Murehtija voi nähdä taipumuksensa synnäisena ominaisuutena johon ei voi vaikuttaa. Tämän kautta oman käytöksen perustelu johtaa kuitenkin helposti tulokseen ettei asialle voisi mitään vaan oma elämäntehtävä on murehtia mennyttä ja tulevaa. Koetko sinä olevasi tällainen murehtija, joka ei kykene vaikuttamaan ajatuksiinsa? Kerron sinulle iloisen asian: kyllä voit! Murehtiminen on nimittäin tekemistä ja se millä on alku, on loppukin.
Kun annamme huomiota ikävälle ajatukselle se voimistuu. Mieli huomaa että haa, tämä on tärkeää ja tätä täytyy pitää silmällä. Toisin sanoen se vahvistuu mitä vahvistetaan.
Murehtiminen vahvistaa tunnehaavoittuvuutta ja ahdistusta. Kun vatvoo asioita, tulee samalla juurruttaneeksi niitä mieleen yhä automaattisemmaksi toiminnaksi. Tiedetään myös, että mitä enemmän ihminen pohtii tiettyä asiaa, sitä todellisemmalta se alkaa tuntua. Katastrofointiajatuksiin liittyvät mahdollisuudet alkavat näyttää näin yhä todennäköisemmiltä.
Kun varmuuden etsiminen muuttuu vatvomiseksi
Tällaista vakavampaa vatvomisen muotoa nimitetään ruminoinniksi. Se on mielen toimimaton ratkaisuyritys ahdistavalle ajatukselle, mutta se johtaa vain huonompaan tilanteeseen. Ruminaatio on siis varmuuden etsimistä ajattelun avulla, mutta siihen voi liittyä myös muunlaista tekemistä kuten googlailua tai varmistelun hakemista muilta ihmisiltä.
Jos et ole koskaan pysähtynyt havainnoimaan mitä omassa mielessä liikkuu, et välttämättä ole edes tietoinen siitä että ruminoit. Voi olla että tieto ruminoinnin haitallisuudesta tulee esiin vasta kun apua haetaan toissijaiseen ongelmaan, kuten ahdistukseen tai masennukseen. ‘
Tunnistatko nämä vatvomisen tavat?
- Katastrofointi (kaikkein kamalampien asioiden tapahtumisen pelkääminen)
- Valinnan vaikeus (väärän valinnan tuottaman pettymyksen pelkääminen)
- Oman tai muiden käyttäytymisen tai sanojen analysointi tietyssä tilanteessa menneisyydessä
- Oman tai muiden käyttäytymisen tai sanojen vatvominen ennalta tulevaisuudessa
- Oman itsen tai muiden arvostelu tai kyseenalaistaminen mihin vain asiaan liittyen
- Sisäinen väittely puolesta ja vastaan
- Omien tunteiden analysointi
- Loputtomat Entä jos -ajatukset
- Pyrkimys kontrolloida tulevia tapahtumia ajattelemalla niitä etukäteen
Jos huomaat käyttäväsi ruminointiin paljon aikaa, niin älä tyydy tilanteeseen vaan ala toimia toisin.
Tässäkin kaikki alkaa siitä, että alat tietoisesti laittaa merkille tilanteet joissa haet ruminoinnilla helposta voinnillesi. Tämän oppimiseen voi mennä paljonkin aikaa, mutta se kannattaa. Jos oman toiminnan ohjaus on hankalaa, kannattaa avuksi ottaa terapeutti.
Vatvomisen tunnistamista voi opetella vähitellen. Marika Rosenborg kertoo Muita herkempi – Miten elää tunnehaavoittuvuuden kanssa -kirjassaan myös siitä, kuinka hän itse pääsi irti vatvomisesta. Kirja tarjoaa ymmärrystä tunnehaavoittuvuudesta ja keinoja tulla paremmin toimeen vaikeiden tunteiden kanssa.
Voit tutustua kirjaan ja tilata sen TÄÄLTÄ.
