Sivu 383 – Hidasta elämää

Olenko arvokas, jos en ole hyödyllinen?

Kuuntelin juuri Arto O. Salosen luentoa, jossa hän kysyi mielestäni merkittävän kysymyksen: tunnistatko halun ja tarpeen eron? Luennossaan Salonen toteaa, että perustarpeiden toteuttamisen jälkeen hyvinvointi ei lisäänny materiaalista vaurautta kasvattamalla. Salonen arvioi, että nykyään ”tarpeeksi on vähän enemmän” eli ”mikään ei ole riittävästi”.

Aiemmin aamulla viisivuotias tyttäreni kysyi minulta, että ”äiti, miksi lapset eivät saa palkkaa siitä, että käyvät omassa työssään eli päiväkodissa”. Vastasin hänelle jotakin tällaista: ”Kun ihminen tekee jotain, josta toinen hyötyy, toinen on valmis maksamaan siitä. Kun toinen maksaa käytetystä ajasta tai lopputuloksesta, käytettyä aikaa kutsutaan työksi”. Vastattuani tämän hänelle, minulle tuli kamala olo. Ja avaan vähän miksi.

Keskimääräisesti ihminen käyttää ison osan hereilläoloajastaan työn tekemiseen. Jos oletetaan, että vastaukseni tyttärelleni osui edes jollain tavalla kohdalleen, ihminen on ison osan hereilläoloajasta myös alttiina sille, että on hyödyllinen toiselle ihmiselle. Ja työssä sen mittari on raha. Jos olen hyödyllinen, saan rahaa.

Kuinka helposti tuo alkaa kääntyä toisinpäin: kun saan rahaa, olen hyödyllinen? Joka paikassa toitotetaan, että talous tarvitsee kuluttamista ja kulutusvoimaa – eli rahaa kiertoon. Olen hyödyllinen myös tälle yhteiskunnalle, kun saan rahaa, jolla voin ostaa jotain, mitä haluan tai tarvitsen. Onko hyödyllisyyden ja rahan suhde jopa niin tiivis, että työtön tai muuten rahaton kokee olevansa muille ihmisille ja yhteiskunnalle hyödytön?

Kuinka sulavan huomaamattomasti hyödyllisyyden kokemus rinnastuu ihmisarvon kokemukseen: kun olen muille hyödyllinen (jonka konkreettinen ilmentymä on raha), olen arvokas? Tai toisinpäin: en ole arvokas, jos en ole hyödyllinen.

Yhdistyessään nämä rahaan liittyvät uskomukset lyhenevät muotoon: kun minulla on rahaa, olen arvokas. Uskokaa tai älkää, mutta mieli on siitä kummallinen kapistus, että se yhdistelee huomaamattamme asioita, ajatuksia ja tunteita toisiinsa – vaikka niillä ei olisi suoraan tekemistä keskenään. Mieli muodostaa yhdistelmien perusteella kokonaisuuden, jota usein kutsumme kokemukseksi, joskus myös totuudeksi. Usein nämä yhdistämiset ovat niin tiedostamattomia ja automaattisia, että emme huomaa niitä.

Minusta saattaa esimerkiksi tuntua, että tarvitsen uuden paidan. Joku voisi sanoa, että ei, ei se ole todellinen tarve, koska sinulla on paitoja kaapissasi – pysyt kyllä lämpimänä ilman uutta paitaakin; se on haluamista. Mutta jos katson uskomusjärjestelmääni syvemmälle, sinne saakka, missä vapaus ansaita ja kuluttaa rahaa yhdistyy hyödyllisyyteen, joka yhdistyy ihmisarvon kokemiseen, olen perustarpeiden äärellä. Sillä ihmisenä tarvitsen kokemusta yhteenkuuluvuudesta ja rakkaudesta.

Monen mutkan kautta paidasta on saattanut tullut konkreettinen hätähuuto tyydyttymättömästä perustarpeesta tulla arvostetuksi ja myös olemassaolevaksi. Se on jonkinlainen ankkuri yhteiskuntaan ja muiden ihmisten sekaan. Samalla raha saa aikaan sen, että ihminen joutuu arvosteltavaksi ja arvotettavaksi hyödyllisyytensä kautta.

Mutta en halua opettaa lapselleni, että ihmissuhteet tai suhde olemiseen on vaihdantatalouden määrittämä hyötysuhde. Enkä halua opettaa hänelle, että hänen arvoaan ihmisenä mitataan vaihdannan tehokkuuden kautta. En halua, että hänen tarvitsee jokainen päivä huhkia, tuskastua, suorittaa ja palvella kokeakseen arvostusta ihmisenä.

Eikä sinunkaan äitisi toivoisi. Sillä olet riittävä koko ajan. Ja arvokas. Vaikka et eläessäsi olisi enää hyödyksi kenellekään.

Miten EFT Tapping toimii?

Miltä tuntuisi oppia helpottamaan omia tunnejumejaan ja stressejään erilaisissa tilanteissa, itse? Maailma on toki täynnä erilaisia keinoja, ja yksi ihan tieteellisestikin tutkittu menetelmä on EFT Tapping (Emotional Freedom Techniques).

EFT on sekä itsehoitoon että terapeuttiseen käyttöön suunniteltu tunteiden vapauttamis- ja stressinpurkumenetelmä, jossa akupunktiopisteiden (itse)stimulointia yhdistetään kehotietoiseen, hyväksyvään läsnäoloon sekä terapeuttiseen työskentelyyn.

EFT-prosessin lähtökohta on se, että tunnistat sinussa tapahtuvia tuntemuksia oman kehosi kautta. Me kaikki saatamme ajoittain tai jatkuvasti tunnistaa epämääräistä pahaa oloa, jolle ei tunnu löytyvän mitään erityistä syytä. Mitä me sitten tyypillisesti teemme tällaisessa tilanteessa?

Saatamme joskus pyrkiä ensisijaisesti väistelemään tätä epämukavuutta vaikkapa ryhtymällä suorittamaan jotakin, sukeltamalla nettiin tai kävelemällä jääkaapille. Siinäkin hetkessä teemme parhaamme juuri senhetkisillä voimillamme, mutta mikä voisi auttaa meitä kohtaamaan tämä epämukava tuntemus ja ymmärtämään, ettei ole vaarallista olla tässä epämukavuuden olotilassa, hetken aikaa.

Sama tapahtuu usein kiputuntemusten kanssa. Kipu on useimmiten epämiellyttävä kokemus, jota emme haluaisi tuntea. Kivussa on siis aina emotionaalinen osa, joka saa meidät tuntemaan ja suhtautumaan tietyllä tavalla kipuun. Kipu voi pahimmillaan lamauttaa meidät toimintakyvyttömiksi ja turruttaa kehomme kaikki muut tuntemukset. Tai lievemmässä kivussa pyrimme olemaan välittämättä kivusta suuntaamalla huomiomme muualle – tai ottamalla kipulääkkeen ja jatkamalla päivää kuuntelematta kivun viestiä.

Mikä tahansa negatiivinen olotila meillä onkaan, aivojen pelkokeskus aktivoituu. Sympaattisen hermoston aktivoituminen sytyttää aina tiettyjä kehon ja mielen reaktioita, joista kirjoitin mm. tässä artikkelissa. Akupistestimuloinnin on tutkitusti todettu vapauttavan juuri aivojen pelkokeskuksen eli mantelitumakkeen ”hätätilareagointia” ja sitä kautta stressiä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että tapping alentaa merkitsevästi syljen kortisolitaso.

