Kun yksi keskustelu jää vaivaamaan päiviksi – Terapeutti Marika Rosenborg kertoo, miksi pikkujuttu voi saada tunteet kuohumaan

Kriittinen palaute voi olla yhdelle nopeasti unohtuva asia. Toiselle se on kuin maanjäristys, joka ravistelee kehoa ja mieltä monta päivää. Terapeutti Marika Rosenborg kertoo Hidasta elämää -podcastissa, miksi pienikin tilanne voi käynnistää voimakkaan tunnereaktion ja mitä silloin voi tehdä.

”Jos sä oot tunnehaavoittuva, sun ei tarvitse kysyä. Sä oot elänyt sen tiedon kanssa aina.”

Näin terapeutti ja tietokirjailija Marika Rosenborg vastaa, kun Sanna Wikström kysyy häneltä, mistä tunnehaavoittuvuuden tunnistaa.

Kokemus voi olla tuttu esimerkiksi näistä:

Lähetät tärkeälle ihmiselle viestin, mutta vastausta ei kuulu. Järjellä tiedät, että hän voi olla kiireinen. Silti jokin sisälläsi ehtii jo päätellä, että olet tehnyt jotain väärää.

Esihenkilö antaa sinulle korjaavaa palautetta. Muutaman lauseen keskustelu on nopeasti ohi, mutta omassa mielessäsi palaat siihen vielä illalla – ehkä seuraavanakin päivänä.

Tai huomaat tarkkailevasi muiden tunnelmia niin herkästi, että yrität jo etukäteen estää ketään pettymistä, suuttumista tai arvostelemasta sinua.

Jos tällaiset tilanteet tuntuvat tutuilta, taustalla voi olla voimakas torjunta- ja arvosteluherkkyys.

Uudessa Hidasta elämää -podcastin jaksossa Marika puhuu avoimesti tunnehaavoittuvuudesta ja RSD:stä (rejection sensitive dysphoria) – ilmiöstä, jota hän käsittelee myös uudessa Muita herkempi -kirjassaan. Voit kuunnella jakson ilmaiseksi Spotifyssa TÄSTÄ.

Pikkujuttu voi tuntua järisyttävältä

RSD:llä tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta herkkyyttä torjunnalle, kritiikille ja epäonnistumisen kokemuksille.

Kyse ei välttämättä ole siitä, että ihminen todella olisi tullut torjutuksi. Joskus jo epäselvä ilme, muuttunut äänensävy tai vastaamaton viesti voi käynnistää voimakkaan tunnereaktion.

Tunne voi olla häpeää, ahdistusta, vihaa tai musertavaa pettymystä.

Marika kuvaa podcastissa, kuinka fyysiseltä tällainen kokemus voi tuntua. Ulkopuolinen ei välttämättä huomaa mitään, vaikka sisäisesti ihminen käy läpi valtavaa tunnemyrskyä.

Reaktio ei myöskään aina näytä ulospäin herkkyydeltä. Se voi näkyä esimerkiksi niin, että ihminen

yrittää miellyttää muita viimeiseen asti
vaatii itseltään lähes täydellisyyttä
vetäytyy ennen kuin kukaan ehtii torjua
puolustautuu voimakkaasti
tarkkailee jatkuvasti muiden tunnetiloja.

Podcastissa Marika kertoo myös omasta tavastaan selvitä voimakkaista tunteista: hän oppi pitkään ylisäätelemään ja piilottamaan niitä.

Ulospäin saattoi näyttää siltä, että kaikki oli hyvin. Sisäinen kokemus oli täysin toinen.

Miksi reagoin näin voimakkaasti?

Marika kertoo etsineensä vuosien ajan vastausta siihen, miksi hänen tunteensa ja reaktionsa olivat niin voimakkaita.

Hän oli käynyt terapiassa ja tehnyt paljon töitä itsensä kanssa. Silti jokin olennainen pala tuntui puuttuvan.

Vasta viisikymppisenä hän alkoi saada kokemuksilleen uudenlaisen selityksen.

Yksi tärkeä osa kokonaisuutta löytyi RSD:n ja ADHD:n yhteydestä, josta hän puhuu podcastissa myös oman kokemuksensa kautta.

