Sosiaaliset aivot 2/2

SARI_asiantuntija-artikkeli

Kokemuksellinen tieto, jota saamme suoraan toisista, vaikuttaa meihin sanoja syvemmällä kehotasolla. Professori Golemanin (Sosiaalinen äly, 2007) tutkimuksissa havaittiin, että flunssan saivat helpommin ne, jotka tunsivat yksinäisyyttä tai pidempään jatkunutta ristiriitaa. Satunnaiset erimielisyydet eivät lisänneet sairastumisriskiä. Ne, jotka olivat rakentaneet myönteisiä ihmissuhteita, olivat eniten ihmisten kanssa tekemisissä ja altistuivat eniten viruksille, mutta sairastuivat kuitenkin vähiten.

Erimielisyydet ei kovin läheisen ihmisen kanssa eivät ole yhtä haitallisia terveydelle kuin pitkäaikaiset ristiriidat läheisen ihmisen kanssa, jolloin esimerkiksi verenpaine koki kaikkein korkeimman hypähdyksen. Tällaisen kanssakäymisen ollessa kyseessä koehenkilöiden immuunijärjestelmä, sydän ja verisuonet alkoivat toimia tavalla, joka pitkällä aikavälillä altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille.

Äidit, jotka olivat hoitaneet kroonisesti sairasta lastaan, olivat solutasolla ennenaikaisesti vanhentuneet, jos olivat kokeneet tämän raskaaksi taakaksi harteillaan. Jos äiti oli saanut hyvää tukea eikä ollut kokenut tehtävää liian raskaaksi, se ei ollut vaikuttanut kielteisesti hänen kehoonsa!

a poor girl suffering from the painSe, miten koemme tekemämme raskaankin asian ja millaista tukea muilta siihen saamme, ratkaisee sen, vaikuttaako se kehoomme kuluttavasti  ja sairastuttavasti, vai saammeko ehkä tekemästämme uutta voimaa ja energiaa. Haastavaa ja kiireistä työtä voi hyvällä omallatunnolla tehdä, jos siitä ei henkisesti kärsi, jolloin kehokin palautuu normaalisti. Esimerkiksi esimies ei voi aina täysin tietää, miten työntekijät kokevat erilaiset paineet, koska toiset ovat herkempiä paineille ja häiriötekijöille. On tärkeää havainnoida itseään, kuunnella mieltään ja ottaa vastuu kehostaan, jotta ei tee niille väkivaltaa.

Voit ottaa vastaan ja panna merkille jonkun ihmisen tai muun asian vaikutuksen olemalla tarkkaavainen:

– Mitä koet? Onko energia myönteinen ja kohottava, ja tekee mielesi keveäksi, vai onko se raskas ja epämiellyttävä? Haluatko jäädä vai lähteä pois?
– Pane merkille sanaton viestintä, kun puhut toisen ihmisen  kanssa. Onko toinen avoin vai sulkeutunut? Syntyykö tapaamisessa virtausta ja dynamiikkaa vai onko hiljaista ja pysähtynyttä?
– Olet itse elämäsi herkin mittauslaite: kun otat vastaan tämän toisen ihmisen, tunnetko olevasi rentoutunut ja miellyttävällä tuulella vai oletko jännittynyt?
– Miltä vatsassa tuntuu?
– Miten sydämen syke käyttäytyy?
– Miten hengität, rintakehästä vai vatsasta?
– Sulje silmät ja visualisoi tietty henkilö, ja katso, kuinka sisimpäsi reagoi. Rauhoitutko ja tunnetko olosi kevyeksi vai tunnetko itsesi raskaaksi ja väsyneeksi?

Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat tunteitamme sääteleviin hormoneihin, joiden vaikutukset puolestaan ulottuvat kaikkialle kehoomme muun muassa sydämeen ja immuunijärjestelmään.  Hyvät ihmissuhteet ovat kehon ihanteelliselle toiminnalle ja terveydelle tärkeitä niiden tuottamien myönteisten tunnetilojen vuoksi. Ihmissuhteilla on elämäämme niin perinpohjainen vaikutus, että on hyvä kiinnittää huomiota siihen, millaisia ihmisiä päästää vaikutuspiiriinsä ja millaisen kuplan luo ympärilleen huonoja vaikutteita välttääkseen.

Koska kaikkia vuorovaikutustilanteita emme voi valita, on vain hyvä olla asian syvällisestä vaikutuksesta omiin tunteisiin ja fysiologiaan tietoinen. Tietoisuus asiasta auttaa tekemään oikeita valintoja silloin, kun se on mahdollista. Muissa tilanteissa tietoisuus asiasta auttaa ymmärtämään, suodattamaan ja antamaan anteeksi muilta ihmisiltä itseen kohdistuvaa kielteistä energiaa.

B

Hyvinvointimme riippuu ainakin jossain määrin siitä, että saamme toisilta sinä-kohtelua. Tällöin emme reagoi toiseen vain hänen roolinsa mukaisesti, esimerkiksi tarjoilijana tai myyjänä, vaan kokonaisvaltaisesti ihmisenä. Tällöin saamme tunteen ”toisen tuntemaksi tulemisesta” ja tulemme nähdyksi itsenämme. Yhteydenkaipuumme on inhimillinen perustarve. Aivoissamme on herkkyys ”sinän” ja ”sen” väliselle erolle ja se saa sosiaalisen torjunnan tuntumaan yhtä pahalle kuin fyysinen kipu.

”Elinvoima syntyy inhimillisestä kontaktista, etenkin rakastavasta vuorovaikutuksesta. Tässä mielessä sosiaalinen vastuu alkaa nyt.”, sanoo Goleman. Lapsille ja nuorille olisi valtava hyöty oppia enemmän siitä, miten sosiaaliset aivomme toimivat. Tämän vuosisadan haaste on laajentaa niiden ihmisten piiriä, joiden katsomme kuuluvan ”meihin” ja pienentää ”niiden” määrää. Meidän ei tarvitse hyväksyä vihan synnyttämiä raja-aitoja, vaan voimme rakentaa siltoja erottavien kuilujen yli.

Lähteet:
Goleman, Daniel. Sosiaalinen äly. 2007. Otava.
Ehdin, Sanna. Enemmän energiaa. Kohti rikasta, onnellista ja terveellistä elämää. 2012. Basam Books.