EFT Tappingissa kehossa olevien meridiaanien tiettyjä päätepisteitä stimuloimalla voimme vapauttaa jumittavan tunteen, joka liittyy senhetkiseen olotilaamme. Kuitenkin, jotta EFT toimii, meidän tulee olla läsnä itsellemme ja tuntemuksillemme. Läsnä oleminen tarkoittaa kehotietoista, hyväksyvää läsnäoloa ja itsensä kuuntelua.

Voitko mielikuvissasi kuvitella nämä kehosi meridiaanit jokina? Kun jokin tunnejumi syntyy, voit nähdä sen jonkinlaisena esteenä tai patona joessa (omassa kehossasi), joka estää vettä virtaamasta vapaasti.

EFT on yhtä aikaa sekä kehoon että mieleen vaikuttava menetelmä, koska siinä huomioidaan samanaikaisesti sekä keholliset että mielen ja ajattelun tasojen vaikutukset. Tämä tapahtuu virittäytymällä samanaikaisesti tunteisiin, ajatuksiin ja kehollisiin tuntemuksiin. Voit siis olla joko valmiiksi ”virittynyt” jossakin tilanteessa, tai voit virittää itsesi työskentelemään EFT:n avulla silloin, kun sinulla on sopiva hetki työskentelylle.

Tässä pieni ”maistiaisharjoitus” sinulle! Lähdetään liikkeelle EFT-prosessin hyväksyntävaiheesta, jota voit alkaa heti kokeilemaan päivittäin:

Jos sinulla on juuri nyt jokin epämukava tunne tai kipu, huomaa tarkalleen mitä sinussa on tapahtumassa. Istu ja tunne kehosi alustaa vasten. Jos taas tunnistat olosi nyt neutraaliksi, voit halutessasi ”virittäytyä” johonkin menneeseen stressiin tai tulevaan asiaan, josta olet huolissasi.
Tee itsellesi seuraavia kysymyksiä: Voinko antaa itselleni luvan olla tässä tunteessa hetken? Mistä tiedän että minulla on tämä olo? Miten kehoni reagoi, mistä kohtaa, ja millä tavoin? Tuntuuko alue jännittyneeltä, painavalta, puristavalta tai joltakin muulta?
Mitä tämä tunnetila saa minut ajattelemaan?
Mitä mielikuvia tunnetilaan liittyy? Onko kehollisessa tuntemuksessani esimerkiksi jokin muoto ja väri, josta tunnistan sen? Tai nouseeko tietoisuuteeni jokin muisto tai mielikuva tilanteesta, johon tämä tunnetila liittyy?
Ja lopuksi; jos tämä kehollinen tunnetila haluaisi kertoa minulle jonkin tärkeän viestin, mitä se sanoisi?

Kun olet tällä tavoin pysähtynyt itsesi äärelle ja tutkinut olotilaasi, saat siitä sanallista materiaalia itse EFT-naputtelua varten. Käymme tässä läpi ainoastaan EFT:n hyväksyntäosuuden, joka useimmiten jo auttaa arjen eri tilanteissa pysäyttämään negatiiviselta tuntuvien tunteiden kierteen, kohtaamalla ja hyväksymällä itsesi.

Naputtele kuvan mukaan kämmensyrjän luun puolivälissä olevaa aluetta, samalla kun toistat itsellesi ääneen seuraavan tyyppisen lauseen: ”Vaikka minulla on ____________________, voin olla tämän tuntemukseni kanssa tässä ja nyt. Avaudun sille mahdollisuudelle, että tämä voi helpottua” Toista lause kolme kertaa ja päätä prosessi hengittämällä 2-3 kertaa syvään.

Tässä esimerkki: ”Vaikka minulla on tämä puristava, harmaa pelko palleassa, koska huomaan jännittäväni huomista esitystä työpaikalla, voin olla tämän tuntemukseni kanssa ja avautua sille mahdollisuudelle, että se alkaa helpottua.”

EFT Tappingia voi kokeilla rohkeasti monenlaisiin tunnetiloihin ja jopa kipuun; parhaimmillaan se toimii juuri silloin, kun jokin tunnestressi on päällä. Kun EFT:hen tulee rutiini, se on loistava työkalu arjen stressinsäätelyyn!

42 tapaa tulla onnellisemmaksi viidessä minuutissa

Oletko onnellinen asioista, joita sinulla jo on? Oletko onnellinen niistä arjen pienistä asioista, jotka tulevat vastaan? Mitäpä jos alkaisit kiinnittämään huomiota siihen kukka-asetelmaan, jonka ohi kuljet joka päivä, mutta jota et ole aikaisemmin kiireiltäsi noteerannut?

Mielellä voi olla taipumus vaellella menneisyydessä ja tulevassa nykyisyyden sijaan, mutta huomion kiinnittäminen niihin arjen pieniin asioihin voi saada jo viidessä minuutissa sinut elämään tässä hetkessä ja tuntemaan olosi huomattavasti onnellisemmaksi.

Mitä tällaisia keinoja kokea onnellisuutta sitten on? Tässä lista niistä pienistä asioista, joihin keskittyminen vain viideksi minuutiksi antaa energiaa, edistää luovuutta ja mikä tärkeintä: saa sinut tuntemaan olosi onnellisemmaksi.

1. Katso lehtien putoavan puusta tuulisena päivänä.
2. Herää aikaisin kuuntelemaan hiljaisuutta.
3. Tarkkaile pilviä ja yritä löytää niistä esineitä, kasvoja, eläimiä.
4. Kuuntele lintujen laulua.
5. Katso National Geographicin henkeäsalpaavia kuvia esimerkiksi tästä.
6. Kuuntele ukkosen jyrinää sateisena päivänä.
7. Istu puiston penkillä ja nauti ympäristön tarkkailemisesta.
8. Kävele nurmikolla paljain jaloin.

9. Nauti vesilasillisen juomisesta. Miljoonilla ihmisillä ei ole mahdollista juoda puhdasta vettä.
10. Nauti ruoasta lautasellasi. Miljoonilla ihmisillä ei ole tarpeeksi syödäkseen.
11. Ole kiitollinen ihmisistä, jotka sinulla on.
12. Lue lapsuutesi suosikkisarjakuvalehti.

13. Puhalla saippuakuplia.
14. Pyydystä lumihiutaleita kielelläsi.
15. Kävele sateessa.
16. Harjoittele Kung Fu -liikkeitäsi peilin edessä.

17. Jos soitat jotakin instrumenttia, soita sillä kappale.
18. Kuuntele suosikkikappaleesi.
19. Opettele uusi tanssiliike YouTubesta.
20. Ota maisemakuva puhelimellasi.
21. Lue suosikkikohtasi kirjasta, jota rakastat.

22. Liiku viisi minuuttia – hypi hyppynarua, hölkkää, punnerra tai kyykkää. Näin saat endorfiinejä vapautumaan välittömästi.
23. Nautiskele lautasellinen hedelmiä.
24. Kirjoita ylös ajatuksiasi.
25. Meditoi viisi minuuttia.

26. Ajattele viittä asiaa, joista pidät itsessäsi ihmisenä.
27. Joka päivä ennen nukkumaan menoa, ajattele edes yhtä asiaa, jonka olet saanut sinä päivänä aikaiseksi. Välittämättä siitä, kuinka pieni tai merkityksetön se on.
28. Halaa itseäsi.

