Miksi minä lamaannun vastoinkäymisistä – ja naapurin Pirjo vaan sisuuntuu?

Vastoinkäyminen ei yksin ratkaise, lamaantuuko ihminen vai jatkaako hän eteenpäin. Ero syntyy siitä, miten tapahtunut tulkitaan, millaisia kokemuksia pettymyksistä on kertynyt, millaisessa tilassa keho ja mieli ovat ja löytyykö tilanteesta edelleen jotakin merkityksellistä, jonka suuntaan toimia.

Pettymyksen voittamisen anatomia -kirja käsittelee mm. sitä, mistä lamaantuminen tai sisuuntuminen vastoinkäymisissä johtuu. Tässä muutama pointti:

1. Miten tulkitset epäonnistumisen?

Lamaannus johtuu siitä, että vastoinkäyminen tulkitaan todisteeksi omasta riittämättömyydestä

Kun ajattelee ominaisuuksiensa ja kykyjensä olevan pysyviä, haaste voi tuntua testiltä omasta kyvykkyydestä. Epäonnistuminen alkaa silloin helposti näyttää todisteelta siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä. Se voi johtaa häpeään, luovuttamiseen tai vetäytymiseen.

Sisuuntuminen johtuu siitä, että vastoinkäyminen voidaan nähdä osana oppimista

Kasvun asenteessa taidot, selviytymiskeinot ja itsetuntemus nähdään asioina, jotka voivat kehittyä kokemuksen, harjoittelun ja oman toiminnan tarkastelun kautta. Pettymys ei silloin ole lopullinen arvio omista kyvyistä, vaan osa oppimis- ja kasvuprosessia.

Lamaannus johtuu siitä, että pettymys muuttuu häpeäksi

Ajatus ”en onnistunut” voi huomaamatta muuttua ajatukseksi ”olen huono”. Häpeä kääntää huomion yksittäisestä tapahtumasta koko omaan minuuteen ja voi saada vetäytymään tai piiloutumaan.
Pettymys ja häpeä eivät kuitenkaan ole sama asia: pettymys on tunne, häpeä on tulkinta.

Sisuuntuminen johtuu siitä, että pettymys ei määritä omaa arvoa

Kun epäonnistumista ei tulkita merkiksi omasta arvottomuudesta, pettymys voi pysyä pettymyksenä. Silloin vaikea tunne ei automaattisesti muutu tuomioksi siitä, millainen ihminen on.

2. Kaikki ei ole vain asenteesta kiinni – myös kehon tila vaikuttaa

Lamaannus voi johtua hermoston tilasta

Lamaantuminen on yksi hermoston mahdollisista toimintatiloista. Siinä energiataso voi laskea, olo muuttua tyhjäksi tai turtuneeksi ja ajatteleminen sekä toimiminen vaikeutua. Olennaista ei ole, ettei tällaisia reaktioita koskaan syntyisi, vaan se, pystyykö hermosto palaamaan uhkan jälkeen takaisin turvallisuuden kokemukseen.

Sisuuntumista tukee kyky palautua takaisin toimintakykyiseen tilaan

Hermoston joustavuutta voivat tukea muun muassa hengityksen rauhoittaminen, riittävä lepo, tunteiden salliminen ja turvalliset ihmissuhteet. Myös itsemyötätunto voi auttaa siirtymään uhkatilasta kohti sisäisen turvan kokemusta.

Lamaannus voi johtua yksinkertaisesti voimavarojen vähyydestä

Väsyneenä ja nälkäisenä pienikin vastoinkäyminen voi paisua suhteettoman suureksi. Kun energiaa on vähän, pieni virhe voi tuntua raskaalta epäonnistumiselta.

Sisuuntumista tukee riittävän vakaa perusta

Levänneenä ja kylläisenä sama vastoinkäyminen voi näyttää vain ohimenevältä harmilta. Uni, syöminen, liikkuminen ja vireystila vaikuttavat siihen, kuinka suurena pettymys koetaan ja kuinka nopeasti siitä palaudutaan.

