Elämäntapamuutos. Jo koko sana on valtava, kuulostaa pelottavalta ja on kuulijasta riippuen ladattu täyteen erilaisia merkityksiä. Pelkkä muutoskin aiheuttaa jo meistä monelle epävarmuutta ja ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Saati sitten kun pitäisi muuttaa kokonainen elämäntapa. Kuulostaa mahdottomalta, kuulostaa kohtuuttomalta. Ei pysty, eikä kykene.
Entä jos olisi mahdollista selvitä hieman vähemmällä, mutta kuitenkin saada aikaan positiivia muutoksia jaksamisessa ja terveydessä?
Ihminen pystyy harvoin muuttamaan kovin montaa asiaa yhdellä kertaa. Tai pystyy kyllä, mutta tällöin muutokset eivät yleensä jää pysyviksi. Tämä harmillinen tekijä koituu useimpien elämäntapamuutosprosessien kohtaloksi. Kun talo räjäytetään perustuksiaan myöten maan tasalle, viihtyy teltassa helposti hetken, mutta harvemmin koko loppuelämää.
Kannustankin lähtemään liikkeelle maltilla ja pienillä teoilla. Jos et ole viime vuosina juurikaan liikkunut, jo esimerkiksi portaiden valinta hissin sijaan aina kuin mahdollista on hyvinvoinnin kannalta pieni iso asia. Seuraavaksi voit vaikkapa työmatkalla jäädä bussista pari pysäkkiä aiemmin pois ja kävellä loppumatkan tai jättää auton kotiin kerran viikossa. Jos et ole aiemmin liikkunut yhtään, on jokainen pienikin lisäys liikettä 100 % enemmän verrattuna aiempaan ja luo hyvän pohjan liikunnalliselle elämäntavalle.
Kuntosalin puolellekaan ei välttämättä kannata suunnata sillä ajatuksella, että oli mikä oli, nyt täällä vietetään hammasta purren se kolme tai neljä iltaa viikossa. Aloittelijalle voisi olla parempi luoda rutiini ensin esimerkiksi yhdelle käynnille viikossa (ei vaadi mahdottomia) ja jos intoa riittää pyrkiä seuraavaksi esimerkiksi suositeltuun kahteen lihaskuntoharjoitukseen viikossa.
Samat lainalaisuudet pätevät myös ruokavaliomuutoksiin. Totaalikiellot johtavat harvoin pysyviin muutoksiin, vaan jossain vaiheessa vanhat tavat hiipivät takaisin korkojen kera. Jo pelkästään sillä, että pyrkii syömään lautasmallin mukaan, eikä päästä ruokailuvälejä liian pitkiksi, pääsee pitkälle.
Syömistä ei kannata pelätä, sillä usein makeanhimo ja epäterveelliset valinnat kumpuavat nälästä ja ravintovajeesta. Kokeile vaikka. Täysipainoisen aterian jälkeen karkkipussi ei houkuttele läheskään samaan tapaan, kuin jos olet kalorien pelossa jättänyt aterioita syömättä tai kiireestä johtuen suorittanut päivän sämpylälinjalla.
Homma on siis lopulta kiinni pienistä asioista, eikä kerralla tarvitse, eikä kannata muuttaa kaikkea. Myös ajoittainen lipsuminen omista tavoitteista on inhimillistä, sallittua ja jopa väistämätöntä, mutta sitä ei pidä käyttää tekosyynä palata vanhaan. Jos viime viikon lenkki jäi tekemättä, sitä suuremmalla syyllä tee se tällä viikolla.
Tärkeintä on, että teet muutoksia maltillisesti ja vähän kerrallaan, jotta niistä muutaman kuukauden jälkeen on kuin huomaamatta syntynyt uusia rutiineja. Muutoksia tehtäessä avainsana onkin juuri rutiini. Et varmaan jättäisi hampaitakaan pesemättä?