29. Auta naapuriasi.
30. Auta työkaveriasi.
31. Lähetä kortti ystävällesi, jota et ole nähnyt pitkään aikaan.
32. Soita ystävällesi kysyäksesi kuulumisia.
33. Halaile kumppanisi kanssa.
34. Soita vanhemmillesi.
35. Muistele hauskoja hetkiä ystäviesi kanssa.
36. Pyydä anteeksi, jos sille on aihetta.
37. Katsele vanhoja kuvia, jotka tuovat mieleen muistoja.

38. Haistele, maistele ja nautiskele hitaasti kuppi cappuccinoa.
39. Kuuntele meren kohinaa. Netistä tai meren rannalla.
40. Istu auringossa.
41. Polta tuoksukynttilöitä tai suitsukkeita.
42. Tunne kun hiuksesi hulmuavat tuulessa.

Lähde: tinybuddha.com

Olemisunelma

Viimeksi esittelin Itsen johtamisen canvasin ja Tulevaisuuskuiskaajan. Hyppäsin suoraan U-matkan pohjaan, neulansilmään. Nyt menen U-käyrän alkuun: Olemisunelmaan. Sitä voi kutsua myös Tavoitteeksi tai Tahtotilaksi – työelämässä halutaan käyttää näitä sanoja, jotta asia tuntuisi selkeältä ja hallittavalta.

Ehdotan kuitenkin harkitsemaan Olemisunelma-sanan voimaa: mitä jos asettaisit tavoitteeksesi olemisen muutoksen, ei tekemisen? Syvempi olemisen uudistaminen on vaikeampaa, mutta luo vaikuttavampia ja kestävämpiä tuloksia. Oleminen on se lähde, josta tietoinen tekeminen kumpuaa. Kutsunkin Sinua nyt pohtimaan unelmaasi.

Pääkysymys: Mikä on unelmani/tavoitteeni, jota kohti lähden kulkemaan?

Pohdintakysymykset:

Minkälaisena koen oman elämäni/työni tällä hetkellä?
Onko ilmaantumassa jotain uutta, joka tekee tuloaan elämääni/työhöni?
Mitä ajatuksia ja tunteita tämä minussa herättää?
Mitä haluan tulevaisuudeltani?
Mitä siitä seuraa, jos saavutan unelmani?

Oma olemisunelmani, Onnivaattori-kirjaa kirjoittaessani, muotoutui sanoiksi Onnellisuus, Avautuminen, Uudistuminen, Terveys. Ehkä se on osa Avautumista ja Uudistumista, mutta viime aikoina on mieleeni yhä useammin noussut sana Auttaminen.

Auttaminen on tie onneen. Kulje omaa polkuasi, ole oma itsesi. Polta pois kaikki epäolennainen omasta mielestäsi. Heittäydy koko olemuksellasi siihen, mikä on tärkeää. Löydä ihmiset ja tilanteet, joissa voit olla avuksi omana itsenäsi. Palvele muita, kuuntele ja avaudu – palvelet samalla itseäsi.

– terveisin Pexi

Sosiaaliset aivot 2/2

Kokemuksellinen tieto, jota saamme suoraan toisista, vaikuttaa meihin sanoja syvemmällä kehotasolla. Professori Golemanin (Sosiaalinen äly, 2007) tutkimuksissa havaittiin, että flunssan saivat helpommin ne, jotka tunsivat yksinäisyyttä tai pidempään jatkunutta ristiriitaa. Satunnaiset erimielisyydet eivät lisänneet sairastumisriskiä. Ne, jotka olivat rakentaneet myönteisiä ihmissuhteita, olivat eniten ihmisten kanssa tekemisissä ja altistuivat eniten viruksille, mutta sairastuivat kuitenkin vähiten.

Erimielisyydet ei kovin läheisen ihmisen kanssa eivät ole yhtä haitallisia terveydelle kuin pitkäaikaiset ristiriidat läheisen ihmisen kanssa, jolloin esimerkiksi verenpaine koki kaikkein korkeimman hypähdyksen. Tällaisen kanssakäymisen ollessa kyseessä koehenkilöiden immuunijärjestelmä, sydän ja verisuonet alkoivat toimia tavalla, joka pitkällä aikavälillä altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille.

Äidit, jotka olivat hoitaneet kroonisesti sairasta lastaan, olivat solutasolla ennenaikaisesti vanhentuneet, jos olivat kokeneet tämän raskaaksi taakaksi harteillaan. Jos äiti oli saanut hyvää tukea eikä ollut kokenut tehtävää liian raskaaksi, se ei ollut vaikuttanut kielteisesti hänen kehoonsa!

Se, miten koemme tekemämme raskaankin asian ja millaista tukea muilta siihen saamme, ratkaisee sen, vaikuttaako se kehoomme kuluttavasti ja sairastuttavasti, vai saammeko ehkä tekemästämme uutta voimaa ja energiaa. Haastavaa ja kiireistä työtä voi hyvällä omallatunnolla tehdä, jos siitä ei henkisesti kärsi, jolloin kehokin palautuu normaalisti. Esimerkiksi esimies ei voi aina täysin tietää, miten työntekijät kokevat erilaiset paineet, koska toiset ovat herkempiä paineille ja häiriötekijöille. On tärkeää havainnoida itseään, kuunnella mieltään ja ottaa vastuu kehostaan, jotta ei tee niille väkivaltaa.

Voit ottaa vastaan ja panna merkille jonkun ihmisen tai muun asian vaikutuksen olemalla tarkkaavainen:

– Mitä koet? Onko energia myönteinen ja kohottava, ja tekee mielesi keveäksi, vai onko se raskas ja epämiellyttävä? Haluatko jäädä vai lähteä pois?
– Pane merkille sanaton viestintä, kun puhut toisen ihmisen kanssa. Onko toinen avoin vai sulkeutunut? Syntyykö tapaamisessa virtausta ja dynamiikkaa vai onko hiljaista ja pysähtynyttä?
– Olet itse elämäsi herkin mittauslaite: kun otat vastaan tämän toisen ihmisen, tunnetko olevasi rentoutunut ja miellyttävällä tuulella vai oletko jännittynyt?
– Miltä vatsassa tuntuu?
– Miten sydämen syke käyttäytyy?
– Miten hengität, rintakehästä vai vatsasta?
– Sulje silmät ja visualisoi tietty henkilö, ja katso, kuinka sisimpäsi reagoi. Rauhoitutko ja tunnetko olosi kevyeksi vai tunnetko itsesi raskaaksi ja väsyneeksi?

Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat tunteitamme sääteleviin hormoneihin, joiden vaikutukset puolestaan ulottuvat kaikkialle kehoomme muun muassa sydämeen ja immuunijärjestelmään. Hyvät ihmissuhteet ovat kehon ihanteelliselle toiminnalle ja terveydelle tärkeitä niiden tuottamien myönteisten tunnetilojen vuoksi. Ihmissuhteilla on elämäämme niin perinpohjainen vaikutus, että on hyvä kiinnittää huomiota siihen, millaisia ihmisiä päästää vaikutuspiiriinsä ja millaisen kuplan luo ympärilleen huonoja vaikutteita välttääkseen.

