Rakas minä,
olen kulkenut pitkän matkan tähän. Matkallani on ollut myrskyjä, muureja, iloa ja rakkauttakin. Jokainen kokemukseni on mahdollistanut matkani tähän hetkeen – joskus ojanpohjien, joskus kiertoteiden kautta. Vaikka jälkeenpäin saattaisikin näyttää siltä, että jotkut asiat olisi voinut hoitaa paremminkin, olen aina kaikissa tilanteissa käyttänyt sen hetkisen parhaan tietoni, taitoni, uskallukseni, kokemukseni ja arviokykyni. Sen paremmin en olisi omalla polullani osannut toimia.
Nyt olen tässä. Mukanani on kaikki se, minkä olen kokenut. Tässä hetkessä on mahdollisuus katsoa mennyttä menneenä, oppipolkuna. On mahdollisuus katsoa tätä hetkeä tällaisena kuin tämä hetki on: nyt on näin. Tässä hetkessä on mahdollisuus katsoa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kaikki se, mitä valitsen tänään, vaikuttaa kaikkiin tuleviin huomisiin. Huomenna voin tehdä uuden valinnan. Koskaan ei ole liian myöhäistä, mutta aina paras hetki ottaa itseään kädestä ja kannustaa on tämä hetki.
Kun olen itseni puolella, olen elämän puolella. Kunnioitan sitä elämää minussa, joka opettelee, havainnoi ja tuntee. Tämä on ainoa elämäni tässä kehossa, ja siksi aion pitää huolta ennen kaikkea minusta. Sillä minä olen minulle kaikkein tärkein ihminen. Ilman minua ei olisi muita minulle. Ei olisi auringonnousua, ei pakkasenpuremaa nenää, ei sydänsurua, ei kesäyön uintia. Jokainen elämänkokemukseni virtaa lävitseni, ja olen kiitollinen itselleni jokaisesta hetkestä, jonka huomaan ja elän. Kiitos minä.
Olen ansainnut kaiken hyvän, ja siksi avaan sydämeni kaikelle elämän hyvyydelle.
Ikuisesti sinun,
minä
