Kukaan ihminen ei pidä epämiellyttävistä tilanteista ja yleensä niitä pyritään välttelemään. Tunnehaavoittuva ihminen kokee nämä tilanteet kuitenkin sietämättömän vaikeina, elämänlaatua heikentävinä hetkinä, joissa tunnereaktio herättää jopa fyysistä kipua.
Tunnehaavoittuvuuden kokemus herää aina jostain triggeristä eli ärsykkeestä. Vaikka tilanteet liittyvät yleensä vuorovaikutussuhteisiin, voi oma ajatuskin riittää hankalan tunteen syntymiseen. Jos ihminen ei saa toimivaa apua omiin vaikeuksiinsa voi se johtaa eristäytymiseen ja yksinäisyyteen.
Tunnesäätelyvaikeudet ovat laaja käsite. Ne voivat johtua monista eri syistä ja näyttäytyä hyvin monin erilaisin tavoin. Tunnesääteyvaikeuksilla tarkoitetaan vaikeutta säädellä, sietää, havaita, ymmärtää tai ilmaista omia tunteita, joka johtaa helposti haasteisiin ihmissuhteissa, opiskelussa tai työssä.
Tunnehaavoittuvuutta kuvataan näin kirjassa Viisas mieli – Opas tunnesäätelyvaikeuksista kärsiville (Duodecim, 2019):
- Tunteet heräävät herkästi pienistäkin asioista (sensitiivisyys)
- Tunnereaktio on voimakas (intensiivisyys)
- Tunteiden laantuminen on hidasta (tunnereaktio voi kestää useiden päivien ajan).
Kirjan mukaan Ihmisten eriasteista tunneherkkyyttä voidaan ajatella jatkumona, jolle jokainen meistä sijoittuu. Suoran toisessa ääripäässä voidaan puhua tunteiden säätelyn vaikeudesta, mikä tarkoittaa, että ihminen kokee paljon tuskallisia tunteita, joita hän ei kykene säätelemään vaikka haluaisi, toisessa päässä mieli toimii joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Se kuinka ihminen ilmaisee haavoittuvuuttaan vaihtelee suurestikin, aina vahva tunnehaavoittuvuus ei näy ulospäin.
Monet ADHD-diagnoosin saaneet tunnistavat siihen liittyvän RSD-piirteen (rejection sensitive dysphoria), joka altistaa tietynlaisten tilanteiden herättämälle vahvalle tunnehaavoittuvuudelle. Näissä laukaiseva tekijä on aina sosiaalisen uhan ylitulkinta, hylkäämisen tai kritiikin uhka tai pelko epäonnistumisesta, kun taas tunnesäätelyvaikeuksista yleisesti kärsivä ihminen reagoi helposti mihin tahansa ikävään tunneärsykkeeseen samalla intensiteetillä. Yleensä näissä tilanteissa tunnesäätelyn haasteet ovat myös jatkuvia toisin kuin RSD:ssä, joka liittyy rajatusti tiettyihin tilanteisiin.
Johtuipa oma tunnehaavoittuvuus mistä tahansa, sen kanssa ei tarvitse jäädä ilman apua. Tunteita voi oppia tunnistamaan, sietämään ja säätelemään niin, etteivät ne enää tempaise mukanaan yhtä voimakkaasti tai pitkäksi aikaa.
Marika Rosenborgin Muita herkempi -kirja auttaa ymmärtämään, miksi jotkin tilanteet osuvat niin syvälle – ja tarjoaa käytännön keinoja siihen, miten voimakkaiden tunteiden kanssa voi oppia elämään lempeämmin ja tasapainoisemmin. Tutustu kirjaan TÄÄLLÄ.