Koska kaikkia vuorovaikutustilanteita emme voi valita, on vain hyvä olla asian syvällisestä vaikutuksesta omiin tunteisiin ja fysiologiaan tietoinen. Tietoisuus asiasta auttaa tekemään oikeita valintoja silloin, kun se on mahdollista. Muissa tilanteissa tietoisuus asiasta auttaa ymmärtämään, suodattamaan ja antamaan anteeksi muilta ihmisiltä itseen kohdistuvaa kielteistä energiaa.

Hyvinvointimme riippuu ainakin jossain määrin siitä, että saamme toisilta sinä-kohtelua. Tällöin emme reagoi toiseen vain hänen roolinsa mukaisesti, esimerkiksi tarjoilijana tai myyjänä, vaan kokonaisvaltaisesti ihmisenä. Tällöin saamme tunteen ”toisen tuntemaksi tulemisesta” ja tulemme nähdyksi itsenämme. Yhteydenkaipuumme on inhimillinen perustarve. Aivoissamme on herkkyys ”sinän” ja ”sen” väliselle erolle ja se saa sosiaalisen torjunnan tuntumaan yhtä pahalle kuin fyysinen kipu.

”Elinvoima syntyy inhimillisestä kontaktista, etenkin rakastavasta vuorovaikutuksesta. Tässä mielessä sosiaalinen vastuu alkaa nyt.”, sanoo Goleman. Lapsille ja nuorille olisi valtava hyöty oppia enemmän siitä, miten sosiaaliset aivomme toimivat. Tämän vuosisadan haaste on laajentaa niiden ihmisten piiriä, joiden katsomme kuuluvan ”meihin” ja pienentää ”niiden” määrää. Meidän ei tarvitse hyväksyä vihan synnyttämiä raja-aitoja, vaan voimme rakentaa siltoja erottavien kuilujen yli.

Lähteet:
Goleman, Daniel. Sosiaalinen äly. 2007. Otava.
Ehdin, Sanna. Enemmän energiaa. Kohti rikasta, onnellista ja terveellistä elämää. 2012. Basam Books.

Väsyneestä voittajaksi – näin onnistut

On monia syitä miksi emme aina voi hyvin. On paljon tekijöitä, joita voimme tarkastella fyysisellä, mentaalisella ja henkisellä tasolla, jotka vaikuttavat meidän jaksamiseemme. On äärimmäisen yksinkertaista osoittaa aina vain ravinnon suuntaan kun haluamme voida paremmin. Ravinto on vain yksi osa hyvinvoinnistamme. Se kuitenkin vaikuttaa energian tuotantoon, immuniteettiin, painoon sekä mielialaan. Tämä kirjoitus keskitttyy ravinnon vaikutuksiin elämänilon palauttamisessa.

Mitkä vaikuttavat?

Kirjoitin viime vuonna mielestäni kohtuullisen hyvän kirjoituksen syistä, miksi sairastumme. Sen voit lukea täältä. Tiivistettynä voitaisiin kuitenkin ottaa muutama tekijä, jotka vaikuttavat meidän jaksamiseemme.

1. Raskasmetallit – Ylikuormitus aiheuttaa kehoon haastavia tiloja.
2. Ravintoköyhä ruoka – Maaperän köyhtyessä ihmiset saavat entistä enemmän tyhjää ruokaa – Ravinteet puuttuvat.
3. Immuniteettiin vaikuttavat tekijät, joista voit lukea täältä.

Nämä ovat isoja teemoja, jotka aiheuttavat pinnan alle usein kyteviä tiloja, joita jonakin päivänä sitten ihmettelemme mistä ne ovat tulleet. Nämä asiat ovat osaltaan viemässä meiltä energiaa ja sitä kautta elämäniloamme. Yksi iso teema on stressi ja sen vaikutukset kehoon. Stressiä näyttäisi olevan jokaisen oireen takana enemmän tai vähemmän.

Lyhytaikaisena stressillä on paljon terveysvaikutuksia, mutta pitkään jatkuessaan se syö meidän energiaamme. Stressi on iso sana ja sillä on paljon merkitystä, mutta tässä yhteydessä voisimme tiivistää sen seuraavaan lauseeseen: Stressi on jatkuva kehon fyysinen/mentaalinen/henkinen kuormitus, jota on enemmän kuin keho pystyy vastaanottamaan.

Tämä itsessään on kuormittamassa mm. meidän lisämunuaisia ja kilpirauhasta. Ravinnolla voimme vaikuttaa näiden toimintaan ja sitä kautta myös energisyyteemme. Keskityn tässä lisämunuaisten ravitsemiseen. (Länsimaalainen lääketiede ei tunnusta lisämunuaisilla olevan juuri merkitystä, ennen kuin ne uupuvat täysin. Olen toista mieltä ja sen takia lähestyn tätä kautta asiaa.)

Oireet?

Heräätkö aamulla väsyneenä?
Ovatko seksihalusi vähentyneet?
Oletko masentunut?
Oletko pirteämpi öisin kuin aamuisin?
Oletko väsynyt iltapäivällä klo 15–17 aikaan?

Koska pelkästään ravitsemukseen perustuva terapeuttinen lähestymistapa ei poista niitä syitä miksi olemme väsyneitä, ei se tietenkään ole ainoa tapa lähestyä asiaa. Ne asiat, mitkä heikentävät energiatasojamme olisi hyvä tunnistaa ja työskennellä niiden kanssa. Se ei kuitenkaan mielestäni poista sitä seikkaa, että voisimme tehdä samantien asian eteen ravinnollisia parannuksia, jotka tukevat lisämunuaistemme luontaista kiertokulkua ja toimintaperiaatetta.

Tässä tärkeimmät, jotka ovat auttaneet minua:

1.
Syö riittävästi proteiinia ja rasvaa. Monesti voimme ajatella syövämme terveellisesti, mutta silti emme saa tarpeeksi rakennusaineista, jotka tekevät kehomme toimivaksi. Myös kellonajat voivat auttaa. Olin aluksi skeptinen tarkkoihin kellonaikoihin perustuviin suosituksiin, mutta koska olen aina kokeilunhaluinen huomasin joidenkin niistä toimivan.

2.
Ravitse aamulla ennen klo. 9 proteiinilla ja rasvalla. Mieluiten eläinperäisillä rasvoilla, koska ne ovat biologisesti lähempänä meidän omaa rasvakudosta. Aamulla syöty proteiini-ja rasva-aamiainen antaa riittävästi rakennusaineita kehon käyttöön aamuksi, jolloin energiatasot myös pysyvät ylhäällä.

3.
Syö ennen klo. 14 päivän lounaasi, joka myös sisältää yllämainittuja ravinnonlähteitä. Hyvä aika syödä on klo. 11–14 välillä, jolloin keholla on riittävästi aminohappoja ja rasvoja käytettävänä, eikä iltapäivän väsymistä tule.

4.
Syö päivällinen klo. 18–19.30 väliin. Tällöin voit panostaa myös hiilihydraatteihin (ellei sinulla ole reilusti ylipainoa tai ongelmia verensokerin kanssa), kuten perunaan, bataatteihin tai muihin juureskasveihin, jotka ovat erinomaisia hiilihydraatin lähteitä. Tämä rentouttaa kehoasi, sisältää riittävästi serotoniinia, josta keho voi muodostaa melatoniinia joka antaa sinulle paremman yöunen.

