Isoäitini on kysynyt minulta (useammin kuin kerran), mikä minun kanssani on mennyt pieleen, kun pienenä olin niin herttainen ja mukava.
Kysymys kertoo, että aikuisenakin naisen pitäisi olla kuin se herttainen pikkutyttö, josta ei ole harmia.
Ei ole ok puhua vaikeista asioista. Ei ole ok pitää puoliaan. Ei ole ok ilmaista omaa tahtoaan.
Tunnen olevani perheen musta lammas. Olen se, joka nostaa ongelmat esiin eikä halua puhua mukavia silloin, kun pinnan alla muhii jännitteitä.
Kun tytär ei enää halua elää perheen tai suvun odotusten mukaan, on mahdollista, että muut perheenjäsenet liittoutuvat häntä vastaan. Se, joka nostaa perhedynamiikan ongelmat esiin, saattaa saada kaikesta syyn niskoilleen, aivan kuin ikävät tunteet olisivat hänen vastuullaan.
Aina kun epätasapainoisten suhteiden haasteita tehdään näkyväksi, joku älähtää. (Yleensä se, joka on hyötynyt epätasapainosta.)
Kun olen yrittänyt käsitellä suhteitamme perheenjäsenteni kanssa, olen kohdannut monta puolustusreaktiota: ”Ei näistä asioista ole kiva puhua, tulee vain paha mieli.” Olen kuullut olevani se, joka huonontaa ilmapiiriä. Minulle on lyöty luuri korvaan, kun en ole suostunut juttelemaan mukavia samalla, kun virtahepo mötköttää keskellä olohuonetta. Ongelmat on kielletty tai laitettu minun syykseni.
Jos muut eivät ole valmiita käsittelemään vaikeita asioita, tunnollinen tytär yrittää ehkä tehdä sitä toistenkin puolesta. Muiden vastustus tekee tunneprosessista hänelle entistäkin työläämmän, eikä hän silti voi hoitaa toisten kipua heidän puolestaan. Kukaan ei voi loputtomiin ottaa taakakseen muiden käsittelemättömiä tunteita ilman, että mitta tulee jossain vaiheessa täyteen.
Jos joku hermostuu, kun puhut vaikeista asioista, hän ei luultavasti itse halua käsitellä vaikeita asioita, tuntea vaikeita tunteita – tai katsoa peiliin. Se suotakoon hänelle – mutta muista, että sinulla on lupa valita toisin.
Jos kaikki perheenjäsenet mukautuvat perheen rajoittaviin uskomuksiin ja elävät niiden mukaan, mikään ei koskaan muutu. Epäterveet toimintamallit siirtyvät ainakin osittain tuleville polville. Se, että joku pahoittaa mielensä ongelman käsittelystä, on todennäköisesti merkki siitä, että ongelma on ylipäätään olemassa.
Vaikka joku haluaisi sanoa, että sinä teet väärin, kun puhut vaikeasta asiasta – voit silti itse uskoa siihen, että olet oikeassa.
Terveissä, tasapainoisissa ihmissuhteissa epäkohtien käsittelylle on tilaa. Äitihaavan värittämissä suhteissa tytär joutuu usein toimimaan peilinä äidilleen, ehkä myös isälleen tai sisaruksilleen. Mustan lampaan osa on vaikea ja epäkiitollinen, mutta se voi silti olla tarpeellinen.
