Onko elämä opettanut sinut varovaiseksi?

Pettymykset muuttavat meitä. Joskus enemmän kuin huomaammekaan.

Harva meistä päättää tietoisesti alkaa elää varovaisemmin. Useimmiten se tapahtuu vähitellen. Emme ehkä enää uskalla toivoa yhtä rohkeasti kuin ennen. Emme kerro unelmistamme ääneen. Emme näytä, kuinka tärkeä jokin asia meille oikeasti on.

Ajattelemme suojelevamme itseämme.
Ja tavallaan suojelemmekin. Jos ei uskalla odottaa hyvää, ei pety. Jos ei innostu liikaa, ei putoa yhtä korkealta. Jos ei näytä, kuinka paljon jokin merkitsee, ei myöskään tarvitse näyttää, kuinka kipeää sen menettäminen tekee.

Kun pettymyksen pelko alkaa kaventaa elämää

Mutta samalla elämä alkaa hiljalleen kaventua.

Pettymysten pelko ei aina rajoita vain tekojamme. Se voi alkaa muuttaa koko tapaamme olla maailmassa. Lakkaamme odottamasta hyvää. Emme anna itsemme innostua. Totuttelemme siihen, että vähempi riittää. Sanomme ”ihan sama”, vaikka ei oikeasti ole. Emme enää kuuntele sitä, mitä sydän toivoo, vaan sitä, mikä tuntuu turvallisimmalta.

Vähitellen elämä alkaa rakentua sen ympärille, mitä haluamme välttää, eikä sen ympärille, mitä oikeasti toivomme.

Siinä on pettymyksen pelon salakavaluus. Se ei vie meiltä vain rohkeutta yrittää. Se vie meiltä rohkeutta tavoitella sitä, mikä tekisi elämästä kaikkein merkityksellisintä. Tärkeisiin asioihin liittyy myös suurin pettymyksen mahdollisuus, sillä petymme vain siihen, millä on meille merkitystä.

Samalla kun suojelemme itseämme pettymykseltä, suojelemme itseämme myös ilolta, innostukselta, läheisyydeltä ja merkityksellisiltä kokemuksilta. Huomaamattamme alamme vältellä juuri niitä asioita, jotka voisivat tehdä elämästä kaikkein rikkainta.

Pettymysten pelko on ymmärrettävää. Jos on joutunut pettymään monta kertaa, mieli yrittää tehdä parhaansa, ettei sama kipu toistuisi. Se on yritys pitää meistä huolta.

Ongelma on, ettei mieli aina erota riskiä mahdollisuudesta.

Voinko luottaa siihen, että selviän pettymyksestä?

Elämässä ei ole tapaa välttää pettymyksiä kokonaan. Jokainen, joka tavoittelee jotakin itselleen merkityksellistä, kohtaa niitä ennemmin tai myöhemmin. Siksi tärkein kysymys ei ole, miten välttää pettymyksiä. Tärkeämpi kysymys on: luotanko siihen, että selviän niistä?
Siinä on valtava ero.

Kun uskoo selviytyvänsä pettymyksistä, elämä ei rakennu varovaisuuden ja uhkien ympärille.

Voi uskaltaa toivoa, innostua, kiintyä, yrittää ja näyttää, mikä on itselle tärkeää. Ei siksi, että kaikki varmasti onnistuu, vaan siksi, ettei pettymyksen tarvitse enää määrittää koko tulevaisuutta.

Rohkeus ei ole sitä, ettei pelkää pettymyksiä. Rohkeus on sitä, ettei anna pettymysten pelon kutistaa elämää.

Pääkuva: silviarita / Pixabay