Hyvä uni on paras tapa ravita kehoasi. Unessa keho pystyy kasaamaan kudokset uudenveroisiksi ja näin antaa sinulle hyvän energisyyden seuraavaan päivään. Paljon treenaavat saattavat hyötyä suuremmasta määrästä hiilihydraatteja, jolloin säästytään mahdollisesta uupumuksesta. Hyvälaatuisilla hiilihydraateilla voidaan tukea myös aineenvaihdunnallisia toimintoja, kuten kilpirauhasen toimintaa.

5.
Muista syödä. Yksinkertainen ohje, mutta se on parhaimpia tapoja pitää stressihormonimme kurissa ja sitä kautta energisyyden ja ennenkaikkea yöunen laadukkaana. Syö viimeinen ateria n. 3–4h ennen nukkumaanmenoa, jolloin ruuan sulamiseen jää hyvin aikaan. Jätä kofeiinipitoiset juomat hetkeksi, jotta lisämunuaisesi voivat elvyttää omaa energiaansa. Panosta kasviksiin, marjoihin, juureksiin, sieniin, villivihanneksiin rasvojen ja proteiinien lisäksi. Yksinkertaisilla menetelmillä pääsee jo pitkälle. Syö 3–4 tunnin välein alentaaksesi kortisolin määrää kehossasi.

6.
Lisäravinteena b ja c-vitamiini voivat auttaa energisyydessä. Itse olen ottanut heti ensimmäisenä aamusta.

Bonus: Juo vettä. Itse juon 0,5l huoneenlämpöistä vettä, johon lisään n. 1/2tl puhdistamatonta suolaa.

Vaikka suosittelen itse eläinproteiineja ja rasvoja laadukkaista lähteistä, ei se tietenkään ole mikään kaikille sopiva totuus. Mikäli saat kasviproteiineista ja rasvoista riittävästi energiaa, voimaa ja tarmokkuutta, niilläkin voi mennä. Olemalla itselleen rehellinen pääsee jo suunnattoman pitkälle.

Toivottavasti tästä oli apua, minua se on auttanut omassa tervehtymisessäni suunnattomasti. Kerro mitä ajattelet, palautteesi on tärkeää. Kiitos ajastasi, seuraavaan kertaan hyvä lukija!

Ylivastuullinen pelkää perheensä puolesta, mutta särkyy itse

Pääsin hyppäämään suoraan tunnemyrskyn ytimeen, kun nuorena naisena seitsemäntoista vuotta sitten tulin jätetyksi avioliitossani. Vaikka merkit olivat olleet ilmassa jo kahden vuoden ajan, oli lopullinen ilmoitus kuitenkin raju kriisi. Eroon ei voi valmistautua. Äkkiä seisoin keskellä autiota maata yksin eikä ketään ollut huutomatkan päässä, ja vaikka olisi ollutkin, en olisi jaksanut huutaa.

Näin jälkikäteen ajatellen asiassa oli kuitenkin hyvänä puolena se, että minulla oli selkeä rooli; olin jätetty nainen. Hylkääminen sattui, se oli karua ja kamalaa. Mutta minulla oli suru hoitajana ja hylätyn naisen identiteetti. Minun ei tarvinnut arpoa olinko tehnyt oikein kuten heidän, jotka joutuvat tekemään itse päätöksen lähtemisestä.

Eroryhmiin hakeutuu vastuuntuntoisia ihmisiä, jotka haluavat tutkia omaa osuuttaan erossa. Suuri joukko ryhmään tulijoista on heitä, jotka ovat vuosia pohtineet lähteä vai jäädä ja vaikka asiaa on käännelty mielessä satoja kertoja, on mielessä yhä kysymys: olisinko voinut tehdä jotain enemmän tai paremmin? Osa tulee ryhmään pohtimaan lopullista eropäätöstä, toiset käsittelemään tunteita, joita päätös on nostanut esiin.

Ylivastuullisuus on sopeutumiskeino

Ylivastuullisuus on sopeutumiskeino, joka otetaan käyttöön usein jo varhaisella iällä. Osalla ihmisistä on siihen luontainen temperamenttialtistus, kuten erityisherkillä. Ylivastuullinen tekee kaikkensa ettei perhe särkyisi, usein hän kantaa molempia suhteen osapuolia uupumuksen äärirajoille saakka. Hän ajattelee että kyllä tämä tästä kun hän hetken vielä jaksaa, jos ei itsensä niin perheen takia. Kun hän yrittää vain tarpeeksi, niin toinenkin havahtuu toimimaan. Tulevaisuuden, talouden, kodin ja lasten vuoksi hän haluaa jaksaa.

Ylivastuullisen puoliso voi olla alivastuullinen tai sitten hän on masentunut tai elämäänsä vain kyllästynyt. Hän ei jaksa yrittää mutta ei myöskään kykene ottamaan vastuuta suhteesta. Molemmat kärsivät. Pahimmillaan vuorovaikutus jähmettyy kokonaan ja perheessä on kaksi surullista suolapatsasta. Tälläinen on täydellinen kasvualusta katkeruuden kukoistukselle ja katkeruudesta kasvaa vain pahan kukkia.

Tärkeimpiä työstettäviä asioita rakkaussuhteen loppuessa ovat suhteen rehellinen tarkasteleminen niin että käsittää siinä molempien roolit, kaikkien tunteiden hyväksyvä läpikäyminen rakentavalla tavalla sekä katkeroitumisen välttäminen, joka voidaan ilmasta myös anteeksi antamisena. Anteeksi on tärkeätä antaa niin toiselle kuin itsellekin. Paras merkki huomata irrottautumisen edenneen on se, etteivät ajatukset täyty enää entisen kumppanin tai suhteen ajattelemisella vaan omalla uudella elämällä. Vaikka suhde entiseen kumppaniin jatkuisikin esimerkiksi jaetun vanhemmuuden myötä, on tärkeää että ero ja siihen liittyneet asiat saadaan käsiteltyä.

Eroseminaarissa sanotaan hyvästi suhteelle, ei välttämättä ihmisille. Parisuhteesta ei hypätä kuitenkaan ystävyyteen ennen kuin erotunteet on käyty läpi. Tähän tarvitaan aikaa. On aivan mahdollista kasvaa entisen kumppaninsa ystäväksi, mutta se edellyttää molempien tahtoa, aivan kuten toimiva parisuhdekin.

9 helppoa tapaa parantaa ruuansulatusta

Hyvä ja toimiva ruuansulatus on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jos ruuansulatus ei kuitenkaan toimi ihan niin kuin pitäisi, saattaa kaikennäköistä vaivaa ilmentyä. Ruuansulatusvaivojen yhteydessä voi esiintyä suolen ärtymystä, ilmavaivoja, ummetusta, närästystä ja turvotusta. Myös ruoka-aine allergioita, painonnousua, ekseemaa, väsymystä ja astmaa voi mahdollisesti esiintyä ruuansulatusvaivojen yhteydessä. Alla olevat vinkit auttavat kehoasi saavuttamaan suoliston tasapainon.

1. Pureskele ruokasi
Hyvä ruuansulatus alkaa jo suusta. Kun pureskelet huolellisesti ruokasi, kehosi ei tarvitse käyttää niin paljon energiaa ruuansulatukseen.

2. Syö kunnon ruokaa
Vältä prosessoituja ruokia ja roskaruokaa, joissa yleensä on tyypillisesti paljon suolaa, sokeria ja pitkälle jalostettuja öljyjä. Prosessoitujen ruokien huonot puolet eivät ole pelkästään heikkoja ravinto-arvoiltaan, vaan kehosi on myös vaikea sulattaa niitä.