ADHD:hen liittyy monilla ihmisillä tunnesäätelyn vaikeuksia: tunne voi syttyä nopeasti, nousta voimakkaaksi ja vaatia pitkän ajan tasaantuakseen. Lisäksi vuosien aikana saatu kielteinen palaute esimerkiksi hajamielisyydestä, unohtelusta tai impulsiivisuudesta voi tehdä arvostelulle ja torjutuksi tulemisen kokemuksille entistä herkemmäksi.

RSD ei kuitenkaan ole virallinen diagnoosi eikä ADHD:n diagnostinen oire. Kaikilla ADHD-ihmisillä sitä ei ole, ja voimakasta torjuntaherkkyyttä voi esiintyä myös ilman ADHD:ta.

Kun yksi keskustelu pyörii mielessä päiväkausia

Yksi podcastin kiinnostavista aiheista on vatvominen. Kun ihminen kokee tulleensa loukatuksi, torjutuksi tai arvostelluksi, mieli saattaa yrittää ratkaista tilannetta palaamalla siihen yhä uudelleen:

Miksi hän sanoi noin?

Olisiko minun pitänyt vastata jotenkin toisin?

Ajatteleeko hän nyt minusta pahaa?

Teinkö jotain väärin?

Ajatteleminen voi tuntua yritykseltä saada tilanteeseen selvyys. Samalla se voi pitää kipeän tunnetilan aktiivisena tuntikausia tai jopa useita päiviä.

Podcastissa Marika ja Sanna pohtivat, miksi juuri epävarmuus voi olla tunnehaavoittuvalle ihmiselle niin vaikeaa ja miksi toisten ihmisten reaktioita alkaa helposti yrittää hallita jo ennen kuin mitään on edes tapahtunut.

Entä kun lempeä puhe itselle ei auta?

Voimakkaiden tunteiden kanssa neuvotaan usein pysähtymään, hyväksymään tunne ja puhumaan itselle rauhoittavasti ja myötätuntoisesti. Mutta mitä tehdä silloin, kun tunne vyöryy päälle niin voimakkaana, ettei tällainen itsensä rauhoittelu tunnu riittävän?

Marika toimii itse näin:

”Mä oon ottanut aika napakan suhtautumisen. Mä juttelen sille tunteelle, että mä en todellakaan tee, mitä sä haluat.”

Tunne saa siis tulla, mutta sen ei tarvitse päättää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Tämä on myös yksi podcast-jakson tärkeimmistä näkökulmista: emme voi aina valita ensimmäistä tunnereaktiotamme, mutta voimme opetella vaikuttamaan siihen, mitä teemme sen jälkeen.

Tunnehaavoittuvuus ei vapauta vastuusta siitä, miten kohtelemme muita. Toisaalta itseään ei tarvitse myöskään hävetä siksi, että jokin osuu omaan hermostoon paljon voimakkaammin kuin johonkin toiseen.

Entä jos et tunnista tätä itsessäsi?

Jakso ei ole tarkoitettu vain heille, jotka tunnistavat itsessään voimakasta herkkyyttä torjunnalle ja arvostelulle.

Lähelläsi voi olla kumppani, lapsi, ystävä tai työkaveri, jolle kritiikki ja torjutuksi tulemisen kokemus tuntuvat huomattavasti voimakkaammilta kuin sinulle.

Silloin hänen reaktionsa voi näyttää liioittelulta, puolustautumiselta tai ylireagoinnilta. Kun ymmärtää, mitä pinnan alla tapahtuu, samaa tilannetta voi alkaa katsoa eri tavalla.

Kuuntele Hidasta elämää -podcastin jakso, jossa Sanna Wikström ja Marika Rosenborg keskustelevat siitä, miltä tunnehaavoittuvuus tuntuu, miksi torjunnan pelko voi alkaa ohjata elämää ja miten voimakkaiden tunteiden kanssa voi opetella toimimaan niin, etteivät ne vie mukanaan.

▶ Kuuntele jakso: Muita herkempi – tunnehaavoittuvuus ja RSD | Marika Rosenborg

Marika Rosenborg

Marika Rosenborg (s. 1969) on helsinkiläinen terapeutti, kouluttaja ja tietokirjailija, joka on erikoistunut ihmissuhteisiin, eroihin ja tunnetaitoihin. Hän on auttanut eroryhmissään ja vastaanotollaan tuhansia ihmisiä ja toiminut Hidasta elämää -asiantuntijana yli kymmenen vuoden ajan.

Muita herkempi – Miten elää tunnehaavoittuvuuden kanssa (Bazar/Hidasta elämää, 2026) on Rosenborgin seitsemäs tietokirja.