Oletko luonut itsellesi mörköjä?
Toistuvat huoli- ja pelkoajatukset ovat monia meistä ikävästi koskettava vaiva. Syitä näihin vaivoihin voi olla monia mutta iloisena uutisena voin kertoa sinulle, että syistä riippumatta ne ovat hoidettavissa. Et siis tule kärsimään vaivasta loputtomiin.
Mistä möröt tulevat?
Syitä toistuvien huoli- ja pelkoajatusten ilmenemiseen voi olla monia – trauman aiheuttama kontrollin tarve, vääristynyt omakuva, turvallisuuden hakeminen pakkomielteisestä suhtautumisesta muiden hyväksyntään, opittu suhde ympäristöön ja muihin ihmisiin ja niin edelleen, lista on melkein loputon. Mahdolliset syyt on hyvä tunnistaa mutta niihin ei nyt jäädä vellomaan, nyt keskitytään ratkaisuihin!
Kuinka möröt selätetään?
Jos koet kärsiväsi toistuvista huoliajatuksista tai -peloista, ehdottaisin että tutustuisit seuraaviin kahteen yksinkertaiseen työkaluun, ja kokeilet niiden käyttöä:
- Mitä sen takana -kysymys
Tämä harjoitus ja tehtävä olisi hyvä tehdä jonkun toisen ihmisen kanssa, mutta voit tehdä sen yksinkin. Jos teet tämän yksin, käytä ehdottomasti apuna kynää ja paperia ja kirjoita kaikki vastauksesi ylös. Tehtävän tarkoitus on selkiyttää ja konkretisoida sinulle syyt pelkoosi, jotta voit käsitellä ja hallita sitä paremmin. Tässä tehtävässä tulet siis käymään läpi vuoropuhelun, jonka päätteeksi olet viidessä minuutissa melko syvällä vaivasi aiheuttajassa, ja voit alkaa helpommin hallita sitä ja heikentää sen vaikutusta.
Voit lähteä liikkeelle esimerkiksi lauseesta:
Toteamus: ”Pelkään hirveästi lihovani”
Tähän vastakysymys on:
K: ”Mitä sen takana on?”
Vastaa kysymykseen, vastaus voi olla esim.
V: ”Luulen että minusta ei pidetä, jos painoni nousee”
K: ”Mitä sen takana on?
V: ”Henkilö X varmaan pitää minua epämiellyttävänä jos lihon jne..”
K: ”Mitä sen takana on?”
V: Jne
K: Jne
Edelliset toteamukset eivät siis ole sinun todellisia lauseitasi, mutta pidä kiinni mallikysymyksestä ja jatka vastaamista samaan kysymykseen niin pitkälle kuin mahdollista. Tehtyäsi tämän harjoituksen, huomaat ehkä että ajatuksesi eivät välttämättä ole koko totuus, tai edes totta.
- Arvio VS. Kuvaus
Usein ajatuksemme itsestämme ja muista ihmisistä perustuvat jostain opittuihin malleihin ja automaatioihin. Myös huoli- ja pelkoajatukset ovat tällaisia, ja siksi voikin olla hyödyllistä tutkia omien ajatustemme ja fiilistemme järkevyyttä ja sitä, perustuvatko ne faktoihin. On siis hyvä tajuta, että SINÄ ET OLE AJATUKSESI.
Mörköjen eristäminen
Mielesi selittää sinulle tauotta ympäristöäsi ja siinä ilmeneviä asioita. Selkokielellä, mielesi tuottaa sekä tosia että epätosia, tarkkoja ja mielikuvituksellisia ajatuksia lakkaamatta. Kaikki mitä mielesi sinulle kertoo, ei ole totta, joten SINÄ ET OLE AJATUKSESI. Voit siis ihan itse tietoisesti päättää, mitä omia ajatuksiasi ja mielipiteitäsi aiot uskoa!
Omien ajatusten arviointi ja harjoittelu, arvio vai kuvaus?
Mielesi selittää sinulle koko ajan ympäristöäsi – asioita, joita teet ja asioita, joita sinulle tapahtuu. Karkeasti nämä selitykset jakautuvat kahteen luokkaan, arvioihin ja kuvauksiin. Näistä kahdesta arviot ovat yleensä epärealistisempia – ja myöskin niitä, jotka aiheuttavat vaivaa ruokkimalla erilaisia pelkoja ja stressejä. Esimerkkinä lauseet:
”Tuo auto on punainen” – on kuvaus, pelkistetty toteamus asiasta.
”Tuo auto on ruma punainen” – on arvio, josta joku muu ihminen tai muu olento ei välttämättä olisi samaa mieltä.
Jälkimmäinen siis perustuu SINUN opittuun tapaasi arvioida hyvää ja huonoa.
Yksinkertainen ja toimiva malli näiden kahden erottamiseksi tehokkaasti on harjoitella vaikkapa viikon ajan päivittäin 15-30 minuuttia seuraavaa:
- Istu alas paperin ja kynän kanssa.
- Kirjoita yksittäisinä lauseina ylös kaikki ajatukset, joita esim. 10 minuutin sisällä mieleesi tulee.
- Vedä hetki happea.
- Käy ajatuslistasi läpi yksi lause kerrallaan, ja kirjoita lauseen perään, onko kysymyksessä kuvaus vai arvio
- Laske näiden suhde toisiinsa.
Todennäköistä on, että kirjoittamistasi ajatuksista valtaosa on arvioita. Tämä on helpottava tieto, sillä sehän kertoo, että alkaessasi tutkia turhiin huoliin ja pelkoihin liittyviä ajatuksiasi, voit huomata suurimman osan niistä perustuvan täysin omiin arvioihisi, joilla ei välttämättä ole todellista perustetta.
Kun olet tehnyt em. harjoitukset, mene tämän tekstin alkuun ja lue alkuosa uudelleen. Ja sen jälkeen, HARJOITTELE. Kun nyt olet aloittanut turhien murheiden kitkemisen, jatka työskentelyä sen kanssa – voit tehdä varsinkin jälkimmäisen harjoituksen vaikka päivittäin.
SE MIHIN KESKITYT, VAHVISTUU.
Nyt pikakelaus tämän tekstin alkuun!