3. Suosi käymällä valmistettuja ruokia
Esimerkiksi hapankaali tekee hyvää vatsallesi.

4. Ole armollinen maksallesi
Voit edistää maksan toimintaa syömällä punajuuria, porkkanoita ja vihreää salaattia. Vältä liiallista alkoholin käyttöä. Kun maksasi toimii oikein, ruuansulatusvaivat saattavat vähentyä.

5. Muista nesteytys!
Useimmat ihmiset unohtavat juoda tarpeeksi vettä. Kylmällä säällä ei välttämättä muista kiinnittää veden riittävään saantiin huomiota. Piparminttu, fenkoli ja sarviapila ovat tunnettuja ruuansulatusvaivoja parantavista vaikutuksistaan, sekä myös erinomaisia mausteita teehen.

6. Hallitse stressisi
Stressi voi tutkitusti aiheuttaa ruuansulatusvaivoja.

7. Tue kehosi toimintaa lisäämällä glutamiinin saantia
Glutamiini on luontainen aminohappo, jota tarvitaan kehon normaalin toiminnnan ylläpitämiseen. Glutamiini auttaa kehoa toipumaan tulehduksista ja näyttelee tärkeää roolia ruuansulatuksen virheettömässä toiminnassa. Glutamiinia saa lihasta, kalasta, maitotuotteista, juureksista, pavuista, pinaatista, persiljasta ja tuoreista vihannesmehuista.

8. Syö probiootteja
Hyvät bakteerit ovat tärkeitä suolistosi toiminnalle.

9. Kuuntele kehoasi
Jokaisen keho on erityinen ja yksilöllinen. Kaikki ruokavaliotrendit eivät sovi kaikille. Kuulostele kehoasi ja sen tuntemuksia. Kun opit tuntemaan oman kehosi, sinulla on avaimet parempaan ruuansulatukseen – ja mikä tärkeintä, parempaan oloon.

Lähde: www.mindbodygreen.com

Kevättä ilmassa

Kevät tekee tuloaan ja viime viikonloppuna saatiin nauttia ihanasta, keväisestä säästä. Se oli tosin vain väliaikaista, sillä tänä aamuna nurmikon peitti jälleen valkoinen lumipeite! Keväällä on itselleni hyvin energiaa antava vaikutus. Valo ja lämpö saavat sisäisen puutarhurin heräämään eloon. Mikään intohimoinen puutarhuri en ole, mutta keväisin suunnitelmat ovat aina suuret ja ideoita riittää. Osa toteutuu ja osa jää hautumaan joskus myöhemmin toteutettavaksi tai kokonaan unohduksiin.

Haravointi on kevään hommista se ensimmäinen ja sillä mekin kevättyöt aloitettiin viikonloppuna. Harava heilui Keltaisen talon lisäksi myös isovanhempien pihalla naapurissa. En koskaan lakkaa ihmettelemästä kevään ihmeitä luonnossa. Tuntuu aina hyvältä nähdä uutta kasvua, joka aina vuosi toisensa jälkeen nousee mullasta. Miten palkitsevaa onkaan, kun siivoat kuolleita lehtiä ja oksia talven jäljeltä ja sieltä alta nousee uutta elämää. Pihallamme on yksi valkoinen krookus, joka sitkeästi nostaa päätään nurmikon ja sammaleen keskeltä. Talon entinen isäntä on sen joskus aikoinaan istuttanut ja siitä on tosiaankin aikaa vuosia, vuosia. Se jotenkin liikuttavalla tavalla muistuttaa meitä vuosi toisensa jälkeen talon entisestä elämästä ja sen asukkaista.

Uutta elämää Keltaiseen taloon on luvassa myös muutenkin! Vahtikoira Rasmuksen paikka on ammottanut tyhjyyttään ja perheen yhteisellä päätöksellä paikka päätettiin täyttää. Uuden tulokkaan ei haluta vievän Rasmuksen paikkaa muistoissamme ja sydämissämme, sen vuoksi uuden tulokkaan vaatimuksena on edustaa eri rotua ja tuoda samalla tyttöenergiaa naisvoittoiseen perheeseemme. Uusi perheenjäsen saapuu meille tällä viikolla, Hopeanuolen Kennelistä Siikajoelta. Kennelnimeltään tämä tyttönen on siis Hopeanuolen Saarlotta. Kolmivaiheisen ”kansanäänestyksen” jälkeen kutsumanimeksi valittiin Saga. Elämme siis jännittäviä aikoja.

Vastauksella ja sanoilla on merkitystä! Näin yksinkertaiset sanat auttavat luomaan uusia mahdollisuuksia elämääsi

Tiesitkö, että käyttämäsi sanat vaikuttavat tilanteeseen, jossa olet? Viljeletkö puhuessasi positiivisia ilmauksia? Suustasi päästämäsi sanat ovat voimakkaampia kuin uskotkaan. Useimmat ihmiset tervehtivät toisiaan ilmauksilla, joissa ei ole lainkaan voimaa. Ajattele vaikka edellistä kertaa, jolloin kuulit jonkun (tai itsesi) vastaavan tervehdykseen ”Mitä kuuluu?” esimerkiksi sanoilla ”Nooh, mitäs tässä”, ”No eipä ihmeitä”, ”Kyllä tässä pärjäillään” tai ”Ei hullumpaa”. Siitä ei luultavasti ole kovin kauaa.

Kokeile seuraavalla kerralla tuon tutun laimean tyylin sijaan tätä: käytä sanoja tilanteesi muuttamiseen, ei tilanteesi kuvailuun. Seuraavan kerran, kun joku kysyy ”Mitä kuuluu?”, vastaa latteuksien sijaan voimaa ilmaisevilla sanoilla – riippumatta siitä, onko kysyjä työkaveri tai kadulla sattumalta vastaan tuleva vanha koulukaveri. Anna heille energinen ja innostunut vastaus: ”Mahtavaa!” tai ”Tosi hyvää!”

Ensinnäkin, tällä tavalla vastaaminen on vaikeaa ilman hymyilyä, ja tällöin todennäköisesti saat hymyn myös vastaukseksi. Toiseksi, saatat huomata myös fyysisen reaktion vastauksesi kohottaessa energiatasoasi. Kolmanneksi, sanasi lähettävät aivoillesi viestin, joka on yhteneväinen ”mahtavan” tai ”tosi hyvän” tunnetilan kanssa.

Saadaksesi tuloksia sinun täytyy tehdä tätä usein ja aidosti innostuneena – ei vain robottimaisesti positiivisia ilmauksia toistellen. Kun toimit näin, alitajuntasi alkaa reagoida siihen, mitä sanot, ja alkaa muokata todellisuuttasi vastaamaan ajatuksiasi ja sanojasi. Tähtien sota -elokuvien Yoda tiesi tämän neuvoessaan Luke Skywalkeria: ”Tee tai älä tee. Yrittämistä ei ole.”

Puhuminen voimaa sisältäviä ilmauksia käyttäen luo myös tunteen siitä, että otat vastuuta ja sitoudut saamaan parasta itseltäsi ja muilta. Haasteenasi on tietoisesti välttää voimaa lytistävien sanojen käyttöä. Sellaiset sanat imevät energiaa ja sitoumusta aikeistasi ja lopulta myös teoistasi.

Eliminoi ensiksi nämä ilmaukset sanavarastostasi

1. En voi
2. Jos
3. Epäilen
4. Yritän
5. En usko
6. Minulla ei ole aikaa
7. Ehkä
8. Pelkään, että
9. En usko
10. Se on mahdotonta.

