Olemme remontoineet loppukesästä joogasalia vanhaan tehtaaseen Strömforsin ruukissa. Moneen kertaan projektin aikana olen havahtunut paikan eriskummalliseen tunnelmaan. Strömforsissa on vallalla sama ilmiö kuin vaikka Fiskarsissa: jo matkalla maisema alkaa pikku hiljaa näyttää erilaisilta, ihan kuin värit muuttuisivat syvemmiksi, kasvillisuus rehevämmäksi ja ilma helpommaksi hengittää.
Mietin etukäteen, miten Strömforsin teollisuushistoria ja raskasta ruumiillista työtä tehneiden ihmisten ronski energia vaikuttavat joogatilaan. Voiko tehtaaseen rakentaa joogasalin?
~ ~ ~ ~
Henkisen polun matkaaja on kasvun tiellä. Kurkotamme kohti valoa kuin aurinkoa tavoittelevat kasvit. Valoa kohti on miellyttävä kääntää kasvot, kohti positiivisuutta ja iloa. Varmaan jokainen meistä haluaisi joskus olla parempi jollakin elämän osa-alueella, ihmisenä, äitinä, puolisona, joogina… Se on luonnollista, mutta samalla se saattaa estää hyväksymästä tätä hetkeä ja juurtumista.
Päämäärissä ei ole mitään pahaa, mutta päämäärä ei ole sama kuin jatkuva pois pyristely tästä hetkestä. Elääkseen tässä hetkessä on juurruttava siihen. On juurruttava omaan elämäänsä.
Lootuksenkukka on monessa traditiossa henkisen kasvun symboli. Se kasvaa vedessä, pinnalla näkyy toinen toistaan kauniimpia, värikkäitä, moniterälehtisiä kukkia. Mutta kasvin juuret ovat syvällä pimeässä mudassa. Sieltä se saa voimansa.
Henkistä kasvua korostaessamme kurkotamme mielellämme taivaaseen, haluamme henkisiä kokemuksia ja nousemme leijumaan ilmaan. Mutta jos ei ole kiinni maassa, leijuu pois ihmisyydestä, eikä edes kasvua voi tapahtua.
Joogaopettaja Kuldip Singh Khalsa pukee tämän sanoiksi kehon energiakeskusten eli chakrojen kautta. Kaavio toimii kuin spiraali, jossa energia kulkee ylös ja alas, päätyen lopulta sydämeen, ihmisyyden täyteen potentiaaliin. Kaikki lähtee kuitenkin yhteydestä maahan.
- Kun on yhteys maahan, painovoimaan, maan tiiviyteen ja raskauteen, voi tuntea luojansa. Äiti maan kautta aukeaa yhteys myös painovoiman vastavoimaan, joka vetää meitä kohti aurinkoa.
- Kun tuntee luojansa, voi luovuus avautua. Luovuus on jatkuvaa elämän virtausta, kiinnikkeistä irti päästämistä, heittäytymistä.
- Kun luovuus avautuu, avaa se myös intuition voiman. Päätöksenteko helpottuu ja luottamus elämään kasvaa.
- Vahva intuitio auttaa luottamaan omaan henkilökohtaiseen voimaansa. Tahto kulkea valitsemaansa suuntaan kasvaa ja voima toteuttaa itseään lisääntyy.
- Kun luottaa voimaansa, voi puhua totta. Silloin ääni kantaa, eikä totuutta tarvitse peitellä.
- Kun puhuu totta, voi elää sydämestään. Ja sydän on ihmisyyden ydin.
Olen viehättynyt raskaan teollisuuden historian omaavan paikan maadoittuneesta ilmapiiristä ja luonnonläheisyydestä. Tunnen vahvasti, kuinka energia virtaa juurista latvaan, miten painovoima vetää minua puoleensa ja sen vastavoima venyttää rankaa suoremmaksi. Siinä välissä on hyvä hengittää.
