Jokainen meistä kaipaa kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemusta. Yksi ihmissuhteiden hyvinvointia nakertavista asioista, on kuitenkin näiden puute. Kyseinen puute ei ole kuitenkaan mikään pikkujuttu, sillä se voi satuttaa pahasti. Joidenkin tutkimusten mukaan kokemus kuulluksi tulemattomuudesta on muun muassa yleisimpiä syitä erota parisuhteesta.
Tilanteita, joissa kuuntelemisen taitoa kaivataan, on lähes yhtä monia kuin on ihmissuhteitakin.
Parisuhteissa yksi tyypillisimmistä on esimerkiksi sellainen, että toinen pahoittaa mielensä, pettyy, on ärtynyt tai loukkaantunut jostain kumppanin sanomisesta tai tekemisestä, ja kaipaa ymmärrystä tunteelleen. Pahan olon tunne saattaisi mennä ohi nopeastikin, jos kumppani ottaisi sen vastaan ja sanoisi esimerkiksi: ”Ymmärrän tunteesi, olen pahoillani, jos loukkasin, en tarkoittanut.” Usein saattaa kuitenkin käydä niin, että tämä jää toteutumatta ja kumppani kokee toisen syyttävän itseään, ja alkaa puolustautumisen: ”Syytät minua aivan syyttä suotta asiasta, jota en tarkoittanut.”
Toinen kaipaa tunnustusta (validointia) tunteelleen, kun taas kumppani hakee tunnustusta omalle tarkoitukselleen, ja niin keskustelu onkin nopeasti solmussa.
Kumppani kuulee: ”Sinä toimit väärin”, vaikka toinen tarkoitti: ”Minulle tuli paha mieli.” Toinen ei pyytänyt välttämättä edes anteeksipyyntöä, saati oli vaatimassa mitään muuta kuin tilaa ja ymmärrystä kokemukselleen.
Puolustelun motiivi voi joskus olla tietoisessa manipuloinnissa, mutta ei suinkaan aina. Puolustautujalle saattaa vain olla kivuliasta vastaanottaa kokemus, että hän on toiminnallaan jotenkin pahoittanut toisen mielen. Tästä seuraa tarve todistella, että hänen toimintansa näyttäytyy järkevänä ja hyväntahtoisena. Niinpä hän saattaa esittää pitkät analyysit ja perustelut tarkoituksenaan: ”Sinun pitäisi ymmärtää toimintani logiikka.”
Kyse on rationaalisesta konfliktityylistä, jonka iso ongelma on siinä, että toisen tunne ei väisty logiikalla. Loogisesti perustellun toiminnan vaikutus toiseen, emotionaalista ymmärrystä kaipaavaan, on aivan sama kuin tarkoituksellisen manipuloinninkin.
Olennaisempaa kuin ymmärtää toiminnan tarkoitus, on ymmärtää toiminnan vaikutus.
Joskus kumppanin perustelut kiteytyvät vielä tokaisuun: ”Koska en tehnyt mitään väärää, sinulta oli todella hölmöä pahastua siitä tuolla tavoin.” Tilanne saattaa myös kärjistyä niin, että kumppani ryhtyy vastahyökkäykseen ja mielestään aiheettomista syytöksistä johtuvan kärsimyksensä korostamiseen – häntä onkin loppupelissä loukattu eniten. Hänestä tulee uhri, jolloin hänen ahdistuksensa anastaa kaiken tilan toisen alkuperäiseltä kokemukselta, joka jää huomiotta, kutistuu ja mitätöityy. Toinen saattaa lopulta kokea alkuperäisen harmituksensa lisäksi syyllisyyttä ja häpeää.
Kun toinen hakee ensisijaisesti emotionaalista ymmärrystä ja kumppani puolestaan loogista oikeudenmukaisuutta, ja kun tätä tapahtuu toistuvasti, seurauksena on kokemus siitä, ettei tule lainkaan kuulluksi. Kokemus, että omat tunteet olivat aiheettomia, vääränlaisia ja jopa lapsellisia.
Toistuva kokemus omien tunteiden ja kokemuksen mitätöinnistä nakertaa suhteen tunneturvaa. Kaikkein yksinäisimmältä saattaa tuntua juuri se, että vierellä on kumppani, mutta hän ei tunnu kuulevan.
Terveessä ja tunneturvallisessa suhteessa on tilaa, hyväntahtoista uteliaisuutta ja kiinnostusta kummankin tunnekokemuksille. Tilaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi myös hankaline tunteineen ja kokemuksineen, hankalina päivinä, vaikeina aikoina ja silloinkin, kun on väsynyt ja vähän kärttyisä.
Yksi parhaista hyvinvoivaa parisuhdetta ylläpitävistä tavoista, onkin opetella kuuntelemaan kumppaniaan aidosti ja kiinnostuneesti. Se on rakkaudellinen lahja.
Voit lukea lisää aiheesta kirjastani Syvennä ihmissuhteitasi, muuta elämäsi.
Tutustu lisää täältä