Näiden sanojen hylkääminen ei kuitenkaan vielä riitä. Urheilujoukkue tarvitsee enemmänkin kuin vain hyvän puolustuksen voittaakseen ottelunsa; sillä pitää myös olla hyvä hyökkäys. Mobilisoi siis oma hyökkäyksesi valitsemalla tarkkaan käyttämäsi sanat.

Nämä ilmaukset lisäävät voimaasi

Rakenna positiivisia ajatuspolkuja ja sitoumusta käyttämällä seuraavia voimaa synnyttäviä ilmauksia:

1. Minä voin
2. Minä teen
3. Odotan parasta
4. Sitoudun
5. Tiedän
6. Otan aikaa sille, että
7. Positiivisesti
8. Olen varma
9. Uskon varmasti, että
10. Kaikki on mahdollista.

Sanojesi voima pohjustaa tekojesi voimaa. Puhu voimaa täynnä olevin ilmauksin, ja saat tuotua esiin parhaat puolet itsessäsi ja muissa.

Lähde: Inc.com

Sosiaaliset aivot 1/2

Sosiaalinen neurotiede tuottaa tutkimustietoa sosiaalisen kanssakäymisemme vaikutuksesta aivoihin ja kehoon. Kaikkein arkisimmat kohtaamiset säätelevät aivojen toimintaa ja muokkaavat tunteitamme. Mitä läheisemmissä väleissä olemme jonkun kanssa, sitä voimakkaammin tunteemme vaikuttavat toisiimme. Professori Daniel Goleman (Sosiaalinen äly, 2007) sanoo että, kun kahden ihmisen hermoverkkojen välille syntyy yhteys, heidän aivonsa alkavat tanssia eräänlaista tunne-elämän tangoa. Kun nainen, jota mies pitää viehättävänä, katsoo miestä suoraan silmiin, miehen aivot erittävät dopamiinia, mielihyvän tunnetta aikaansaavaa hormonia.

Kanssakäyminen muiden kanssa muokkaa paitsi kokemusmaailmaamme, myös fysiologisia toimintojamme. Vahvistavilla ja myönteisillä ihmissuhteilla on terveyttä edistävä vaikutus, kun taas kielteiset suhteet saattavat toimia elimistössämme hitaasti vaikuttavan myrkyn tavoin. Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet toimivat tunteiden säätelijöinä, jotka muuntavat jatkuvasti aivojemme perusasetuksia. Hermojärjestelmämme osaa virittyä toisen tunnetilaan. Tunteilla on kauaskantoisia vaikutuksia ulottuen kaikkialle elimistöön. Niiden aikaansaamat hormonitulvahdukset säätelevät fysiologisia toimintoja, kuten sydämen ja immuunijärjestelmän toimintaa.

Psykologi John Gottman on tutkinut vuosikymmeniä pariskuntien välistä vuorovaikutusta ja oppinut ennustamaan suurella todennäköisyydellä heidän liittonsa kestävyyden. Tapa, jolla puolisot suhtautuvat toistensa sanomisiin on ratkaisevaa. Myrkyllisintä on halveksunta. Kritisointikaan ei ole yhtä pahasta. Halveksunta kohdistuu toisen olemukseen ja persoonaan kun taas kritisointia voi tapahtua asioista. Tutkijat havaitsivat, että liitossa tapahtuvasta halveksunnasta voi jopa ennustaa sellaisia asioita, kuin montako flunssaa mies todennäköisesti sairastaa! Toisin sanoen, se että rakastaa jotakuta, joka osoittaa sinulle halveksuntaa, on niin stressaavaa, että se alkaa vaikuttamaan immuunijärjestelmän toimintaan. Koska lähisuhteilla on yllättäviä biologisia vaikutuksia, ne saattavat myös kertoa, kuinka terveitä kumppanukset ovat vuosien päästä fyysisesti.

Parasta taas on, jos pariskunnat tarttuvat myönteisesti toistensa sanomisiin ja kannustavat toinen toisiaan. Kun suhdeluku on 5:1 myönteisten hetkien hyväksi, pariskunnan tunnetila on terveellä pohjalla ja suhde miltei varmasti kestää pitkään. Oksitosiini-hormonia erittyy kehoomme runsaasti aina ollessamme tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joista välitämme. Oksitosiinin hyödyt tulevat esille monenlaisissa tilanteissa, joissa tunne-energia virtaa ihmisestä toiseen. Pelkästään läheisen ihmisen läsnäolo tai hänen ajattelemisensa saattaa laukaista mielihyvää tuottavan hormoniannoksen. Oksitosiinissa saattaa piillä sitoutuneiden ja rakastavien ihmissuhteiden aivokemiallinen avain.

Tiedostamaton ajattelumme osaa poimia signaaleja toisista, pienistä eleistä ja ilmeistä, arvostaako tai halveksuuko toinen minua, vaikka montaa sana ei ole vaihdettu. Tämä vaikuttaa päätöksiimme, vaikkapa ostaa jotakin toiselta, lähteä treffeille tai palkata joku töihin. Eräs professori on todennut, että paperilla suunnilleen yhtä pätevistä henkilöistä hän palkkaa aina sen, jonka seurassa tuntee rentoutuvansa, olonsa hyväksi, kun tämä astuu huoneeseen. Yhteistyön sujumiselle on oleellista tulla helposti toimeen toisten kanssa.

Jos olemme juuri olleet tekemisissä kohteliaiden ihmisten kanssa, käyttäydymme itsekin vaistonvaraisesti seuraavissa tilanteissa kohteliaammin. Tämä toimii tietenkin myös päinvastoin. Psykologit selvittivät, että luetuilla sanoillakin on tulevaan käyttäytymiseemme merkitystä. Kun koehenkilöt käsittelivät tehtävää, johon oli upotettu sanoja, kuten ”arvostaa”, ”kärsivällisesti”, ”kohtelias”, he käyttäytyivät seuraavassa tehtävässä, jossa heidän piti jonottaa, huomattavasti kohteliaammin verrattuna toiseen ryhmään, jonka tehtävä oli sisältänyt sanoja ”häiritä”, ”tunkeutua”, ”rikkoa” jne. Ympäristömme toimintamalli ja vaikkapa työpaikkamme ilmapiiri siirtyy tiedostamattomaksi käyttäytymiseksemme. Tämän tiedon varassa voimme tietoisesti rakentaa esimerkiksi myönteistä työpaikkakulttuuria.

Sillä, että aivomme oppivat sosiaalisiksi on myös toinen puoli. Sosiaaliset kulttuurissamme piilevät ennakkoluulot vaikuttavat päätelmiimme, alitajuisesti valkoihoiset miehet saavat autokaupassa parhaat tarjoukset ja silmänräpäyksessä suhtaudumme tietyllä tavalla pukeutuneeseen henkilöön kadulla varautuneemmin.

