossa kaikkien on turvallisempi olla.
Kirja tarjoaa konkreettista apua työelämän piilokiusaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja käsittelyyn.
Se auttaa ymmärtämään, mistä epämääräiseltä tuntuva pahoinvointi työyhteisössä voi johtua, antaa keinoja puuttua rajoja ylittävään käytökseen ja tukee toipumista satuttavista kokemuksista.
Kirja sopii sekä kiusaamista kokeneille että koko työyhteisön tueksi.
Kirjan kirjoittaja Tiina-Emilia Kaunisto on työyhteisösovittelija ja työelämän kehittämispäällikkö. Hän edistää työkseen empaattisempaa, turvallisempaa ja perheystävällisempää työelämää.
Tutustu kirjaan TÄSTÄ.
