”Esihenkilö piinaa ja savustaa taktisesti yhtä kerrallaan, ettei kiusattu vain saisi tukea tai ymmärrystä, sekä vaihtaa kohteitaan. Hän tökkii minua juuri niihin kohtiin, joista tietää minun ärsyyntyvän tai saattavan jopa räjähtää. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi epäselvät muistiot ja osallistumisoikeuksien poistaminen. Näistä asioista ääntä pitämällä ja niitä kritisoimalla olen pelannut hänen pussiinsa, ja jopa työsuojelu alkoi nähdä minut häirikkönä.
Sitäkin on tapahtunut, että kesken näennäisesti miellyttävän kokouksen esihenkilö on lähettänyt minulle meilitse viestin, joka menee ihon alle. Kerran paukautin läppärini kiinni ja karjahdin poistuvani kokouksesta. Näytin varmasti kaikkien kokouksessa mukana olleiden silmissä kajahtaneelta, ja jopa lähimmät työkaverini, jota tiesivät kiusaamisesta, ihmettelivät käytöstäni.”
Tämä tarina on kirjastani Piilokiusaajat ympärilläsi (Bazar 2026, Hidasta elämää -kirjasarja). Kirjaa varten on kerrottu satoja tarinoita satuttavasta käytöksestä työyhteisöissä.
Tarinansa kertoneen kokemus muistuttaa reaktiivista kaltoinkohtelua, joka on englanniksi reactive abuse. Se tarkoittaa ärsyttämistä ja tökkimistä, jolla pyritään saamaan aikaan jonkinlainen reaktio toisessa.
Kun manipulointia tai muuta väkivaltaa on kestänyt pitkään ja kohde reagoi siihen voimakkaasti, hyödyntää härnääjä reaktiota todisteena siitä, että väkivallan kohde on todella niin ”hankala”, ”ylireagoiva” tai ”epävakaa” kuin hän on väittänytkin muille. Käytännössä piilohärnääjä esittää siis itsensä todellisena uhrina ja väittää kiusaamisen kohteen olevan syyllinen koko tilanteeseen.
Jos härnäävä manipulointi kestää pitkään, kiusattu voi alkaa epäillä omaa muistiaan ja kokemuksiaan. Se voi vaikeuttaa avun hakemista ja toipumista.
Voi myös olla, että hyökkäyksen kohteeksi joutunut aletaan nähdä työyhteisössä häirikkönä, epävakaana tai kiusaajana, kuten esimerkkitarinassa tapahtui.
Piilokettuilu tai -härnääminen voi olla myös kevyttä ja tahatonta. Esimerkiksi vitsin varjolla piikittely saattaa mennä helposti rajan yli, mikäli joku joutuu useammin härnäilyn kohteeksi kuin muut.
Saman vitsin toistaminen yhä uudelleen voi myös alkaa ärsyttämään, vaikka aluksi se olisi naurattanutkin. Läheisen työkaverin kanssa on mahdollista hiukan kiusoitella, mutta on tärkeää välillä varmistaa, että kaikki jaksavat mukana.
Mitä voit tehdä, jos sinua piilohärnätään?
Jos olet piilohärnäämisen tai muun kiusaamisen kohteena, on erittäin tärkeää, ettet provosoidu. Älä myöskään lankea piilohärnäämiseen itse, vaikka se houkuttaisi, jotta saisit todisteita kiusaamisesta.
Jos ystävällisyys on vaikeaa, tilannetta voi ajatella vaikkapa pelinä, jota ei voi voittaa ikävästi käyttäytymällä. Jos tilanteessa provosoituu, huonontaa silloin asemaansa.
Jos mahdollista, sano myös ystävällisesti, jämäkästi ja rauhallisesti, ettei tilanteessa ole aihetta kriisiin ja tästä kyllä selvitään. Kuvaan tässä aiemmassa kirjoituksessani, miten toimia piilopaisuttelijan kanssa. Tutustu myös siihen, sillä piilohärnääjä on sukulaissielu piilopaisuttelijan kanssa ja piilokiusaaja saattaa muistuttaa näitä molempia.
Vaatimus on todella vaikea, mutta se on tärkeä. Koska ehdotukseni rauhallisuudesta ja ystävällisyydestä on todella haastava vaatimus kenelle tahansa, joka kohtaa henkistä väkivaltaa työyhteisössään, saat tästä kirjoituksestani vinkkejä, mistä löydät tukea itsellesi.
Lisää tukea saat kirjastani Piilokiusaajat ympärilläsi – Tunnista työpaikan myrkyttäjät.
Kuva: Maxim Tolchinskiy / Unsplash