Luotettavimpia mahdollisia signaaleja saamme suoraan toisten kasvonilmeistä ja äänensävyistä. Aivoissamme on toisten kasvojen ilmeiden oppimiseen erikoistuneita peilisoluja. Tutkijat ovat koonnet vuosien aikana kasvojen ilmeitä kasvotoiminnan koodausjärjestelmäksi (Facial Action Coding System). Pystymme tietoisesti esittämään ilmeitä mutta osa on tiedostamattomia, esimerkiksi häivähtävä epätoivon ilme itsemurhaa suunnittelevan potilaan kasvoilla ja salamannopea inhon ilme kuulusteltavan kasvoilla, hymy, joka ei ulotu silmiin ja pieni huulien kapeneminen vihan merkkinä. Ilmeet koostuvat sellaisista yksityiskohdista, kuin huulten mahdolliset liikeet (pidentyminen, kapeneminen, leveneminen, kiristyminen), erilaiset muutokset silmien ja poskien välisessä ihossa ja lihaksissa ja erot nenästä suupieliin ja nenästä huuliin kulkevien juonteiden välillä. Mikroilmeitä opettelemalla voi nopeastikin saavuttaa hämmästyttävää ymmärrystä viesteistä, joita lähetämme toisillemme, kun katsomme toisiamme silmiin.

Lähteet:
Goleman, Daniel. Sosiaalinen äly. 2007. Otava.
Gladwell, Malcolm. Välähdys. Alitajuisen ajattelun voima. 2006. Gummerus.

7 asiaa muistettavaksi, kun tuntuu pahalta – Sinua rakastetaan

Me kaikki koemme vaikeita päiviä ja raskaita aikoja. Jopa tasapainoisimmat elämänhallintagurut joutuvat kamppailemaan stressaavien aikojen ja vastoinkäymisten kanssa. Tässä sinulle joitakin ajatuksia muistettavaksi, kun elämä koettelee.

1. Sinua rakastetaan

Kun kohtaat elämässä vaikeita aikoja, ensimmäinen asia muistettavaksi on ETTET OLE YKSIN. On ihmisiä, jotka välittävät sinusta ja rakastavat sinua. Et siis ole yksin vaikka siltä tuntuisikin. Nyt on aika olla yhteydessä näihin ihmisiin. Ihmissuhteiden ylläpito on erittäin tärkeää hyvinvoinnillesi. Rakkaiden ihmisten laiminlyönti on tutkitusti yksi yleisimmistä asioista, joita kadutaan kuolinvuoteella.

2. Tunteesi ovat täällä opastamassa sinua

Kun elämme vaikeita aikoja, haluamme siitä tilanteesta epätoivoisesti pois. Kaipaamme hyvänolontunnetta ja haluamme olla taas ”omia itsejämme”. Ja koska tuo tasapainoinen puoli meitä tuntuu niin kaukaiselta, tunnemme olomme vain pahemmaksi.

Joskus antautuminen on paras tie pois pimeydestä. Sen sijaan, että vastustelet tunteitasi, anna itsesi kokea ne. Tunteemme eivät ole satunnaisia impulsseja, jotka tulisi tukahduttaa ja jättää huomiotta, vaan ennemminkin sisäisen maailmamme karttoja. Jos siis tunnet olosi masentuneeksi, surulliseksi, vihaiseksi, turhautuneeksi tai stressaantuneeksi, ehkä siihen on syy ja sinun on tarkoitus etsiä tämä syy sisältäsi.

3. Elämä ei ole helppoa meille kenellekään

Pahin sudenkuoppa on luulla, että kenelläkään muulla ei ole vaikeaa. Elämän kohtaaminen voi minua raukkaa –näkökulmasta ei palvele sinua. Se ei tee sinusta onnellisempaa ja saattaa etäännyttää sinut ihmisistä, joiden apua tarvitsisit.

Meillä kaikilla on siis ylä- ja alamäkemme. Ja ongelmasi saattavat näyttää erittäin positiivisilta muiden ongelmiin verrattuna. Elämä ei ole kuitenkaan kilpailu. Kilpailu siitä, kenen ongelmat ovat suurimmat. Tässä on kyse sinusta ja sinun ongelmien voittamisesta.

4. Sinun ei ole tarkoitus olla täydellinen

Ei ole väliä, kuinka hyviä, lahjakkaita ja upeita olemme…me KAIKKI teemme virheitä. Joskus teemme PALJON virheitä ja KOKO AJAN. Joku saattaisi sanoa, että virheiden tekeminen on asia, jonka ihmiset osaavat parhaiten. Eikö kuitenkin virheiden tekeminen ja niistä oppiminen ole tärkeimpiä asioita, joita ihminen voi matkallaan saada?

Kun mokaat, ylistä sitä ja opi siitä! Anna itsellesi anteeksi ja jatka eteenpäin.

5. Hymyt ja naurut ovat parasta lääkettä

Hymyileminen ja nauraminen voi parantaa mielialaa, kunhan se on aitoa. Aitoa, jolloin hymyilet, et vain suullasi, vaan myös silmilläsi. Kun mielesi on maassa, tee jotakin mikä saa sinut hymyilemään, oli se sitten kirjan lukeminen, elokuvan katsominen tai itse keksityt vitsit. Mitä se onkaan, älä teeskentele sitä. Ole aito ja anna sen tulla luonnostaan. Vain silloin se voi auttaa.

6. Toinen paras lääke on kiitollisuus

Ihmiset, jotka osoittavat enemmän kiitollisuutta, ovat tutkimusten mukaan onnellisempia, vähemmän stressaantuneita ja vähemmän masentuneita. Kun ihmistä pyydetään kertomaan, mistä hän on kiitollinen, hänen mielialansa kohenee ja hyvinvointinsa kasvaa.

Elämän vaikeinakin aikoina, meillä on asioita, joista olla kiitollinen. Kiitollisuutta voi löytää aivan pienistäkin asioista, kuten hyvästä säästä ja auringon paistamisesta. Kiitollisuutta voi tuntea vastaantulijan hymystä tai ruoan tuoksusta. Kiitollinen voi olla siitä, että on vielä elossa.

7. Sinun on aika olla rehellinen itsellesi

Kun kohtaat vaikeita aikoja, sinulle on annettu mahdollisuus olla rehellinen itsellesi ja tehdä muutoksia, jotka muuttavat elämäsi suunnan. Mikä on elämässäsi sellaista, mikä ei vie sinua kohti päämääriäsi ja kohti korkeinta sinua? Mitä sinun tulee tehdä, jotta voit olla paras versio itsestäsi? Kuka olet ja kuka sinusta on tulossa?

Jos siis löydät itsestäsi sellaista, josta et pidä, sinulla on kaikki valta ja voima muuttaa se. ”Olisinpa uskaltanut elää sellaista elämää, jota itse halusin, enkä sellaista, mitä muut odottivat minulta” on itseasiassa yleisin katumuksen aihe kuolinvuoteella.

Toisin kuin heillä, sinulla on vielä mahdollisuus muuttaa se paremmaksi. Juuri nyt, sinulla ei ole mitään hävittävää ja kaikki mahdollisuudet elää sinunlainen elämä. Älä koskaan unohda, että miten huonosti menisikään, olet aina onnellisen ja tyydyttävän elämän arvoinen!

Lähde: www.the-open-mind.com

TOIMITUKSEN VINKKI vaikeisiin hetkiin:

Kun tuntuu pahalta – Lohtukortit ahdistuneelle sisältää 44 kaksipuolista korttia: toisella puolella on voima-ajatus ja toisella puolella on siihen liittyvä lempeä mindfulness-harjoitus.

Korttien avulla opit käsittelemään vaikeita tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Niistä on apua, jos mietit: Miten päästä ahdistuksesta eroon? Miten hallita stressiä? Miten käsitellä ahdistusta? Miten saada henkinen paha olo pois?