3. Sekä liian vähäiset että liian monet pettymykset voivat horjuttaa

Lamaannus voi johtua siitä, ettei pettymyksiä ole aiemmin joutunut harjoittelemaan

Pettymysten käsittelyä voi oppia. Mitä vähemmän pettymyksiä on kohdannut, sitä voimakkaammilta ne voivat tuntua. Haastatelluista urheilijoista osa, joiden alku-ura oli lähes pelkkää menestystä, kertoi myöhemmin toivoneensa, että pettymyksiä olisi tullut vastaan jo aiemmin.

Sisuuntuminen voi syntyä siitä, että vaikeuksista on selvitty ennenkin

Aiemmista vastoinkäymisistä selviytyminen voi vahvistaa ajatusta: tästäkin selvitään, koska olen selvinnyt ennenkin.
Siitä syntyy todiste omasta kyvystä kestää, sopeutua ja jatkaa eteenpäin. Kokemus voi toimia sisäisenä muistilistana: jos olen selvinnyt tästä, voin selvitä myös seuraavasta.

Lamaannus voi johtua liian monista peräkkäisistä pettymyksistä

Kun pettymyksiä tulee yhä uudelleen, varmuus voi vaihtua epäilyksi, rohkeus varovaisuudeksi ja yrittäminen varmisteluksi. Onnistumiset jäävät helposti sivuun, kun taas epäonnistumiset vahvistavat epävarmuuden tarinaa. Jokainen uusi suoritus voi alkaa tuntua testiltä omasta riittävyydestä.

4. Sisuuntuminen ei tarkoita sitä, etteivät vaikeat tunteet tuntuisi

Sisuuntuminen liittyy psykologiseen joustavuuteen

Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä jatkaa omien päämäärien ja arvojen mukaista toimintaa myös silloin, kun vaikeat tunteet ovat läsnä. Tarkoitus ei siis ole päästä ensin eroon pelosta, pettymyksestä tai epävarmuudesta. Olennaista on pystyä toimimaan niiden kanssa.

5. Ratkaisevaa voi olla kokemus, että voin edelleen tehdä jotakin

Lamaannus voimistuu, kun tuntuu, ettei mihinkään voi vaikuttaa

Toistuvat pettymykset voivat kaventaa uskoa siihen, että oma tekeminen kantaa. Silloin aloitteellisuus vähenee, riskien ottaminen alkaa tuntua vaaralliselta ja huomio kiinnittyy yhä enemmän epäonnistumisen välttämiseen.

Sisuuntuminen johtuu myös toimijuudesta

Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta johonkin aina voi. Pettymyksen jälkeen ratkaisevaksi voi nousta se, pystyykö tunnistamaan, mikä on omassa kontrollissa ja mihin voi edelleen itse vaikuttaa.

Sisuuntuminen tarvitsee usein myös merkityksen

Toistuvien pettymysten keskellä olennainen kysymys on: Mikä on minulle niin tärkeää, että yritän yhä uudelleen?
Vastaus ei välttämättä ole kunnianhimo tai itsepäisyys. Se voi olla asian merkityksellisyys.

Lopulta ero ei siis ole siinä, kokeeko ihminen pettymyksen. Lamaantuja ja sisuuntuja kokevat molemmat pettymystä. Ero syntyy siitä, mitä pettymyksestä seuraa: muuttuuko se todisteeksi omasta riittämättömyydestä ja syyksi vetäytyä vai kokemukseksi, jonka kanssa voi jatkaa, oppia ja suunnata uudelleen.

💜 Se, miten reagoit pettymykseen tänään, ei määritä sitä, miten sinun täytyy reagoida siihen huomenna. Pettymyksistä palautumista, psykologista joustavuutta ja omaan toimijuuteen palaamista voi harjoitella.

👉 Pettymyksen voittamisen anatomia tarjoaa siihen 10 konkreettista askelta.