Kolmea mieltä

Auto kiitää moottoritiellä lievää ylinopeutta. Ratin takana istut sinä. Koslassa olisi jos jonkinlaista pientä korjattavaa, ja toivot, että se kestää perille saakka. Et halua myöhästyä.

Apukuskin paikalla riehuu villi apina, joka pitää järjetöntä meteliä. Se hyppii ylös alas, kiipeilee välillä pääsi päälle peittäen näkyvyyden ja yrittää tarttua hetkittäin ratista. Samalla kun huidot sitä sivummalle, haluat pysyä kaistalla ja pitää vauhdin kohdallaan.

Näin moni meistä matkaa.

Ratin takana istuva sinä on sielu: todellinen sinä, puhdas ja viaton, ikuinen totuus. Auto on kehosi, sielun temppeli, josta kannattaisi pitää hyvää huolta. Sen kunto kertoo suoraan itsearvostuksesta ja rakkaudesta. Apina viereisellä penkillä on mieli – mainio renki, mutta huono isäntä.

Keho, mieli ja sielu muodostavat kolmiyhteyden, joiden ympärille joogan ydin rakentuu. Jooga tarkoittaa liittoa, monessakin mielessä. Se on liitto oman sieluni ja koko universumin välillä, ja se on kehon, mielen ja sielun liitto.

Jos sielu on kuski ja keho on matkanteon väline, niin miten mieli voidaan rinnastaa villiin apinaan?

Englanninkielinen käsite monkey-mind kuvastaa hyvin mieltä. Jokainen tietää, miten helposti ajatus lähtee harhailemaan ja poukkoilee kauppalistasta serkun synttäreihin, sieltä Luoja tietää minkä mutkan kautta eilisiltaiseen tv-dokumenttiin, sitten siihen edelleen maksamattomaan laskuun, sekä aivan yllättäen kiinnostavaan kirja-arvosteluun aamun Hesarissa… Apinan touhua?

Eikä se nyt niin ihmeellistä ole. Mieli väläyttää pääkopassa 1000 ajatusta joka sekunti. Niistä arviolta 80 prosenttia on alitajuisia, mutta 20 prosentissakin riittää kummasteltavaa. Summamutikassa mieli valitsee ajatuksista jonkun, kunnes seuraavassa sekunnissa hyppää uuteen asiaan.

Kundaliinijoogafilosofiassa mieli jaetaan vielä kolmeen: negatiiviseen, positiiviseen ja neutraaliin mieleen.

Negatiivinen mieli on suojeleva, varoittava ja harkitseva. Uuden asian tai päätöksen edessä se ryhtyy töihin ensimmäisenä: ei, ei, ei! Miksi tätä ei kannata tehdä, miksi en halua näiden riskien realisoituvan, miksi tämä ei ole minulle?

Positiivinen mieli on rohkea, innostava ja projisoiva. Se ryhtyy toimeen toisena: joo, joo, joo! Kyllä sinä tähän pystyt, anna mennä vaan, olet ennekin osannut! (Tosin, positiivinen mieli osaa tarvittaessa myös vahvistaa entisestään negatiivisen mielen alulle panemaa riskin karttamista: sama juttu kuin viimeksi, juuri niin, sinähän olet luuseri!)

Neutraali mieli on jooginen mieli. Se punnitsee ja tasapainottaa negatiivisen ja positiivisen mielen antamat vaihtoehdot, tehden näiden pohjalta nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta parhaan päätöksen.  Sanotaan, että koko kolmen mielen prosessiin menee noin yhdeksän sekuntia. Siksi välillä kannattaa laskea kymmeneen ja hengittää ennen reagointia.

Kaikkia kolmea mieltä tarvitaan. Ilman negatiivisen mielen tuomaa suojaa olisimme jatkuvasti vaarassa ja turvattomia. On terveellistä sanoa ei ja asettaa rajoja, pitää huolta itsestään. Samalla tavalla positiivisen mielen tuomaa innostusta ja riskinottoa tarvitaan. Elämään kuuluu riskejä, joita kannattaa ottaa ja itseään on terveellistä haastaa. Neutraalin mielen kehittäminen taas auttaa tekemään kestäviä, hyviä ja tietoisia päätöksiä.

Koko ajatusprosessiaan ja kolmen mielen päätöksentekoa voi kehittää kiihkottomaan suuntaan. Se kasvattaa tietoisuutta.

Sanotaan, että mielen ja kehon joustavuus ovat syvässä yhteydessä. Joustava keho tekee mielestäkin joustavan. Joustava mieli ei takerru negatiiviseen tai positiiviseen mieleen, vaan liikkuu niiden väliltä kohti neutraalia mieltä.

Silloin vieressä istuvasta apinasta voi olla suunnatonta hyötyä esimerkiksi kartanlukijana, keskustelukumppanina, apupoikana, mielenkiintoisten nähtävyyksien osoittajana ja autonkorjaajana.

Mutta jatkuva kiire määrättömään päämäärään – se onkin taas kokonaan toinen juttu.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
  • Viihdy omassa arjessasi -kirja

    25,00  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin