
Itsemyötätunto herättää monissa ristiriitaisia tunteita. Se saatetaan mieltää pehmeydeksi, itsesääliksi tai jopa tekosyyksi olla yrittämättä tarpeeksi.
Todellisuudessa itsemyötätunto on kaikkea muuta kuin ”höttöilyä”. Se on opittavissa oleva taito, joka auttaa meitä arvostamaan itseämme realistisesti – vahvuuksinemme ja rajoituksinemme – ja toimimaan kestävästi pitkällä aikavälillä.
Mitä itsemyötätunto oikeastaan on?
Itsemyötätunto eli lempeys itseä kohtaan tarkoittaa sitä, että kohtelemme itseämme vaikeissa hetkissä samalla ymmärryksellä ja kunnioituksella kuin kohtelisimme hyvää ystävää. Se ei ole vastuun pakoilua tai omien virheiden silottelua, vaan rehellistä suhtautumista omaan inhimillisyyteen.
”Ole itse itsesi paras ystävä” on minun kantava ajatukseni.
Itsemyötätuntoon kuuluu kolme keskeistä elementtiä:
- Ystävällisyys itseä kohtaan – sisäisen ruoskimisen sijaan.
- Yhteinen inhimillisyys – ymmärrys siitä, että epäonnistuminen ja keskeneräisyys kuuluvat elämään.
- Tietoinen läsnäolo – tunteiden tunnistaminen ilman liioittelua tai torjuntaa.
Miksi itsemyötätunto ei ole heikkoutta?
Moni pelkää, että itsemyötätunto tekee laiskaksi tai välinpitämättömäksi. Tutkimusten ja kokemuksen perusteella käy kuitenkin päinvastoin: itsemyötätuntoiset ihmiset ovat usein motivoituneempia, sitoutuneempia ja psyykkisesti kestävämpiä.
Kun emme käytä energiaamme itsen syyllistämiseen, sitä vapautuu oppimiseen, kasvuun ja parempien valintojen tekemiseen. Itsemyötätunto ei siis vähennä vastuullisuutta – se tukee sitä.
Itsemyötätunto auttaa tunnistamaan ja kunnioittamaan rajoja
Yksi itsemyötätunnon tärkeimmistä vaikutuksista on kyky tunnistaa omat rajat. Ilman itsemyötätuntoa saatamme sivuuttaa väsymyksen, kuormituksen tai omat tarpeemme, koska “pitäisi jaksaa” tai “muutkin jaksavat”.
Itsemyötätunto antaa luvan kysyä:
• Miltä minusta oikeasti tuntuu?
• Mitä tarvitsen juuri nyt?
• Missä menee jaksamiseni raja?
Rajojen asettaminen ei ole itsekkyyttä, vaan itsensä arvostamista. Kun pidämme huolta omista rajoistamme, pystymme olemaan aidosti läsnä myös muille.
Itsemyötätunto on rohkeaa realismia
Itsensä arvostaminen ei synny täydellisyydestä, vaan siitä että hyväksyy keskeneräisyytensä. Itsemyötätunto vaatii rohkeutta katsoa itseään rehellisesti ilman jatkuvaa arvostelua. Se on kykyä sanoa: olen arvokas silloinkin, kun en ole parhaimmillani.
Lopulta itsemyötätunto ei tee elämästä helpompaa, mutta se tekee siitä inhimillisempää ja kestävämpää. Ja juuri siksi se ei ole pehmeää höttöilyä – vaan yksi tärkeimmistä taidoista, joita voimme opetella. Se on avain, joka meillä jokaisella on käsissämme.
Tilaa itsellesi itsemyötätunnon ja arjen jaksamisen tueksi Annukan Lempeästi itseni puolella -kortit täältä.



